16.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 320/1

1.

kielellisen monimuotoisuuden ja kielten oppimisen edistämisestä 14. helmikuuta 2002 annettuun neuvoston päätöslauselmaan (1), jossa korostetaan, että kielitaito on yksi niistä perustaidoista, joita jokainen kansalainen tarvitsee voidakseen osallistua tehokkaasti eurooppalaiseen tietoyhteiskuntaan ja joka sen vuoksi edistää sekä yhteiskuntaan integroitumista että sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

2.

Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiin, joissa kehotettiin toimiin perustaitojen hallinnan parantamiseksi, esimerkiksi opettamalla yleisesti kahta vierasta kieltä hyvin varhaisesta iästä lähtien (2);

3.

Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodesta (2008) 30. joulukuuta 2006 tehtyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen 1983/2006/EY (3);

4.

eurooppalaisesta kielitaitoindikaattorista 19. toukokuuta 2006 annettuihin neuvoston päätelmiin (4), joissa todettiin, että vieraiden kielten taito, joka edistää kansojen välistä keskinäistä ymmärrystä, on työvoiman liikkuvuuden edellytys ja myötävaikuttaa siten Euroopan unionin talouden kilpailukykyyn;

5.

kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2008–2010 22. toukokuuta 2008 annettuihin neuvoston päätelmiin (5), joissa korostetaan monikielisyyden kulttuurinäkökohtia ja erityisesti sen osuutta kulttuurin saatavuuteen sekä sen vaikutusta luovuuteen;

6.

monikulttuurisista taidoista 22. toukokuuta 2008 annettuihin neuvoston päätelmiin, joissa tunnustetaan kielten oppimisen ja kääntämisen tärkeä osuus monikulttuuristen taitojen hankkimisessa;

7.

monikielisyydestä 22. toukokuuta 2008 annettuihin neuvoston päätelmiin, joissa muun muassa pyydetään komissiota laatimaan vuoden 2008 loppuun mennessä ehdotuksia monikielisyyttä koskevaksi kattavaksi toimintakehykseksi.

—

18. syyskuuta 2008 annettuun komission tiedonantoon ”Monikielisyys: Euroopan voimavara ja samalla myös yhteinen sitoumus” (6).

—

3. heinäkuuta 2008 päivätyn komission vihreän kirjan ”Maahanmuutto ja liikkuvuus — EU:n koulutusjärjestelmien haasteet ja mahdollisuudet” (7),

—

kielten ja kulttuurien monimuotoisuus on eurooppalaisen identiteetin perusta. Se on samalla kertaa Euroopan yhteinen perintö, rikkaus, haaste ja etu,

—

monikielisyys on keskeinen poikittainen teema, joka liittyy sosiaali-, kulttuuri-, talous- ja siten koulutusalaan,

—

vähemmän käytettyjen EU:n kielten opiskelun tukeminen edistää merkittävästi monikielisyyttä,

—

merkittäviä toimia olisi vielä toteutettava kieltenopiskelun edistämiseksi ja kielellisen monimuotoisuuden kulttuurinäkökohtien arvostamiseksi kaikilla koulutustasoilla samalla kun lisätään myös tietoa Euroopan kielten moninaisuudesta ja niiden levinneisyydestä kaikkialla maailmassa,

—

monikielisyys on myös erityisen tärkeää edistettäessä kulttuurista monimuotoisuutta muun muassa tiedotusvälineiden ja verkkosisältöjen alalla ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua sekä Euroopassa että maailman muiden alueiden kanssa. Kääntäminen on tällöin erityisen tärkeää, koska se luo yhteyksiä kielten ja kulttuurien välille ja tuo teokset ja ajatukset useampien ulottuville,

—

Euroopan kielellinen monimuotoisuus tuo lisäarvoa Euroopan unionin ja muun maailman välisten taloudellisten ja kulttuuristen suhteiden kehittämiselle,

—

monikielisyys edistää luovuuden kehittymistä, sillä se antaa mahdollisuuden tuntea muita tapoja ajatella, tulkita maailmaa ja toteuttaa mielikuvitusta.

a)

lisäämään suuren yleisön ja erityisesti sekä yleisessä että ammatillisessa peruskoulutuksessa olevien nuorten tietoisuutta kielellisen monimuotoisuuden ja kielten oppimisen eduista;

b)

tarjoamaan maahanmuuttajille, etenkin nuorille, keskeisenä osana onnistunutta kotoutumista ja työllistyvyyttä kohdemaan kielen opetusta samalla heidän alkuperämaidensa kieliä kunnioittaen.

a)

pyrkimään siihen, että nuorille tarjotaan jo varhaisimmasta iästä alkaen ja peruskoulutuksen, ammattikoulutuksen ja korkeakoulutuksen ajan monipuolista ja laadukasta kielten ja kulttuurien opetusta, jotta he oppisivat vähintään kaksi vierasta kieltä, mitä voidaan pitää osaamisyhteiskuntaan osallistumista edistävänä tekijänä;

b)

ponnistelemaan kaikkien kansalaisten kielitaidon hankkimisen ja säännöllisen ylläpidon edistämiseksi niin virallisen koulutuksen, epävirallisen oppimisen kuin arkioppimisenkin yhteyksissä;

c)

pyrkimään siihen, että laajennetaan eri koulutustasoilla opetettavien kielten valikoimaa sisällyttäen siihen myös tunnustettuja vähemmän käytettyjä kieliä, jotta oppilaat voivat tehdä valintansa sellaisin perustein kuin henkilökohtainen kiinnostus tai maantieteellinen sijainti;

d)

edistämään Euroopan kielten opiskelua ja leviämistä hyödyntämällä sellaisia innovatiivisia välineitä kuten digitaalisia viestintätekniikkoja ja etäopiskelua sekä lähestymistapoja, jotka perustuvat sukulaiskielten keskinäiseen ymmärtämiseen;

e)

edistämään opiskelijoiden arviointia käyttämällä tunnustettuja välineitä, kuten Euroopan neuvoston yhteistä eurooppalaista kieliviitekehystä ja Europass-kielipassia sekä tarvittaessa eurooppalaista kielitaitoindikaattoria;

f)

kiinnittämään erityistä huomiota kieltenopettajien jatkokoulutukseen ja yleisesti opettajien kielitaidon vahvistamiseen, jotta muitakin oppiaineita kuin kieliä voitaisiin opettaa vierailla kielillä (sisällön ja kielen integroitu opettaminen, CLIL-menetelmä);

g)

edistämään kieltenopettajien liikkuvuutta ja vaihtoa Euroopassa, jolloin tavoitteena on se, että mahdollisimman monet olisivat viettäneet jonkin aikaa maassa, jossa heidän opettamaansa kieltä puhutaan;

h)

käyttämään elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaa ja asiaankuuluvia kansallisia järjestelmiä, jotta tuetaan kaikkien kohderyhmien — erityisesti koulutuksessa olevien nuorten ja opettajien — sellaista liikkuvuutta, joka antaa heille mahdollisuuden parantaa kielitaitoaan, ja sellaisia aloitteita kuin kielihankkeiden eurooppalaista laatuleimaa kielten oppimis- ja opetusmateriaalin kehittämisessä.

a)

tukemaan laajan kielivalikoiman tarjoamista ja oppimista, jotta helpotetaan yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, pääsyä maailmanmarkkinoille ja erityisesti kehittyville markkinoille;

b)

edistämään kielitaidon ottamista entistä enemmän huomioon työntekijöiden urakehityksessä erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä;

c)

hyödyntämään tarvittaessa Euroopan rakennerahastoja ammattiin liittyvän kieltenopetuksen tarjoamiseksi ammatillisessa jatkokoulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa;

d)

arvostamaan ja hyödyntämään maahanmuuttajataustaisten kansalaisten kielitaitoa sekä kulttuurienvälisen vuoropuhelun että taloudellisen kilpailukyvyn vahvistuskeinona.

A.

Nykyisten politiikkojen ja ohjelmien puitteissa:

B.

Aloittamaan keskustelun kääntämisen kulttuuristen, teknisten ja ammatillisten haasteiden tasoisen, erityisen kääntämistä tukevan ohjelman tarkoituksenmukaisuudesta ja toteutettavuudesta pitkällä aikavälillä.

a)

tehostamaan yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä sekä niiden kolmansissa maissa sijaitsevien kulttuurilaitosten tai muiden edustuselinten välillä ja helpottamaan kielialan kumppanuuksia ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua unionin ulkopuolisten maiden kanssa;

b)

hyödyntämään mahdollisimman hyvin Euroopan kielipotentiaalia muun maailman kanssa käytävän kulttuurisen ja taloudellisen vuoropuhelun kehittämiseksi ja EU:n roolin vahvistamiseksi kansainvälisissä yhteyksissä;

c)

vahvistamaan yhteistyötä sellaisten sekä kansallisten että kansainvälisten järjestöjen kanssa, erityisesti Euroopan neuvoston ja UNESCOn, jotka työskentelevät kielten oppimisen ja kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden alalla.

1.

tukemaan jäsenvaltioita niiden pyrkiessä saavuttamaan tässä päätöslauselmassa asetetut tavoitteet hyödyntämällä eurooppalaisen yhteistyön kaikkia mahdollisuuksia koulutuksen, kulttuurin ja muiden asiaankuuluvien politiikkojen alalla;

2.

hyväksymään uuden monikielisyyttä koskevan kattavan toimintakehyksen yhteydessä ja toimivaltansa rajoissa toimia, joiden tarkoituksena on ottaa asianmukaisesti huomioon kansalaisten ja toimielinten kielelliset tarpeet, kiinnittäen erityistä huomiota:

3.

antamaan neuvostolle kertomuksen vuoden 2011 puoliväliin mennessä tämän päätöslauselman täytäntöönpanosta yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja painottaen varsinkin esimerkkejä hyvistä käytännöistä;

4.

tarkastelemaan säännöllisesti Euroopan kielitaitotilannetta, erityisesti jäsenvaltioiden toteuttamien olemassa olevien tutkimusten, yhteisen eurooppalaisen kieliviitekehyksen ja tarvittaessa eurooppalaisen kielitaitoindikaattorin pohjalta.