Kanne 3.6.2009 — Mitteldeutsche Flughafen ja Flughafen Dresden v. komissio

(Asia T-217/09)

2009/C 180/108

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Mitteldeutsche Flughafen AG (Leipzig, Saksa) ja Flughafen Dresden GmbH (Dresden, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Núñez-Müller ja M. le Bell)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat riitauttavat 24.3.2009 tehdyn komission päätöksen K(2009)2010 lopullinen (NN 4/2009, ex N 361/2008) — Saksa, Flughafen Dresden, jolla komissio hyväksyi Saksan Dresdenin lentokentän kiitoradan uudelleenrakentamista ja laajentamista varten suunnitteleman pääomansijoituksen yhteismarkkinoille soveltuvana toimenpiteenä EY 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Kantajat vaativat päätöksen kumoamista siltä osin kuin komissio katsoo siinä riidanalaisen toimenpiteen valtiontueksi.

Kantajat vetoavat kanteensa tueksi ensinnäkin siihen, että komissio on jättänyt noudattamatta toimivallanjakoa koskevia määräyksiä ja periaatetta, jonka mukaan yhteisö voi toimia ainoastaan sille EY 5 artiklassa määrätyn rajoitetun erityistoimivallan periaatteen mukaan, koska komissio ei ole EY:n toimivallanjaon mukaan toimivaltainen tarkastamaan riidanalaista toimenpidettä. Lentokenttäkapasiteettien maankäytön suunnittelu ja vastuu kenttien infrastruktuurista kuuluvat EU:n jäsenvaltioiden alkuperäisen toimivallan alueelle.

Toisella kanneperusteellaan kantajat vetoavat EY 87 artiklan rikkomiseen. Kantajat huomauttavat, että komissio on vuonna 1994 julkaistuissa suuntaviivoissa (1) nimenomaisesti kieltänyt valtiontukea koskevien yhteisön määräysten soveltamisen toimenpiteisiin, jotka koskevat lentokenttien infrastruktuuria. Näitä suuntaviivoja sovelletaan edelleen, koska ne eivät loukkaa primaarioikeutta, sellaisena kuin yhteisön tuomioistuimet ovat sitä tulkinneet, eikä komissio ole tehokkaasti kumonnut niitä. Kantajat katsovat etenkin, ettei vuonna 1994 julkaistuja suuntaviivoja ole myöskään kumottu vuonna 2005 julkaistuilla suuntaviivoilla (2). Kantajat esittävät toissijaisesti, etteivät vuonna 2005 julkaistut suuntaviivat ole sovellettavissa.

Flughafen Dresden GmbH:ta ei myöskään voida luokitella riidanalaisen toimenpiteen osalta yritykseksi EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, vaan sitä on pidettävä viranomaisena. Sen vuoksi tilanteessa ei ole syntynyt valtiontukea koskevissa määräyksissä tarkoitettua etua, koska sitä komission soveltamaa periaatetta, jonka mukaan rahoittajan on toimittava markkinatalouden ehtojen mukaan, ei voida soveltaa lentokenttien infrastruktuurista vastaaviin toimijoihin.

Kolmannella kanneperusteellaan kantajat huomauttavat, että päätös on vaadituilta osin kumottava myös sen vuoksi, että komissio on rikkonut olennaisia menettelymääräyksiä, loukannut taannehtivuuskieltoa koskevaa periaatetta ja luottamuksensuojan periaatetta sekä päätös on myös sisäisesti ristiriitainen.

(1)  Komission suuntaviivat — EY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan ja ETA-sopimuksen 61 artiklan soveltamisesta lentoliikenteen alan valtiontukiin, EYVL 1994, C 350, s. 5.

(2)  Komission suuntaviivat — Yhteisön suuntaviivat lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta, EUVL 2005, C 312, s. 1.