27.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 175/11

1.1

Luotettavien ja laadukkaiden tilastotietojen saatavuus on institutionaalisille, taloudellisille ja yhteiskunnallisille toimijoille välttämätön väline lainsäädännössä tehtyjen tiettyjen valintojen toimivuuden seuraamiseksi ja arvioimiseksi sekä tulevien päätösten tukemiseksi.

1.2

Mahdollisimman täsmällinen ja hyvin todellisuutta vastaava kuva nykytilanteesta on välttämätön osatekijä, kun pyritään toteuttamaan parhaita mahdollisia politiikkoja.

1.3

Tämä pätee erityisesti Euroopan työllisyyttä koskeviin tilastoihin, kun halutaan tarkastella jäsenvaltioiden saavuttamaa edistystä Lissabonin strategiassa asetettujen tavoitteiden kannalta.

1.4

Jotta työmarkkinoiden kehityksestä Euroopan unionissa saataisiin selkeä kuva, on hyvin tärkeää tietää, millä aloilla ja alueilla avoimia työpaikkoja on ja kuinka paljon niitä on. Avoimet työpaikat heijastavat talouden alojen suhdannevaihteluita ja voivat tarjota hyödyllistä tietoa Euroopan alueista, joilla esiintyy huomattavaa työvoimapulaa tai toisaalta merkittävää talouden ja työllisyyden kasvua.

1.5

Avoimet työpaikat kuuluvat Euroopan talouden pääindikaattoreihin. Jos niistä on saatavilla lyhyen aikavälin tietoja, ne ovat lisäksi hyödyllisiä Euroopan keskuspankille ja komissiolle pyrittäessä mittaamaan taloudellisen kehityksen vaikutuksia tietyillä aloilla sekä punnitsemaan rahapolitiikkaan liittyviä päätöksiä.

1.6

Maaliskuussa 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiin perustuvan Lissabonin strategian uudelleenkäynnistämisen tärkeimpiin tavoitteisiin sisältyy uusien ja laadukkaiden työpaikkojen luominen. Tämä on väistämättä lisännyt tarvetta saada aiempaa tarkempia tilastotietoja työvoiman tarpeesta.

1.7

Euroopan työllisyysstrategiaan liittyvät kasvua ja työllisyyttä koskevat yhdennetyt suuntaviivat vuosiksi 2005-2008 ja talouspolitiikan laajat suuntaviivat edellyttävät Euroopan tason rakenteellisia ja kattavia tietoja avoimista työpaikoista, jotta voidaan analysoida työvoiman kysynnän tasoa ja rakennetta.

1.8

Luotettavat ja säännöllisesti ajantasaistetut tilastotiedot antavat myös yksittäisille jäsenvaltioille mahdollisuuden tarkastella työmarkkinoita ja mukauttaa työmarkkinapoliittiset päätöksensä tarvittaessa myös aluekohtaisesti.

2.1

Avoimia ja täytettyjä työpaikkoja koskevia kansallisia tietoja on kerätty ns. herrasmiessopimuksen pohjalta vuodesta 2003 lähtien, toisin sanoen epävirallisesti. Vaikka sopimus on tarjonnut jäsenvaltioille joustavuutta ja riippumattomuutta, se ei ole täysin kyennyt täyttämään tietojen käyttäjien tarpeita.

2.2

Tähän mennessä neljä jäsenvaltiota ei ole lähettänyt Eurostatille tietojaan, ja toimitetut tiedot eivät aina ole täysin vertailukelpoisia. Euroopan keskuspankin ja komission vaatimukset tietojen kattavuudesta, ajantasaisuudesta ja yhdenmukaisuudesta eivät aina täyty neljännesvuosittaisen tiedonkeruun yhteydessä.

2.3

Työllisyyskomitean ehdotuksesta syntyneellä asetusehdotuksella (KOM(2007) 76 lopullinen) komissio pyrkii siis luomaan säännöt, joiden avulla saadaan vertailukelpoisia tietoja avoimista työpaikoista tiettyinä aikoina.

2.4

Ehdotusta valmisteltaessa on kuultu asiantuntijoita ja tilasto-ohjelmakomiteaa sekä harkittu erilaisia vaihtoehtoja. Käsillä olevan asetusehdotuksen mukaan vuosittaisten rakennetilastojen keruu suoritetaan lyhyellä aikavälillä edelleen ns. herrasmiessopimuksen puitteissa.

2.5

Ehdotuksessa keskitytään siis pääasiassa sääntöihin, jotka koskevat neljännesvuosittaisten tietojen keräämistä avoimista työpaikoista. Tämän asetuksen toimivuudesta saatavan kokemuksen perusteella voidaan tulevaisuudessa harkita uutta asetusta, jonka avulla voitaisiin täyttää vuosittaisia tietoja koskevat tarpeet.

2.6

Kultakin taloudelliselta toimialalta tarvittavan yksityiskohtaisuuden tason määrittelemiseksi on sovellettava tällä hetkellä voimassa olevaa Euroopan yhteisön tilastollista toimialaluokitusta (NACE).

2.7

Jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää turvautua hallinnollisiin lähteisiin tai rajoittaa tarkasteltavien toimialojen määrää yrityksille koituvien rasitusten keventämiseksi (5 artikla). Tietyt laatuvaatimukset on kuitenkin säilytettävä aina kun mahdollista.

2.8

Komission ehdotukseen (8 artikla) sisältyy toteutettavuustutkimusten käyttö jäsenvaltioissa, joiden on vaikea toimittaa tietoja

2.9

Jäsenvaltiot saavat alkuvaiheessa eli kolmen ensimmäisen vuoden aikana rahoitustukea EU:lta. Rahoitus sisältyy ensimmäisen kolmen vuoden aikana työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevaan yhteisön Progress-ohjelmaan (1) (9 artikla). Sen avulla voidaan tehdä innovaatiota ja tiedonkeruun kehittämistä koskevia aloitteita herrasmiessopimuksen päättämisen lisäksi.

3.1

ETSK korostaa, että on tärkeää saada Euroopan työllisyystilanteesta nykyistä johdonmukaisempia ja luotettavampia tilastoja. Näin ollen se arvostaa ja tukee komission pyrkimyksiä laatia sääntelykehys, jonka avulla saadaan avoimista työpaikoista ajantasaisia, vertailukelpoisia ja asianmukaisia tilastotietoja Euroopan tasolla.

3.2

Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttaminen erityisesti talouden ja työllisyyden osalta edellyttää säännöllistä ja tehokasta tilastollista tukea, joka on kaikkien tilastojen käyttäjien sekä taloudellisten, yhteiskunnallisten ja institutionaalisten toimijoiden saatavilla sekä unionin että kansallisella tasolla.

3.3

ETSK on samaa mieltä myös eurooppalaisen sääntelyvälineen valinnasta, koska ehdotus, samoin kuin useimmat tilastotoimetkin, edellyttävät tarkkaa ja yhdenmukaista soveltamista koko yhteisön alueella.

3.4

Päätös ainoastaan neljännesvuosittain kerättävien tietojen sisällyttämisestä asetusehdotukseen ja vuosittaisten rakenteellisten tietojen keräämisen jatkamisesta epävirallisen sopimuksen pohjalta perustunee siihen, että on suositeltavaa siirtyä asteittain ns. herrasmiessopimukseen perustuvasta tiedonkeruusta unionin asetukseen pohjautuvaan toimintaan. Siirtymäkauden aikana saatujen tulosten säännöllinen seuranta on erittäin tärkeää, ja ETSK toivoo, että lähitulevaisuudessa voitaisiin luoda kattavampi ja luotettavampi kehys joko vuosittaisten tietojen tai eurooppalaisten työmarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia koskevien neljännesvuosittaisten tietojen keräämiselle.

ETKS pahoittelee sitä, ettei vaikutuksia ole vielä arvioitu. Se kuitenkin odottaa komission laativan vaikutustenarvioinnin ennen toissijaisen täytäntöönpanoasetuksen hyväksymistä, sillä eurooppalaisiin yrityksiin kohdistuvat kulut ja rasitteet periaatteessa kasvavat eikä tätä seikkaa tasapainoteta muun vähentämällä muuta selvitystoimintaa.

3.5

ETSK katsoo kuitenkin, ettei käy erityisen selväksi, miten tilastojen keräämisen yksinkertaistamiseksi ja kustannusten vähentämiseksi tietojen kerääminen kausiluonteisiksi määritellyillä aloilla olisi tehtävä vapaaehtoiseksi, erityisesti maataloudessa, kalastuksessa ja metsätaloudessa.

3.6

Kausivaihtelujen korjausongelma johtaa kuitenkin lukuisiin kysymyksiin tilastojen luotettavuudesta, koska muilla teollisuuden ja/tai julkishallinnon aloilla kausiluonteiset sopimukset ovat jo vuosia jatkunut käytäntö (tekstiiliala, elintarviketeollisuus, matkailu).

3.7

Lisäksi kaikissa EU:n jäsenmaissa sovelletuissa työsopimuksissa esiintyy nykyisin kymmeniä erilaisia työsuhdemuotoja. Sen vuoksi olisi tärkeää tietää, millaisista avoimista työpaikoista on kysymys (pysyvä, määräaikainen tai osa-aikainen työsopimus, projektityö, avustajana toimiminen jne.).

3.8

Järjestelmä, joka heijastaisi työmarkkinoiden todellista potentiaalia sekä niiden kehitystä ja heikkouksia tietyillä aloilla tai alueilla, antaisi nykyistä paremmat mahdollisuudet keskittyä Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseen.

3.9

Näin ollen ETSK katsoo, että eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten kuuleminen ja suora osallistuminen on välttämätöntä erityisesti tällaisissa kysymyksissä.

ETSK pitää tervetulleena, että käsillä oleva ehdotus, johon sovelletaan yhteispäätösmenettelyä, kuuluu parlamentin valvontavallan piiriin. Täytäntöönpanoasetuksiin sovelletaan komiteologiamenettelyä sen mukaisesti, mitä säädetyn valvonnan käsittävästä sääntelymenettelystä säädetään neuvoston päätöksessä 1999/468/EY ja 2006/512/EY.