—

katsoo, että monitasoinen hallinto on unionin, jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten koordinoitua toimintaa, joka perustuu kumppanuuteen ja jolla pyritään muotoilemaan ja panemaan täytäntöön Euroopan unionin politiikkaa. Se johtaa eri tasojen vallankäyttäjien jaettuun vastuuseen ja perustuu demokraattisen legitimiteetin kaikkiin lähteisiin ja asianomaisten toimijoiden edustavuuteen.

—

suosittaa, että jokaiseen tärkeään yhteisön strategiseen uudistukseen liittyisi Euroopan komission ja alueiden komitean yhdessä laatima alueellinen toimintasuunnitelma, joka tarjoaisi poliittisia mekanismeja toimintalinjojen omaksumisen, toteuttamisen ja arvioimisen helpottamiseksi. Siihen sisältyisi myös hajautettua viestintää koskeva suunnitelma.

—

suosittaa ottamaan käyttöön asianmukaisia välineitä osallistavan demokratian tukemiseksi etenkin Lissabonin strategian, sosiaalisen toimintaohjelman ja Göteborgin strategian puitteissa sekä kehittämään paikallisen Agenda 21 -toimintaohjelman tyyppisiä osallistavia ja kokonaisvaltaisia mekanismeja ja laatimaan siten pitkän aikavälin strategisia suunnitelmia.

—

suosittaa, että kumppanuuskäytäntöä vahvistetaan sekä vertikaalisesti alueviranomaisten, valtionhallinnon ja Euroopan unionin välillä että horisontaalisesti alueviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä etenkin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa.

—

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita uudistamaan avointa koordinointimenetelmää, jotta se olisi aiempaa osallistavampi, kehittämällä yhdessä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa osallistavan hallinnon indikaattoreita ja alueellisia indikaattoreita.

—

suosittaa, että alueellisten vaikutusten analyysi muutetaan järjestelmälliseksi ottamalla asianomaiset eri toimijat mukaan jo poliittisen päätöksenteon varhaisessa vaiheessa, jotta ymmärretään yhteisön säädös- ja muiden ehdotusten taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset alue- ja paikallistasolla.

—

sitoutuu tekemään ehdotuksia tukeakseen Euroopan unionin tiettyjä toiminta-aloja, kuten kasvu- ja työllisyysstrategiaa, sosiaalista toimintaohjelmaa, kotouttamispolitiikkaa, innovaatiopolitiikkaa, koheesiopolitiikkaa, kestävää kehitystä ja pelastuspalveluja koskevien yhteisön aloitteiden kokeilua alue- ja paikallistasolla.

—

suosittaa, että perustetaan sellaisia eurooppalaisia alueellisia sopimuksia, joilla pystytään yhdistämään vapaaehtoispohjalta toimivaltaiset hallinnon eri tasot, jotta Euroopan unionin suurten tavoitteiden ja poliittisten painopisteiden toteuttamista voidaan mukauttaa kumppanuuspohjalta alue- ja paikallisviranomaisten kanssa, ja kehottaa asiasta kiinnostuneita alue- ja paikallisviranomaisia sitoutumaan tällaiseen prosessiin ja ilmoittamaan kiinnostuksestaan komitealle valkoisen kirjan täytäntöönpanosta käynnistetyn kuulemisen yhteydessä.

Esittelijät

:

Luc Van den Brande (BE, PPE), Flaamilaisen parlamentin jäsen, alueiden komitean puheenjohtaja

Michel Delebarre (FR, PSE), Dunkerquen kaupunginjohtaja, alueiden komitean ensimmäinen varapuheenjohtaja

1.

2.

3.

4.

5.

—

Globalisaatio etenee, ja syntyy moninapainen maailma, joka määrittää Euroopan unionin kohtaamat haasteet.

—

Euroopan yhdentymiskehitys jatkuu, ja sillä pyritään poistamaan rajat, yhdistämään markkinat ja lähentämään kansalaisia unioniin kansallista itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ja identiteetit säilyttäen.

—

yhteiskuntien yhdenmukaistumisen vaara: on edistettävä monimuotoisuutta

—

vaara eriarvoisuuden lisääntymisestä jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden välillä: on puolustettava solidaarisuutta.

—

Helmikuussa 2009 julkistettu Euroopan alue- ja paikallisviranomaisten roolia ja vaikutusta käsitellyt Eurobarometri-erityistutkimus numero 307 osoitti, että eurooppalaiset pitävät hallintovastuun jakamista luonnollisena. Noin 27 000 kansalaiselle 27 unionin jäsenvaltiossa syksyllä 2008 tehdyn kyselyn tulokset osoittavat, että kansalaisten mielestä kansallisen tason poliittiset edustajat, Euroopan parlamentin jäsenet sekä alue- ja paikallistason poliittiset edustajat pystyvät yhtä lailla puolustamaan heidän etujaan Euroopan tasolla. (Kansalaisista 29 % luottaa kansallisen tason poliittisiin edustajiin, 26 % Euroopan parlamentin jäseniin ja 21 % alue- ja paikallistason poliittisiin edustajiin.)

—

Tutkimus vahvistaa, että kansalaiset odottavat unionin ymmärtävän nykyistä paremmin heidän arkitodellisuuttaan ja tukeutuvan alue- ja paikallisvaltuutettujen toimintaan. Kansalaisista 59 % katsookin, että alue- ja paikallisviranomaisia ei oteta riittävästi huomioon unionin prosessissa.

—

Tutkimus kertoo kansalaisten kiinnostuksesta alue- ja paikallisdemokratiaan, mitä osoittavat myös luottamuksesta alue- ja paikallisvaltuutettuihin kertovat lukemat (50 %) verrattuna luottamusta kotimaan hallitukseen (34 %) ja Euroopan unioniin (47 %) mittaaviin lukemiin.

—

Eurobarometri-tutkimus kannustaa lopuksi ottamaan käyttöön hajautettuja viestintästrategioita. Eurooppalaisista 26 % katsoo, että alue- ja paikallisvaltuutetut ovat parhaassa asemassa selvittääkseen unionin politiikkojen vaikutusta heidän elämäänsä (28 % katsoo, että sopivimpia tähän tehtävään ovat valtakunnallisen tason poliittiset edustajat ja 21 %:n mukaan sopivimpia ovat Euroopan parlamentin jäsenet).

—

käynnistämään yhteistoimintamenettelyn monitasoista hallintoa koskevan Euroopan unionin peruskirjan laatimiseksi. Siinä esitettäisiin periaatteet ja menettelyt, joilla pyrittäisiin siihen, että toissijaisuusperiaatetta kunnioittavasta eurooppalaisesta hallintotavasta muodostuisi yleinen ja yhteinen käsite. Sillä tuettaisiin alue- ja paikallishallintoa ja hallinnon hajauttamista jäsenvaltioissa, ehdokasmaissa ja naapurimaissa. Se olisi myös tae poliittisesta tahdosta kunnioittaa alue- ja paikallisviranomaisten itsehallintoa ja näiden osallistumista unionin päätöksentekoprosessiin.

—

edistämään perusoikeuksien suojelua useilla tasoilla ja tekemään yhteistyötä perusoikeusviraston kanssa alue- ja paikallistasolla kehitettyjen parhaiden käytäntöjen edistämiseksi ja levittämiseksi (11).

—

osallistumaan yhteisössä käytävään keskusteluun ja tuleviin neuvotteluihin kunnianhimoisen talousarvion puolustamiseksi, jotta yhteisöllä olisi riittävät resurssit suunnitella ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja toteuttaa yhtenäisiä ja koordinoituja strategioita ja jotta talousarvio toimisi kiinnekohtana ja kannustimena julkishallinnon eri tasojen välisille sopimusperusteisille kumppanuuksille.

—

jokaiseen tärkeään yhteisön strategiseen uudistukseen liittyisi Euroopan komission ja alueiden komitean yhdessä laatima alueellinen toimintasuunnitelma, joka tarjoaisi poliittisia mekanismeja toimintalinjojen omaksumisen, toteuttamisen ja arvioimisen helpottamiseksi. Siihen sisältyisi myös hajautettua viestintää koskeva suunnitelma. Tämä antaisi mahdollisuuden muuttaa nykyistä prosessia, joka rajaa alue- ja paikallisviranomaiset liian usein yhteisön toimien suunnitteluvaiheen ulkopuolelle.

—

jäsenvaltioiden laatimissa vakaus- ja kasvusopimuksissa sekä Euroopan komission niitä koskevissa arvioinneissa otettaisiin täysimääräisesti huomioon alueellisen- ja paikallisen talouden määrällinen ja laadullinen ulottuvuus ja että lisäksi alue- ja paikallisviranomaiset kutsuttaisiin paremmin mukaan julkisten menojen hallintaprosessiin.

—

vahvistamaan tehtävänkuvauksensa mukaisesti asemaansa poliittisena edustajistona ja osallistumistaan päätöksentekoprosessin alkuvaiheessa unionin strategioiden ja yhteisön lainsäädännön suunnitteluun, toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantaan Lissabonin sopimuksen hengen ja kirjaimen mukaisesti ja yhteisön politiikkojen alueellisen vaikutuksen arviointiin, sekä rooliaan osallistavan demokratian edistäjänä Euroopassa.

—

kehittämään tätä varten toimielinsuhteitaan Euroopan komission kanssa yhteistyösopimuksen tarkistamiseksi, Euroopan parlamentin kanssa seuraavan vaalikauden poliittisen ohjelman yhteydessä ja neuvoston kanssa, jotta alue- ja paikallisvaltuutettujen poliittista toimintaa voidaan lähentää hallitustenvälisiin menettelyihin unionin päätösten laatimiseksi ja toteuttamiseksi.

—

jatkamaan lähentymistään kansallisten parlamenttien ja lainsäädäntävaltaa käyttävien alueellisten edustuselinten kanssa etenkin toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurannan yhteydessä.

—

oikeutta osallistua järjestelmällisesti virallisiin tai epävirallisiin neuvoston kokouksiin, joissa käsitellään joko komitean pakollisen kuulemisen piiriin kuuluvia tai erityisesti alue- ja paikallisviranomaisten toimivaltaan liittyviä yhteisön politiikkoja.

—

oikeutta tutustua neuvoston asiakirjoihin samaan tapaan kuin muut yhteisön lainsäädännön laadintaan osallistuvat toimielimet.

—

silloin kun ei ole mahdollisuutta viralliseen edustukseen neuvostossa tai sen valmistelevissa elimissä, luomaan sisäiset yhteistoiminta- ja koordinointimenettelyt alue- ja paikallisviranomaisten kanssa ja tarjoamaan niille mahdollisuuden käyttää sähköisesti jäsenvaltioiden seurantajärjestelmää, jossa voi tutustua valmisteilla oleviin EU:n lainsäädäntöehdotuksiin, ensinnäkin jotta niiden valmiudet voidaan ottaa huomioon kansallisten kannanottojen laadinnassa ja toiseksi jotta ne saavat mahdollisuuden osallistua toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvontaan.

—

vahvistamaan ja täydentämään jo olemassa olevia kansallisten kannanottojen laadinnan ja virallisen edustuksen mekanismeja neuvostossa, jotta ne vastaisivat kaikilta osin kunkin valtiosääntöjärjestelmän mukaista toimivallan jakoa.

—

vahvistamaan poliittista ja institutionaalista yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa, jotta kansalaisten huolet otettaisiin entistä paremmin huomioon yhteisön toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

—

tukemaan ”alue- ja paikallisvaltuutettujen Erasmus” -kokeilualoitetta ja tekemään yhteistyötä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kanssa kyseisen aloitteen käsitteelliseksi ja toiminnalliseksi kehittämiseksi sekä edistämään alue- ja paikallisvaltuutetuille tarkoitettujen koulutusohjelmien, samoin kuin kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseen tarkoitettujen ohjelmien perustamista.

—

aluevaltuustoja järjestämään Euroopan yhdentymistä ja unionin politiikkaa käsitteleviä erityisistuntoja ja ottamaan mukaan keskusteluun edustajia yhteistoiminnallisen hallinnon saralla työskentelevistä unionin eri toimielimistä.

—

Kaupunginjohtajien yleiskokous on poliittinen aloite, jonka tarkoituksena on koota Euroopan kaupunginjohtajat työskentelemään yhdessä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 %:lla, energiatehokkuuden parantaminen 20 %:lla ja uusiutuvan energian osuuden lisääminen 20 %:iin energiankulutuksesta.

—

Kaupungit ja alueet tuottavat yli puolet kasvihuonekaasupäästöistä, jotka aiheutuvat ihmisen toimintaan liittyvästä energiankulutuksesta. Olikin siis ensiarvoisen tärkeää luoda asianmukaiset puitteet kaupunkien, alueiden ja jäsenvaltioiden vastuullistamiseksi ilmastonmuutoksen torjunnassa.

—

Allekirjoittamalla yleiskokouksen sopimuksen kaupunginjohtajat sitoutuvat vapaaehtoisesti toteuttamaan kunnassaan kestävyysajattelun mukaista energiaa koskevaa toimintaohjelmaa. Sopimus antaa mahdollisuuden jakaa uraauurtavia kokemuksia, helpottaa hyvien käytäntöjen vaihtoa ja lisätä kansalaisten sekä paikallisten talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden tietoisuutta kestävän kehityksen mukaisesta energiankulutuksesta.

—

Alueiden komitea toimii aktiivisesti yhdessä Euroopan komission kanssa aloitteen kehittämiseksi ja ehdottaa sen laajentamista muihin alueellisiin yhteisöihin. Kaupunkien toimintasuunnitelmat tulisi myös sijoittaa osaksi alueellisia ja valtakunnallisia toimintasuunnitelmia.

—

Kaupunginjohtajien yleiskokouksen sopimuksen tehostamiseksi on myös tärkeää, että kentällä tapahtuvaa poliittista aktivoitumista seuraavat unionitason konkreettiset poliittiset ja rahoitustoimet. Euroopan investointipankin lainoja tulisi olla helposti saatavilla alue- ja paikallisyhteisöille, jotka haluavat investoida energiatehokkuusohjelmiin ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön.

—

Jotta uudistetulle Euro–Välimeri-kumppanuudelle voidaan antaa alueellinen ulottuvuus ja jotta sen yhteydessä voidaan varmistaa alue- ja paikallistason poliittinen edustus, alueiden komitea päätti perustaa Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokouksen (ARLEM).

—

Pariisiin 13. heinäkuuta 2008 kokoontuneet Euro–Välimeri-alueen valtion- ja hallitusten päämiehet tukivat alueiden komitean poliittista aloitetta. ARLEMin tarkoituksena on täydentää kumppanuutta alueellisella ja paikallisella ulottuvuudella ja varmistaa siten alue- ja paikallisyhteisöjen asianmukainen edustus ja niiden aktiivinen osallistuminen kumppanuuden hallintoon. Se antaa alue- ja paikallisyhteisöille mahdollisuuden tuottaa konkreettisia tuloksia ja tehdä kumppanuudesta kansalaisille käsin kosketeltavaa todellisuutta.

—

ARLEM koostuu EU:n alue- ja paikallistason edustajista ja vastaavasta määrästä näiden kumppaneita Välimeren alueen maista, ja se on määrä tunnustaa Välimeren unionin uuden hallinnon neuvoa-antavaksi elimeksi. Se keskittyy myös alue- ja paikallisyhteisöjen osallistumiseen konkreettisiin hankkeisiin lukuisilla aloilla, joista esimerkkejä ovat yritysten kehittäminen, ympäristö, energia, liikenne, opetus, kulttuuri, muuttoliike, terveys ja hajautettu yhteistyö. Edistämällä hyvien käytäntöjen vaihtoa se kannustaa alueelliseen yhteistyöhön ja tarjoaa uusia keskustelukanavia.

—

arvioimaan alue- ja paikallisyhteisöjen kokemuksia edellisten laajentumisten yhteydessä myös Länsi-Balkania, Turkkia ja Kroatiaa käsittelevien komitean työryhmien sekä entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa käsittelevän neuvoa-antavan sekakomitean toiminnan osalta.

—

kehittämään alue-edustajistojen poliittista ja toiminnallista potentiaalia Euroopan naapuruuspolitiikan tukemiseksi. Tässä yhteydessä komitea korostaa toimielinten välisen yhteistyön sekä muiden olemassa olevien mekanismien kanssa tapahtuvan koordinoinnin merkitystä.

—

käynnistämään yhdessä Euroopan komission kanssa internetportaalin muodossa toimivan hajautetun yhteistyön tiedonvaihtofoorumin, jonka avulla kehitysyhteistyöasioiden parissa toimivat eurooppalaiset alue- ja paikallisviranomaiset voisivat vaihtaa tietoja verkossa ja joka helpottaisi Euroopan ja kehitysmaiden paikallis- ja alueyhteisöjen hankkeiden yhteensovittamista (19).

—

vahvistamaan institutionaalista asemaansa Euroopan unionin toimivaltaisena elimenä alue- ja paikallisdemokratian kehittämisen osalta unionin ulkopolitiikkaan kuuluvissa vaalitarkkailutehtävissä Euroopassa ja unionin ulkopuolisissa maissa sekä vahvistamaan alan yhteistyötä Euroopan komission ja Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin kanssa.

—

harkitsemaan vapaaehtoisen poliittisen peruskirjan hyväksymistä alue- ja paikallisviranomaisten osallistumisesta laajentumisprosessiin. Kyseessä olisi yhteinen viitepohja alue- ja paikallisviranomaisten tarpeisiin vastaavan, liittymistä valmistelevan tukivälineen kehittämiseksi samoin kuin rajatylittävän yhteistyön sekä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden alueellisten ja paikallisten rakenteiden institutionaalisten ja hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi. (20)

—

Alueiden komitea ja Euroopan komission aluepolitiikan pääosasto järjestävät vuosittain Brysselissä Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikon. Unionin puheenjohtajavaltion ja Euroopan parlamentin välisen toimielinten laajennetun yhteistyön puitteissa järjestettävä tapahtuma kokoaa yli 7 000 osallistujaa ja lähes 250 kumppaniorganisaatiota. ”Open Days” -tapahtuman virallisia kumppaneita ovat yhtäältä alueet ja niiden Brysselissä toimivat yhteystoimistot ja toisaalta lukuisat paikalliset kumppanit, kuten yhdistykset ja paikalliset tutkimuslaitokset. Nämä kumppanit vastaavat ensisijaisesti lukuisten seminaarien ja työpajojen järjestämisestä sekä osallistuvat merkittävällä tavalla ”Open Days” -tapahtuman oheisohjelman organisointiin.

—

Viikon teemat liittyvät unionin asialistaan ja alue- ja paikallisviranomaisten painopisteisiin, ja niitä käsitellään erilaisissa tapahtumissa, seminaareissa, työryhmissä, tiedotusvälineille tarkoitetussa toiminnassa ja näyttelyissä. Tapahtumaan kokoontuu eurooppalaisia kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason poliitikkoja, asiantuntijoita sekä talous- ja yhteiskuntaelämän, ammattiliittojen, rahoituslaitosten ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.

—

Brysselissä järjestettävään teemaviikkoon liittyy kumppanikaupungeissa ja -alueilla järjestettäviä tapahtumia, jotka helpottavat kokemusten vaihtoa, verkostoitumista sekä ajatusten ja asiantuntemuksen vertailua (21).

—

kehittämään jatkuvaa yhteistyötä alue- ja paikallistason asiaankuuluvien verkostojen kanssa poliittisten piirien, talouselämän, järjestöjen ja kulttuuripiirien välisen vuorovaikutuksen ja yhteentoimivuuden edistämiseksi eurooppalaisessa yhteiskunnassa ja ottamaan huomioon osallistumista koskevat alue- ja paikallistason parhaat käytänteet.

—

osallistumaan aidosti hajautetun viestintäpolitiikan toteuttamiseen. Kyseisen politiikan merkitys on tunnustettu Euroopan parlamentin, Euroopan komission ja neuvoston yhteisessä julkilausumassa ”Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä” (23), joka pohjautuu institutionaalisten toimijoiden poliittiseen sitoutumiseen Eurooppa-keskustelun jatkuvaksi edistämiseksi Euroopan kaupungeissa ja alueilla ja yhteisön tasolla tehtyjen päätösten huomioonottamiseen.

—

laatimaan toimintasuunnitelman, jossa viestintävälineet jaotellaan tavoitteiden ja asianomaisten politiikanalojen mukaan yhteisön strategiaa ja politiikkoja koskevan viestinnän yhteisvaikutusten lisäämiseksi ja niiden selostamiseksi kansalaisille alue- ja paikallistasolla sekä toimielinten välisen tiedotustyöryhmän (IGI) laatimien suositusten noudattamiseksi (24).

—

ehdottamaan menetelmiä ja välineitä alue- ja paikallistason toimijoiden aktivoimiseksi, jotta voitaisiin korjata viestinnän puutteet ja kannustaa alueellisia ja paikallisia viestintävälineitä käsittelemään nykyistä enemmän Euroopan unionin politiikkojen vaikutusta kansalaisten arkielämään, sekä vahvistamaan Eurooppa-asioita koskevia viestintä-, tiedotus- ja välitysvalmiuksiaan käyttämällä uusia viestintävälineitä ja etenkin Web 2.0 -välinettä.

—

ottamaan käyttöön asianmukaisia välineitä osallistavan demokratian tukemiseksi etenkin Lissabonin strategian, sosiaalisen toimintaohjelman ja Göteborgin strategian puitteissa sekä kehittämään paikallisen Agenda 21 -toimintaohjelman tyyppisiä osallistavia ja kokonaisvaltaisia mekanismeja ja laatimaan siten pitkän aikavälin strategisia suunnitelmia (25).

—

tutkimaan AK:n, paikallis- ja alueviranomaisten sekä EU:n muiden toimielinten yhteistyömahdollisuudet eurooppalaisen kansalaisaloitteen kehittämiseksi Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen siten, että voidaan hyödyntää kyseisen välineen tarjoamat mahdollisuudet edistää todellista eurooppalaista poliittista vuoropuhelua ja lisätä siten EU:n monitasoisen hallintojärjestelmän legitimiteettiä.

—

vahvistamaan eurooppalaista kansalaiskasvatusta hyödyntämällä alue- ja paikallisviranomaisten valmiuksia.

—

harkitsemaan uusien muuttujien sisällyttämistä Euroopan kansalaisten mielipiteitä mittaavaan Eurobarometri-tutkimukseen. Niiden tulisi mitata alue- ja paikallisviranomaisten tosiasiallista osallistumista Euroopan unionin toimintaan ja yhteisön strategioiden ja politiikkojen täytäntöönpanoon.

—

jäsenvaltioita ottamaan käyttöön aiempaa osallistavamman sähköisen hallinnon järjestelmän alueilla ja kunnissa ja alueita ja kuntia välittämään viestintäpolitiikassaan ja sähköisessä hallinnossaan tietoa Euroopan unionin saavutuksista ja sen kansalaisille asettamista haasteista.

—

yhteisön toimielimiä laatimaan Web 2.0 -välinettä koskevan viestintästrategian ja hyödyntämään uusia YouTuben kaltaisia verkkoyhteisösivustoja (EU tube).

—

Koheesiopolitiikan lisäarvosta on näyttöä jo kahdenkymmenen vuoden ajalta, ja käytännön hankkeiden myötä koheesiopolitiikasta on muodostunut kansalaisten silmissä eurooppalaisen yhteisvastuullisuuden tunnuskuva. Politiikka on ajan mittaan kehittynyt. Se luotiin tukemaan yhtenäismarkkinoiden käynnistämistä heikoimpien alueiden kehityksen varmistamiseksi, ja sen ansiosta on voitu lieventää unionin laajentumisten aiheuttamia yhteiskunnallisia ja taloudellisia eroja. Siitä on tullut keskeinen kasvu- ja työllisyysstrategian tukiväline kaikilla unionin alueilla. Äskettäin sitä on hyödynnetty EU:n talouden elvytyssuunnitelman tukemiseksi.

—

Unionin koheesiopolitiikalla, jonka osuus yhteisön talousarviosta on nykyisin kolmasosa, on todellinen taloudellinen ja toimielinten kumppanuutta edistävä vipuvaikutus, jota julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ja Euroopan investointipankin rahoitusvälineet vahvistavat. Yhteisön koheesiopolitiikan vipuvaikutus ilmenee myös siinä, että politiikka edistää paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten kehitysstrategioiden painopisteiden synergiaa unionin tasolla.

—

Jotta voidaan määritellä nykyistä laajempi alueellisen yhteenkuuluvuuden käsite, jossa otetaan huomioon alue- ja paikallisviranomaisten uudet haasteet (maailmanlaajuistuminen, ilmastonmuutos, energian toimitusvarmuus, maahanmuutto jne.), on välttämätöntä, että konkreettiset tavoitteet, joihin EU:n rahoitusta myönnetään, määritellään joustavasti kunkin alueen erityispiirteiden sekä kilpailukyvyn- ja kestävän kehityksen strategian pohjalta.

—

suunnittelemaan ja käynnistämään aloitteita, joiden tarkoituksena on levittää jäsenvaltioissa paikallisten, alueellisten, kansallisten ja ylikansallisten poliittisten painopisteiden määrittelyyn liittyvien kumppanuuksien hyviä toimintamalleja, ja tukemaan jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission aloitteita, joilla pyritään siihen, että kumppanuutta alue- ja paikallisviranomaisten kanssa ei sovelleta pelkästään politiikkojen toimenpanovaiheessa vaan myös ja ennen kaikkea niitä valmisteltaessa.

—

ehdottamaan toimielinten välisiä mekanismeja, jotka vahvistavat unionin koheesiopolitiikan poliittista ja strategista arviointia, lujittamalla jäsenvaltio- ja aluetasolla kehitettyjä suhteita. Tähän liittyvän analysoinnin ja tarkastelun tulee tapahtua unionin näkökulmasta.

—

kumppanuuskäytäntöä vahvistetaan sekä vertikaalisesti alueviranomaisten ja valtionhallinnon ja Euroopan unionin välillä että horisontaalisesti alue- ja paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä etenkin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa. Samalla varmistetaan kansalaisten osallistuminen elimiin, joita asianomaiset viranomaiset – erityisesti viranomaiset, jotka maantieteellisen läheisyytensä tai toissijaisuusperiaatteen soveltamisen perusteella ovat lähimpänä kansalaisia – ovat luoneet tähän tarkoitukseen. Tämän osallistumisen avulla yhteiskunnan eri ryhmät voivat esittää arvioitaan ja käsityksiään EU:n julkisia aloitteita koskevista näkökohdista ja tehdä niihin liittyviä ehdotuksia.

—

hallinnollisia menettelyjä yksinkertaistetaan ja järkeistetään, jotta innovatiiviselle toiminnalle voidaan rakentaa suotuisat oikeudelliset, hallinnolliset ja taloudelliset puitteet ja kehittää uusia välineitä alueellisen innovaation edistämiseksi ja rahoitusmuotojen vahvistamiseksi (riskipääoma, pääomarahoitusta tarjoavat yksityishenkilöt eli bisnesenkelit, mikroluotot jne.).

—

alueviranomaisten hallinnollista kapasiteettia vahvistetaan, jotta voidaan taata hankkeiden asiantunteva hallinnointi ja lisätä aluehallintoa koskevien hyvien käytänteiden vaihtoa Euroopan unionissa.

—

tutkimaan tapauskohtaisesti, mitä muutoksia yhteisön politiikkoihin tulisi tehdä kumppanuuden vahvistamiseksi.

—

edistämään koordinointia rakennerahastotoimien, alakohtaisten ohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien välillä.

—

arvioimaan rakennerahastojen hallinnoinnin yksinkertaistamisessa ja hajauttamisessa kaudella 2007–2013 tapahtuvaa edistystä tarkkaillen erityisesti hallinnollisten rasitusten suhdetta toimien lajiin ja laajuuteen sekä toimien vaikutuksia alue- ja paikallisviranomaisiin.

—

Alueiden komitea perusti vuonna 2006 Lissabonin strategian seurantafoorumin, johon kuuluu nykyään yli sata aluetta ja kaupunkia 26 jäsenvaltiosta. Tämä tiedonvaihto- ja arviointiverkosto seuraa alue- ja paikallistason osallistumista Lissabonin strategian hallinnointiin ja strategian niveltymistä koheesiopolitiikkaan.

—

Seurantaraportissaan ”Lissabonin tavoitteiden saavuttaminen koordinoidun ja yhtenäisen alueellisen päätöksenteon avulla” foorumi korostaa, että kaikkien asianomaisten hallintotasojen on tehostettava toimiensa synkronointia ja yhteensovittamista ja otettava käyttöön entistä laajempi valikoima erilaisia oikeudellisia välineitä.

—

Alueiden komitea käynnisti Prahassa 5. ja 6. maaliskuuta 2009 pidetyn Euroopan alueiden ja kuntien huippukokouksen yhteydessä kuulemisen tulevasta kasvu- ja työllisyysstrategiasta, jotta alue- ja paikallisviranomaiset osallistuisivat sen laadintaan jo prosessin alussa (www.lisbon.cor.europa.eu).

—

Yritysten, ja etenkin pk-yritysten, puite-edellytysten parantamiseksi alueiden komitea aikoo perustaa innovatiivisen palkinnon, jonka tarkoituksena on antaa tunnustus Euroopan unionin yrittäjähenkisimmille alueille. Vuosittain myönnettävällä ”Euroopan yrittäjyysalue” -tunnustuksella kannustetaan alueita laatimaan strateginen suunnitelma kestävistä pitkän aikavälin taloudellisista ja sosiaalisista uudistuksista, joita alueen väestö ja sidosryhmät laajasti tukevat.

—

Alueiden komitea pyrkii siten antamaan lisäsysäyksen Lissabonin strategian jälkeiselle uudelle kasvu- ja työllisyysstrategialle ja tuomaan samalla paikallis- ja aluetasolla yleiseen tietouteen Euroopan unionin pk-yrityksiä tukevan aloitteen kymmenen periaatetta.

—

pohtimaan avoimen koordinointimenetelmän alueellistamista ja määrittelemään ne yhteisön toiminta-alat, joihin avoin koordinointimenetelmä soveltuisi alue- ja paikallisviranomaisten kannalta parhaiten, tarkastellen etenkin maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa, innovaatiota ja koulutusta.

—

esittelemään maaliskuussa 2010 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle kasvu- ja työllisyysstrategian tulevaisuutta koskevan alue- ja paikallisviranomaisten kuulemisen tulokset.

—

jäsenvaltioita tukemaan avointa koordinointimenetelmää alueellisilla tai paikallisilla toimintasuunnitelmilla ja edistämään avoimella koordinointimenetelmällä puolestaan alueellisten ja paikallisten suunnitelmien huomioon ottamista kansallisissa suunnitelmissa sekä tekemään asiaa koskevia kirjallisia, useampien tasojen välisiä sopimuksia. Euroopan komission tulisi puolestaan tunnustaa alueellisten ja paikallisten yhteyspisteiden osallistuminen avoimen koordinointimenetelmän valvontaan.

—

uudistamaan avointa koordinointimenetelmää, jotta se olisi aiempaa osallistavampi, kehittämällä yhdessä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa osallistavan hallinnon indikaattoreita ja alueellisia indikaattoreita.  (29)

—

selvittämään tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa, millaisia esteitä alueet, kaupungit ja kunnat kohtaavat nykyisin yhtenäismarkkinoiden toteuttamisessa, sekä pohtimaan soveltuvia ratkaisuja yhtenäismarkkinoiden sovittamiseksi nykyiseen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen.

—

kutsumaan alue- ja paikallisviranomaiset asiaan kuuluvalla tavalla mukaan vuoden 2010 jälkeisen Lissabonin strategian tarkistamiseen.

—

EU:n yhdennetty meripolitiikka on yksi harvoista esimerkeistä yrityksestä sopia unionin tasolla useisiin alakohtaisiin politiikkoihin sovellettavasta, alueellisiin typologioihin perustuvasta yhteisestä lähestymistavasta. Vuonna 2006 julkaistussa vihreässä kirjassa käynnistetty ja myöhemmin sinisessä kirjassa jatkettu prosessi on osoitus asianomaisten alueellisten ja paikallisten toimijoiden voimakkaasta aktivoimisesta merialueiden kokonaisvaltaisen hallinnon toteuttamiseksi. Liikenne, ympäristö, uusiutuvat energialähteet ja talouskehitys ovat esimerkkejä aloista, joita tämä politiikka koskee. Sen taustalla on tavoite liittää horisontaalisesti yhteen mertemme kestävään kehitykseen ja turvallisuuteen liittyvät vaatimukset. Meret on lopultakin tunnustettu Euroopan mantereelle keskeisen tärkeäksi luonnonvaraksi ja talouden voimavaraksi.

—

Tätä pyrkimystä tulee täydentää asianmukaisilla toimilla, joilla vahvistetaan yhdennetyn meripolitiikan yhdistävää vaikutusta. Alueiden komitea pitää tässä yhteydessä tarpeellisena tarkistaa EU:n rahoitusjärjestelmää siten, että luotaisiin kaikkien tai useimpien merikysymysten käsittelemistä varten yksi ainoa yksinkertaistettu järjestelmä Euroopan rannikko- ja saarialueille tarkoitetun rahaston yhteyteen. Komitea katsoo niin ikään, että olisi perustettava paikallis- ja alueviranomaisista ja sidosryhmien edustajista koostuva Euroopan meripoliittinen foorumi, joka voisi edistää erityisosaamisen jakamista ja hyvien käytäntöjen levittämistä.

—

kuuleminen lainsäädäntäprosessin puitteissa, muun muassa alueiden komitean kuuleminen alue- ja paikallisviranomaisten institutionaalisena edustajana

—

alakohtaiset kuulemismekanismit, joissa otetaan huomioon Euroopan unionin toiminnan erityisehdot eri toiminta-aloilla

—

kuulemisen minimisääntöjä noudattavien kuulemispuitteiden luominen

—

järjestelmällinen vuoropuhelu alue- ja paikallisyhteisöjen järjestöjen kanssa.

—

kehittämään yhteistyötä Euroopan komission ja alue- ja paikallisviranomaisten eurooppalaisten järjestöjen kanssa osana Euroopan komission lainsäädäntöohjelman valmisteluvaiheessa käytävää järjestelmällistä vuoropuhelua.

—

työskentelemään EU:n muiden toimielinten kanssa kehittääkseen toiminnalleen tehokkaan vaikutustenarvioinnin, vahvistaakseen rooliaan perussopimusten mukaisena neuvoa-antavana elimenä ja osoittaakseen EU:n päätöksentekoon tuomansa lisäarvon.

—

raportoimaan komitean suullisten ja kirjallisten kysymysten muodossa esittämien poliittisten suositusten aiheuttamista toimista.

—

Toissijaisuusperiaatteen tarkoituksena on varmistaa, että aloilla, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, päätökset tehdään mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tasolla. Näillä aloilla on siis testein varmistettava, että yhteisön toimet ovat perusteltuja jäsenvaltio-, alue- tai paikallistasolla tarjolla oleviin vaihtoehtoihin nähden.

—

Alueiden komitean perustamaan toissijaisuusperiaatteen toteutumista seuraavaan verkostoon kuuluu nykyään 96 jäsentä (alue- ja paikallisviranomaisia, kansallisia ja alueellisia parlamentteja ja paikallis- ja aluehallinnon järjestöjä), ja se toteuttaa kuulemisia internetsivustonsa välityksellä. Verkoston tavoitteena on

—

järjestää verkostoon kuuluvien kumppaneiden kuulemisia Euroopan komission asiakirjoista ja ehdotuksista; kuulemisten tarkoituksena on edesauttaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisen analysointia ja ehdotettujen toimien vaikutusten arviointia. Verkosto helpottaa näin unionin lainsäädäntäprosessia koskevaa alue- ja paikallisviranomaisten ja alueiden komitean välistä viestintää.

—

toimia tiedotuspisteenä, jonka avulla alue- ja paikallisviranomaiset saavat niitä kiinnostavaa, EU:hun liittyvää tietoa nopeammin käyttöönsä ja jota ne voivat käyttää lisäkanavana saadakseen äänensä kuuluville.

—

auttaa alueiden komiteaa laajentamaan konsultointipohjaansa tarjoamalla sille yhteyden Euroopan alueiden ja kuntien poliittisiin ja hallinnollisiin rakenteisiin ja asettamalla resurssinsa komitean esittelijöiden käyttöön.

—

kutsua toissijaisuusperiaatteen toteutumista seuraavan verkoston jäsenet osallistumaan komission ehdotusten alueellisista vaikutuksista tehtäviin tutkimuksiin jo lainsäädäntää edeltävän prosessin varhaisessa vaiheessa.

—

vahvistamaan osallistumistaan lainsäädännön parantamista koskevan toimintasuunnitelman seurantaprosessiin ja kehittämään sisäistä poliittista prosessiaan ja kuulemistoimintaansa vuorovaikutteisten foorumien välityksellä, jotta saadaan luotettavaa tietoa paikallisen ja alueellisen ulottuvuuden ottamisesta huomioon laadittavana olevissa säädöksissä.

—

lujittamaan toimielinsuhteitaan neuvostoon, Euroopan komissioon ja Euroopan parlamenttiin kautta lainsäädäntäprosessin.

—

kehittämään kansallisten parlamenttien ja lainsäädäntävaltaa käyttävien alueellisten edustajistojen kanssa toimintatavan kaikkien jäsenvaltioiden paikallis- ja alueyhteisöjen aseman korostamiseksi lainsäädäntää edeltävässä vaiheessa sekä ennakkovaroitusjärjestelmän puitteissa. (33)

—

osallistumaan hallinnollisen rasituksen vähentämiseen liittyviä kysymyksiä käsittelevän, sidosryhmien riippumattomista edustajista koostuvan korkean tason ryhmän työskentelyyn ja ottamaan kantaa sen ehdotuksiin sekä pohtimaan alue- ja paikallisviranomaisten korkean tason ryhmän perustamista.

—

lainsäädännön parantamista koskevaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission toimielinten väliseen sopimukseen liitetään alueiden komitean kanssa tehtävä yhteisymmärryspöytäkirja tiettyjen arviointi- ja etenkin kuulemismekanismien toteuttamisesta.

—

jatkamaan pyrkimyksiä sääntely-ympäristön yksinkertaistamiseksi mm. koheesiopolitiikan yhteydessä sekä sisällyttämään alueellisen osion lainsäädännön yksinkertaistamista koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin.

—

helpottamaan alue- ja paikallisviranomaisten osallistumista komitologiamenettelyyn sekä lainsäädännön parantamista koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta vastaaviin asiantuntijaryhmiin. (34)  (35)

—

perustamaan alue- ja paikallisviranomaisten kuulemisjärjestelmän, jotta voidaan helpottaa yhteisön lainsäädännön saattamista osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä.

—

varmistamaan, että yhteisön lainsäädäntöä täytäntöön pantaessa ja sovellettaessa kunnioitetaan sisäistä toimivaltajakoa.

—

seuraamaan Euroopan neuvoston puitteissa aluedemokratiaa koskevan eurooppalaisen peruskirjahankkeen etenemistä

—

vahvistamaan yhteistyösopimuksensa täytäntöönpanon puitteissa yhteistyötä Euroopan komission kanssa välittääkseen eteenpäin lainsäädäntäprosessin varhaisessa vaiheessa alue- ja paikallisviranomaisten perusteltuja näkemyksiä komission ehdotusten vaikutustenarvioinnista.

—

perustamaan Euroopan komission vaikutustenarviointikomitean tukemana teknisen ”korkean tason ryhmän”, jonka tehtävänä on yhteisön pääasiallisten toimintalinjojen alueellisten ja paikallisten vaikutusten arviointi, jotta voidaan ryhtyä toimenpiteisiin säädöskäytännön parantamiseksi, hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja EU:n toimintalinjojen hyväksynnän lisäämiseksi kansalaisten keskuudessa.

—

alueellisten vaikutusten analyysi muutetaan järjestelmälliseksi kutsumalla asianomaiset eri toimijat mukaan jo poliittisen päätöksenteon varhaisessa vaiheessa, jotta alue- ja paikallistasolla ymmärretään yhteisön säädös- ja muiden ehdotusten taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset.

—

alueellisten vaikutusten arviointimekanismeja vahvistetaan silloin kun alkuperäisiin ehdotuksiin esitetään lainsäädäntäprosessin aikana merkittäviä muutoksia.

—

jälkikäteisarvioinnin edellytyksiä helpotetaan, jotta voidaan tutkia tiettyjen direktiivien alueellisia ja paikallisia vaikutuksia sekä unionin säädösten täytäntöönpanoa ja toteuttamista alue- ja paikallistasolla ja kirjata kyseiset seikat komission arviointikertomukseen.

—

yhteisön ja jäsenvaltioiden tilastoissa otetaan huomioon alueelliset realiteetit, jotta politiikkojen vaikutuksista alueisiin saadaan tarkempi käsitys.

—

varmistamaan, että sen tiettyjen, Euroopan yhdentymisen kannalta keskeisten politiikkojen edistymistä mittaavissa eri tulostauluissa otetaan yhtenä muuttujana huomioon monitasoinen hallinto, jotta voidaan arvioida yhteisön toimien todellinen vaikutus. Komitea korostaa tässä yhteydessä tarvetta vahvistaa sisämarkkinoiden tulostaulun alueellista ja paikallista ulottuvuutta.

—

EAYY on uusi yhteisön oikeudellinen väline (asetus 1082/2006), jonka tarkoituksena on vakiinnuttaa eri hallintotasojen välinen ja rajojen yli tehtävä alueellinen yhteistyö ja joka on erityisen merkityksellinen alueellisen yhteenkuuluvuuspolitiikan vahvistamiselle. Unionissa on perusteilla noin kolmekymmentä alueellisen yhteistyön yhtymää, ja kuusi on jo perustettu.

—

Monitasoinen hallinto on keskeinen kysymys EAYY:n käynnistämisessä, perustamisessa ja hallinnoinnissa. EAYY:ssä viranomaiset voivat vaihtelevien institutionaalisten mittasuhteiden ja toimivaltatasonsa mukaisesti liittyä yhteen, ja sen ansiosta talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden kanssa voidaan edistää entistä laajempaa kumppanuutta. Kertyvien kokemusten perusteella EAYY:n soveltamisalat vaihtelevat terveydenhuollosta pelastuspalveluihin, talouskehityksestä luonnonvarojen suojeluun ja edistämiseen, koulutuksesta tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan jne.

—

Alueiden komitea pyrkii yhteistoiminnassa alue- ja paikallisviranomaisten, Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa optimoimaan välineen tarjoamat mahdollisuudet ja helpottamaan avoimen viestintä-, tiedotus-, analysointi-, tutkimus- ja asiantuntemuksen verkostointifoorumin luomista.

—

Itämeren aluetta koskevalla strategialla tähdätään kyseisellä merialueella tehtävän yhteistyön uudistamiseen alueen ympäristön tilan kohentamiseksi, alueen kestävän talouskehityksen tukemiseksi, kulkuyhteyksien parantamiseksi sekä alueen turvallisuustason nostamiseksi. Tämä parhaillaan laadittava yhdennetty ja osallistava strategia on mainio esimerkki useiden toimijoiden edistämien, eurooppalaiseen makroalueeseen kohdistuvien monialaisten politiikkojen toteuttamisesta. Siinä on tarkoitus liittää unionin, jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallistason eri ohjelmointi- ja rahoitustavat mahdollisuuteen käyttää koheesiopolitiikan ohjelmia viitekehyksenä.

—

Strategian onnistumisaste riippuu hallinnosta. Sen kehittäminen edellyttää monitasoista lähestymistapaa ja unionin, jäsenvaltioiden, alue- sekä paikallistason välisen ja rajatylittävän yhteistyön sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön vahvistamista. (36)

—

arvioimaan alue- ja paikallisviranomaisten osallistumisen näkökulmasta makroalueiden kehitysstrategioiden tarkoituksenmukaisuutta niiden suunnittelu-, laadinta- ja toteuttamisvaiheessa, niistä kansalaisille tiedotettaessa sekä niiden arviointivaiheessa. Komitea sitoutuu niin ikään arvioimaan kulloiseenkin strategiaan sisältyvien toimintasuunnitelmien tarkoituksenmukaisuutta ja vaatimaan tällöin riittävien määrärahojen varaamista yhteisön talousarvioon asianmukaisia resursseja ja rahoitusmekanismeja varten.

—

tekemään yhteistyötä Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja muiden asiaankuuluvien toimielinten kanssa tiedottaakseen aktiivisesti uusista eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymistä, antaakseen käytännön tukea niiden perustamiseen sekä tukeakseen jo perustettujen yhtymien hyvien käytänteiden vaihtoa.

—

antamaan panoksensa EAYY:stä annetun asetuksen N:o 1082/2006 mahdolliseen tarkistamiseen asiantuntijaryhmänsä (37) kokemuksen pohjalta. Tavoitteena on talous- ja yhteiskuntaelämän kumppaneiden entistä tiiviimpi integroiminen yhtymiin, yhtymien perustamisen helpottaminen EU:n ulkorajoilla, perustamismenettelyjen joustavoittaminen, yhtymien mainitseminen sellaisissa yhteisön tärkeimmissä säädöksissä, joita rajat ylittävä ulottuvuus erityisesti koskee (esim. rajatylittävä terveydenhuolto), kannustavien toimien suunnittelu, mukaan luettuina unionin ja jäsenvaltiotason oikeudelliset, taloudelliset ja rahoitukselliset kannustimet, sekä kyseisen välineen edistäminen Euroopan unionin oikeusjärjestyksessä.

—

alueellisen yhteistyön kolmen lohkon käyttöön osoitetaan lisää määrärahoja yhteistyön Euroopan yhdentymisprosessiin kiistatta tuoman lisäarvon johdosta.

—

Euroopan komissiota esittämään seuraavassa arviointiraportissaan tai EAYY-asetuksen tarkistuksessa toimintalinjat, joita se suunnittelee tämän oikeudellisen välineen täysipainoiseksi hyödyntämiseksi.

—

Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan tämän välineen tunnettuutta tehostamalla huomattavasti pääosastojen ja ministeriöiden sisäistä tiedotusta ja korostamalla välineen lisäarvoa.

—

jäsenvaltioita toimimaan lojaalisti yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa EAYY:itä perustettaessa, jotta hankkeiden kehittäminen ja toteutus etenisi joutuisasti asetuksen 1082/2006 kirjainta ja henkeä kaikilta osin noudattaen.

—

tekemään ehdotuksia tukeakseen Euroopan unionin tiettyjä toiminta-aloja, kuten kasvu- ja työllisyysstrategiaa, sosiaalista toimintaohjelmaa, kotouttamispolitiikkaa, innovaatiopolitiikkaa, koheesiopolitiikkaa, kestävää kehitystä ja pelastuspalveluja koskevien yhteisön aloitteiden kokeilua alue- ja paikallistasolla.

—

kehittämään toimintavaihtoehtoja hallitun kokeilumenetelmän soveltamiseksi aiempaa useammin, jotta saadaan käsitys yhteisten politiikkojen, kuten yhteisen maatalouspolitiikan, laajojen uudistusten vaikutuksista.

—

puolustamaan mahdollisuutta tehdä tavoitesopimuksia vuonna 2001 suunnitellussa muodossa, ehdottamalla täytäntöönpanon poliittisten ja oikeudellisten menettelyjen mukauttamista erityisesti joustavien ja monipuolisten kolmikantavälineiden avulla. Tässä yhteydessä on otettava täydellisesti huomioon erityisesti jäsenvaltioiden institutionaalinen ja menettelytapoja koskeva autonomia, kun on kyse yhteisön oikeuden siirtämisestä osaksi niiden omaa lainsäädäntöä ja etenkin lainsäädännön soveltamisesta.

—

perustetaan sellaisia eurooppalaisia alueellisia sopimuksia, joilla pystytään yhdistämään vapaaehtoispohjalta toimivaltaiset hallinnon eri tasot, jotta Euroopan unionin suurten tavoitteiden ja poliittisten painopisteiden toteuttamista voidaan mukauttaa kumppanuuspohjalta alue- ja paikallisviranomaisten kanssa. (38)

—

eurooppalaisiin alueellisiin sopimuksiin osallistuu jokin Euroopan unionin toimielin tai virasto, jäsenvaltion viranomaiset sekä yksi tai useampi alueviranomainen, että niissä määritetään saavutettavat unionin poliittiset tavoitteet ja niiden käytännön toteuttamistapa kulloisellakin alueella, että niihin sisällytetään seurantajärjestelmä ja että niissä määritellään budjettirakenne, joka kokoaa yhteen sopimuksen toteuttamisen kannalta välttämättömien eri tahojen panokset.

—

suuntaamaan eurooppalaisten alueellisten sopimusten rahoitusta koskevan pohdinnan mahdollisiin synergioihin yhtäältä asiaankuuluvia aloja koskevien EU:n nykyisten budjettikohtien ja rakennerahastojen välillä ja toisaalta paikallis-, alue- ja jäsenvaltiotasolla käytettävissä olevien määrärahojen välillä uutta yhteisön aluepoliittista rahoitusvälinettä perustamatta tai pyytämättä tarkoitusta varten lisävaroja.

—

asiasta kiinnostuneita alue- ja paikallisviranomaisia sitoutumaan tällaiseen prosessiin ja ilmoittamaan kiinnostuksestaan komitealle valkoisen kirjan täytäntöönpanosta käynnistetyn kuulemisen yhteydessä.

Comité des régions de l'Union européenne

Cellule de prospective

Bureau VMA 0635

Rue Belliard/Belliardstraat 101

1040 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË