EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52009IR0089

Alueiden komitean valkoinen kirja monitasoisesta hallinnosta

OJ C 211, 4.9.2009, p. 1–27 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

4.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 211/1


ALUEIDEN KOMITEAN VALKOINEN KIRJA MONITASOISESTA HALLINNOSTA

(2009/C 211/01)

Alueiden komitea avaa yleisen kuulemisen viranomaisten, järjestöjen ja sidosryhmien näkemysten kokoamiseksi. Komitea pyytää kyseisiä tahoja toimittamaan sille huomionsa siitä, miten monitasoinen hallinto voidaan parhaiten toteuttaa Euroopan unionissa. Kommentteja voi lähettää 30. marraskuuta 2009 asti seuraavaan osoitteeseen:

Comité des régions de l'Union européenne

Cellule de prospective

Bureau VMA 0635

Rue Belliard/Belliardstraat 101

1040 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

tai sähköpostitse osoitteeseen : governance@cor.europa.eu

Alueiden komitean oma-aloitteinen lausunto aiheesta

Alueiden komitean valkoinen kirja monitasoisesta hallinnosta

Valkoinen kirja heijastaa halua ”rakentaa Eurooppaa kumppanuuden pohjalta”, ja siinä asetetaan kaksi tärkeää strategista tavoitetta: osallistuminen Unionin prosessiin ja yhteisön toiminnan tehostaminen. Se, että Euroopan parlamentin vaalit kiinnostavat kansalaisia entistä vähemmän, vaikka Euroopan unionin jäsenyyden katsotaan tarjoavan keinon vastata globalisaation haasteisiin, antaa aiheen ottaa monitasoisen hallinnon periaatteet ja mekanismit uudelleen poliittisen toiminnan perustaksi.

ALUEIDEN KOMITEA

katsoo, että monitasoinen hallinto on unionin, jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten koordinoitua toimintaa, joka perustuu kumppanuuteen ja jolla pyritään muotoilemaan ja panemaan täytäntöön Euroopan unionin politiikkaa. Se johtaa eri tasojen vallankäyttäjien jaettuun vastuuseen ja perustuu demokraattisen legitimiteetin kaikkiin lähteisiin ja asianomaisten toimijoiden edustavuuteen.

suosittaa, että jokaiseen tärkeään yhteisön strategiseen uudistukseen liittyisi Euroopan komission ja alueiden komitean yhdessä laatima alueellinen toimintasuunnitelma, joka tarjoaisi poliittisia mekanismeja toimintalinjojen omaksumisen, toteuttamisen ja arvioimisen helpottamiseksi. Siihen sisältyisi myös hajautettua viestintää koskeva suunnitelma.

suosittaa ottamaan käyttöön asianmukaisia välineitä osallistavan demokratian tukemiseksi etenkin Lissabonin strategian, sosiaalisen toimintaohjelman ja Göteborgin strategian puitteissa sekä kehittämään paikallisen Agenda 21 -toimintaohjelman tyyppisiä osallistavia ja kokonaisvaltaisia mekanismeja ja laatimaan siten pitkän aikavälin strategisia suunnitelmia.

suosittaa, että kumppanuuskäytäntöä vahvistetaan sekä vertikaalisesti alueviranomaisten, valtionhallinnon ja Euroopan unionin välillä että horisontaalisesti alueviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä etenkin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita uudistamaan avointa koordinointimenetelmää, jotta se olisi aiempaa osallistavampi, kehittämällä yhdessä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa osallistavan hallinnon indikaattoreita ja alueellisia indikaattoreita.

suosittaa, että alueellisten vaikutusten analyysi muutetaan järjestelmälliseksi ottamalla asianomaiset eri toimijat mukaan jo poliittisen päätöksenteon varhaisessa vaiheessa, jotta ymmärretään yhteisön säädös- ja muiden ehdotusten taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset alue- ja paikallistasolla.

sitoutuu tekemään ehdotuksia tukeakseen Euroopan unionin tiettyjä toiminta-aloja, kuten kasvu- ja työllisyysstrategiaa, sosiaalista toimintaohjelmaa, kotouttamispolitiikkaa, innovaatiopolitiikkaa, koheesiopolitiikkaa, kestävää kehitystä ja pelastuspalveluja koskevien yhteisön aloitteiden kokeilua alue- ja paikallistasolla.

suosittaa, että perustetaan sellaisia eurooppalaisia alueellisia sopimuksia, joilla pystytään yhdistämään vapaaehtoispohjalta toimivaltaiset hallinnon eri tasot, jotta Euroopan unionin suurten tavoitteiden ja poliittisten painopisteiden toteuttamista voidaan mukauttaa kumppanuuspohjalta alue- ja paikallisviranomaisten kanssa, ja kehottaa asiasta kiinnostuneita alue- ja paikallisviranomaisia sitoutumaan tällaiseen prosessiin ja ilmoittamaan kiinnostuksestaan komitealle valkoisen kirjan täytäntöönpanosta käynnistetyn kuulemisen yhteydessä.

Esittelijät

:

Luc Van den Brande (BE, PPE), Flaamilaisen parlamentin jäsen, alueiden komitean puheenjohtaja

Michel Delebarre (FR, PSE), Dunkerquen kaupunginjohtaja, alueiden komitean ensimmäinen varapuheenjohtaja

SISÄLLYS

1.

Johdanto

2.

Euroopan rakentaminen ja kumppanuus

3.

Unionin prosessiin osallistumisen edistäminen

4.

Yhteisön toiminnan tehostaminen

5.

Valkoisen kirjan täytäntöönpano ja jatkotoimet

”On monia tavoitteita, joita emme voi saavuttaa yksin vaan ainoastaan yhdessä. Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja niiden alueet ja kunnat jakavat tehtävät keskenään.”  (1)

1.   Johdanto

Hallintotapa on yksi tärkeimmistä tekijöistä Euroopan yhdentymisprosessin onnistumisen kannalta. Unioni on voimakas, sen toimielimet ovat legitiimejä ja politiikat tehokkaita ja sen kansalaiset tuntevat kuuluvansa siihen, jos sen hallintotapa takaa eri toimivaltatasojen välisen yhteistyön unionin ohjelman toteuttamiseksi ja maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi.

Valtion- ja hallitusten päämiehet esittivät alussa mainitun toteamuksen Berliinin julistuksessa 25. maaliskuuta 2007. Tunnustaessaan monitasoisen hallinnon merkityksen he vahvistivat alueiden komitean joitakin päiviä aikaisemmin Rooman julkilausumassa esittämän Eurooppa-näkemyksen ja -käsityksen (2).

Nykyisin Euroopan unionin lähes 95 000 alue- ja paikallisyhteisöllä on suuri toimivalta keskeisillä aloilla, kuten koulutuksessa, ympäristöalalla, talouskehityksessä, aluesuunnittelussa, liikenteessä, julkisissa palveluissa ja sosiaalipolitiikassa, ja ne vaikuttavat osaltaan demokratian ja unionin kansalaisuuden toteutumiseen. (3)

Sekä kansalaisläheisyys että alue- ja paikallishallinnon monimuotoisuus ovat unionille merkittäviä valtteja. Vaikka niiden roolin tunnustaminen unionin prosessissa on viime vuosina edistynyt huomattavasti, on vielä paljon tehtävää sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla. Kehitys on asteittaista, mutta nyt on pyrittävä tarmokkaasti pääsemään eroon sellaisista hallintokulttuureista, jotka ovat meneillään olevien hallinnonhajauttamisprosessien esteenä.

Nykyinen maailmanlaajuinen kriisi korostaa hyvän hallintotavan merkitystä etenkin eurooppalaisella tasolla sekä sitä, että alue- ja paikallisviranomaisten tulee voida osallistua tiiviisti yhteisön strategioiden laadintaan ja toteutukseen, koska ne panevat täytäntöön lähes 70 prosenttia yhteisön lainsäädännöstä ja niillä on näin ollen olennainen rooli Euroopan talouden elvytyssuunnitelman toteuttamisessa. Lisäksi julkisen talouden tiukentuessa voi tulla esiin pyrkimyksiä yhteisten politiikkojen uudelleenkansallistamiseen ja varojen keskittämiseen, vaikka globalisaatio vahvistaa monitasoisen hallinnon tarkoituksenmukaisuutta.

Euroopan unionin valmiudet mukautua uuteen maailmanlaajuiseen tilanteeseen riippuvat suuresti siitä, miten sen alueet pystyvät reagoimaan, toimimaan ja tekemään yhteistyötä. Siksi on olennaisen tärkeää antaa Euroopan unionille hallintomalli, jossa otetaan huomioon seuraavat seikat:

Globalisaatio etenee, ja syntyy moninapainen maailma, joka määrittää Euroopan unionin kohtaamat haasteet.

Euroopan yhdentymiskehitys jatkuu, ja sillä pyritään poistamaan rajat, yhdistämään markkinat ja lähentämään kansalaisia unioniin kansallista itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ja identiteetit säilyttäen.

Eurooppalaisen mallin varmistamiseksi ja kehittämiseksi on välttämätöntä poistaa kaksi globalisaation keskeistä uhkaa:

yhteiskuntien yhdenmukaistumisen vaara: on edistettävä monimuotoisuutta

vaara eriarvoisuuden lisääntymisestä jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden välillä: on puolustettava solidaarisuutta.

Alueiden komitean poliittinen aloite osuu Euroopan yhdentymisprosessin siirtymä- ja muutosvaiheeseen. Euroopan parlamentin vaalit ja uuden komission valitseminen, siirtyminen uuteen toimielinjärjestelmään, Euroopan unionin talousarvion uudelleenlaatiminen sekä maailmanlaajuisen kriisin suorat ja välilliset vaikutukset luovat uudet puitteet yhteisön seuraavien vuosien toiminnalle.

Seuraavien kuukausien aikana Euroopan unionin tulee määritellä, tarkistaa ja mukauttaa strategiansa maailmanlaajuisten haasteiden voittamiseksi sekä ottaa käyttöön uusia välineitä niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tämän uuden syklin tulee johtaa eurooppalaisen hallintotavan uuteen lähestymistapaan, joka näkyy sekä metodologiassa ja ehdotusten sisällössä että yhteisön toimien vaikutuksissa.

Monitasoinen hallinto palvelee itse asiassa Euroopan unionin keskeisiä poliittisia tavoitteita: kansalaisten Eurooppaa, taloudellista kasvua ja yhteiskunnallista edistystä, kestävää kehitystä sekä Euroopan unionin roolia globaalina toimijana. Se vahvistaa Euroopan unionin demokraattista ulottuvuutta ja tehostaa sen prosesseja. Sitä ei kuitenkaan voida soveltaa kaikkiin unionin politiikkoihin, ja silloin kun sitä sovelletaan, se tapahtuu harvoin symmetrisesti tai yhtenäisesti.

Alueiden komitean toiminta ja sen antamat suositukset ovat nykyisten perussopimusten mukaisia, mutta niissä otetaan kuitenkin huomioon Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä odotettavissa olevat näkymät, jotka merkitsevät alueellisen ulottuvuuden ja etenkin alueellisen yhteenkuuluvuuden vakiinnuttamista osaksi Euroopan yhdentymisprosessia ja monitasoisen hallinnon mekanismien vahvistamista.

Todellisen monitasoisen hallinnon toteuttaminen Euroopassa on aina ollut alueiden komitean strategisena painopisteenä. Nykyään siitä on tullut hyvän eurooppalaisen hallintotavan edellytys (4). Käsillä olevassa valkoisessa kirjassa tuodaan esiin kyseinen painotus, esitetään selkeitä poliittisia vaihtoehtoja eurooppalaisen hallintotavan parantamiseksi ja suositetaan erityisiä mekanismeja ja välineitä, joita olisi hyödynnettävä unionin päätöksentekoprosessin kaikissa vaiheissa. Siinä yksilöidään suuntaviivoja ja toimintalinjoja, joilla voidaan helpottaa yhteisön politiikkojen suunnittelua ja täytäntöönpanoa kansalaisten eduksi (5), sitoudutaan kehittämään niitä ja esitetään esimerkkejä hallintovastuun jakamisesta. Lisäksi valkoinen kirja on alueiden komitean ensimmäinen panos Eurooppa-neuvoston perustaman mietintäryhmän työhön, jonka tarkoituksena on auttaa unionia ennakoimaan pitkän aikavälin (2020–2030) ongelmia ja vastaamaan niihin tehokkaasti. Lähtökohtana on 25. maaliskuuta 2007 annettu Berliinin julistus.

Valkoinen kirja on osa aktiivista politiikkaa Euroopan rakentamiseksi kumppanuuden pohjalta ja siinä asetetaan kaksi tärkeää strategista tavoitetta: osallistuminen unionin prosessiin ja yhteisön toiminnan tehostaminen. Se, että Euroopan parlamentin vaalit kiinnostavat kansalaisia entistä vähemmän, vaikka Euroopan unionin jäsenyyden katsotaan tarjoavan keinon vastata globalisaation haasteisiin, antaa aiheen ottaa monitasoisen hallinnon periaatteet ja mekanismit uudelleen poliittisen toiminnan perustaksi.

2.   Euroopan rakentaminen ja kumppanuus

Euroopan unionin kyky täyttää tehtävänsä ja saavuttaa yhteiset tavoitteet riippuu sen organisaatiorakenteesta ja ennen kaikkea sen hallintotavasta. Kaikkien toimijoiden osallistuminen takaa yhteisön toiminnan legitimiteetin, tehokkuuden ja tunnettuuden. Ne voidaan varmistaa, mikäli alue- ja paikallisviranomaiset ovat todellisia kumppaneita eivätkä vain välittäjiä. Kumppanuus menee itse asiassa osallistumista ja kuulemista pidemmälle. Se edistää entistä dynaamisempaa toimintatapaa ja lisää eri toimijoiden vastuullisuutta. Monitasoisen hallinnon haasteena onkin institutionaalisen ja kumppanuuteen perustuvan hallintotavan välinen täydentävyys ja yhteensovittaminen (6). Näin ollen on kannustettava ja vauhditettava Euroopan unionin poliittisen ja hallinnollisen kulttuurin kehittämistä. Unionin kansalaiset näyttävät toivovan sitä.

I.   Kansalaiset ja hallintovastuun jakaminen: Eurobarometri-tutkimuksen tulokset (7)

Helmikuussa 2009 julkistettu Euroopan alue- ja paikallisviranomaisten roolia ja vaikutusta käsitellyt Eurobarometri-erityistutkimus numero 307 osoitti, että eurooppalaiset pitävät hallintovastuun jakamista luonnollisena. Noin 27 000 kansalaiselle 27 unionin jäsenvaltiossa syksyllä 2008 tehdyn kyselyn tulokset osoittavat, että kansalaisten mielestä kansallisen tason poliittiset edustajat, Euroopan parlamentin jäsenet sekä alue- ja paikallistason poliittiset edustajat pystyvät yhtä lailla puolustamaan heidän etujaan Euroopan tasolla. (Kansalaisista 29 % luottaa kansallisen tason poliittisiin edustajiin, 26 % Euroopan parlamentin jäseniin ja 21 % alue- ja paikallistason poliittisiin edustajiin.)

Tutkimus vahvistaa, että kansalaiset odottavat unionin ymmärtävän nykyistä paremmin heidän arkitodellisuuttaan ja tukeutuvan alue- ja paikallisvaltuutettujen toimintaan. Kansalaisista 59 % katsookin, että alue- ja paikallisviranomaisia ei oteta riittävästi huomioon unionin prosessissa.

Tutkimus kertoo kansalaisten kiinnostuksesta alue- ja paikallisdemokratiaan, mitä osoittavat myös luottamuksesta alue- ja paikallisvaltuutettuihin kertovat lukemat (50 %) verrattuna luottamusta kotimaan hallitukseen (34 %) ja Euroopan unioniin (47 %) mittaaviin lukemiin.

Eurobarometri-tutkimus kannustaa lopuksi ottamaan käyttöön hajautettuja viestintästrategioita. Eurooppalaisista 26 % katsoo, että alue- ja paikallisvaltuutetut ovat parhaassa asemassa selvittääkseen unionin politiikkojen vaikutusta heidän elämäänsä (28 % katsoo, että sopivimpia tähän tehtävään ovat valtakunnallisen tason poliittiset edustajat ja 21 %:n mukaan sopivimpia ovat Euroopan parlamentin jäsenet).

Alueiden komitea katsoo, että monitasoinen hallinto on unionin, jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten koordinoitua toimintaa, joka perustuu kumppanuuteen ja jolla pyritään muotoilemaan ja panemaan täytäntöön Euroopan unionin politiikkaa. Se johtaa yhtenäisen lähestymistavan myötä eri tasojen vallankäyttäjien jaettuun vastuuseen ja perustuu demokraattisen legitimiteetin kaikkiin lähteisiin ja asianomaisten toimijoiden edustavuuteen. Se mahdollistaa eri hallintotasojen osallistumisen yhteisön politiikkojen ja lainsäädännön muotoiluun erilaisten mekanismien välityksellä (kuulemismenettelyt, alueelliset vaikutustenarvioinnit jne).

Monitasoinen hallinto on dynaaminen prosessi, jolla on sekä horisontaalinen että vertikaalinen ulottuvuus. Se ei vapauta millään tavalla poliittisesta vastuusta, vaan päinvastoin edistää päätösten omaksumista ja yhteistä täytäntöönpanoa, jos mekanismit ja välineet ovat asianmukaiset ja jos niitä sovelletaan oikein. Monitasoinen hallinto tarjoaa näin ollen oikeudellisen välineen sijaan ennemminkin poliittiset toimintapuitteet, eikä sitä voida tarkastella vain toimivaltuuksien jaon kautta.

Euroopan komissio esitti vuonna 2001 eurooppalaista hallintotapaa koskevassa valkoisessa kirjassaan (8) hyvän hallintotavan viisi perusperiaatetta, jotka ovat avoimuus, osallistuminen, vastuu, tehokkuus ja johdonmukaisuus. Monitasoisella hallinnolla varmistetaan näiden periaatteiden soveltaminen, se on niille jatkoa ja se täydentää niitä.

Monitasoisen hallinnon toteuttaminen perustuu toissijaisuusperiaatteen kunnioittamiseen, millä vältetään päätösten keskittyminen yhdelle ainoalle hallintotasolle ja mikä takaa, että politiikkoja suunnitellaan ja sovelletaan tarkoituksenmukaisimmalla tasolla. Toissijaisuusperiaatteen kunnioittaminen ja monitasoinen hallintotapa liittyvät erottamattomasti toisiinsa: toinen liittyy eri hallintotasojen toimivaltaan ja toinen korostaa niiden vuorovaikutusta.

Euroopan unionin perustana ovat yhteiset arvot ja perusoikeudet, joiden pohjalta Euroopan unionin tasolle on rakentunut yhteinen poliittinen kulttuuri. Subsidiariteetti, suhteellisuus, kansalaisläheisyys, kumppanuus, osallistuminen, yhteisvastuu ja keskinäinen luottamus ovat perusperiaatteita, jotka innoittavat ja ohjaavat yhteisön toimintaa. Ne ovat ehtona perusoikeuksien suojelua koskevalle eurooppalaiselle mallille, johon kuuluvat muun muassa alueellinen ja paikallinen itsemääräämisoikeus ja monimuotoisuuden kunnioittaminen. Tämän mallin edistäminen ja puolustaminen edellyttää vastuun jakamista kaikkien hallintotasojen kesken.

Lisäksi alueiden komitea pyrkii osaltaan panemaan täytäntöön Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston välisen yhteisymmärryspöytäkirjan, jotta voitaisiin luoda demokraattisiin arvoihin ja periaatteisiin perustuva yleiseurooppalainen yhteisymmärrys monitasoisesta hallinnosta sekä perusoikeuksia koskeva perustuslaillinen kehys (9).

Monitasoinen hallinto ei rajoitu ainoastaan unionin tai sen jäsenvaltioiden tavoitteiden siirtämiseen alueelliselle tai paikalliselle tasolle, vaan se on ymmärrettävä myös alue- ja paikallishallinnon tavoitteiden sisällyttämisenä Euroopan unionin strategioihin. Monitasoisen hallinnon tulisi lisäksi vahvistaa ja kehittää alue- ja paikallisviranomaisten valmiuksia kansallisella tasolla, edistää näiden viranomaisten osallistumista Eurooppa-politiikan koordinointiin ja helpottaa siten yhteisön politiikkojen laatimista ja täytäntöönpanoa.

Hyvän monitasoisen hallintotavan edellytykset ovat itse asiassa aina jäsenvaltioissa. Vaikka Euroopassa on meneillään selvä ja laaja joskin epätasaisesti etenevä suuntaus hallinnon hajauttamiseksi, hajautetun hallinnon edellytykset eivät täyty kokonaan. Yhteisön tasolla suositettuja kuulemisen, koordinoinnin, yhteistyön ja arvioinnin periaatteita ja mekanismeja on sovellettava ensisijaisesti jäsenvaltioissa.

Resursseihin perustuvan eurooppalaisen yhteiskunnan keskeisten tekijöiden muuttuminen siten, että vähitellen siirrytään tietoon perustuvaan yhteiskuntaan, edellyttää myös hallintotapojen kehittymistä. Tulevaisuudessa olisi edistettävä kokonaisvaltaista, osallistavaa ja entistä laaja-alaisempaa toimintatapaa, joka johtaa entistä paremmin kohdennettuihin yhteisön strategioihin sekä yhteisten, koordinoitujen ja integroitujen politiikkojen toteuttamiseen. Euroopan unionin talousarvion olisi heijastettava etenevää dynaamista integrointiprosessia, joka perustuu yhteisten politiikkojen ja yhteisön kokeellisten toimien luomiseen ja rahoittamiseen.

Yhteisömenetelmän on pysyttävä eurooppalaisen hallintotavan kulmakivenä  (10). Se on tähän asti varmistanut Euroopan yhdentymiskehityksen menestyksen, mutta sitä on kuitenkin voitava mukauttaa, jotta se pysyisi tehokkaana ja avoimena poliittisena organisaatiomallina.

Monitasoisen hallinnon soveltamiseksi käytännössä alueiden komitea

Sitoutuu

käynnistämään yhteistoimintamenettelyn monitasoista hallintoa koskevan Euroopan unionin peruskirjan laatimiseksi. Siinä esitettäisiin periaatteet ja menettelyt, joilla pyrittäisiin siihen, että toissijaisuusperiaatetta kunnioittavasta eurooppalaisesta hallintotavasta muodostuisi yleinen ja yhteinen käsite. Sillä tuettaisiin alue- ja paikallishallintoa ja hallinnon hajauttamista jäsenvaltioissa, ehdokasmaissa ja naapurimaissa. Se olisi myös tae poliittisesta tahdosta kunnioittaa alue- ja paikallisviranomaisten itsehallintoa ja näiden osallistumista unionin päätöksentekoprosessiin.

edistämään perusoikeuksien suojelua useilla tasoilla ja tekemään yhteistyötä perusoikeusviraston kanssa alue- ja paikallistasolla kehitettyjen parhaiden käytäntöjen edistämiseksi ja levittämiseksi (11).

osallistumaan yhteisössä käytävään keskusteluun ja tuleviin neuvotteluihin kunnianhimoisen talousarvion puolustamiseksi, jotta yhteisöllä olisi riittävät resurssit suunnitella ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja toteuttaa yhtenäisiä ja koordinoituja strategioita ja jotta talousarvio toimisi kiinnekohtana ja kannustimena julkishallinnon eri tasojen välisille sopimusperusteisille kumppanuuksille.

suosittaa, että

jokaiseen tärkeään yhteisön strategiseen uudistukseen liittyisi Euroopan komission ja alueiden komitean yhdessä laatima alueellinen toimintasuunnitelma, joka tarjoaisi poliittisia mekanismeja toimintalinjojen omaksumisen, toteuttamisen ja arvioimisen helpottamiseksi. Siihen sisältyisi myös hajautettua viestintää koskeva suunnitelma. Tämä antaisi mahdollisuuden muuttaa nykyistä prosessia, joka rajaa alue- ja paikallisviranomaiset liian usein yhteisön toimien suunnitteluvaiheen ulkopuolelle.

jäsenvaltioiden laatimissa vakaus- ja kasvusopimuksissa sekä Euroopan komission niitä koskevissa arvioinneissa otettaisiin täysimääräisesti huomioon alueellisen- ja paikallisen talouden määrällinen ja laadullinen ulottuvuus ja että lisäksi alue- ja paikallisviranomaiset kutsuttaisiin paremmin mukaan julkisten menojen hallintaprosessiin.

3.   Unionin prosessiin osallistumisen edistäminen

Kansalaisten tuki Eurooppa-hankkeelle on haaste eurooppalaisen demokratian uskottavuudelle. Unionin kansalaisuus ja eurooppalainen hallintotapa perustuvat osallistumiseen. Sillä on kaksi ulottuvuutta: edustuksellinen demokratia, joka on sen perusta, ja osallistava demokratia, joka täydentää sitä. Hyvä eurooppalainen hallintotapa edellyttää, että vaaleilla valitut edustavat ja kansalaisyhteiskunnan toimijat tekevät yhteistyötä yhteiseksi hyväksi. Alue- ja paikallisviranomaisilla on kiistaton demokraattinen legitimiteetti. Ne ovat suoraan vastuussa kansalaisille, ovat ratkaiseva tekijä Euroopan unionin demokraattisen legitimiteetin kannalta ja käyttävät merkittävää osaa poliittisesta vallasta. Sen vuoksi monitasoisessa hallinnossa tulee yhdistää Euroopan eri hallintotasojen institutionaalinen tunnustaminen asianmukaisin mekanismein sekä poliittisen yhteistyön organisoiminen ja eurooppalaisen julkisuuden edistäminen.

Institutionaalisen edustuksen vahvistaminen

Alue- ja paikallisviranomaisten institutionaalinen edustus on varmistettu Maastrichtin sopimuksessa ja sen jälkeen sitä on vahvistettu institutionaalisten uudistusten yhteydessä. Lissabonin sopimuksen voimaantulo olisi merkittävä etappi siinä, että monitasoinen hallinto tunnustetaan institutionaalisesti Euroopan unionin toiminnassa. Näin ollen alue- ja paikallisviranomaisten edustuksen ja vaikutuksen vahvistaminen yhteisön päätöksentekoprosessissa on asetettava etusijalle sekä alueiden komiteassa että Euroopan unionin neuvoston toiminnassa. Perussopimukset ovat vuodesta 1994 lähtien tarjonneet alueille mahdollisuuden osallistua Euroopan unionin neuvoston toimintaan kunkin valtion perustuslaillisten rakenteiden mukaisesti. Suora osallistuminen antaa kyseessä olevien alueiden edustajille mahdollisuuden kuulua jäsenvaltioiden valtuuskuntiin, saada oikeuden johtaa kansallista valtuuskuntaa ja tarvittaessa toimia neuvoston puheenjohtajana.

Monitasoisen hallinnon soveltamiseksi käytännössä alueiden komitea

sitoutuu

vahvistamaan tehtävänkuvauksensa mukaisesti asemaansa poliittisena edustajistona ja osallistumistaan päätöksentekoprosessin alkuvaiheessa unionin strategioiden ja yhteisön lainsäädännön suunnitteluun, toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantaan Lissabonin sopimuksen hengen ja kirjaimen mukaisesti ja yhteisön politiikkojen alueellisen vaikutuksen arviointiin, sekä rooliaan osallistavan demokratian edistäjänä Euroopassa.

kehittämään tätä varten toimielinsuhteitaan Euroopan komission kanssa yhteistyösopimuksen tarkistamiseksi, Euroopan parlamentin kanssa seuraavan vaalikauden poliittisen ohjelman yhteydessä ja neuvoston kanssa, jotta alue- ja paikallisvaltuutettujen poliittista toimintaa voidaan lähentää hallitustenvälisiin menettelyihin unionin päätösten laatimiseksi ja toteuttamiseksi.

jatkamaan lähentymistään kansallisten parlamenttien ja lainsäädäntävaltaa käyttävien alueellisten edustuselinten kanssa etenkin toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurannan yhteydessä.

pyytää jäsenvaltioilta

oikeutta osallistua järjestelmällisesti virallisiin tai epävirallisiin neuvoston kokouksiin, joissa käsitellään joko komitean pakollisen kuulemisen piiriin kuuluvia tai erityisesti alue- ja paikallisviranomaisten toimivaltaan liittyviä yhteisön politiikkoja.

oikeutta tutustua neuvoston asiakirjoihin samaan tapaan kuin muut yhteisön lainsäädännön laadintaan osallistuvat toimielimet.

kehottaa jäsenvaltioita

silloin kun ei ole mahdollisuutta viralliseen edustukseen neuvostossa tai sen valmistelevissa elimissä, luomaan sisäiset yhteistoiminta- ja koordinointimenettelyt alue- ja paikallisviranomaisten kanssa ja tarjoamaan niille mahdollisuuden käyttää sähköisesti jäsenvaltioiden seurantajärjestelmää, jossa voi tutustua valmisteilla oleviin EU:n lainsäädäntöehdotuksiin, ensinnäkin jotta niiden valmiudet voidaan ottaa huomioon kansallisten kannanottojen laadinnassa ja toiseksi jotta ne saavat mahdollisuuden osallistua toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvontaan.

vahvistamaan ja täydentämään jo olemassa olevia kansallisten kannanottojen laadinnan ja virallisen edustuksen mekanismeja neuvostossa, jotta ne vastaisivat kaikilta osin kunkin valtiosääntöjärjestelmän mukaista toimivallan jakoa.

Poliittisen yhteistyön järjestäminen

Monitasoinen hallinto edellyttää kaikkien viranomaistahojen ja toimielinten keskinäistä luottamusta, jotta yhteiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Institutionaaliset puitteet ovat keskeisen tärkeitä, mutta ne eivät riitä varmistamaan hyvää hallintoa. Sen sijaan poliittista valtaa käyttävien eri tahojen ja toimielinten hyvä yhteistyö on välttämätöntä. Hyvä yhteistyö perustuu luottamukseen eikä poliittisten ja demokraattisten tahojen väliseen vastakkainasetteluun.

Toimielinten yhteistyön muokkaaminen entistä osallistavammaksi ja joustavammaksi vahvistaisi eurooppalaista demokratiaa ja lisäisi poliittisen yhteistyön pysyvyyttä eri tasojen vallankäyttäjien välillä. Eurooppalaiset poliittiset puolueet ovat erittäin tärkeä tekijä pyrittäessä vahvistamaan Euroopan tason poliittista toimintaa ja siten helpottamaan monitasoisen hallinnon poliittisen kulttuurin kehittämistä.

Alueiden komitean ja Euroopan parlamentin poliittisen luonteen vuoksi niiden on loogista tehdä tiivistä yhteistyötä Euroopan yhdentymisprosessin demokraattisen legitimiteetin vahvistamiseksi sekä eurooppalaisissa poliittisissa ryhmissä että erilaisissa neuvotteluelimissä (12).

Parlamenttien välisestä yhteistyöstä tulee asteittain yhä tärkeämpi osa demokraattista legitimiteettiä ja unionin lainsäädännön laadintaprosessia. Monitasoinen hallinto on menetelmä, jonka avulla myös kaikki paikallis- ja alueviranomaiset saadaan selvemmin mukaan prosessiin. Alueelliset parlamentit ja lainsäädäntävaltaa käyttävät alueelliset edustajistot saavat etenkin Lissabonin sopimuksessa ehdotettavan ennakkovaroitusjärjestelmän kautta oikeuden osallistua toissijaisuusperiaatteen toteutumisen arviointiin.

Lissabonin sopimuksen ehdotus koskee kaikkia jäsenvaltioita, mutta sitä voidaan soveltaa eri tavoin eri maissa. AK kehottaakin niitä jäsenvaltioita, joiden parlamentissa ei ole alue- ja paikallisviranomaisia edustavaa kamaria, huolehtimaan siitä, että kyseisillä viranomaisilla on mahdollisuus osallistua toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantaprosessiin.

Monitasoisen hallinnon soveltamiseksi käytännössä alueiden komitea

sitoutuu

vahvistamaan poliittista ja institutionaalista yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa, jotta kansalaisten huolet otettaisiin entistä paremmin huomioon yhteisön toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

tukemaan ”alue- ja paikallisvaltuutettujen Erasmus” -kokeilualoitetta ja tekemään yhteistyötä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kanssa kyseisen aloitteen käsitteelliseksi ja toiminnalliseksi kehittämiseksi sekä edistämään alue- ja paikallisvaltuutetuille tarkoitettujen koulutusohjelmien, samoin kuin kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseen tarkoitettujen ohjelmien perustamista.

kehottaa

aluevaltuustoja järjestämään Euroopan yhdentymistä ja unionin politiikkaa käsitteleviä erityisistuntoja ja ottamaan mukaan keskusteluun edustajia yhteistoiminnallisen hallinnon saralla työskentelevistä unionin eri toimielimistä.

Kaupunginjohtajien yleiskokous on malliesimerkki kuntien ja alueiden aktiivisesta sitoutumisesta Euroopan unionin strategisten tavoitteiden toteuttamiseen. Sitä tulisi laajentaa muille, työllisyyden, kotouttamispolitiikan ja sosiaalisen syrjäytymisen kaltaisille aloille.

II.   Kaupunginjohtajien yleiskokous: sitoutuminen ja yhteistyö ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Kaupunginjohtajien yleiskokous on poliittinen aloite, jonka tarkoituksena on koota Euroopan kaupunginjohtajat työskentelemään yhdessä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 %:lla, energiatehokkuuden parantaminen 20 %:lla ja uusiutuvan energian osuuden lisääminen 20 %:iin energiankulutuksesta.

Kaupungit ja alueet tuottavat yli puolet kasvihuonekaasupäästöistä, jotka aiheutuvat ihmisen toimintaan liittyvästä energiankulutuksesta. Olikin siis ensiarvoisen tärkeää luoda asianmukaiset puitteet kaupunkien, alueiden ja jäsenvaltioiden vastuullistamiseksi ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Allekirjoittamalla yleiskokouksen sopimuksen kaupunginjohtajat sitoutuvat vapaaehtoisesti toteuttamaan kunnassaan kestävyysajattelun mukaista energiaa koskevaa toimintaohjelmaa. Sopimus antaa mahdollisuuden jakaa uraauurtavia kokemuksia, helpottaa hyvien käytäntöjen vaihtoa ja lisätä kansalaisten sekä paikallisten talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden tietoisuutta kestävän kehityksen mukaisesta energiankulutuksesta.

Alueiden komitea toimii aktiivisesti yhdessä Euroopan komission kanssa aloitteen kehittämiseksi ja ehdottaa sen laajentamista muihin alueellisiin yhteisöihin. Kaupunkien toimintasuunnitelmat tulisi myös sijoittaa osaksi alueellisia ja valtakunnallisia toimintasuunnitelmia.

Kaupunginjohtajien yleiskokouksen sopimuksen tehostamiseksi on myös tärkeää, että kentällä tapahtuvaa poliittista aktivoitumista seuraavat unionitason konkreettiset poliittiset ja rahoitustoimet. Euroopan investointipankin lainoja tulisi olla helposti saatavilla alue- ja paikallisyhteisöille, jotka haluavat investoida energiatehokkuusohjelmiin ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön.

Maaliskuussa 2009 lähes 470 eurooppalaista kaupunkia oli allekirjoittanut kaupunginjohtajien yleiskokouksen sopimuksen ja lukuisat muut ovat ilmoittaneet aikeestaan tehdä niin.

Alue- ja paikallisviranomaisista on tullut asteittain Euroopan unionin ulkopolitiikan ja laajentumisstrategian välttämättömiä toimijoita. Alue- ja paikallisviranomaisten kokemus kansainvälisten suhteiden kehittämisen alalla on tehnyt niistä globalisaation toimijoita kuitenkin niin, etteivät niiden toimet ole päällekkäisiä asianmukaisten yhteisötason mekanismien kanssa.

Lisäarvo alue- ja paikallisyhteisöjen osallistumisesta laajentumisprosessiin on tullut esiin aiempien laajentumisten yhteydessä, ja se on otettava huomioon nykyisen strategian toteuttamisessa, jotta voidaan luoda pysyvää alue- ja paikallistason demokratiaa. (13)  (14)

Vakuuttavia esimerkkejä monitasoisen hallinnon tarkoituksenmukaisuudesta antaa myös Euroopan naapuruuspolitiikan alueellinen lähestymistapa (Välimeri-ulottuvuus, itäinen kumppanuus, Mustanmeren synergia, pohjoinen ulottuvuus) sekä lähialueita koskeva eurooppalainen politiikka (syrjäisimpien alueiden ulottuvuus), jota on tuettava tehokkaalla alue- ja paikallistason yhteistyöllä. Välimeren unionin hallintoon kuuluva Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokous (ARLEM), Euroopan komission ehdottama itäisen kumppanuuden piiriin kuuluva Itä-Euroopan ja Etelä-Kaukasian alue- ja paikallisedustajien kokous sekä alueiden komitean esittämä pohjoisen ulottuvuuden pysyvä alueellinen foorumi voivatkin tuoda naapuruuspolitiikkaan toiminnallista ja integroitua dynamismia.

III.   Alue- ja paikallisviranomaiset Välimeren unionin kumppaneina

Jotta uudistetulle Euro–Välimeri-kumppanuudelle voidaan antaa alueellinen ulottuvuus ja jotta sen yhteydessä voidaan varmistaa alue- ja paikallistason poliittinen edustus, alueiden komitea päätti perustaa Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokouksen (ARLEM).

Pariisiin 13. heinäkuuta 2008 kokoontuneet Euro–Välimeri-alueen valtion- ja hallitusten päämiehet tukivat alueiden komitean poliittista aloitetta. ARLEMin tarkoituksena on täydentää kumppanuutta alueellisella ja paikallisella ulottuvuudella ja varmistaa siten alue- ja paikallisyhteisöjen asianmukainen edustus ja niiden aktiivinen osallistuminen kumppanuuden hallintoon. Se antaa alue- ja paikallisyhteisöille mahdollisuuden tuottaa konkreettisia tuloksia ja tehdä kumppanuudesta kansalaisille käsin kosketeltavaa todellisuutta.

ARLEM koostuu EU:n alue- ja paikallistason edustajista ja vastaavasta määrästä näiden kumppaneita Välimeren alueen maista, ja se on määrä tunnustaa Välimeren unionin uuden hallinnon neuvoa-antavaksi elimeksi. Se keskittyy myös alue- ja paikallisyhteisöjen osallistumiseen konkreettisiin hankkeisiin lukuisilla aloilla, joista esimerkkejä ovat yritysten kehittäminen, ympäristö, energia, liikenne, opetus, kulttuuri, muuttoliike, terveys ja hajautettu yhteistyö. Edistämällä hyvien käytäntöjen vaihtoa se kannustaa alueelliseen yhteistyöhön ja tarjoaa uusia keskustelukanavia.

Myös jäsenvaltioiden hallitusten ja YK:n väliseen yhteistyöhön liittyvä perinteinen monenvälisyys kehittyy ja täydentyy alue- ja paikallisyhteisöjen järjestelmällisen yhteistyön ansiosta. Näin ollen Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelma UNDP on perustanut ”innovatiivisten kumppanien foorumin” (15).

Monitasoinen hallinto tuo mukanaan kehitysstrategioihin alueellisen lähestymistavan alakohtaisen sijaan vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi sekä kehitysavun alalla liian kauan vallinneiden ja liian keskittävien, alakohtaisten ja vertikaalisten lähestymistapojen rajoitteiden voittamiseksi (16). Myös kaupunkidiplomatia edistää poliittista yhteistyötä Euroopan unionin ulkoisessa toiminnassa. Sitä ei tule unohtaa, koska se antaa mahdollisuuden voittaa merkittäviä diplomaattisia ja poliittisia esteitä.

Ystävyyskaupunkitoiminnasta ja raja-alueiden yhteistyöohjelmista on tullut keskeinen väline liittymisprosessissa, liittymistä edeltävässä menettelyssä ja naapuruuspolitiikassa. Globalisaation yhteydessä se pitää yllä Euroopan yhdentymisen arvoja kehittämällä solidaarisuuden uusia muotoja (17).

Tunnustamalla alueellisen hallintotavan ja hajautetun yhteistyön merkityksen kansainväliset ja eurooppalaiset instituutiot ovat viime vuosina vahvistaneet alue- ja paikallisviranomaisten roolia maailmanlaajuisessa ohjausjärjestelmässä  (18).

Monitasoisen hallinnon soveltamiseksi käytännössä alueiden komitea

sitoutuu

arvioimaan alue- ja paikallisyhteisöjen kokemuksia edellisten laajentumisten yhteydessä myös Länsi-Balkania, Turkkia ja Kroatiaa käsittelevien komitean työryhmien sekä entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa käsittelevän neuvoa-antavan sekakomitean toiminnan osalta.

kehittämään alue-edustajistojen poliittista ja toiminnallista potentiaalia Euroopan naapuruuspolitiikan tukemiseksi. Tässä yhteydessä komitea korostaa toimielinten välisen yhteistyön sekä muiden olemassa olevien mekanismien kanssa tapahtuvan koordinoinnin merkitystä.

käynnistämään yhdessä Euroopan komission kanssa internetportaalin muodossa toimivan hajautetun yhteistyön tiedonvaihtofoorumin, jonka avulla kehitysyhteistyöasioiden parissa toimivat eurooppalaiset alue- ja paikallisviranomaiset voisivat vaihtaa tietoja verkossa ja joka helpottaisi Euroopan ja kehitysmaiden paikallis- ja alueyhteisöjen hankkeiden yhteensovittamista (19).

vahvistamaan institutionaalista asemaansa Euroopan unionin toimivaltaisena elimenä alue- ja paikallisdemokratian kehittämisen osalta unionin ulkopolitiikkaan kuuluvissa vaalitarkkailutehtävissä Euroopassa ja unionin ulkopuolisissa maissa sekä vahvistamaan alan yhteistyötä Euroopan komission ja Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin kanssa.

pyytää Euroopan komissiota

harkitsemaan vapaaehtoisen poliittisen peruskirjan hyväksymistä alue- ja paikallisviranomaisten osallistumisesta laajentumisprosessiin. Kyseessä olisi yhteinen viitepohja alue- ja paikallisviranomaisten tarpeisiin vastaavan, liittymistä valmistelevan tukivälineen kehittämiseksi samoin kuin rajatylittävän yhteistyön sekä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden alueellisten ja paikallisten rakenteiden institutionaalisten ja hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi. (20)

Osallistavan demokratian edistäminen

Hallinto verkostoituu yhä enemmän, mikä suosii laaja-alaista yhteistyötä. Tällainen kehitys edistää Euroopassa ja muualla maailmassa toimivien lukuisten alue- ja paikallistason verkostojen huomioonottamista. Niiden liittäminen unionin prosessiin yhteisten politiikkojen tavoitteiden ja kansalaisten hyväksynnän saavuttamiseksi on näiden mielipidevaikuttajien osalta alueiden komitealle kuuluva tehtävä.

IV.   Open Days: Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikko

Alueiden komitea ja Euroopan komission aluepolitiikan pääosasto järjestävät vuosittain Brysselissä Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikon. Unionin puheenjohtajavaltion ja Euroopan parlamentin välisen toimielinten laajennetun yhteistyön puitteissa järjestettävä tapahtuma kokoaa yli 7 000 osallistujaa ja lähes 250 kumppaniorganisaatiota. ”Open Days” -tapahtuman virallisia kumppaneita ovat yhtäältä alueet ja niiden Brysselissä toimivat yhteystoimistot ja toisaalta lukuisat paikalliset kumppanit, kuten yhdistykset ja paikalliset tutkimuslaitokset. Nämä kumppanit vastaavat ensisijaisesti lukuisten seminaarien ja työpajojen järjestämisestä sekä osallistuvat merkittävällä tavalla ”Open Days” -tapahtuman oheisohjelman organisointiin.

Viikon teemat liittyvät unionin asialistaan ja alue- ja paikallisviranomaisten painopisteisiin, ja niitä käsitellään erilaisissa tapahtumissa, seminaareissa, työryhmissä, tiedotusvälineille tarkoitetussa toiminnassa ja näyttelyissä. Tapahtumaan kokoontuu eurooppalaisia kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason poliitikkoja, asiantuntijoita sekä talous- ja yhteiskuntaelämän, ammattiliittojen, rahoituslaitosten ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.

Brysselissä järjestettävään teemaviikkoon liittyy kumppanikaupungeissa ja -alueilla järjestettäviä tapahtumia, jotka helpottavat kokemusten vaihtoa, verkostoitumista sekä ajatusten ja asiantuntemuksen vertailua (21).

Alue- ja paikallisviranomaisten verkostot, organisaatiot ja järjestöt pyrkivät lisäämään niiden osallistumista unionin prosessiin ja alueellisen yhteistyön toimintamekanismeihin (22). Alueiden komitean perustamisesta lähtien alue- ja paikallisviranomaisten tärkeimpien eurooppalaisten ja kansallisten järjestöjen ja tiettyjen temaattisten verkostojen kanssa tehty yhteistyö on antanut mahdollisuuden komitean institutionaalisen roolin ja kyseisten järjestöjen tehtävien välisen täydentävyyden luomiseen. Jatkamalla työtään ja valkoisessa kirjassa asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista alueiden komitea edistyy pyrkimyksissään yhteistyössä alue- ja paikallishallinnon eurooppalaisten järjestöjen kanssa.

Monitasoinen hallinto on lisäksi hyvin tarkoituksenmukaista aktiivisen kansalaisuuden edistämisen kannalta, ja sillä taataan hajautettu viestintäpolitiikka, joka vastaa paremmin kansalaisten konkreettisiin ja välittömiin odotuksiin ja auttaa kuromaan asteittain umpeen kansalaisten ja yhteisön toimielinten ja poliittisten johtajien välillä olevaa kuilua.

Eurooppa-asioita koskevan tiedotuksen hajauttamisessa pyritään erityisesti edistämään eurooppalaisen ulottuvuuden liittämistä alue- ja paikallistason poliittiseen hallinnointiin, helpottamaan vuorovaikutusta alueellisten ja paikallisten viestinten kanssa sekä edistämään uusien ja innovatiivisten viestintätekniikoiden ja erityisesti Web 2.0 -välineen resurssien käyttöä alue- ja paikallistasolla. Tiedotuksen hajauttaminen kannustaa myös järjestämään Eurooppa-asioita koskevia poliittisia keskusteluja ja julkisia kokouksia alue- ja paikallistasolla ja edistää näin ollen aktiivista kansalaisuutta ja rohkaisee osallistumaan Eurooppa-asioiden käsittelyyn.

Monitasoisen hallinnon soveltamiseksi käytännössä alueiden komitea

sitoutuu

kehittämään jatkuvaa yhteistyötä alue- ja paikallistason asiaankuuluvien verkostojen kanssa poliittisten piirien, talouselämän, järjestöjen ja kulttuuripiirien välisen vuorovaikutuksen ja yhteentoimivuuden edistämiseksi eurooppalaisessa yhteiskunnassa ja ottamaan huomioon osallistumista koskevat alue- ja paikallistason parhaat käytänteet.

osallistumaan aidosti hajautetun viestintäpolitiikan toteuttamiseen. Kyseisen politiikan merkitys on tunnustettu Euroopan parlamentin, Euroopan komission ja neuvoston yhteisessä julkilausumassa ”Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä” (23), joka pohjautuu institutionaalisten toimijoiden poliittiseen sitoutumiseen Eurooppa-keskustelun jatkuvaksi edistämiseksi Euroopan kaupungeissa ja alueilla ja yhteisön tasolla tehtyjen päätösten huomioonottamiseen.

laatimaan toimintasuunnitelman, jossa viestintävälineet jaotellaan tavoitteiden ja asianomaisten politiikanalojen mukaan yhteisön strategiaa ja politiikkoja koskevan viestinnän yhteisvaikutusten lisäämiseksi ja niiden selostamiseksi kansalaisille alue- ja paikallistasolla sekä toimielinten välisen tiedotustyöryhmän (IGI) laatimien suositusten noudattamiseksi (24).

ehdottamaan menetelmiä ja välineitä alue- ja paikallistason toimijoiden aktivoimiseksi, jotta voitaisiin korjata viestinnän puutteet ja kannustaa alueellisia ja paikallisia viestintävälineitä käsittelemään nykyistä enemmän Euroopan unionin politiikkojen vaikutusta kansalaisten arkielämään, sekä vahvistamaan Eurooppa-asioita koskevia viestintä-, tiedotus- ja välitysvalmiuksiaan käyttämällä uusia viestintävälineitä ja etenkin Web 2.0 -välinettä.

suosittaa

ottamaan käyttöön asianmukaisia välineitä osallistavan demokratian tukemiseksi etenkin Lissabonin strategian, sosiaalisen toimintaohjelman ja Göteborgin strategian puitteissa sekä kehittämään paikallisen Agenda 21 -toimintaohjelman tyyppisiä osallistavia ja kokonaisvaltaisia mekanismeja ja laatimaan siten pitkän aikavälin strategisia suunnitelmia (25).

tutkimaan AK:n, paikallis- ja alueviranomaisten sekä EU:n muiden toimielinten yhteistyömahdollisuudet eurooppalaisen kansalaisaloitteen kehittämiseksi Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen siten, että voidaan hyödyntää kyseisen välineen tarjoamat mahdollisuudet edistää todellista eurooppalaista poliittista vuoropuhelua ja lisätä siten EU:n monitasoisen hallintojärjestelmän legitimiteettiä.

vahvistamaan eurooppalaista kansalaiskasvatusta hyödyntämällä alue- ja paikallisviranomaisten valmiuksia.

pyytää Euroopan komissiota

harkitsemaan uusien muuttujien sisällyttämistä Euroopan kansalaisten mielipiteitä mittaavaan Eurobarometri-tutkimukseen. Niiden tulisi mitata alue- ja paikallisviranomaisten tosiasiallista osallistumista Euroopan unionin toimintaan ja yhteisön strategioiden ja politiikkojen täytäntöönpanoon.

kehottaa

jäsenvaltioita ottamaan käyttöön aiempaa osallistavamman sähköisen hallinnon järjestelmän alueilla ja kunnissa ja alueita ja kuntia välittämään viestintäpolitiikassaan ja sähköisessä hallinnossaan tietoa Euroopan unionin saavutuksista ja sen kansalaisille asettamista haasteista.

yhteisön toimielimiä laatimaan Web 2.0 -välinettä koskevan viestintästrategian ja hyödyntämään uusia YouTuben kaltaisia verkkoyhteisösivustoja (EU tube).

4.   Yhteisön toiminnan tehostaminen

Monitasoisella hallinnolla pyritään vahvistamaan yhteisön toimintaa aloilla, jotka ovat EU:n kansalaisten keskeisiä huolenaiheita. Euroopan unionin kaltaisella yhdentyneellä alueella kaikilla yhteisön toimilla on suora vaikutus sen alueisiin ja kansalaisiin. Siksi on olennaista löytää tasapaino yhteisön tavoitteiden ja sen politiikkojen alueellisen vaikutuksen välillä. Käsillä olevan valkoisen kirjan suosituksilla pyritäänkin mukauttamaan yhteisön päämääriä paremmin niihin erilaisiin hallinnon ja ohjelmasuunnittelun käytännön realiteetteihin, joiden kanssa paikallis- ja aluetason edustajat joutuvat tekemisiin pannessaan täytäntöön yhteisön keskeisiä politiikkoja.

Asiaankuuluvien välineiden valinta on keskeisen tärkeää, jotta voidaan taata yhteisömenettelyn tehokkuus ja kehittää eurooppalaisia hallintonormeja korostaen aiempaa enemmän eriyttämistä ja erikoistumista. Näiden välineiden yhteensovittaminen julkisen vallan eri tasojen välillä on siksi yhteisön toimien johdonmukaisuuden takuu. Kuulemista, kokeilutoimintaa ja alueellisen vaikutuksen analysointia koskevia prosesseja, avointa koordinointimenetelmää ja oikeudellisia sopimusvälineitä, kuten alueellisia sopimuksia tai eurooppalaista alueellisen yhteistyön yhtymää, on kehitettävä, jotta voidaan vähentää päätöksenteon keskittymisen, toiminnan hajaantumisen ja tulosten heikentymisen kielteisiä vaikutuksia. Nämä mekanismit ja välineet ovat uusia tapoja saavuttaa Euroopan unionin strategiset tavoitteet.

Kumppanuus yhteisten politiikkojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa

Tätä joustavaa hallintomallia voidaan mukauttaa onnistuneesti ja vaihtelevin mekanismein erilaisiin yhteisiin politiikkoihin niiden luonteen mukaan. Koheesiopolitiikassa monitasoinen hallinto näyttäisi tuottavan hyviä tuloksia, ja ympäristöpolitiikka on toiminut tiettyjen mekanismien ja käytäntöjen koelaboratoriona.

V.   EU:n koheesiopolitiikan vipuvaikutus yhteisön toimintalinjoihin

Koheesiopolitiikan lisäarvosta on näyttöä jo kahdenkymmenen vuoden ajalta, ja käytännön hankkeiden myötä koheesiopolitiikasta on muodostunut kansalaisten silmissä eurooppalaisen yhteisvastuullisuuden tunnuskuva. Politiikka on ajan mittaan kehittynyt. Se luotiin tukemaan yhtenäismarkkinoiden käynnistämistä heikoimpien alueiden kehityksen varmistamiseksi, ja sen ansiosta on voitu lieventää unionin laajentumisten aiheuttamia yhteiskunnallisia ja taloudellisia eroja. Siitä on tullut keskeinen kasvu- ja työllisyysstrategian tukiväline kaikilla unionin alueilla. Äskettäin sitä on hyödynnetty EU:n talouden elvytyssuunnitelman tukemiseksi.

Unionin koheesiopolitiikalla, jonka osuus yhteisön talousarviosta on nykyisin kolmasosa, on todellinen taloudellinen ja toimielinten kumppanuutta edistävä vipuvaikutus, jota julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ja Euroopan investointipankin rahoitusvälineet vahvistavat. Yhteisön koheesiopolitiikan vipuvaikutus ilmenee myös siinä, että politiikka edistää paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten kehitysstrategioiden painopisteiden synergiaa unionin tasolla.

Toinen rakennerahastojen käyttöön liittyvä merkittävä kerrannaisvaikutus on julkishallinnon institutionaalisten valmiuksien vahvistuminen. Koheesiopolitiikka on helpottanut yhteisön politiikkojen täytäntöönpanoa, sillä sen avulla on voitu kehittää viranomaisten hallinnollisia valmiuksia ja yhdenmukaistaa niiden menettelyjä unionin tasolla. Julkisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kumppanuuden ja yhteistyön vaikutusten ansiosta koheesiopolitiikan avulla on lisäksi voitu kehittää yleispäteviä ratkaisuja Euroopan unionissa esiintyviin erilaisiin tilanteisiin.

Jotta voidaan määritellä nykyistä laajempi alueellisen yhteenkuuluvuuden käsite, jossa otetaan huomioon alue- ja paikallisviranomaisten uudet haasteet (maailmanlaajuistuminen, ilmastonmuutos, energian toimitusvarmuus, maahanmuutto jne.), on välttämätöntä, että konkreettiset tavoitteet, joihin EU:n rahoitusta myönnetään, määritellään joustavasti kunkin alueen erityispiirteiden sekä kilpailukyvyn- ja kestävän kehityksen strategian pohjalta.

Sellaisilla politiikanaloilla, joilla Euroopan unionilla ei ole selkeää toimivaltaa, mutta joihin yhteisön toimintalinjat vaikuttavat, esimerkiksi asuntopolitiikka sekä iso osa yleishyödyllisistä palveluista, monitasoinen hallinto on väline, joka auttaa ymmärtämään kyseisten alojen monialaisuutta ja väljentämään toimivallan jaon liian tiukkaa tulkintaa, jotta voidaan saavuttaa yhteiset tavoitteet ja ottaa samalla huomioon jäsenvaltioiden perustuslaillinen ja hallinnollinen moninaisuus.

Monitasoisen hallinnon soveltamiseksi käytännössä alueiden komitea

sitoutuu

suunnittelemaan ja käynnistämään aloitteita, joiden tarkoituksena on levittää jäsenvaltioissa paikallisten, alueellisten, kansallisten ja ylikansallisten poliittisten painopisteiden määrittelyyn liittyvien kumppanuuksien hyviä toimintamalleja, ja tukemaan jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission aloitteita, joilla pyritään siihen, että kumppanuutta alue- ja paikallisviranomaisten kanssa ei sovelleta pelkästään politiikkojen toimenpanovaiheessa vaan myös ja ennen kaikkea niitä valmisteltaessa.

ehdottamaan toimielinten välisiä mekanismeja, jotka vahvistavat unionin koheesiopolitiikan poliittista ja strategista arviointia, lujittamalla jäsenvaltio- ja aluetasolla kehitettyjä suhteita. Tähän liittyvän analysoinnin ja tarkastelun tulee tapahtua unionin näkökulmasta.

suosittaa, että

kumppanuuskäytäntöä vahvistetaan sekä vertikaalisesti alueviranomaisten ja valtionhallinnon ja Euroopan unionin välillä että horisontaalisesti alue- ja paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä etenkin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa. Samalla varmistetaan kansalaisten osallistuminen elimiin, joita asianomaiset viranomaiset – erityisesti viranomaiset, jotka maantieteellisen läheisyytensä tai toissijaisuusperiaatteen soveltamisen perusteella ovat lähimpänä kansalaisia – ovat luoneet tähän tarkoitukseen. Tämän osallistumisen avulla yhteiskunnan eri ryhmät voivat esittää arvioitaan ja käsityksiään EU:n julkisia aloitteita koskevista näkökohdista ja tehdä niihin liittyviä ehdotuksia.

hallinnollisia menettelyjä yksinkertaistetaan ja järkeistetään, jotta innovatiiviselle toiminnalle voidaan rakentaa suotuisat oikeudelliset, hallinnolliset ja taloudelliset puitteet ja kehittää uusia välineitä alueellisen innovaation edistämiseksi ja rahoitusmuotojen vahvistamiseksi (riskipääoma, pääomarahoitusta tarjoavat yksityishenkilöt eli bisnesenkelit, mikroluotot jne.).

alueviranomaisten hallinnollista kapasiteettia vahvistetaan, jotta voidaan taata hankkeiden asiantunteva hallinnointi ja lisätä aluehallintoa koskevien hyvien käytänteiden vaihtoa Euroopan unionissa.

pyytää Euroopan komissiota

tutkimaan tapauskohtaisesti, mitä muutoksia yhteisön politiikkoihin tulisi tehdä kumppanuuden vahvistamiseksi.

edistämään koordinointia rakennerahastotoimien, alakohtaisten ohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien välillä.

arvioimaan rakennerahastojen hallinnoinnin yksinkertaistamisessa ja hajauttamisessa kaudella 2007–2013 tapahtuvaa edistystä tarkkaillen erityisesti hallinnollisten rasitusten suhdetta toimien lajiin ja laajuuteen sekä toimien vaikutuksia alue- ja paikallisviranomaisiin.

Unionin prosessin koordinointi

Eri hallintotasojen koordinoitu toiminta sekä politiikkojen ja välineiden yhteensovittaminen on välttämätöntä, jotta voidaan parantaa eurooppalaista hallintotapaa ja toteuttaa yhteisön strategioita. Talouskriisi ja yhteisymmärrys siitä, että EU:n on ryhdyttävä nopeasti koordinoituihin toimenpiteisiin kriisin hallitsemiseksi, korostavat koordinaation oleellista luonnetta mutta ovat myös osoitus siitä, että koordinoinnin ja keskinäisen luottamuksen puute vaikeuttavat jatkuvasti tällaisten yhteisten toimien toteuttamista. Kriisi testaa siten Euroopan yhdentymisprosessia. Haasteena on, miten unioni pystyy koordinoimaan elvytystä tukevia poliittisia toimia siten, että kestävä kehitys ja alueellinen koheesio voidaan toteuttaa entistä tasapainoisemmin eri toimijoiden yhteistyön, alue- ja paikallisviranomaisten suoran osallistumisen sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden ansiosta. (26) Unionin yhdentymismekanismeja on koordinoitava yhteisömenetelmän ja hallitustenvälisen yhteistyön avulla siten, että nojaudutaan unionin rahoituspoliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja alueellisiin elvytysvälineisiin sekä kriisinhallintapolitiikkojen (unionin rakennerahastojen joustavuuden lisääminen, Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan investointipankin tuki jne.) ja kriisistäselviämispolitiikkojen (innovaatiopolitiikat, teollisuuspolitiikka jne.) aiempaa parempaan koordinointiin. (26)

Yhteisömenetelmä on omiaan takaamaan monitasoisen hallinnon toteuttamisen. Voidaan kuitenkin todeta – menetelmän vallitsevaa asemaa kyseenalaistamatta –, että avointa koordinointimenetelmää, jonka tarkoituksena on täydentää institutionaaliseen kolmioon ja komission yksinomaiseen aloiteoikeuteen perustuvaa yhteisömenetelmää aloilla, joilla Euroopan unionin toimivalta rajoittuu koordinointiin tai tukitoimiin, on käytetty jo vuosia. Sitä käytetään tapauskohtaisesti, ja se tarjoaa keinon – kunhan toissijaisuusperiaatetta kunnioitetaan – kannustaa yhteistyöhön, vaihtaa hyviä käytänteitä ja sopia jäsenvaltioiden yhteisistä tavoitteista ja suuntaviivoista.

Alkuperäisten tavoitteidensa valossa ei avoin koordinointimenetelmä ole kuitenkaan vielä tuottanut odotettua lisäarvoa, eikä se ole osoittautunut tyydyttäväksi alue- ja paikallisviranomaisten kannalta, sillä niitä ei ole otettu riittävästi mukaan toimintaan. Alue- ja paikallisviranomaiset katsovat kuitenkin, että avoin koordinointimenetelmä voitaisiin ulottaa muihin toiminta-aloihin sikäli kuin se on aiempaa osallistavampi.

VI.   Alueiden komitean Lissabonin strategian seurantafoorumi

Alueiden komitea perusti vuonna 2006 Lissabonin strategian seurantafoorumin, johon kuuluu nykyään yli sata aluetta ja kaupunkia 26 jäsenvaltiosta. Tämä tiedonvaihto- ja arviointiverkosto seuraa alue- ja paikallistason osallistumista Lissabonin strategian hallinnointiin ja strategian niveltymistä koheesiopolitiikkaan.

Seurantaraportissaan ”Lissabonin tavoitteiden saavuttaminen koordinoidun ja yhtenäisen alueellisen päätöksenteon avulla” foorumi korostaa, että kaikkien asianomaisten hallintotasojen on tehostettava toimiensa synkronointia ja yhteensovittamista ja otettava käyttöön entistä laajempi valikoima erilaisia oikeudellisia välineitä.

Alueiden komitea käynnisti Prahassa 5. ja 6. maaliskuuta 2009 pidetyn Euroopan alueiden ja kuntien huippukokouksen yhteydessä kuulemisen tulevasta kasvu- ja työllisyysstrategiasta, jotta alue- ja paikallisviranomaiset osallistuisivat sen laadintaan jo prosessin alussa (www.lisbon.cor.europa.eu).

Yritysten, ja etenkin pk-yritysten, puite-edellytysten parantamiseksi alueiden komitea aikoo perustaa innovatiivisen palkinnon, jonka tarkoituksena on antaa tunnustus Euroopan unionin yrittäjähenkisimmille alueille. Vuosittain myönnettävällä ”Euroopan yrittäjyysalue” -tunnustuksella kannustetaan alueita laatimaan strateginen suunnitelma kestävistä pitkän aikavälin taloudellisista ja sosiaalisista uudistuksista, joita alueen väestö ja sidosryhmät laajasti tukevat.

Alueiden komitea pyrkii siten antamaan lisäsysäyksen Lissabonin strategian jälkeiselle uudelle kasvu- ja työllisyysstrategialle ja tuomaan samalla paikallis- ja aluetasolla yleiseen tietouteen Euroopan unionin pk-yrityksiä tukevan aloitteen kymmenen periaatetta.

Lissabonin strategia kaipaa kiistatta koordinointia, ja se noudattaa edelleen yksinomaan ylhäältä alaspäin suuntautuvaa menettelytapaa. Kuten alueiden komitean seurantafoorumi on tuonut esiin, on paradoksaalista, että alue- ja paikallisviranomaisia ei ole otettu riittävästi mukaan Lissabonin strategiaan liittyvään toimintaan. Se osoittaa korostetusti, miten tärkeää on ottaa kiireesti käyttöön nykyistä hajautetumpi yhteisön kasvu- ja työllisyysstrategia, joka nojautuu alueiden ja kaupunkien potentiaaliin, sillä ne ovat toimivaltansa perusteella innovaation, tutkimuksen ja koulutuksen tärkeimpiä edistäjiä Euroopassa. (27)

Euroopan talouden elvyttämistä edesauttaa myös eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) tavoitteiden toteuttaminen, jonka on tapahduttava yhteistyössä alueviranomaisten kanssa. (28)

Monitasoisen hallinnon soveltamiseksi käytännössä alueiden komitea

sitoutuu

pohtimaan avoimen koordinointimenetelmän alueellistamista ja määrittelemään ne yhteisön toiminta-alat, joihin avoin koordinointimenetelmä soveltuisi alue- ja paikallisviranomaisten kannalta parhaiten, tarkastellen etenkin maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa, innovaatiota ja koulutusta.

esittelemään maaliskuussa 2010 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle kasvu- ja työllisyysstrategian tulevaisuutta koskevan alue- ja paikallisviranomaisten kuulemisen tulokset.

pyytää

jäsenvaltioita tukemaan avointa koordinointimenetelmää alueellisilla tai paikallisilla toimintasuunnitelmilla ja edistämään avoimella koordinointimenetelmällä puolestaan alueellisten ja paikallisten suunnitelmien huomioon ottamista kansallisissa suunnitelmissa sekä tekemään asiaa koskevia kirjallisia, useampien tasojen välisiä sopimuksia. Euroopan komission tulisi puolestaan tunnustaa alueellisten ja paikallisten yhteyspisteiden osallistuminen avoimen koordinointimenetelmän valvontaan.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita

uudistamaan avointa koordinointimenetelmää, jotta se olisi aiempaa osallistavampi, kehittämällä yhdessä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa osallistavan hallinnon indikaattoreita ja alueellisia indikaattoreita.  (29)

selvittämään tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa, millaisia esteitä alueet, kaupungit ja kunnat kohtaavat nykyisin yhtenäismarkkinoiden toteuttamisessa, sekä pohtimaan soveltuvia ratkaisuja yhtenäismarkkinoiden sovittamiseksi nykyiseen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen.

kutsumaan alue- ja paikallisviranomaiset asiaan kuuluvalla tavalla mukaan vuoden 2010 jälkeisen Lissabonin strategian tarkistamiseen.

Yhdennettyjen politiikkojen kehittäminen

Kokonaisvaltainen lähestymistapa on yhteisön politiikkojen tehokkuuden tae. Se sisältää vertikaalisen ulottuvuuden, joka edellyttää koordinaation ja yhteistyön tehostamista hallinnon eri portaiden välillä, sekä horisontaalisen ulottuvuuden, joka edellyttää alakohtaisten politiikkojen johdonmukaista toteuttamista, jotta voidaan varmistaa kestävä kehitys sekä synergia Euroopan unionin muiden asiaankuuluvien politiikkojen kanssa.

Alueellisen koheesion toteuttaminen yhteisön tavoitteena on tässä suhteessa yhteisön politiikkojen tulevaisuuden kannalta perusluonteisen tärkeää. Alueellisen yhteenkuuluvuuspolitiikan soveltamisalaa määritettäessä on itse asiassa otettava huomioon kolme ulottuvuutta: korjaava ulottuvuus, jolla pyritään vähentämään olemassa olevia eroja ja varmistamaan, että keskeiset julkiset palvelut ovat tasapuolisesti kaikkien kansalaisten saatavilla asuinpaikasta riippumatta; ehkäisevä ulottuvuus, mikä tarkoittaa niiden sektorikohtaisten politiikkojen yhtenäistämistä, joilla on alueellinen ulottuvuus, pyrkien aina kehittämään epäsuotuisassa asemassa olevien alueiden omia resursseja, jotta varmistettaisiin väestön pysyminen kyseisillä alueilla; sekä kolmantena kannustava ulottuvuus eli alueellisen yhdentymisen tehostaminen yhteistyöhön kannustamalla

Alueellinen yhteenkuuluvuus, joka määritellään Lissabonin sopimuksessa Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan kuuluvaksi alaksi, tulee ottaa huomioon kaikissa alakohtaisissa politiikoissa ja siitä tulee kehittää monitasoisen hallinnon symboli. Lisäksi kaupunkihallinnolla on ratkaiseva merkitys kestävän kehityksen strategioiden onnistuneelle toteuttamiselle kaupunkialueilla, jotta voidaan paitsi koordinoida kaikkien hallintotasojen toimintaa myös osallistaa paikalliset toimijat. Kokonaisvaltaisessa kaupunkihallinnossa on otettava huomioon kestävän kehityksen kolme pilaria eli ympäristönsuojelullinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys, jotta voidaan taata todellinen sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus. Myös muilla yhteisillä politiikoilla on merkitystä kokonaisvaltaisen ja johdonmukaisen toiminnan edistämiselle. Lisäksi maaseutualueita varten on oltava yhtenäiset strategiat, jotka perustuvat monitasoiseen hallintoon ja joilla pyritään edistämään niiden kestävää kehitystä ja kilpailukykyä. Näihin strategioihin on sisällyttävä välineitä, joilla voidaan ratkaista kyseisten alueiden luonnonhaittoihin sekä maaseutu- ja kaupunkialueiden väliseen epätasapainoon liittyvät ongelmat.

VII.   Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka

EU:n yhdennetty meripolitiikka on yksi harvoista esimerkeistä yrityksestä sopia unionin tasolla useisiin alakohtaisiin politiikkoihin sovellettavasta, alueellisiin typologioihin perustuvasta yhteisestä lähestymistavasta. Vuonna 2006 julkaistussa vihreässä kirjassa käynnistetty ja myöhemmin sinisessä kirjassa jatkettu prosessi on osoitus asianomaisten alueellisten ja paikallisten toimijoiden voimakkaasta aktivoimisesta merialueiden kokonaisvaltaisen hallinnon toteuttamiseksi. Liikenne, ympäristö, uusiutuvat energialähteet ja talouskehitys ovat esimerkkejä aloista, joita tämä politiikka koskee. Sen taustalla on tavoite liittää horisontaalisesti yhteen mertemme kestävään kehitykseen ja turvallisuuteen liittyvät vaatimukset. Meret on lopultakin tunnustettu Euroopan mantereelle keskeisen tärkeäksi luonnonvaraksi ja talouden voimavaraksi.

Tätä pyrkimystä tulee täydentää asianmukaisilla toimilla, joilla vahvistetaan yhdennetyn meripolitiikan yhdistävää vaikutusta. Alueiden komitea pitää tässä yhteydessä tarpeellisena tarkistaa EU:n rahoitusjärjestelmää siten, että luotaisiin kaikkien tai useimpien merikysymysten käsittelemistä varten yksi ainoa yksinkertaistettu järjestelmä Euroopan rannikko- ja saarialueille tarkoitetun rahaston yhteyteen. Komitea katsoo niin ikään, että olisi perustettava paikallis- ja alueviranomaisista ja sidosryhmien edustajista koostuva Euroopan meripoliittinen foorumi, joka voisi edistää erityisosaamisen jakamista ja hyvien käytäntöjen levittämistä.

Vahvistetun kuulemiskulttuurin optimointi

Vuodesta 2002 on kehitetty vahvistettua kuulemiskulttuuria, jota suositellaan eurooppalaista hallintotapaa koskevassa valkoisessa kirjassa. Kyseisessä valkoisessa kirjassa todetaan, että ”panostaminen laadukkaaseen konsultointiin prosessin varhaisessa vaiheessa voi tuottaa parempaa lainsäädäntöä, jota voidaan antaa nopeammin ja jota on helpompi soveltaa ja jonka täytäntöönpanoa on helpompi valvoa”.

Ennen ehdotusten esittämistä ja poliittisten aloitteiden hyväksymistä käytävä Euroopan komission ja sidosryhmien välinen vuoropuhelu voidaan järjestää eri tavoin:

kuuleminen lainsäädäntäprosessin puitteissa, muun muassa alueiden komitean kuuleminen alue- ja paikallisviranomaisten institutionaalisena edustajana

alakohtaiset kuulemismekanismit, joissa otetaan huomioon Euroopan unionin toiminnan erityisehdot eri toiminta-aloilla

kuulemisen minimisääntöjä noudattavien kuulemispuitteiden luominen

järjestelmällinen vuoropuhelu alue- ja paikallisyhteisöjen järjestöjen kanssa.

Monitasoisen hallinnon soveltamiseksi käytännössä alueiden komitea

sitoutuu

kehittämään yhteistyötä Euroopan komission ja alue- ja paikallisviranomaisten eurooppalaisten järjestöjen kanssa osana Euroopan komission lainsäädäntöohjelman valmisteluvaiheessa käytävää järjestelmällistä vuoropuhelua.

työskentelemään EU:n muiden toimielinten kanssa kehittääkseen toiminnalleen tehokkaan vaikutustenarvioinnin, vahvistaakseen rooliaan perussopimusten mukaisena neuvoa-antavana elimenä ja osoittaakseen EU:n päätöksentekoon tuomansa lisäarvon.

pyytää Euroopan komissiota

raportoimaan komitean suullisten ja kirjallisten kysymysten muodossa esittämien poliittisten suositusten aiheuttamista toimista.

Sääntelyn parantaminen

Lainsäädännön parantamista koskevassa toimintaohjelmassa ehdotettiin lainsäädäntäprosessin koordinointia, ja sitä kannatettiin Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission vuonna 2003 hyväksymässä toimielinten välisessä sopimuksessa paremmasta lainsäädännöstä. Koordinointiin sisältyvissä lainsäädännön parantamista koskevissa strategioissa tulee ottaa täysimittaisesti huomioon alue- ja paikallisviranomaisten panos sekä niiden suosittamat oikeudelliset ja poliittiset välineet.

Nykyisten perussopimusten nojalla ja Lissabonin sopimuksen voimaantuloa odotettaessa yhteisön nykyiset sisäiset määräykset ja mekanismit antavat jo nyt mahdollisuuden ottaa käyttöön yhteinen koordinoitu lähestymistapa toissijaisuusperiaatteiden noudattamisen seuraamiseksi ja valvomiseksi. Eräissä jäsenvaltioissa on lisäksi käynnistetty sisäinen uudistusprosessi, jossa vahvistetaan lainsäädäntävaltaa käyttävien alueellisten edustuselinten osallistumista Lissabonin sopimuksen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista ja valvontaa koskevassa pöytäkirjassa esitettyihin mekanismeihin, jotta kyseiset elimet voivat toimia maansa kansalliseen parlamentaariseen järjestelmään kuuluvina osina tai kansallisen parlamentin kamareina. Tätä suuntausta olisi syytä laajentaa jäsenvaltioiden nykyisten perustuslaillisten rakenteiden puitteissa.

Lisäksi alue- ja paikallisviranomaisten kykyä ymmärtää yhteisön lainsäädäntöä on vahvistettava, jotta voidaan lisätä oikeusvarmuutta Euroopan unionissa ja helpottaa yhteisön lainsäädännön saattamista asianmukaisesti osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Tässä suhteessa tarve tehostaa alue- ja paikallisviranomaisten osallistumista on perusteltua sen vuoksi, että yhteisön yksittäisen direktiivin tai asetuksen vaikutukset voivat vaihdella huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen valtion alueellisesta organisaatiosta, alue- ja paikallisyhteisöjen itsehallintoasteesta ja niiden toimivaltuuksien laajuudesta riippuen. Kaatopaikkadirektiiviin (30) ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin (31) kansallisessa täytäntöönpanossa esiintyneet vaikeudet ovat kuvaavia esimerkkejä siitä, miten tärkeää on, että alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat yhteisön lainsäädännön laadintaan koko prosessin ajan. (32)

Vaikutustenarvioinnit ovat tärkeä väline yhteisön säädösten parantamiseksi. Vaikutustenarvioinnissa pitää kiinnittää huomiota säädösten täytäntöönpanoon ja niiden noudattamisen valvontaan. Tässä yhteydessä on erityisen merkityksellistä, että uuden lainsäädännön alueelliset näkökohdat saavat keskeisen sijan komission nykyisin tekemissä vaikutustenarvioinneissa. Jotta näitä alueellisia näkökohtia kyettäisiin mittaamaan asianmukaisesti, on komission yksiköiden syytä kartoittaa uuden lainsäädännön vuoksi alueille ja kunnille koituvat seuraukset hyvissä ajoin. Alueiden komitea voi antaa asiassa tärkeän panoksen.

VIII.   Toissijaisuusperiaatteen toteutumista seuraava alueiden komitean verkosto: tarkoituksenmukainen keino vahvistaa demokraattista vastuuta sekä osallistumista Euroopan unionin lainsäädäntäprosessiin

Toissijaisuusperiaatteen tarkoituksena on varmistaa, että aloilla, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, päätökset tehdään mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tasolla. Näillä aloilla on siis testein varmistettava, että yhteisön toimet ovat perusteltuja jäsenvaltio-, alue- tai paikallistasolla tarjolla oleviin vaihtoehtoihin nähden.

Alueiden komitean perustamaan toissijaisuusperiaatteen toteutumista seuraavaan verkostoon kuuluu nykyään 96 jäsentä (alue- ja paikallisviranomaisia, kansallisia ja alueellisia parlamentteja ja paikallis- ja aluehallinnon järjestöjä), ja se toteuttaa kuulemisia internetsivustonsa välityksellä. Verkoston tavoitteena on

järjestää verkostoon kuuluvien kumppaneiden kuulemisia Euroopan komission asiakirjoista ja ehdotuksista; kuulemisten tarkoituksena on edesauttaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisen analysointia ja ehdotettujen toimien vaikutusten arviointia. Verkosto helpottaa näin unionin lainsäädäntäprosessia koskevaa alue- ja paikallisviranomaisten ja alueiden komitean välistä viestintää.

toimia tiedotuspisteenä, jonka avulla alue- ja paikallisviranomaiset saavat niitä kiinnostavaa, EU:hun liittyvää tietoa nopeammin käyttöönsä ja jota ne voivat käyttää lisäkanavana saadakseen äänensä kuuluville.

auttaa alueiden komiteaa laajentamaan konsultointipohjaansa tarjoamalla sille yhteyden Euroopan alueiden ja kuntien poliittisiin ja hallinnollisiin rakenteisiin ja asettamalla resurssinsa komitean esittelijöiden käyttöön.

kutsua toissijaisuusperiaatteen toteutumista seuraavan verkoston jäsenet osallistumaan komission ehdotusten alueellisista vaikutuksista tehtäviin tutkimuksiin jo lainsäädäntää edeltävän prosessin varhaisessa vaiheessa.

Monitasoisen hallinnon soveltamiseksi käytännössä alueiden komitea

sitoutuu

vahvistamaan osallistumistaan lainsäädännön parantamista koskevan toimintasuunnitelman seurantaprosessiin ja kehittämään sisäistä poliittista prosessiaan ja kuulemistoimintaansa vuorovaikutteisten foorumien välityksellä, jotta saadaan luotettavaa tietoa paikallisen ja alueellisen ulottuvuuden ottamisesta huomioon laadittavana olevissa säädöksissä.

lujittamaan toimielinsuhteitaan neuvostoon, Euroopan komissioon ja Euroopan parlamenttiin kautta lainsäädäntäprosessin.

kehittämään kansallisten parlamenttien ja lainsäädäntävaltaa käyttävien alueellisten edustajistojen kanssa toimintatavan kaikkien jäsenvaltioiden paikallis- ja alueyhteisöjen aseman korostamiseksi lainsäädäntää edeltävässä vaiheessa sekä ennakkovaroitusjärjestelmän puitteissa. (33)

osallistumaan hallinnollisen rasituksen vähentämiseen liittyviä kysymyksiä käsittelevän, sidosryhmien riippumattomista edustajista koostuvan korkean tason ryhmän työskentelyyn ja ottamaan kantaa sen ehdotuksiin sekä pohtimaan alue- ja paikallisviranomaisten korkean tason ryhmän perustamista.

pyytää, että

lainsäädännön parantamista koskevaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission toimielinten väliseen sopimukseen liitetään alueiden komitean kanssa tehtävä yhteisymmärryspöytäkirja tiettyjen arviointi- ja etenkin kuulemismekanismien toteuttamisesta.

pyytää Euroopan komissiota

jatkamaan pyrkimyksiä sääntely-ympäristön yksinkertaistamiseksi mm. koheesiopolitiikan yhteydessä sekä sisällyttämään alueellisen osion lainsäädännön yksinkertaistamista koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin.

helpottamaan alue- ja paikallisviranomaisten osallistumista komitologiamenettelyyn sekä lainsäädännön parantamista koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta vastaaviin asiantuntijaryhmiin. (34)  (35)

kehottaa jäsenvaltioita

perustamaan alue- ja paikallisviranomaisten kuulemisjärjestelmän, jotta voidaan helpottaa yhteisön lainsäädännön saattamista osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä.

varmistamaan, että yhteisön lainsäädäntöä täytäntöön pantaessa ja sovellettaessa kunnioitetaan sisäistä toimivaltajakoa.

seuraamaan Euroopan neuvoston puitteissa aluedemokratiaa koskevan eurooppalaisen peruskirjahankkeen etenemistä

Yhteisön toimien alueellisten vaikutusten arvioiminen

Arviointimekanismien avulla voidaan ratkaista, millä tasolla päätökset on tarkoituksenmukaista tehdä ja toteuttaa, löytää soveltuvat poliittiset välineet sekä määritellä yhteisön toiminnan ala ja intensiteetti. Tärkeä tehtävä on määritellä alueellisen vaikutuksen käsite, päättää yhteisistä tavoitteista, joita voidaan mukauttaa alueellisiin erityispiirteisiin, sekä kehittää toimivia määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita. Näin voidaan lisäksi antaa konkreettinen sisältö alueellisen yhteenkuuluvuuden periaatteelle.

Monitasoisen hallinnon soveltamiseksi käytännössä alueiden komitea

sitoutuu

vahvistamaan yhteistyösopimuksensa täytäntöönpanon puitteissa yhteistyötä Euroopan komission kanssa välittääkseen eteenpäin lainsäädäntäprosessin varhaisessa vaiheessa alue- ja paikallisviranomaisten perusteltuja näkemyksiä komission ehdotusten vaikutustenarvioinnista.

perustamaan Euroopan komission vaikutustenarviointikomitean tukemana teknisen ”korkean tason ryhmän”, jonka tehtävänä on yhteisön pääasiallisten toimintalinjojen alueellisten ja paikallisten vaikutusten arviointi, jotta voidaan ryhtyä toimenpiteisiin säädöskäytännön parantamiseksi, hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja EU:n toimintalinjojen hyväksynnän lisäämiseksi kansalaisten keskuudessa.

suosittaa, että

alueellisten vaikutusten analyysi muutetaan järjestelmälliseksi kutsumalla asianomaiset eri toimijat mukaan jo poliittisen päätöksenteon varhaisessa vaiheessa, jotta alue- ja paikallistasolla ymmärretään yhteisön säädös- ja muiden ehdotusten taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset.

alueellisten vaikutusten arviointimekanismeja vahvistetaan silloin kun alkuperäisiin ehdotuksiin esitetään lainsäädäntäprosessin aikana merkittäviä muutoksia.

jälkikäteisarvioinnin edellytyksiä helpotetaan, jotta voidaan tutkia tiettyjen direktiivien alueellisia ja paikallisia vaikutuksia sekä unionin säädösten täytäntöönpanoa ja toteuttamista alue- ja paikallistasolla ja kirjata kyseiset seikat komission arviointikertomukseen.

yhteisön ja jäsenvaltioiden tilastoissa otetaan huomioon alueelliset realiteetit, jotta politiikkojen vaikutuksista alueisiin saadaan tarkempi käsitys.

pyytää Euroopan komissiota

varmistamaan, että sen tiettyjen, Euroopan yhdentymisen kannalta keskeisten politiikkojen edistymistä mittaavissa eri tulostauluissa otetaan yhtenä muuttujana huomioon monitasoinen hallinto, jotta voidaan arvioida yhteisön toimien todellinen vaikutus. Komitea korostaa tässä yhteydessä tarvetta vahvistaa sisämarkkinoiden tulostaulun alueellista ja paikallista ulottuvuutta.

Alueellisen yhteistyön potentiaalin kehittäminen

Alueellista yhteistyötä on vahvistettava, jotta voidaan saavuttaa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteet. Tulevina vuosina on edistettävä merkittävällä tavalla vertikaalisen ja horisontaalisen kumppanuuden mahdollisuuksia, jotka taataan sellaisilla poliittisilla, oikeudellisilla ja taloudellisilla kansainvälisen yhteistyön puitteilla, jotka mahdollistavat yhteistyön Euroopan eri maiden alueiden välillä.

Yhteistyö mahdollistaa tietyissä maantieteellisissä puitteissa sen, että poliittiset tahot ja hallinnon eri tasot voivat toimia yhdessä ja edistää yhteisiä intressejä parantamalla kyseessä olevan väestön elinoloja ja kokoamalla yhteen resurssit ja osaamisen.

Kaavailtu eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän vahvistaminen ja sitä koskevan asetuksen tarkistaminen kannustavat alueiden komiteaa tekemään ehdotuksia kyseisen välineen lisäarvon optimoimiseksi.

IX.   Eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä (EAYY)

EAYY on uusi yhteisön oikeudellinen väline (asetus 1082/2006), jonka tarkoituksena on vakiinnuttaa eri hallintotasojen välinen ja rajojen yli tehtävä alueellinen yhteistyö ja joka on erityisen merkityksellinen alueellisen yhteenkuuluvuuspolitiikan vahvistamiselle. Unionissa on perusteilla noin kolmekymmentä alueellisen yhteistyön yhtymää, ja kuusi on jo perustettu.

Monitasoinen hallinto on keskeinen kysymys EAYY:n käynnistämisessä, perustamisessa ja hallinnoinnissa. EAYY:ssä viranomaiset voivat vaihtelevien institutionaalisten mittasuhteiden ja toimivaltatasonsa mukaisesti liittyä yhteen, ja sen ansiosta talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden kanssa voidaan edistää entistä laajempaa kumppanuutta. Kertyvien kokemusten perusteella EAYY:n soveltamisalat vaihtelevat terveydenhuollosta pelastuspalveluihin, talouskehityksestä luonnonvarojen suojeluun ja edistämiseen, koulutuksesta tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan jne.

Alueiden komitea pyrkii yhteistoiminnassa alue- ja paikallisviranomaisten, Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa optimoimaan välineen tarjoamat mahdollisuudet ja helpottamaan avoimen viestintä-, tiedotus-, analysointi-, tutkimus- ja asiantuntemuksen verkostointifoorumin luomista.

Euroopan unionin sisäinen strategia suuntautuu myös makroalueiden kehittämiseen. Tämän uudenlaisen lähestymistavan suunnittelussa ja liittämisessä unionin prosessiin on kuitenkin noudatettava huomattavaa johdonmukaisuutta, ja sitä on ehdottomasti tuettava monitasoisella hallinnolla, jossa määritellään unionin sisä- ja ulkopolitiikan strategiset menettelytavat lähentävä uudenlainen kumppanuus. Itämeren strategian perustamisesta ja piakkoin liikkeellepantavasta Tonavan strategiasta saatavat kokemukset sekä syrjäisimpiä alueita varten suunniteltuun lähialueita koskevaan toimintasuunnitelmaan liittyvät mahdollisuudet ovat keskeisiä selvitettäessä kyseisten makroalueiden merkitystä eurooppalaisen hallintotavan, alueellisen yhteistyön kehittämisen sekä alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen kannalta.

X.   Itämeren strategia

Itämeren aluetta koskevalla strategialla tähdätään kyseisellä merialueella tehtävän yhteistyön uudistamiseen alueen ympäristön tilan kohentamiseksi, alueen kestävän talouskehityksen tukemiseksi, kulkuyhteyksien parantamiseksi sekä alueen turvallisuustason nostamiseksi. Tämä parhaillaan laadittava yhdennetty ja osallistava strategia on mainio esimerkki useiden toimijoiden edistämien, eurooppalaiseen makroalueeseen kohdistuvien monialaisten politiikkojen toteuttamisesta. Siinä on tarkoitus liittää unionin, jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallistason eri ohjelmointi- ja rahoitustavat mahdollisuuteen käyttää koheesiopolitiikan ohjelmia viitekehyksenä.

Strategian onnistumisaste riippuu hallinnosta. Sen kehittäminen edellyttää monitasoista lähestymistapaa ja unionin, jäsenvaltioiden, alue- sekä paikallistason välisen ja rajatylittävän yhteistyön sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön vahvistamista. (36)

Monitasoisen hallinnon soveltamiseksi käytännössä alueiden komitea

sitoutuu

arvioimaan alue- ja paikallisviranomaisten osallistumisen näkökulmasta makroalueiden kehitysstrategioiden tarkoituksenmukaisuutta niiden suunnittelu-, laadinta- ja toteuttamisvaiheessa, niistä kansalaisille tiedotettaessa sekä niiden arviointivaiheessa. Komitea sitoutuu niin ikään arvioimaan kulloiseenkin strategiaan sisältyvien toimintasuunnitelmien tarkoituksenmukaisuutta ja vaatimaan tällöin riittävien määrärahojen varaamista yhteisön talousarvioon asianmukaisia resursseja ja rahoitusmekanismeja varten.

tekemään yhteistyötä Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja muiden asiaankuuluvien toimielinten kanssa tiedottaakseen aktiivisesti uusista eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymistä, antaakseen käytännön tukea niiden perustamiseen sekä tukeakseen jo perustettujen yhtymien hyvien käytänteiden vaihtoa.

antamaan panoksensa EAYY:stä annetun asetuksen N:o 1082/2006 mahdolliseen tarkistamiseen asiantuntijaryhmänsä (37) kokemuksen pohjalta. Tavoitteena on talous- ja yhteiskuntaelämän kumppaneiden entistä tiiviimpi integroiminen yhtymiin, yhtymien perustamisen helpottaminen EU:n ulkorajoilla, perustamismenettelyjen joustavoittaminen, yhtymien mainitseminen sellaisissa yhteisön tärkeimmissä säädöksissä, joita rajat ylittävä ulottuvuus erityisesti koskee (esim. rajatylittävä terveydenhuolto), kannustavien toimien suunnittelu, mukaan luettuina unionin ja jäsenvaltiotason oikeudelliset, taloudelliset ja rahoitukselliset kannustimet, sekä kyseisen välineen edistäminen Euroopan unionin oikeusjärjestyksessä.

suosittaa, että

alueellisen yhteistyön kolmen lohkon käyttöön osoitetaan lisää määrärahoja yhteistyön Euroopan yhdentymisprosessiin kiistatta tuoman lisäarvon johdosta.

kehottaa

Euroopan komissiota esittämään seuraavassa arviointiraportissaan tai EAYY-asetuksen tarkistuksessa toimintalinjat, joita se suunnittelee tämän oikeudellisen välineen täysipainoiseksi hyödyntämiseksi.

Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan tämän välineen tunnettuutta tehostamalla huomattavasti pääosastojen ja ministeriöiden sisäistä tiedotusta ja korostamalla välineen lisäarvoa.

jäsenvaltioita toimimaan lojaalisti yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa EAYY:itä perustettaessa, jotta hankkeiden kehittäminen ja toteutus etenisi joutuisasti asetuksen 1082/2006 kirjainta ja henkeä kaikilta osin noudattaen.

Innovatiivisten ja kumppanuuteen perustuvien hallintotapojen edistäminen

Taloudelliset, tekniset ja yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät ajatustapojen ja käytäntöjen kehittämistä. Yhteisömenetelmää on syytä rikastuttaa innovatiivisilla ja kokeellisilla käytänteillä, joissa hyödynnetään alue- ja paikallisvaltuutettujen kokemuksia ja asiantuntemusta, sillä he ovat se taho, joka joutuu useimmiten panemaan yhteisön politiikkoja täytäntöön ja soveltamaan yhteisön lainsäädäntöä.

Kokeilu on hyvän hallintotavan väline, joka antaa mahdollisuuden toteuttaa toimia pienessä mittakaavassa ja testata niiden vaikutuksia yleisen soveltamisen kannalta siinä tapauksessa, että vaikutukset ovat vakuuttavia. Kokeilun ansiosta poliittiset päättäjät voivat perustaa päätöksensä jo tarkistettuihin tietoihin alueellisista vaikutuksista.

Lisäksi sopimusjärjestelmää, jonka ansiosta yhteisön aluepolitiikkaan liittyvät unionin strategiset painopisteet on omaksuttu valtiollisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ja joka on vahvistanut käyttöön otettujen julkisten politiikkojen koordinointia ja viranomaisten hallinnollista kapasiteettia, on syytä laajentaa muihin yhteisön politiikkoihin.

Monitasoisen hallinnon soveltamiseksi käytännössä alueiden komitea

Sitoutuu

tekemään ehdotuksia tukeakseen Euroopan unionin tiettyjä toiminta-aloja, kuten kasvu- ja työllisyysstrategiaa, sosiaalista toimintaohjelmaa, kotouttamispolitiikkaa, innovaatiopolitiikkaa, koheesiopolitiikkaa, kestävää kehitystä ja pelastuspalveluja koskevien yhteisön aloitteiden kokeilua alue- ja paikallistasolla.

kehittämään toimintavaihtoehtoja hallitun kokeilumenetelmän soveltamiseksi aiempaa useammin, jotta saadaan käsitys yhteisten politiikkojen, kuten yhteisen maatalouspolitiikan, laajojen uudistusten vaikutuksista.

puolustamaan mahdollisuutta tehdä tavoitesopimuksia vuonna 2001 suunnitellussa muodossa, ehdottamalla täytäntöönpanon poliittisten ja oikeudellisten menettelyjen mukauttamista erityisesti joustavien ja monipuolisten kolmikantavälineiden avulla. Tässä yhteydessä on otettava täydellisesti huomioon erityisesti jäsenvaltioiden institutionaalinen ja menettelytapoja koskeva autonomia, kun on kyse yhteisön oikeuden siirtämisestä osaksi niiden omaa lainsäädäntöä ja etenkin lainsäädännön soveltamisesta.

suosittaa, että

perustetaan sellaisia eurooppalaisia alueellisia sopimuksia, joilla pystytään yhdistämään vapaaehtoispohjalta toimivaltaiset hallinnon eri tasot, jotta Euroopan unionin suurten tavoitteiden ja poliittisten painopisteiden toteuttamista voidaan mukauttaa kumppanuuspohjalta alue- ja paikallisviranomaisten kanssa. (38)

eurooppalaisiin alueellisiin sopimuksiin osallistuu jokin Euroopan unionin toimielin tai virasto, jäsenvaltion viranomaiset sekä yksi tai useampi alueviranomainen, että niissä määritetään saavutettavat unionin poliittiset tavoitteet ja niiden käytännön toteuttamistapa kulloisellakin alueella, että niihin sisällytetään seurantajärjestelmä ja että niissä määritellään budjettirakenne, joka kokoaa yhteen sopimuksen toteuttamisen kannalta välttämättömien eri tahojen panokset.

kehottaa

suuntaamaan eurooppalaisten alueellisten sopimusten rahoitusta koskevan pohdinnan mahdollisiin synergioihin yhtäältä asiaankuuluvia aloja koskevien EU:n nykyisten budjettikohtien ja rakennerahastojen välillä ja toisaalta paikallis-, alue- ja jäsenvaltiotasolla käytettävissä olevien määrärahojen välillä uutta yhteisön aluepoliittista rahoitusvälinettä perustamatta tai pyytämättä tarkoitusta varten lisävaroja.

asiasta kiinnostuneita alue- ja paikallisviranomaisia sitoutumaan tällaiseen prosessiin ja ilmoittamaan kiinnostuksestaan komitealle valkoisen kirjan täytäntöönpanosta käynnistetyn kuulemisen yhteydessä.

5.   Valkoisen kirjan täytäntöönpano ja jatkotoimet

Valkoisen kirjan julkistamisen myötä alueiden komitea on halunnut esittää käsityksensä sellaiseen hallintomalliin perustuvasta yhteisömenettelystä, jossa alue- ja paikallisyhteisöt otetaan mukaan yhteisön politiikkojen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Kyseinen käsitys perustuu Euroopan komission vuonna 2001 eurooppalaisesta hallintotavasta antaman valkoisen kirjan innoittamiin edistysaskeleisiin, ja siinä valotetaan hallintovastuun jakamiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita Euroopassa. Monitasoista hallintoa koskevan eurooppalaisen poliittisen kulttuurin kehittäminen on jatkuva haaste. Komitea aikookin arvioida säännöllisesti valkoisen kirjan täytäntöönpanossa saavutettua edistystä ja esittää kolmen vuoden välein kertomuksen monitasoisen hallinnon tilanteesta Euroopan unionissa.

Alueiden komitea aikoo käynnistää heti valkoisen kirjan julkistamisen jälkeen unionin toimielinten kanssa yhteistoimintaprosessin esitettyjen pohdintojen ja sitoumusten konkretisoimiseksi.

Lisäksi se avaa yleisen kuulemisen viranomaisten, järjestöjen ja sidosryhmien näkemysten kokoamiseksi. Komitea pyytää kyseisiä tahoja toimittamaan sille huomionsa siitä, miten monitasoinen hallinto voidaan parhaiten toteuttaa Euroopan unionissa. Kommentteja voi lähettää 30. marraskuuta 2009 asti seuraavaan osoitteeseen:

Comité des régions de l'Union européenne

Cellule de prospective

Bureau VMA 0635

Rue Belliard/Belliardstraat 101

1040 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

tai sähköpostitse osoitteeseen governance@cor.europa.eu (39)

Alueiden komitea laatii yleisen kuulemisen tulosten sekä toimielinten ja sidosryhmien kanssa käytävien neuvottelujen perusteella toimintasuunnitelman suositustensa täytäntöönpanemiseksi.

Bryssel 17. kesäkuuta 2009

Alueiden komitean

puheenjohtaja

Luc VAN DEN BRANDE


(1)  Rooman sopimusten allekirjoittamisen 50-vuotispäivän johdosta Berliinissä 25. maaliskuuta 2007 annettu julistus.

(2)  Alueiden komitean julkilausuma Euroopan puolesta, DI/CdR 55/2007 fin.

(3)  Alue- ja paikallisyhteisöt kattavat

16 % EU-27:n bruttokansantuotteesta,

kolmasosan julkisista menoista,

kaksi kolmasosaa julkisista investoinneista,

56 % julkisen sektorin työpaikoista (lukemat Dexia – http://www.dexia.be/fr/particulier/press/pressrelease20090205-localauthorities.htm).

(4)  Mietinnössään ”Hallintotapa ja kumppanuus kansallisella, alueellisella ja hankekohtaisella tasolla aluepolitiikan alalla”, A6-0356/2008, 17.9.2008, Euroopan parlamentti ”kehottaa alueiden komitea vahvistamaan toimiaan hallinnoinnin kehittämiseksi sekä määrällisesti että laadullisesti”.

(5)  Tiedemaailma osallistui valkoisen kirjan laadintaan alueiden komitean työryhmien (www.cor.europa.eu/ateliers) välityksellä. Sitä laadittaessa järjestettiin myös tärkeimpien alue- ja paikallisviranomaisia edustavien eurooppalaisten järjestöjen alustava kuuleminen.

(6)  Euroopan parlamentin mietintö aiheesta ”Hallintotapa ja kumppanuus valtiollisella, alueellisella ja hankekohtaisella tasolla aluepolitiikan alalla”, A6-0356/2008.

(7)  Eurobarometri: alueiden komitea: http://www.cor.europa.eu ja Euroopan komissio: http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/eb_special_en.htm.

(8)  Valkoinen kirja eurooppalaisesta hallintotavasta, KOM(2001) 428 lopullinen.

(9)  Alueiden komitea ja Euroopan neuvoston alue- ja paikallishallintoasiain kongressi työskentelevät yhdessä tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhteistyösopimuksensa puitteissa.

(10)  Eurooppalaista hallintotapaa käsittelevässä valkoisessa kirjassaan Euroopan komissio ehdotti uudistettua yhteisömenetelmää tulevaisuuden järjestelmäksi, eli ”komissio tekee politiikkaa koskevat ehdotukset ja huolehtii täytäntöönpanosta, neuvosto ja Euroopan parlamentti tekevät päätökset ja kansalliset ja alueelliset toimijat ovat mukana EU:n politiikan muotoilussa”, KOM(2001) 428 lopullinen.

(11)  Alueiden komitean Birminghamin yliopistolta tilaamassa selonteossa ”Perusoikeuskirjasta todellisuutta” tehdään alustavia ehdotuksia kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi omista oikeuksistaan ja annetaan esimerkkejä alue- ja paikallisviranomaisten soveltamista hyvistä toimintatavoista, CdR 7762/2008.

(12)  Lausunnossaan Euroopan parlamentin uudesta roolista ja vastuusta Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanemisessa Euroopan parlamentin aluekehityksen valiokunta painottaa suhteitaan alueiden komiteaan, PE 404.556 v02-00, 30.5.2008.

(13)  Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Alue- ja paikallisviranomaisten osallistuminen laajentumisprosessiin ja sen tuoma lisäarvo”, CdR 93/2008 fin.

(14)  Kaupunkien ja paikallisyhteisöjen liitto UCLG (United Cities and Local Governments) julkaisee säännöllisesti raportteja hallinnon hajauttamisesta ja paikallisdemokratiasta kaikkialla maailmassa.

(15)  ART GOLD on kansainvälinen yhteistyöaloite, joka yhdistää YK:n erityisjärjestöjen (UNDP, UNESCO, UNIFEM, UNCDF, WHO, UNORS jne.) ohjelmia ja toimia uuden monenvälisyyden edistämiseksi.

(16)  FOGAR (Forum of Global Associations of Regions) ja Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ovat allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan.

(17)  Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto on perustanut internetportaalin ystävyyskaupunkitoiminnan edistämiseksi: www.twinning.org.

(18)  ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Paikallisviranomaiset kehitysyhteistyön toimijoina”, SEK(2008) 2570.

(19)  Alueiden komitean lausuntoluonnos aiheesta ”Paikallisviranomaiset kehitysyhteistyön toimijoina”, CdR 312/2008 rev 1.

(20)  Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Alue- ja paikallisviranomaisten osallistuminen laajentumisprosessiin ja sen tuoma lisäarvo”, CdR 93/2008 fin.

(21)  http://ec.europa.eu/regional_policy/conferences/od2009/index.cfm.

(22)  

Euroopan alueiden liitto AER on käynnistänyt alueiden välisen yhteistyön ohjelman, jonka tavoitteena on kehittää eurooppalaista tietoisuutta, edistää alueiden Eurooppaa ja kannustaa alueellisia yrityksiä vastaanottamaan harjoittelijoita.

Euroopan vuoristoalueiden valtuutettujen järjestö AEM kehittää vuoristoalueiden välistä yhteistyöhanketta Interreg-ohjelman puitteissa.

Euroopan raja-alueiden liitto AEBR on perustanut raja-alueiden verkoston, jonka tarkoituksena on vaihtaa hyviä käytänteitä yhteisön ohjelmien puitteissa toteutettavien konkreettisten ehdotusten kehittämiseksi.

(23)  Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä: Euroopan parlamentin päätös 9. lokakuuta 2008 ja Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston yhteinen julkilausuma, P6_TA(2008) 0463.

(24)  Alueiden komitea on jo ehdottanut viestintävälineistön luomista alueiden komitean jäsenille ja alue- ja paikallisviranomaisille Euroopan unionin politiikkojen selittämiseksi kansalaisille, CdR 234/2008 fin.

(25)  Kestävää kehitystä käsitelleessä, vuonna 2002 pidetyssä Johannesburgin huippukokouksessa esitetyn aloitteen johdosta Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liitosta CPMR:stä ja FOGAR:sta (Forum of Global Associations of Regions) on tullut kestävää kehitystä edistävän aluehallintojen verkoston (nrg 4SD) aktiivisia jäseniä.

(26)  Prahassa 5.– 6. maaliskuuta 2009 pidetyn Euroopan alueiden ja kuntien huippukokouksen päätelmät, CdR 86/2009 fin.

(27)  Eurocities-järjestö toteuttaa Euroopan komission tuella ja osana kuudetta tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmaa hanketta, jonka tarkoituksena on helpottaa kestävää kaupunkikehitystä koskevien hyvien käytänteiden ja asiantuntemuksen vaihtoa sekä sen täytäntöönpanoa.

(28)  Alueiden komitean lausunto aiheesta ”’Pienet ensin’ Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (’Small Business Act’)”, hyväksytty 12.–13. helmikuuta 2009 pidetyssä täysistunnossa, CdR 246/2008 fin.

(29)  ”Alueiden komitea suosittaa voimakkaasti, että luodaan uusia välineitä ja etenkin indikaattoreita alueellisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisen tarpeisiin. Tähän kuuluvat myös alueita pienempien yksiköiden tasolla tehtävät analyysit.” Alueiden komitean lausunto alueellista koheesiota käsittelevästä vihreästä kirjasta, CdR 274/2008 fin.

”Asianmukaisten alueellisten strategioiden ja poliittisten linjausten laatimiseksi on luotava tarkoituksenmukaisia välineitä, joiden avulla voidaan ottaa huomioon alueelliset erot julkisessa politiikassa. (Voidaan tarkastella esim. asukkaiden käytettävissä olevia tuloja, jotta asukaskohtaisen BKT:n lisäksi voidaan ottaa huomioon tulonsiirrot, verotulot sekä eri palvelujen saatavuus sekä väestörakenne ja asutus. Lisäksi voidaan luoda inhimillisen kehityksen kokoomaindeksejä.).” Alueiden komitean lausunto alueellista koheesiota käsittelevästä vihreästä kirjasta, CdR 274/2008 fin.

(30)  Kaatopaikoista 26. päivänä huhtikuuta 1999 annettu neuvoston direktiivi 1999/31/EY, (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1–19); Jätteistä 5. päivänä huhtikuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/12/EY, (EUVL L 114, 27.4.2006, s. 9–21).

(31)  Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31. päivänä maaliskuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY, (EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114–240).

(32)  Euroopan julkisen hallinnon instituutille on annettu tehtäväksi laatia tutkimus yhteisön lainsäädännön vaikutuksista paikallistasolla. Tutkimuksessa on tarkoitus tarkastella nimenomaan näitä kahta käytännön tapausta, ja sen tulokset on määrä esitellä hallintotapaa ja EU:ta käsittelevälle korkean tason työryhmälle Ruotsin puheenjohtajuuskaudella lokakuussa 2009.

(33)  Euroopan alueiden lainsäädäntävaltaa käyttävien edustajistojen konferenssin (CLRAE) on luonut verkoston, joka seuraa toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanoa teknisellä ja poliittisella tasolla.

(34)  Paikallishallintoa käsitelleen korkean tason seminaarin raportti (Biarritz 14.–16. syyskuuta 2008).

(35)  Euroopan lainsäädäntävaltaa käyttävien alueiden puheenjohtajien organisaatio (REGLEG) järjestää hyvien käytänteiden vaihtoa lainsäädäntävaltaa käyttäviä alueita edustavien asiantuntijoiden osallistumisesta komitologiamenettelyyn ja komission asiantuntijaryhmiin sekä neuvoston työryhmiin.

(36)  Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Alue ja paikallisviranomaisten rooli uudessa Itämeri-strategiassa”, CdR 381/2008 fin.

(37)

seurata asetuksen säännösten täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa

helpottaa EAYY:ien perustamisesta saatujen kokemusten vaihtoa aluetasolla ja jakaa tietoa niihin liittyvistä parhaista käytänteistä

kartoittaa EAYY:n mahdollista käyttöä aluekehitysvälineenä

seurata asetuksen säännösten täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa

helpottaa EAYY:ien perustamisesta saatujen kokemusten vaihtoa aluetasolla ja jakaa tietoa niihin liittyvistä parhaista käytänteistä

kartoittaa EAYY:n mahdollista käyttöä aluekehitysvälineenä

parantaa tiedottamista EAYY:iin liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista aluetasolla. Verkkosivusto www.cor.europa.eu/egtc.htm.

(37)  Alueiden komitea on perustanut asiantuntijaryhmän, joka koostuu lähes 23 eri maasta lähtöisin olevasta alue- ja paikallisviranomaisten ja tutkimuslaitosten edustajasta. Ryhmän tavoitteena on

seurata asetuksen säännösten täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa

helpottaa EAYY:ien perustamisesta saatujen kokemusten vaihtoa aluetasolla ja jakaa tietoa niihin liittyvistä parhaista käytänteistä

kartoittaa EAYY:n mahdollista käyttöä aluekehitysvälineenä

parantaa tiedottamista EAYY:iin liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista aluetasolla. Verkkosivusto www.cor.europa.eu/egtc.htm.

(38)  Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Eurooppalaiset alueelliset sopimukset: ehdotus kolmenvälisten sopimusten ja yleissopimusten tarkistamiseksi”, CdR 135/2006 fin.

(39)  Valkoisen kirjan seurantaprosessia tuetaan alueiden komitean tieteellisten työryhmien toimilla (www.cor.europa.eu/ateliers).


Top