30.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 224/106

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen nimetä vuosi 2010 Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi. Kyseessä on arvokas aloite, jolla pyritään lisäämään yleistä tietoisuutta köyhyyden ja syrjäytymisen paikoitellen itsepintaisesta esiintymisestä Euroopassa ja keräämään kannatusta tehokkaille keinoille kyseisten ongelmien ratkaisemiseksi.

1.2

ETSK pitää tervetulleena monipuolista tapaa käsitellä köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Sitä ei voida rajata pelkästään suhteellisten tuloerojen säilymiseen. Jotta viesti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen hyväksymättömyydestä Euroopan kaltaisessa rikkaassa maanosassa voitaisiin välittää entistä tehokkaammin sekä saavuttaa näiden ongelmien tehokkaan ratkaisemisen vaatima julkinen tuki, teemavuoden 2010 tapahtumissa tulisi suhteellisen köyhyyden lisäksi käsitellä todellisen puutteen määrää, ongelmista kärsiviä alueita ja ongelman vakavuutta sekä samalla ottaa huomioon EU:n sisällä vallitsevat erot.

1.3

Teemavuodelle 2010 tulisi asettaa selkeät, valikoidut ja monitahoiset aiheet. Ensiksi on lisättävä ja parannettava sosiaalitukijärjestelmiä ja -ohjelmia, jotta köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä voidaan vähentää ammatillisen ja sosiaalisen aktivoinnin avulla. Sosiaalipolitiikka on siis todellakin tuotannontekijä. Toiseksi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen on kaikkien kansalaisten etujen mukaista, ja tämän vuoksi kaikkien tulisi antaa panoksensa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän ei kuitenkaan missään tapauksessa pidä peittää sitä, että köyhyyden ja syrjäytymisen torjuminen on ensisijaisesti poliittisten tahojen ja näin ollen valtiollisten ja muiden vastaavien instituutioiden sekä yhteiskunnallisten toimijoiden tehtävä.

1.4

Euroopan teemavuoden 2010 tulisi toimia mahdollisuutena lisätä yleistä tietoisuutta tarpeesta nykyaikaistaa ja vahvistaa eurooppalaista sosiaalimallia ja siitä koituvista seurauksista. Aktiivinen sosiaalinen osallisuus on ratkaisevan tärkeää, kun pyritään säilyttämään ja vahvistamaan yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta ja yhteisvastuuta Euroopassa maailmanlaajuisen rahoitusmarkkina- ja elintarvikekriisin ja väestörakenteen muutoksen aikoina. Tämä vaatii kuitenkin muutoksia monien eurooppalaisten nykyiseen elämäntapaan. Pelot työpaikkojen epävarmuudesta kasvavat. Teemavuoden tapahtumilla tulisi lisätä kyseisten uudistusten yleistä kannatusta.

1.5

Eurooppalaisen teemavuoden 2010 tulisi myös tarjota foorumin julkiselle keskustelulle sosiaalisen yhteenkuuluvuuden suojaamisesta ja lisäämisestä kansalaisten tuloerojen kasvun leimaamassa Euroopassa. On löydettävä innovoivia ja yhdennettyjä julkisen politiikan vastauksia.

Toimien tehokkuus perustuu työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden jatkuvaan osallistumiseen ja siihen, että kansalaiset ottavat aktiivisesti osaa paikallisten yhteisöjen luomiseen.

1.6

ETSK katsoo, että aloitteen operatiivinen puoli on hyvin suunniteltu. Erityisesti on mainittava, että ehdotuksessa otetaan asianmukaisesti huomioon maakohtaiset erityispiirteet pyrkimällä tiiviiseen yhteistyöhön työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa sekä köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsivien kansalaisten suoraan osallistumiseen.

1.7

ETSK pitää tervetulleena, että teemavuoden tavoitteiden toteuttamiseen on EU:ssa varattu määrärahoja enemmän kuin koskaan aiemmin vastaavaan aloitteeseen. Rahoitusta on komitean mielestä kuitenkin vielä lisättävä, kun otetaan huomioon suunniteltujen toimien laajuus.

2.1

Päätöksellä, jonka mukaan vuosi 2010 nimettäisiin Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi, pyritään toteuttamaan Lissabonin strategiaan kuuluvaa ja EU:n uudessa sosiaalipoliittisessa ohjelmassa (2005–2010) (2) vahvistettua tavoitetta edistää merkittävästi köyhyyden poistamista.

2.2

Teemavuoden toimet keskittyvät neljään tavoitteeseen: 1) sen tunnustaminen, että köyhillä tai sosiaalisesti syrjäytyneillä ihmisillä on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja osallistua yhteiskunnan toimintaan, 2) yhteisvastuu, eli kaikki yhteiskunnan jäsenet ottavat yhdessä vastuuta köyhyyden ja syrjäytymisen torjumisesta, 3) yhteenkuuluvuus, eli käsitys siitä, että sosiaalisen yhteenkuuluvuuden säilyttäminen on kaikkien etujen mukaista ja 4) sitoutuminen, eli korostetaan EU:n poliittista sitoutumista asettaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi.

2.3

Kyseisiin EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toteutettaviin toimiin sisältyy konferensseja ja kokouksia, tiedotus- ja valistuskampanjoita sekä tutkimuksia ja raportteja. Kaikkien sidosryhmien tulisi osallistua näihin toimiin, joiden avulla köyhien ja sosiaalisesti syrjäytyneiden kansalaisten ääni pääse esiin ja sitä kuunnellaan.

2.4

Teemavuoteen liittyviin hankkeisiin on varattu EU:n talousarviosta 17 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan odotettavissa oleva jäsenvaltioiden julkisten ja yksityisten tahojen rahoitusosuus, niin summa saattaa nousta 26 175 000 euroon.

3.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää tervetulleena komission ehdotusta, joka asianmukaisesti toteutettuna voisi lisätä yleistä tietoisuutta ja käynnistää julkisen keskustelun siitä, millä tavoin köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä voitaisiin torjua johdonmukaisesti ja tehokkaasti.

3.2

ETSK pitää teemavuoden aihetta tärkeänä ja ajankohtaisena. Teemavuoden aihe paitsi herättää kansalaisten huomion myös auttaa pitämään sen ajankohtaisena. ETSK kannattaa teemavuoden yleisiä ja yksittäisiä tavoitteita, erityisaiheita sekä ehdotettuja toteuttamismenetelmiä. Seuraavassa esitettyjen huomautusten tarkoituksena on terävöittää teemavuoden julkista profiilia ja lisätä sen poliittista tehoa.

3.3

Kaikkien eurooppalaisten elämänlaadun suojeleminen ja parantaminen edellyttää heidän sitoutumistaan siihen, että köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä on torjuttava tehokkaasti suhteellisen hyvinvoivassa Euroopassa. Teemavuoden tapahtumien avulla kyseistä, kaikkiin sosiaalisiin ja taloudellisiin ryhmittymiin kuuluvien Euroopan kansalaisten sitoutumista tulisi vahvistaa.

3.4

Näin ollen on tärkeää, että teemavuoden tapahtumat pohjautuvat tietoon ja kokemuksiin, joita on kertynyt Nizzassa vuonna 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston kokouksessa käynnistetyn sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumista koskevan eurooppalaisen strategian myötä. On varmistettava synergia muiden tahojen toteuttamien toimien kanssa, esimerkkeinä mainittakoon Nizzassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston korkean tason erityisryhmän raportti sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta 2000-luvulla (3) ja Yhdistyneiden Kansakuntien vuosittainen kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi (17. lokakuuta).

3.5

ETSK muistuttaa, että teemavuoden tapahtumien tulisi heijastaa eräitä komitean aiemmissa lausunnoissa (4) käsiteltyjä kysymyksiä ja aiheita:

Seuraavassa ETSK kehittää joitain näistä ajatuksista edelleen nimenomaan teemavuoden tapahtumia ajatellen.

3.6

Teemavuoden aikana on syytä kiinnittää erityishuomiota seuraaviin mahdollisiin myönteisiin toimenpiteisiin:

4.1

Ehdotetussa päätöksessä Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodesta korostetaan, että 78 miljoonaa ihmistä eli 16 prosenttia EU:n väestöstä on köyhyysvaarassa. ETSK katsoo, että teemavuoden poliittisen viestin tehokas välittäminen edellyttää tavallisen suhteellista tuloköyhyyttä osoittavan mittarin lisäksi muiden sellaisten köyhyyden mittareiden käyttöä, jotka kuvaavat köyhyyden sitkeyttä ja monien eurooppalaisten kärsimää todellista puutetta. Näin ollen teemavuoden tapahtumissa tulisi viitata kattavaan valikoimaan suhteellista ja absoluuttista köyhyyttä osoittavia mittareita, jotta yleinen tietoisuus niiden osoittamista tilanteista kasvaa ja tilanteet käsitetään entistä laajemmin mahdottomiksi hyväksyä.

4.2

Lisäksi ETSK toteaa, että käytetyt indikaattorit ”kuvaavat” köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ongelmaa. Kun otetaan huomioon sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen EU:ssa kohdistuvat haasteet ja niistä seuraava eurooppalaisen sosiaalimallin nykyaikaistaminen on tärkeää, että kyseiset indikaattorit heijastavat tasapainoista julkista reaktiota, johon kuuluu tulonjaon oikeudenmukaisuuden lisääminen sekä asianmukaisesti rahoitettua ja hallinnoitua työmarkkinoiden joustoturvaa ja aktiivista osallistamista koskevat politiikat. ETSK ehdotti tämänkaltaista sosiaali- ja työllisyyspolitiikkojen ”dynaamista mallia” asianomaisessa lausunnossaan (8).

4.3

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää tervetulleena komission huomiota, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen monitahoinen luonne vaatii asianmukaisia toimia. EU:n sosiaalipoliittista ohjelmaa vuosiksi 2005–2010 koskevassa tiedonannossa, jolla pyrittiin mm. vakuuttamaan jäsenvaltioita tarpeesta konsolidoida, yhdentää ja virtaviivaistaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan tarkoitettuja toimenpiteitä, komissio täydensi perustellusti suhteellisen köyhyyden indikaattoria pitkäaikaisen köyhyyden indikaattorilla (9). Kun komissio myöhemmin ehdotti, että koordinointia voitaisiin parantaa myös sosiaalisen suojelun, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon alalla, se nosti esiin tarpeen korostaa entistä enemmän ”perustarpeisiin liittyvien puutteiden seurantaa koskevia indikaattoreita” (10).

4.4

Edellä mainittujen seikkojen perusteella ETSK katsoo, että eurooppalaista teemavuotta 2010 koskevan päätöksen tulisi perustua köyhyyden mittareihin, jotka osoittavat entistä paremmin puutteen määrän, ongelmista kärsivät alueet sekä ongelman vakavuuden. Näin lisättäisiin yleistä tietoisuutta ja kannatusta EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toteutettaville työmarkkina- ja sosiaalisen suojelun politiikoille, jotka suunnataan vakavan ja absoluuttisen köyhyyden uhkaamien tai siitä kärsivien ihmisten ja yhteisöjen hyväksi (11).

5.1

Köyhyys on monisäikeinen ilmiö, jonka riskit jakautuvat yhteiskunnassa epätasaisesti. Tietyt ryhmät ovat erityisen haavoittuvia, kun riskejä on useita.

5.2

Köyhyys liittyy tavallisesti työttömyyteen ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen. Kuten vuonna 2007 julkaistussa sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevassa yhteisessä raportissa todetaan, työpaikka on paras suoja köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan (12). Samassa raportissa todetaan kuitenkin myös, että se ei voi olla ainut suoja. Köyhien työtätekevien ilmiö osoittaa sen hyvin selvästi.

5.3

Köyhyys voi johtua myös heikosta ammattitaidosta tai tarjotussa työssä tarvittavien taitojen puutteesta tai sellaisten taitojen puutteesta, joita tarvittaisiin asianmukaisesti palkatun laadukkaan työpaikan säilyttämiseen. Erityisen alttiita tälle riskille ovat varsinkin varhain koulunsa keskeyttäneet nuoret sekä ikääntyneet työntekijät.

5.4

Kansalaiset voivat joutua köyhyysloukkuun huonosti suunniteltujen tukijärjestelmien vuoksi, jotka heikentävät ihmisten halukkuutta toimia virallisilla työmarkkinoilla ja viime kädessä tuomitsevat heidät köyhyyteen myös vanhalla iällä.

5.5

Myös perheen rakenne voi olla riski: erityisessä vaarassa ovat perheet, joista vain yksi jäsen käy töissä, erityisesti kun kyse on yksinhuoltajasta, sekä vähintään kolmilapsiset perheet. Perheen hajoaminen tai työpaikan menetys, josta seuraa asunnon menettäminen, saattaa muodostaa vaarallisen tilanteen.

5.6

Riskiryhmiä ovat myös (esimerkiksi iän vuoksi) heikosta terveydestä kärsivät tai kognitiivisilta kyvyiltään rajoittuneet ihmiset, (erityisesti heikon ammattitaidon omaavat) vammaiset ja päihteiden väärinkäyttäjät.

5.7

Vaarassa ovat myös syrjäisillä tai muuten heikossa asemassa olevilla alueilla elävät ihmiset.

5.8

Erityisen riskiryhmän muodostavat maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt, joilla on usein riittämättömät kielelliset ja sosiaaliset taidot ja/tai kulttuurisia sopeutumisvaikeuksia ja joita saatetaan lisäksi myös syrjiä.

5.9

Edellä mainitut esimerkit osoittavat haasteen laajuuden ja tehokkaisiin julkisen politiikan ratkaisuihin kohdistuvat monitahoisuuden vaatimukset. Jos köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä on tarkoitus vähentää merkittävästi, kaikkien tasojen julkisviranomaisten ponnistelua tulee täydentää työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja yksityishenkilöiden toiminnalla. Esimerkit paljastavat myös paradoksin: jos kaikki työkykyiset ihmiset halutaan ensisijaisesti työnteon avulla osallistumaan Euroopan talouden kasvattamiseen ja helpottamaan väestön vähenemisen ongelmaa, tarvitaan lisää ja parempia tukijärjestelmiä ja -ohjelmia, eikä vähemmän. Tästä tulisi muotoilla teemavuoden kaksi johtavaa aihetta.

5.10

ETSK katsoo, että teemavuoden yleisillä ja erityisillä tavoitteilla sekä valituilla toiminta-aiheilla pyritään saavuttamaan uusi tasapaino taloudellista aktiivisuutta koskevan sosiaalisen vaatimuksen ja yksilön turvallisuudentarpeen välillä. Kyseisen muutoksen tarve perustuu maailmanlaajuistumiseen, väestörakenteen muutokseen, teknologian edistymiseen ja Euroopan työmarkkinoiden kehitykseen, jotka muuttavat merkittävästi monien eurooppalaisten elämäntapaa. Lisäksi on nykyaikaistettava ja parannettava työmarkkina- ja sosiaalipolitiikkoja, jotta tarvittavia siirtymiä voidaan helpottaa ja kansalaisille tarjota kestävä, asianmukaisesti hallinnoitu ja rahoitettu turvaverkko. Osa kansalaisista hyödyntää uusien työmarkkinoiden ja aktivointiohjelmien mahdollisuuksia, mutta toiset taas pitävät niitä sosiaalisen ja ammatillisen asemansa kannalta uhkaavina. ETSK:n mielestä näihin todellisiin huoliin tulisi puuttua teemavuoden tapahtumien avulla (13).

5.11

Kun ajatellaan työttömyys- ja/tai sosiaalisen syrjäytymisen riskin alaisia ihmisiä, niin on muistettava, että kaikkien työkykyisten aktivointi työmarkkinoille antaa yhteiskunnalle mahdollisuuden hyödyntää heidän lahjojaan täyttäen samalla yksilön tarpeen edistyä ammatillisesti ja sosiaalisesti (14). Asianmukaisen toimeentulotuen lisäksi on painotettava entistä enemmän myös kaikkien sosiaalipalveluiden saatavuuden parantamista, erityisesti sellaisten palveluiden, joiden avulla yksilöt voivat täydentää, ajantasaistaa tai vaihtaa ammattikoulutustaan tai pitää yllä terveyttään. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin huomattavasti enemmän henkilökohtaista aktiivisuutta, aloitteellisuutta, henkistä panosta ja yhteistyötä eri tukipalveluiden välillä kuin koskaan aiemmin. Kyseistä panostamista vaativien politiikkojen tarkoitusta on tarpeen selittää, jotta niille saadaan yleistä kannatusta (15). Teemavuoden tapahtumilla tulisi pyrkiä tämän tavoitteen saavuttamiseen. Teemavuoden tavoitteiden tulisi heijastaa paremmin aktiivisen politiikan merkitystä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisessa EU:n kasvua ja työllisyyttä koskevan strategian välityksellä (16). Teemavuoden tapahtumissa tulisi viestittää ja todistaa entistä vakuuttavammin, että sosiaalipolitiikan ajanmukaistaminen ja parantaminen lisää työmarkkinoiden toimivuutta ja edistää työpaikkojen syntymistä. Samoin tulisi tehdä selväksi, että asianmukaisesti suunnitellut toimeentulojärjestelmät hyödyttävät niitä kansalaisia, jotka ovat vaarassa köyhtyä ja syrjäytyä sosiaalisesti vähentämällä erilaisia paineita, jotka työntävät heitä virallisilta työmarkkinoilta. Tällaiset toimeentulojärjestelmät vähentävät siis osaltaan harmaata taloutta.

5.12

Ehdotettu päätös sisältää useita toteamuksia, joita on selvennettävä.

5.13

ETSK huomauttaa, että kun lapsiin, yksinhuoltajiin, ikääntyneisiin, maahanmuuttajiin ja etnisiin vähemmistöihin, vammaisiin, asunnottomiin, vankeihin, väkivallan kohteeksi joutuneisiin naisiin ja lapsiin sekä päihteiden väärinkäyttäjiin (17) viitataan ryhminä, jotka ovat erityisesti vaarassa köyhtyä ja syrjäytyä sosiaalisesti, määrittelemättä niitä tarkemmin, vaikutus voi olla päinvastainen kun toivottiin. Näihin ryhmiin kuuluu sekä köyhyysvaarassa olevia ihmisiä että sellaisia, joita tämä riski ei koske. Kuten edellä mainittiin, näiden ihmisryhmien mahdollisen köyhyysriskin perustana ovat tavallisesti asianmukaisen ammattitaidon puute ja/tai se, että työssäkäyviä perheenjäseniä on vähän.

6.1

Eurooppalainen teemavuosi 2010 voi myös tarjota tilaisuuden julkiselle keskustelulle sosiaaliseen yhteisvastuuseen ja sosiaaliseen koheesioon kohdistuvista olemassa olevista ja uusista haasteista, kun Eurooppa siirtyy kohti osaamisyhteiskuntaa ja -taloutta sekä joutuu kohtaamaan väestörakenteen muutoksen (18). Tällaista pohdintaa tarvitaan nimenomaan maanosassa, jolla on resurssit vähentää merkittävästi köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.

6.2

Samalla liian monilla nuorilla ei ole koulunsa päättäessään sellaista luku- ja laskutaitoa, jota uralla menestyminen edellyttää. Tähän tarvitaan tehokkaita parannuskeinoja, jotta heidän sosiaalinen syrjäytyminensä voidaan estää ja samalla tyydyttää koulutettujen työntekijöiden kysyntä. Lisäksi Euroopassa työmarkkinat ovat yhä enemmän haarautumassa korkean ammattitaidon hyvin palkattuun osaan ja alhaisen ammattitaidon huonosti palkattuun osaan, mikä johtaa tuloeroihin. On kehitettävä visio sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja koheesion ylläpitämisestä sekä samalla EU:n kilpailukyvyn säilyttämisestä maailmanlaajuisessa taloudessa, ja Euroopan kansalaiset on saatava hyväksymään se.

6.3

Julkisen vallan ylhäältä alas suuntautuvat toimet eivät takaa sosiaalista koheesiota, ellei niitä täydennetä kansalaisten ruohonjuuritasolla toteuttamilla aloitteilla. Vastaavasti kun Nizzassa vuonna 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto tunnusti kansalaisjärjestöjen osallistumisen keinoksi mobilisoida tehokkaasti pyrkimyksiä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi, ETSK katsoo, että tulisi myös tunnustaa kaikkien kansalaisten henkilökohtaisen osallistumisen merkitys osallistavien yhteisöjen rakentamisessa ja kannustaa kansalaisia tähän koko teemavuoden aikana. Tässä yhteydessä olisi tärkeää viestittää siitä, että kansalaisten osallistuminen on yhteisön kaikkien jäsenten edun mukaista, riippumatta niiden taloudellisesta tai sosiaalisesta asemasta.

6.4

ETSK muistuttaa vapaaehtoistoimintaa koskevasta lausunnostaan, jossa se mm. totesi, että ”jäsenvaltioiden hallituksia tulisi kannustaa laatimaan kansallinen vapaaehtoistoimintaa koskeva politiikka ja strategia, joiden avulla voidaan suoraan kannustaa vapaaehtoistoimintaa ja antaa sille tunnustusta. Kansallisen vapaaehtoistoimintaa koskevan politiikan tulisi kattaa myös vapaaehtoistoimintaa tukevien perusrakenteiden rooli.” (19) Se tarkoittaa sitä, että niiden kansalaisten intoa, jotka ovat valmiita antamaan aikaansa ja osaamistaan yhteisöjen hyväksi, ei ainakaan tulisi jarruttaa lainsäädännöllisin tai byrokraattisin estein (20). Vaikka ETSK on edelleen sitä mieltä, että vapaaehtoistoiminta ansaitsee oman teemavuoden, kansalaisten osallistumisen asianomaisia näkökohtia tulisi korostaa myös teemavuoden 2010 tapahtumissa.

6.5

ETSK pitää tärkeänä, ettei teemavuoden tapahtumilla herätetä sellaista vaikutelmaa, että nyt edistettävien joustoturva- ja aktiivisen osallistamisen politiikkojen puitteissa vaatimus aktiivisuudesta työllisyyden ja köyhyyden voittamiseksi (mikä edistää yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta) kohdistuu pelkästään työnantajiin, hallituksiin sekä työmarkkinaohjelmien ja sosiaalisen suojan ohjelmien tukien saajiin. Sen sijaan tulisi tehdä selväksi, että kyseinen vastuu kuuluu kaikille kansalaisille.

6.6

Toinen pohdinnan arvoinen asia on, että tuloerojen säilyessä tai jopa kasvaessa sosiaalisen koheesion säilyttämistä voitaisiin myös edistää kehittämällä korkealaatuisia julkisia tiloja (kaupunkitiloja, kouluja, yliopistoja, kirjastoja, puistoja, vapaa-ajan tiloja), joissa eri elämänaloja sekä sosiaalista ja taloudellista asemaa edustavat kansalaiset haluaisivat kokoontua ja viettää aikaansa.

6.7

Valtaosaa sosiaalista koheesiota ja julkista politiikka koskevista uusista haasteista ja ongelmista voidaan ratkoa ehdotetun päätöksen yleisten tavoitteiden puitteissa. Tavoitteet tulisi kuitenkin muotoilla selkeämmin, jotta niistä voidaan teemavuoden aikana käynnistää hyödyllinen julkinen keskustelu. Tässä lausunnossa esitetyt mahdolliset toimintatavat sosiaalisen koheesion edistämiseksi voivat täydentää vuonna 2010 käytävää keskustelua aktiivisesta sosiaalisesta osallistamisesta ja tehokkaista työmarkkinapolitiikoista.

7.1

ETSK:n mielestä teemavuodelle ehdotetut suunnitelmat ja erityisesti eri toimintamuodot mahdollistavat myös sen tosiasian tietoisuuteen nostamisen, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen merkittävää vähentämistä vuoteen 2010 mennessä koskevan Lissabonin strategian tavoitteen saavuttaminen edellyttää monitahoisia toimia (21).

7.2

Teemavuoden aikana toteutettuihin valistustoimiin tulisi sisältyä myös eri jäsenvaltioissa yleisen tietoisuuden luominen tekijöistä, jotka vaikuttavat tulevan eläkkeen määrään, ja kansalaisten kannustaminen toimiin, jotka varmistavat heille eläkeiässä ihmisarvoisen elämän.

7.3

ETSK katsoo, että teemavuoden tapahtumissa on syytä kiinnittää huomiota myös Euroopan keskuspankin mahdollisuuksiin käyttää sille perustamissopimuksessa myönnettyjä toimivaltuuksia yhtyä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntatyöhön.

7.4

ETSK pitää tarpeellisena osoittaa, että sosiaalista syrjäytymistä voidaan vähentää työmarkkinoiden ja sosiaalisen suojelun perinteiset alat ylittävillä politiikoilla, kuten köyhyyden gettoutumisen estävällä maankäyttöpolitiikalla, sosiaalisen liikkuvuuden maantieteellisiä esteitä poistavalla liikennepolitiikalla sekä syrjäisiä alueita kehittävällä talouspolitiikalla. Kyseeseen tulevat myös yleishyödyllisten palvelujen ja tulonjakopolitiikan varmistaminen, jotta vuosia kasvanut köyhien ja rikkaiden välinen ero saadaan kaventumaan.

7.5

Tässä yhteydessä ETSK kiinnittää huomiota eri jäsenvaltioiden olosuhteiden eroihin, jotka ovat kasvaneet EU:n laajentumisen myötä. Kuten eräässä tutkimuksessa todettiin, jopa ”köyhimmissä””rikkaista” jäsenvaltioista kärsitään vähemmän puutetta kuin ”rikkaimmissa””köyhistä valtioista” (22). Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on toimia tehokkaasti sosiaalisen ja taloudellisen koheesion saavuttamiseksi ja nykyisten tuloerojen vähentämiseksi koko EU:ssa, jotta puutteen ja sosiaalisen syrjäytymisen alaisia alueita voidaan vähentää. Tämä puolestaan antaisi mahdollisuuden kehittää sosiaalipolitiikan avointa koordinointimenetelmää edelleen EU:ssa (23). Kyse on tärkeästä kysymyksestä, jolle tulisi osoittaa huomiota teemavuoden tapahtumissa.

8.1

ETSK katsoo, että teemavuoden operatiivinen puoli on hyvin suunniteltu, sillä siinä otetaan asianmukaisesti huomioon kansalliset painopisteet ja näkökannat (esimerkiksi työmarkkinoiden ja maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen sosiaalisen kotoutumisen arkaluontoiset kysymykset). On myös tärkeää, että teemavuoden aikana aiotaan tehdä tiivistä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa.

8.2

Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumisen korostaminen teemavuoden tavoitteiden saavuttamisen kannalta osoittaa niiden välttämättömyyden Lissabonin strategian sosiaalipoliittisen ohjelman täytäntöönpanossa. Nizzassa vuonna 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti ohjelman sopiessaan eurooppalaisen strategian laatimisesta sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi. Tänä päivänä on entistä tärkeämpää, että hallitusten toimia täydennetään, korjataan ja konsolidoidaan ruohonjuuritason aloitteilla. On myös huolehdittava siitä, että sosiaalipolitiikan laatimisessa ja toimeenpanossa kuullaan asianmukaisesti sen kohteena olevia kansalaisia. Näin ollen on perusteltua, että kyseisiä järjestöjä on kutsuttu osallistumaan aktiivisesti eurooppalaisen teemavuoden 2010 tavoitteiden toteuttamiseen.

8.3

Komitea pitää tervetulleena, että teemavuoden tavoitteiden toteuttamiseen on EU:ssa varattu määrärahoja enemmän kuin koskaan aiemmin vastaavaan aloitteeseen. ETSK on kuitenkin ottanut huomioon ehdotetun päätöksen liitteessä luetellut yksityiskohtaiset toimenpiteet ja kannattaa teemavuoteen liittyvien toimien rahoituksen lisäämistä niiden tehokkuuden varmistamiseksi.

8.4

ETSK pitää myös tervetulleena, että teemavuoden toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa otetaan huomioon erot siinä, miten naiset ja miehet kokevat köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.

8.5

ETSK katsoo, että liitteessä lueteltuihin teemavuoden painopisteisiin tulisi sisällyttää myös sellaisten ihmisten köyhyys, joilla on epävarma työpaikka. Vammaiskysymyksiä tulisi käsitellä erikseen eikä niitä tulisi yhdistää muita haavoittuvia ryhmiä koskeviin aiheisiin.