28.7.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 175/109

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean Lausunto aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä”

KOM(2008) 419 lopullinen – 2008/0141 COD

(2009/C 175/21)

Neuvosto päätti 22. heinäkuuta 2008 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä

KOM(2008) 419 lopullinen – 2008/0141 COD.

Asian valmistelusta vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 4. marraskuuta 2008. Esittelijä oli Wolfgang Greif.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 3.–4. joulukuuta 2008 pitämässään 449. täysistunnossa (joulukuun 4. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 108 ääntä puolesta ja 31 vastaan 7:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät: Tavoitteena eurooppalaisten yritysneuvostojen lisääminen ja työmarkkinaosapuolten rajatylittävän vuoropuhelun edistäminen

1.1   ETSK on avoimen tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on ryhtynyt lainsäädäntö toimiin, kun EY:n perustamissopimuksen 138 artiklan 4 kohdan mukaisia (uusia) yhteisötason työmarkkinaosapuolten neuvotteluja ei ole käynnistetty. Käsiteltävänä olevan komission ehdotuksen tarkoituksena on sovittaa eurooppalaisten yritysneuvostojen oikeudet EU:n sisämarkkinoiden realiteetteihin. ETSK katsoo ehdotuksen tuovan muutamia huomattavia parannuksia pyrittäessä mukauttamaan eurooppalaisten yritysneuvostojen oikeusperustaa Euroopan todelliseen tilanteeseen ja samalla lisäämään oikeusvarmuutta ja yhtenäistämään yhteisön säännöstöä työntekijöiden tiedonsaannista ja kuulemisesta.

1.2   ETSK odottaa, että direktiivin sanamuotoon ja määritelmiin ehdotetut selkeytykset ja tarkistukset tehostavat eurooppalaisten yritysneuvostojen toimintaa, lisäävät oikeusvarmuutta sekä parantavat direktiivin soveltamista ja näin ollen johtavat yhä useampien eurooppalaisten yritysneuvostojen perustamiseen. ETSK korostaa lisäksi sellaisten käytännön ratkaisujen merkitystä, joilla parannetaan eurooppalaisten yritysneuvostojen vaikutusta ja tehokkuutta ja jotka näin ollen eivät rasita yritysten kilpailukykyä vaan pikemminkin vahvistavat sitä. Direktiiviin esitetään erityisesti seuraavia tarkistuksia:

—	Yritysten johtoelimet velvoitetaan toimittamaan kaikki eurooppalaisten yritysneuvostojen perustamiseksi tarvittavat tiedot.

—	Euroopan tason työmarkkinaosapuolet nivotaan suoraan eurooppalaisten yritysneuvostojen perustamiseen, sillä niille on ilmoitettava perustamisneuvottelujen aloittamisesta.

—

Rajoitetun komitean perustamismahdollisuus, yritysneuvoston asiantuntemuksen laajentaminen järjestämällä koulutusta, jota jäsenten on tarkoitus saada ilman palkanmenetystä, sekä eurooppalaisen yritysneuvoston aseman tunnustaminen kollektiivisena edunvalvontaelimenä voivat tehostaa eurooppalaisten yritysneuvostojen päivittäistä toimintaa.

—

Olemassa olevat eurooppalaiset yritysneuvostot voidaan vastaisuudessa mukauttaa ajankohtaiseen tilanteeseen entistä paremmin, koska ne voivat pyytää, että yritysneuvostosta tehty sopimus neuvotellaan uudelleen. Näin on erityisesti silloin, kun yritysryhmän rakenteessa tapahtuu olennaisia muutoksia, joiden vuoksi kaikkien työntekijöiden tiedonsaanti ja kuuleminen sovittujen vaatimusten mukaisesti ei välttämättä enää ole mahdollista.

1.3   ETSK kritisoi kuitenkin sitä, ettei ehdotetussa uudelleen laaditussa direktiivissä pyritä riittävän johdonmukaisesti perusteluissa ja johdanto-osan perustelukappaleissa asetettuihin tavoitteisiin ja että epäselvyyksiä on edelleen. Tämä koskee erityisesti seuraavia näkökohtia:

—	Vaikka työmarkkinaosapuolten ehdotus täsmentäisi tiedottamisen ja kuulemisen määritelmiä, säännökset kansallisen ja Euroopan tason edunvalvonnan tarkoituksenmukaisesta ja käytännöllisestä yhteensovittamisesta jäävät komission ehdotuksessa epäselviksi.

—

Eurooppalaisen yritysneuvoston toimivaltaan kuuluvien rajatylittävien kysymysten määritelmä ei täsmennä yritysneuvostojen toimivaltaa, kuten oli tarkoitus, vaan rajoittaa sitä. Rajatylittävinä tulisi pitää myös sellaisia päätöksiä, jotka koskevat vain yhtä toimipaikkaa yhdessä jäsenvaltiossa mutta jotka tehdään jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

—	Tietyt direktiivin soveltamista ja soveltamisalaa koskevat rajoitukset on jätetty ennalleen, tai direktiiviin on jopa sisällytetty uusia rajoituksia.

1.4   ETSK:n mielestä yritysneuvostodirektiiviä tarkistettaessa on keskeistä erityisesti se, että direktiivin soveltaminen on entistä houkuttelevampaa ja eurooppalaisten yritysneuvostojen määrä kasvaa. Tehokkuussyistä komitea myös arvostaa sitä, että neuvotteluratkaisut asetetaan edelleen etusijalle eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevien sopimusten teossa. Tämä mahdollistaa joustavat ja yrityskohtaisesti räätälöidyt ratkaisut työmarkkinaosapuolten rajatylittävän vuoropuhelun järjestämiseksi kulloistenkin vaatimusten mukaisesti.

1.5   Jotta voidaan taata, että uudet säännökset parantavat eurooppalaisten yritysneuvostojen ydintoimintaa ja tehokkuutta käytännössä, ETSK ehdottaa, että lainsäädäntömenettelyn edetessä poistetaan vielä jäljellä olevat epäselvyydet ja epäjohdonmukaisuudet ja parannetaan erityisesti seuraavia näkökohtia:

—

Rajatylittävän toimivallan rajaaminen ehdotuksen mukaisesti voi rajoittaa eurooppalaisten yritysneuvostojen oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia. Siksi säännöstä on tarkistettava. Yhtäkään asianomaista työntekijöiden edunvalvontaelintä ei saa sulkea yrityksen monikansallisen johtoportaan tiedotuksen ulkopuolelle liian ahtain säännöksin.

—

Neuvottelujen kesto tulisi lyhentää 18 kuukauteen, koska käytännön kokemuksen mukaan eurooppalaiset yritysneuvostot perustetaan ripeähkösti eikä pidempi määräaika siis vaikuta tarpeelliselta. Lisäksi tulee säätää tehokkaista toimista, joilla varmistetaan, ettei yksikään neuvotteluosapuoli voi vältellä vastuutaan eurooppalaista edunvalvontaelintä perustettaessa.

—	Tiedottamisen ja kuulemisen käsitteiden täsmentäminen lisää eurooppalaisten yritysneuvostojen vaikutusmahdollisuuksia ja arvostusta, kunhan tehdään selväksi, että yritysneuvostoja on pyydettävä ottamaan kantaa jo toimenpide-ehdotuksiin eikä vasta toimien toteutukseen.

—	On todettava selkeästi, että yritysjohdolla on velvollisuus tiedottaa työntekijöiden edustajille asianmukaisesti sekä rajatylittävällä että kansallisella tasolla. Pyrkimys sovittaa eri tasojen oikeudet nykyistä paremmin yhteen ei saa aiheuttaa uusia epäselvyyksiä eikä rajoittaa tätä velvollisuutta.

—	Eurooppalaisen yritysneuvoston perustamiseksi asetettujen lukumäärärajojen säilyttäminen tai uusien käyttöönotto on vastoin kaikkien työntekijöiden eurooppalaista perusoikeutta saada tietoa ja tulla kuulluksi ajoissa.

—

On tarpeen todeta selkeästi, että uusien sopimusten, joita tehdään eurooppalaisten yritysneuvostojen perustamiseksi sinä aikana, kun uutta direktiiviä saatetaan voimaan, on vastattava vähintään eurooppalaisista yritysneuvostoista annetun nykyisen direktiivin (direktiivin 94/45/EY 6 artikla ja direktiivin 97/74/EY 3 artiklan 1 kohta) keskeisiä vaatimuksia. Tämä on välttämätöntä oikeusvarmuuden takaamiseksi kaikille osapuolille.

—

Jotta eurooppalaiset yritysneuvostot voivat toimia entistä tehokkaammin ja täyttää tehtävänsä yrityksissä paremmin, tulee uudelleen laaditussa direktiivissä vähintäänkin edistää kokousmahdollisuuksien laajentamista. Siinä olisi yleisesti todettava, että säädetyt vaatimukset ovat nimenomaan vähimmäisvaatimuksia ja korostettava, että jäsenvaltiot voivat näin ollen kaikilta osin ja milloin tahansa ylittää ne saattaessaan direktiiviä voimaan.

1.6   ETSK on vakuuttunut siitä, että työntekijöiden osallistumista koskevan yhteisön säännöstön parantaminen tällä tavoin edistäisi merkittävästi hyvän ja näin ollen sosiaalisesti vastuullisen yritysjohtamisen varmistamista Euroopassa ja vahvistaisi myös Euroopan talouden kilpailuetua. Lisäksi se on Euroopan sosiaalisen mallin keskeisiä osatekijöitä.

2.   Johdanto: Kriteerit eurooppalaisesta yritysneuvostosta annetun direktiivin uudelleenlaadintaa koskevan komission ehdotuksen arvioimiseksi

2.1   Euroopan komissio esitti 2. heinäkuuta 2008 ehdotuksen eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta annetun direktiivin uudelleen laatimiseksi (1).

ETSK on erittäin tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on ryhtynyt lainsäädäntötoimiin eurooppalaisten yritysneuvostojen oikeuksien mukauttamiseksi Euroopan sisämarkkinoiden todellisuuteen. Komitea ottaa lausunnossaan kantaa ennen kaikkea siihen, miten pitkälti komission ehdottamalla direktiivillä voidaan saavuttaa siinä asetetut tavoitteet, ja tekee tähän liittyviä täydennys- ja muutosehdotuksia.

2.2   Kannanotossaan ETSK tukeutuu työntekijöiden osallistumisesta ja erityisesti eurooppalaisista yritysneuvostoista antamiinsa lausuntoihin (2). Komitea tähdentää jälleen työntekijöiden kansal lisen ja rajatylittävän osallistumisen myönteistä vaikutusta Euroopan sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen yhdentymisen jatkumiseen (Lissabonin tavoitteet) ja korostaa eurooppalaisten yritysneuvostojen erityistä roolia.

Monikansallisilla yrityksillä on erittäin suuri merkitys Euroopan menestykselle. Eurooppa menestyy maailmanlaajuisessa kilpailussa vain sellaisen laatustrategian avulla, jossa kiinnitetään huomiota paitsi liiketaloudellisiin kustannuksiin myös yritysten yhteiskuntavastuuseen ja työntekijöiden osallistumiseen yrityksissä. ETSK pitääkin eurooppalaista yritysneuvostoa tärkeänä yhteisöpolitiikan välineenä pyrittäessä vahvistamaan talouden tärkeimpien ryhmien yhteistyön perustaa EU:n kestävyysstrategian mukaisesti. Tällä tavoin yritykset voivat antaa oman panoksensa eurooppalaisen yhteiskunnan hyväksi. Koska Euroopan laatustrategia kansainvälisessä kilpailussa edellyttää työntekijöiden panosta ja osaamista, henkilöstön tehokas osallistuminen on menestyksekkään yritysjohtamisen ratkaisevia osatekijöitä.

2.3   ETSK katsoo, että komission ehdottama direktiivi on jo pitkään jatkuneen poliittisen keskustelun johdonmukainen tulos. Komitea viittaa lausunnossaan Euroopan parlamentin vuosina 2001 (3), 2006 ja 2007 (4) antamiin päätöslauselmiin sekä työmarkkinaosapuolten vuonna 2005 antamaan yhteiseen julistukseen (5).

Asiakirjoissa painotetaan samoja näkökohtia, jotka tuodaan jälleen esiin myös Euroopan työmarkkinaosapuolten sopimuksessa komission ehdottaman direktiivin parantamiseksi: tiedonsaanti- ja kuulemisoikeuden määritteleminen nykyistä paremmin, jotta työntekijöillä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa yrityksen päätöksiin, ammattijärjestöjen vaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä eurooppalaisten yritysneuvostojen toiminnan parantaminen esimerkiksi lisäämällä koulutusmahdollisuuksia ja osoittamalla siihen riittävästi varoja. Lisäksi direktiivin uudelleen laatimista perustellaan sillä, että tarkoituksena on luoda yhtenäinen ja tehokas oikeudellinen kehys ja korjata yritysneuvostodirektiivin voimaan saattamisessa havaittuja puutteita.

2.4   ETSK on tyytyväinen siihen, että Euroopan työmarkkinaosapuolet hyväksyvät tässä yhteydessä komission ehdotuksen direktiivin tarkistuksen lähtökohdaksi ja toteavat olevansa keskeisissä asiakysymyksissä samoilla linjoilla. Niiden yhtäläiset näkemykset tulisi huomioida tarkistusmenettelyn edetessä. ETSK tukee voimakkaasti työmarkkinaosapuolten sopimusta ja ottaa sen sisällön ehdotuksissaan huomioon, koska ehdotetun direktiivin tavoitteet voidaan tällä tavoin saavuttaa paremmin.

2.5   ETSK tukee yritysneuvostodirektiivin uudelleenlaadinnan tavoitteita, joiden ratkaisevaa merkitystä komissiokin korostaa 2. heinäkuuta 2008 tekemässään ehdotuksessa (6). Tavoitteena on

—	vahvistaa kaikkien osapuolten, eli työnantajien ja työntekijöiden, oikeusvarmuutta

—	taata, että rajatylittävää tiedottamista ja kuulemista koskevat työntekijöiden oikeudet toteutuvat Euroopan unionissa ja Euroopan talousalueella, ja tällä tavoin tehostaa eurooppalaisten yritysneuvostojen toimintaa

—	parantaa yritysneuvostodirektiivin sovellettavuutta ja tällä tavoin edistää yhä useampien eurooppalaisten yritysneuvostojen perustamista

—	yhtenäistää työntekijöiden tiedonsaantia ja kuulemista koskevia yhteisön direktiivejä.

3.   Oikeusvarmuuden parantaminen – Työntekijöiden tiedonsaantia ja kuulemista koskevien yhteisön säädösten yhtenäisyyden varmistaminen

3.1   Direktiivin 94/45/EY tarkistuksen tarkoituksena on sovittaa työntekijöille suunnatun tiedottamisen ja heidän kuulemisensa määritelmät yhteisön muissa säädöksissä käytettyjen määritelmien mukaisiksi ja siten yksinkertaistaa oikeudellista kehystä.

ETSK on erittäin tyytyväinen tähän tarkistusehdotuksen johdanto-osan perustelukappaleissa useaan otteeseen mainittuun tavoitteeseen, mutta toteaa, että tarkemmin katsottuna se on otettu komission ehdotuksessa huomioon vain osittain.

Havainnollisena esimerkkinä mainittakoon uusi säännös, jonka mukaan eurooppalaisten yritysneuvostojen toimivalta rajoitetaan koskemaan vain rajatylittäviä kysymyksiä:

3.2.1   Yritysten päätösten ylikansallisuutta koskevan määritelmän siirtäminen direktiivin nykyisistä toissijaisista määräyksistä komission ehdottaman direktiivin 1 artiklan 4 kohtaan merkitsee sitä, että eurooppalaiset yritysneuvostot voivat vastaisuudessa käsitellä enää sellaisia kysymyksiä ja päätöksiä, jotka koskevat joko koko yritystä tai vähintään kahta eri jäsenvaltioissa sijaitsevaa toimipaikkaa.

3.2.2   Tällaisen uuden rajatylittävää toimivaltaa koskevan rajoituksen sisällyttäminen direktiiviin ei ole ymmärrettävää eikä ETSK:n mielestä myöskään järkevää. Se voisi johtaa siihen, että yhdessä jäsenvaltiossa työskentelevät työntekijät sivuutettaisiin toiseen jäsenvaltioon rekisteröidyn monikansallisen yrityksen korkeimmalla päätöksentekotasolla täysin tehtäessä päätöksiä, jotka muuttavat olennaisesti heidän työehtojaan. Tällaisessa tapauksessa yritys ei uuden määritelmän mukaan olisi velvollinen tiedottamaan asiasta eurooppalaiselle yritysneuvostolle ja kuulemaan sitä.

3.2.3   ETSK:n mielestä on edelleen taattava, että eurooppalainen yritysneuvosto otetaan säännöllisesti mukaan asioiden käsittelyyn myös silloin, kun yrityksessä tehdään päätöstä, joka ensi silmäyksellä näyttää vaikuttavan vain yhdessä jäsenvaltiossa mutta joka on osa useampia jäsenvaltioita koskevaa päätöksentekoa. ETSK kannattaakin ehdotetun direktiivin 1 artiklan 4 kohdan muuttamista siten, että varmistetaan (kuten uudelleen laaditun direktiivin johdanto-osan perustelukappaleessa 12 aivan oikein vaaditaan) ”että yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä työskenteleville työntekijöille tiedotetaan ja heitä kuullaan asianmukaisesti, kun heitä koskevia päätöksiä tehdään muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa he työskentelevät”, tai kun on kyse päätöksistä, jotka koskevat koko yritystä. Uudelleen laaditussa direktiivissä ei saa missään tapauksessa kaventaa eurooppalaisten yritysneuvostojen toimialaa.

Vaikka tiedottamisen ja kuulemisen määritelmien tarkistusta on periaatteessa pidettävä myönteisenä, komissio ei ehdotetun direktiivin 2 artiklan mukaisin määritelmin pääse asettamaansa tavoitteeseen eikä siis saa asiaa koskevaa yhteisöoikeudellista perustaa mukautettua.

3.3.1   Direktiivin liitteenä olevissa toissijaisissa määräyksissä kyllä täsmennetään lainsäädännön mukaisesti, että eurooppalaista yritysneuvostoa on kuultava siten, että työntekijöiden edustajat voivat vielä ennen suunnitteilla olevan päätöksen tekemistä keskustella yritysjohdon vastauksesta eurooppalaisen yritysneuvoston lausuntoon. Tämä ei kuitenkaan vielä takaa määräyksen säännönmukaista soveltamista kaikkien eurooppalaisten yritysneuvostojen osalta.

3.3.2   Vasta Euroopan työmarkkinaosapuolten yhteinen ehdotus, jonka mukaan direktiivin 2 artiklaan on sisällytettävä täsmällinen määritelmä, selkiyttää tilannetta ja luo oikeusvarmuutta:

—	Tiedottaminen on toteutettava muodoltaan ja sisällöltään siten, että työntekijöiden edustajat voivat arvioida tarkoin suunniteltujen päätösten mahdollisia vaikutuksia ja tällä tavoin valmistautua yritysjohdon toimivaltaisten edustajien kanssa mahdollisesti järjestettävään kuulemiseen.

—	Kuulemisella tarkoitetaan menettelyä, joka antaa eurooppalaiselle yritysneuvostolle mahdollisuuden esittää omia ehdotuksiaan sellaisena ajankohtana, että yritysjohto voi pohtia niitä vielä ennen päätöksentekoprosessin päättymistä.

3.3.3   ETSK kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös tekstuaaliseen epäjohdonmukaisuuteen toissijaisten määräysten (liite I) 3 kohdassa, jossa määritellään työntekijöiden edustajien oikeudet poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Komission ehdotuksen mukaan kyseiset oikeudet koskevat myös tilanteita, jolloin on kyse ”päätöksistä”, jotka vaikuttavat huomattavasti työntekijöiden etuihin. ETSK:n mielestä kohdassa on puhuttava ”suunnitelluista toimenpiteistä”. Muutoin se on ristiriidassa riittävän aikaista tiedotusta ja kuulemista koskevan tavoitteen kanssa, johon komission ehdotuksella muuten pyritään. ETSK kehottaakin selkiyttämään tekstiä tältä osin.

3.4   ETSK suhtautuu myönteisesti komission pyrkimykseen sovittaa monikansallisen yritysneuvoston ja kansallisten edunvalvontaelinten toimivalta ja näin ollen myös työnjako aiempaa paremmin yhteen ja rajata ne nykyistä selkeämmin direktiivin 12 artiklassa. Komitea epäilee kuitenkin myös tässä yhteydessä, onko komissio onnistunut pyrkimyksessään riittävän hyvin.

On kaikkien osapuolten etujen mukaista, etteivät työntekijöiden edustajat saa eri tasoilla ja eri aikaan erilaista tietoa yhdestä ja samasta asiasta. Siksi direktiivillä on varmistettava, että suunnitteilla olevista päätöksistä, jotka muuttavat työehtoja huomattavasti, tiedotetaan eurooppalaisille yritysneuvostoille sekä kansallisille työntekijöiden edunvalvontaelimille. Myös Euroopan työmarkkinaosapuolet korostavat tätä voimakkaasti sopimuksessaan.

3.5   ETSK pitää myönteisenä sitä, että komission ehdottaman direktiivin 12 artiklan 5 kohdassa säädetään, ettei tarkistetun direktiivin mukaisia parannuksia saa käyttää jäsenvaltioiden lainsäädännössä saavutetun tason heikentämiseen sovitettaessa jäsenvaltioiden ja yhteisön lainsäädäntöä yhteen.

Komitean mielestä komission ehdotuksessa käytetty harhaanjohtava muotoilu ”ei ole riittävä syy – – tason heikentämiseksi” ei kuitenkaan takaa tavoitteen toteutumista. ETSK olisi tyytyväinen, jos myös varsinaisessa direktiivissä tarkennettaisiin, ettei työntekijöiden suojan yleinen taso jäsenvaltiossa ei saa heikentyä, kuten komission ehdotuksen perustelujen 36 kohdassa todetaan.

3.6   ETSK on tyytyväinen niihin säännöksiin ehdotettuihin muutoksiin, joiden mukaan eurooppalaisesta yritysneuvostosta tehty sopimus voidaan neuvotella uudelleen, jos yrityksen rakenteessa tapahtuu olennaisia muutoksia, joiden vuoksi kaikkien työntekijöiden tiedonsaanti ja kuuleminen sovittujen vaatimusten mukaisesti ei välttämättä enää ole mahdollista (6 artiklan 2 kohdan g alakohta sekä 13 artiklan 2 ja 3 kohta).

—	Erityisen myönteisenä on pidettävä 13 artiklan 3 kohdan säännöksiä, joissa täsmennetään, että olemassa olevat sopimukset ovat voimassa uusien neuvottelujen ajan.

—

Toisaalta kohdassa olisi direktiivin 7 artiklan tapaan säädettävä, että neuvottelujen epäonnistuessa on ehdottomasti sovellettava toissijaisia määräyksiä. 7 artikla koskee tilanteita, joissa sopimusta ei saada aikaan. Lainsäädännön avulla on taattava, että työntekijöiden rajatylittävä edunvalvonta on aukotonta, kun sopimuksia neuvotellaan uudelleen.

3.7   ETSK on niin ikään tyytyväinen siihen, että komissio pyrkii ehdotuksessaan antamaan eurooppalaiselle yritysneuvostolle kollektiivisen edunvalvontatehtävän. Euroopan työmarkkinaosapuolet suhtautuvat myös tähän pyrkimykseen erittäin myönteisesti mutta korostavat julistuksessaan, että eurooppalaisilla yritysneuvostoilla on oltava käytettävissään tarvittavat varat, jotta ne voivat hoitaa direktiivin mukaista tehtäväänsä.

4.   Eurooppalaisten yritysneuvostojen vaikutusmahdollisuuksien varmistaminen – Tehokkuuden parantaminen päivittäisessä yritystoiminnassa

4.1   ETSK on jo aiemmin korostanut eurooppalaisten yritysneuvostojen keskeistä roolia ja tähdentänyt yritysneuvostojen jäsenten olevan ”motivoituneesti mukana uuden [eurooppalaisen] yhteiskunnan rakentamisessa” (7).

Yhteisön lainsäädännöllä on taattava eurooppalaisille yritysneuvostoille resurssit hoitaa demokraattista ja samalla taloudellista tehtäväänsä tehokkaasti. Erityisesti on luotava edellytykset sille, että yritysneuvostoilla on käytettävissään tarvittavat työvälineet sekä viestintä- ja koulutusmahdollisuudet. Tätä ovat korostaneet myös Euroopan työmarkkinaosapuolet.

4.2   Komission ehdottamassa direktiivissä vastataan tähän vaatimukseen ja säädetään ensi kertaa suorasanaisesti, että kaikkia eri jäsenvaltioita edustavilla eurooppalaisten yritysneuvostojen jäsenillä on suoraan yritysneuvoston tehtävään perustuva mahdollisuus saada täydennyskoulutusta ilman palkanmenetystä.

Tällainen mahdollisuus asiantuntemuksen lisäämiseen parantaa varmasti yritysneuvostojen tehokkuutta ja toimintaedellytyksiä. Olisi kuitenkin ollut johdonmukaisempaa säätää lisäksi selkeästi, että tavanomaisen käytännön mukaisesti koulutuskustannuksista vastaavat yritykset.

4.3   Eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenten mahdollisen yhteydenpidon tiiviys ja tiheys vaikuttaa ratkaisevasti yritysneuvoston toimintakykyyn. ETSK onkin tyytyväinen siihen, että komission ehdotuksessa on muutamia tähän liittyviä parannuksia:

—

Esimerkiksi eurooppalaisen yritysneuvoston toiminnan johtamisen ja koordinoinnin tehostamiseksi yritysneuvoston perustamissopimuksessa voidaan vastaisuudessa määrätä ns. rajoitetun komitean perustamisesta (6 artiklan 2 kohdan e alakohta). Direktiivin liitteenä olevien määräysten 1 kohtaan lisätyn d alakohdan mukaan rajoitettuun komiteaan voi kuulua enintään viisi jäsentä ja se voi kokoontua säännöllisesti.

—	Näin ollen sekä työntekijöillä että yritysjohdolla on, erityisesti poikkeuksellisissa olosuhteissa, luotettava ja jatkuvuuden takaava rajatylittävän tason yhteyspiste.

4.4   ETSK:n mielestä eurooppalaisten yritysneuvostojen käytännön toiminnan tehostamiseen ei kuitenkaan pyritä johdonmukaisesti.

—

Käytännön kokemuksen mukaan eurooppalaisten yritysneuvostojen toiminta on tehokasta silloin, kun yritykset tarjoavat riittävästi yhteydenpitomahdollisuuksia. ETSK katsoo, että näin on ennen kaikkea yrityksissä, joissa kokouksia pidetään yleensä useammin kuin kerran vuodessa ja joissa kunkin kokouksen yhteydessä järjestetään valmistelu- ja seurantakokoukset, joihin yritysjohdon edustajat eivät osallistu. Järjestelyistä on usein sovittu vapaaehtoisesti, ja ne menevät lainsäädännön mukaisia vaatimuksia pidemmälle. Siksi uudelleen laaditussa yritysneuvostodirektiivissä tulisi komitean mielestä vähintäänkin edistää kokousmahdollisuuksien laajentamista ja näin ollen todeta säädettyjen vaatimusten olevan nimenomaan vähimmäisvaatimuksia.

4.5   ETSK muistuttaa tässä yhteydessä yleisesti, että saattaessaan uutta yritysneuvostodirektiiviä voimaan jäsenvaltiot voivat mennä eurooppalaisten yritysneuvostojen toimintaedellytyksiä koskevissa säädöksissään direktiivin vähimmäisvaatimuksia pidemmälle.

—

Tämä koskee esimerkiksi 10 artiklan 2 kohdan uutta ja tervetullutta säännöstä, joka velvoittaa eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenet ilmoittamaan yrityksen toimipaikkojen työntekijöiden edustajille tai, jollei edustajia ole, suoraan työntekijöille yritysneuvostossa toteutetun tiedottamis- ja kuulemismenettelyn sisällöstä ja tuloksista.

—

ETSK katsoo, että saattaessaan direktiiviä voimaan jäsenvaltioiden on säädettävä toimista, jotka takaavat tehokkaan tiedonkulun yhteisötason ja jäsenvaltio- tai paikallistason edunvalvontaelinten kesken. Tarkoituksenmukaisia olisivat esimerkiksi säännökset, jotka mahdollistavat kansallisten edustajien ja eurooppalaisen yritysneuvoston johtokunnan jäsenten suoran pääsyn yrityksen toimipaikkoihin. Lisäksi työntekijöiden edustajille olisi voitava järjestää tiedotuskokouksia jäsenvaltiotasolla, jos jäsenvaltiossa on enemmän yrityksen toimipaikkoja kuin eurooppalaisen yritysneuvoston edustajia eikä toimipaikkojen yhteisiä edunvalvontaelimiä ole perustettu.

4.6   Eurooppalaisten yritysneuvostojen toiminnasta saadun käytännön kokemuksen perusteella yritysneuvostojen kuulemista ei pidä rajoittaa lopullisesti vain toissijaisissa määräyksissä (liite I, 1 kohdan a alakohta) lueteltuihin aihealueisiin. Käytäntö osoittaa, että eurooppalaisia yritysneuvostoja kuullaan hyvin monista muistakin aiheista kuin rakennemuutoksesta.

Yritysjohdon kanssa käytävässä vuoropuhelussa aiheiden kirjo on usein selvästi laajempi, ja käsiteltävät kysymykset koskevat esimerkiksi täydennyskoulutusta tai työsuojelua ja tietosuojaa yrityksessä. ETSK olisi odottanut, että tämä olisi otettu huomioon eurooppalaisten yritysneuvostojen oikeusperustaa tarkistettaessa ja että yritysneuvostoille olisi myös annettu oikeus ehdottaa aiheita.

4.7   ETSK kannattaa komission aloitetta edistää kaikkien työntekijäryhmien osallistumista eurooppalaisiin yritysneuvostoihin. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä aiemmissa lausunnoissaan jo esitetystä ehdotuksesta ottaa niihin mukaan myös johtavat työntekijät.

5.   Direktiivin sovellettavuuden parantaminen ja eurooppalaisten yritysneuvostojen määrän lisääminen

5.1   Euroopan demokraattista infrastruktuuria elävöittää nykyään yli 12 000 eurooppalaisten yritysneuvostojen jäsentä noin 850 monikansallisessa yrityksessä. Yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että he parantavat työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua yrityksissä ja edistävät päätöksentekoa ja päätösten täytäntöönpanoa. Euroopan komissio on ilmoittanut tavoitteekseen lisätä direktiivin soveltamisalaan kuuluvien eurooppalaisten yritysneuvostojen määrää, ja ETSK:kin kannattaa sitä.

Jotta eurooppalaisten yritysneuvostojen perustamisen todennäköisyyttä voidaan lisätä, uudelleen laaditun direktiivin 11 artiklan 2 kohdassa tulisi ETSK:n mielestä säätää järjestelyistä ja tehokkaista toimista, joilla lisätään direktiivin soveltamisen houkuttelevuutta ja tehdään säännösten kiertäminen ja luvaton soveltamatta jättäminen entistä vaikeammaksi, kuten jo Euroopan työmarkkinaosapuolten kuulemista käsittelevässä komission asiakirjassa oli tarkoitus (8).

5.2   Käsillä oleva tarkistusehdotus osoittaa, että Euroopan komissio antaa Euroopan työmarkkinaosapuolille huomattavaa painoarvoa ja vastuuta yritysneuvostodirektiivin käytännön täytäntöönpanossa ja soveltamisessa.

—	Esimerkiksi 5 artiklan 2 kohdan c alakohtaan sisällytetään uusi säännös, joka velvoittaa ilmoittamaan Euroopan työmarkkinaosapuolille neuvottelujen käynnistämisestä ja pakollisen erityisneuvotteluryhmän kokoonpanosta.

—	Samalla tunnustetaan selkeästi myös tähänastisen käytännön osoittama myönteinen rooli, joka (Euroopan tason) ammattijärjestöillä ja työnantajajärjestöillä on neuvoteltaessa (uudelleen) eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevista sopimuksista (5 artiklan 4 kohta ja perustelujen 39 kohta).

5.3   ETSK on tässä yhteydessä niin ikään tyytyväinen siihen, että komission tekemässä ehdotuksessa parannetaan ratkaisevasti tilannetta eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisvaiheessa.

—	Ehdotetun direktiivin mukaan yrityksen johdon on toimitettava kaikille osapuolille neuvottelujen aloittamiseksi tarvittavat tiedot yrityksen rakenteesta ja henkilöstöstä (4 artiklan 4 kohta).

—	Tämä välttämätön selkiytys auttanee vastaisuudessa välttämään asiaa koskevia kiistoja. Aiemmin riitoja on jouduttu jo useaan otteeseen ratkomaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa (9).

5.4   ETSK:n mielestä eurooppalaisten yritysneuvostojen perustamista jouduttaisi lisäksi se, että säädetty määräaika, jonka kuluessa sopimus on saatava neuvoteltua, olisi huomattavasti nykyistä lyhyempi.

—	Nykyinen kolmen vuoden määräaika on käytännössä osoittautunut melko epätarkoituksenmukaiseksi, koska se on liian pitkä. Useimmat eurooppalaisista yritysneuvostoista käydyt neuvottelut on saatu päätökseen huomattavasti lyhyemmässä ajassa.

—	Vaikeissa tapauksissa pitkä määräaika on johtanut neuvottelujen keskeytyksiin ja viivästyksiin, ja toisinaan yritysneuvostodirektiivin 6 artiklan mukaista sopimusta ei ole tämän vuoksi saatu aikaan.

Näin ollen ETSK katsoo, että neuvottelujen enimmäismääräaika tulisi uudessa yritysneuvostodirektiivissä lyhentää esimerkiksi 18 kuukauteen, kuten Euroopan parlamentti ehdotti jo vuonna 2001.

5.5   Lisäksi ETSK korostaa toivovansa, että uusia eurooppalaisia yritysneuvostoja perustetaan myös sinä aikana, kun tarkistettua direktiiviä saatetaan voimaan. Komitea odottaa, että tänä aikana tehtävät sopimukset uusien yritysneuvostojen perustamiseksi ovat täysin nykyisen direktiivin 94/45/EY 6 artiklan tai direktiivin voimaansaattamiseksi annettujen kansallisten säädösten mukaisia ja että ne ovat oikeudellisesti päteviä myös uuden direktiivin tultua voimaan.

5.6   Nykyiset lukumäärärajat ja rajoitukset. ETSK panee merkille, että myös tarkasteltavassa komission ehdotuksessa yritysneuvostodirektiivin uudelleen laatimiseksi pidetään kiinni eurooppalaisen yritysneuvoston perustamiseksi asetetuista yritystä koskevista lukumäärärajoista, mahdollisuudesta sulkea tiettyjen alojen (kauppamerenkulku) työntekijäryhmiä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle sekä tiedonsaannin ja kuulemisen rajoittamisesta taloudellisiin kysymyksiin (ideologisen suuntauksen suoja). Direktiiviin jopa lisätään uusi rajatylittävän edustuksen edellytyksenä oleva vähimmäismäärä (50 työntekijää / jäsenvaltio). Tässä ei ole otettu huomioon sitä, että monissa jäsenvaltioissa työntekijöiden edunvalvontaelimiä on perustettava, vaikka työntekijöitä olisi alle tämän vähimmäisrajan. Siksi komission ehdotuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohta (erityisen neuvotteluryhmän kokoonpano) sekä liitteen I – toissijaiset määräykset 1 kohdan c alakohta (yritysneuvoston muodostaminen) olisi muotoiltava niin, että otetaan huomioon työntekijöiden edunvalvonta jäsenvaltioissa.

ETSK katsoo tämän olevan selkeästi vastoin kaikkien työntekijöiden eurooppalaista perusoikeutta saada tietoa ja tulla kuulluksi ajoissa, kun kyse on heitä koskevista päätöksistä. Komitea olisi odottanut, että myös tähän kysymykseen olisi puututtu direktiivin uudelleen laatimisen yhteydessä.

---

(1)  KOM(2008) 419 lopullinen.

(2)  Ks. ETSK:n lausunnot aiheista ”Eurooppalaisesta yritysneuvostosta annetun direktiivin 94/45/EY konkreettinen soveltaminen ja mahdollista tarkistamista vaativat näkökohdat”, esittelijä: Josly Piette (EUVL C 10, 14. tammikuuta 2004), ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen – avaintekijät teollisuuden muutosten ennakoinnissa ja hallinnassa”, esittelijä: Gustav Zöhrer (EUVL C 24, 31. tammikuuta 2006) ja ”Eurooppalaiset yritysneuvostot: uusi tehtävä Euroopan yhdentymisen edistäjinä”, esittelijä: Edgardo Maria Iozia (EUVL C 318, 23. joulukuuta 2006).

(3)  Pohjautuu Euroopan parlamentin 16. heinäkuuta 2001 hyväksymään mietintöön, esittelijä: Winfried Menrad (A5–0282/2001 lopullinen).

(4)  P6_TA(2007)0185.

(5)  Euroopan työmarkkinaosapuolten yhteinen työohjelma 2003–2005. Ks. myös 7. huhtikuuta 2005 annettu yhteinen julistus Lessons learned on the European Work Councils. Siinä Euroopan työmarkkinaosapuolet korostavat eurooppalaisten yritysneuvostojen toiminnasta tekemiensä laajojen selvitysten pohjalta, että yritysneuvostot vaikuttavat myönteisesti työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kehitykseen. Selvityksissä korostetaan muun muassa myös työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun merkitystä yrityksissä.

(6)  Ks. komission asiakirja Euroopan työmarkkinaosapuolten kuulemisesta, C/2008/660, 20. helmikuuta 2008.

(7)  Ks. ETSK:antama lausunto ”Eurooppalaiset yritysneuvostot: uusi tehtävä Euroopan yhdentymisen edistäjinä”, esittelijä: Edgardo Maria Iozia (EUVL C 318, 23. joulukuuta 2006).

(8)  Komission asiakirjassa kaavailtiin, että uudessa direktiivissä jäsenvaltiot velvoitettaisiin säätämään ”tehokkaista, oikeasuhtaisista ja varoittavista seuraamuksista”. Ks. C/2008/660, s.7.

(9)  Ks. tuomioistuimen tuomiot asioissa Bofrost (C-62/99), Kühne & Nagel (C-440/00) ja ADS Anker GmbH (C-349/01).

---

---