30.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/29

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) huomauttaa, että metsänhoitoa koskevan EU:n toimintasuunnitelman, kuten myös avaintoimien käytännön toteutuksen, tulee olla taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti (kestävällä tavalla) tasapainoinen ja tasapuolinen.

1.2

Komitean mielestä päätavoitteiden määrää tulisi lisätä neljästä viiteen. Lisätavoitteena olisi ”Metsäalan työpaikkojen lisääminen ja vahvistaminen”, johon sisältyisivät ”Metsäalalla työskentelevien ammattitaidon turvaaminen ja edistäminen” sekä ”Maaseudun vahvistaminen ja säilyttäminen”.

1.3

Komitea ehdottaa, että metsäalalla työskentelevien ammattitaidon turvaamiseen ja edistämiseen kiinnitettäisiin huomiota tarkasteltaessa metsää työpaikan näkökulmasta. Ehdotus on järkeenkäypä, sillä loppujen lopuksi toimintasuunnitelman toteuttavat maaseudulla käytännössä — metsänomistajien ohella — metsäyritysten henkilöstö, jäsenvaltioiden ministeriöt ja viranomaiset.

1.4

ETSK:n mielestä maaseudun vahvistaminen ja säilyttäminen on keskeistä sen varmistamiseksi, että metsänhoitoa koskeva EU:n toimintasuunnitelma voidaan toteuttaa menestyksekkäästi jäsenvaltioissa. Käsittelemällä toimintasuunnitelmassa maaseutukysymyksiä pidetään aktiivisesti huolta siitä, että Euroopan maaseudulla on tulevaisuus ja ettei se näivety ja jää jälkeen ekologisessa ja sosiaalisessa mielessä.

1.5

Komitean mielestä on tärkeää, että metsänhoitoa koskeva EU:n toimintasuunnitelma on täysin luotettava hanke eikä pelkkä tahdonilmaus. Luotettavuus on keskeistä metsänhoitoa koskevan EU:n toimintasuunnitelman hyväksymisen ja uskottavuuden varmistamiseksi.

2.1

Komissio ja jäsenvaltiot ovat metsänhoitoa koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa valmistellessaan kehittäneet yhteisen näkemyksen metsätaloudesta sekä metsien ja metsätalouden merkityksestä nyky-yhteiskunnassa.

2.2

Metsät yhteiskunnassa: pitkäjänteinen ja monimuotoinen metsätalous vastaa yhteiskunnan nykyisiin ja tuleviin vaatimuksiin, ja sen yhteydessä turvataan metsäelinkeinot.

2.3

Monimuotoinen metsätalous on taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti hyödyllistä. Siitä saadaan uusiutuvia ja ympäristöystävällisiä raaka-aineita, ja sillä on suuri merkitys Euroopan talouskehitykselle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille varsinkin maaseudulla. Metsät edistävät elämänlaatua, sillä ne ovat asumisen kannalta miellyttäviä ja tarjoavat vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuuksia. Lisäksi niihin liittyy luonnonsuojelullisia ja ekologisia arvoja. Metsien edustamaa henkistä ja kulttuuriperintöä tulee suojella.

2.4

Toimintasuunnitelmalla on edellä kuvatun mukaisesti neljä tavoitetta:

2.5

Viisivuotinen toimintasuunnitelma (2007–2011) koostuu useista avaintoimista, joita komissio haluaisi toteuttaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Siihen sisältyy myös lisätoimia, joita jäsenvaltiot voivat toteuttaa erityisolojensa ja painopisteidensä mukaisesti nykyisten yhteisön välineiden avulla. Lisätoimien toteuttamiseksi voidaan tarvita myös kansallisia välineitä.

2.6

Yhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla tulee laatia metsätoimille ja -päätöksille selkeä kehys metsänhoitoa koskevan EU:n toimintasuunnitelman käytännön toteutusta varten.

2.7

Toimintasuunnitelman tarkoituksena tulisi olla tavoitteellisten metsäpoliittisten jatkotoimien kehittäminen ja niistä tiedottaminen. Tämä koskee sekä yhteisön toimenpiteitä että jäsenvaltioiden metsäpolitiikkaa.

2.8

Metsänhoitoa koskevan EU:n toimintasuunnitelman päätavoitteena on ylläpitää, tukea ja edistää taloudellista, ekologista ja sosiaalista (kestävää) metsänhoitoa ja metsien monimuotoista tehtävää.

2.9

Perustavan tärkeää on laatia kansallisesti vertailukelpoiset metsänhoito-ohjelmat, jotka muodostavat sitovan kehyksen metsiin liittyvien kansainvälisten sitoumusten ja sääntöjen täytäntöönpanolle. Maailmanlaajuisilla ja monialaisilla kysymyksillä, kuten puun energiakäytöllä, on metsäpolitiikassa yhä suurempi merkitys, joten johdonmukaisuutta, tiedotusta ja koordinointia on parannettava.

2.10

Koska ympäristö-, sosiaali-, talous- ja kulttuuriolojen kirjo on EU:ssa laaja ja metsien omistusjärjestelyissä on eroja, toimintasuunnitelmassa tulisi ETSK:n mielestä ottaa huomioon, että kannustimet ja toimet tulee eriyttää alueellisesti metsänhoidon ja omistusolojen eri tyyppien mukaisesti. Toimintasuunnitelmassa korostetaan metsänomistajien sekä metsätalouden työntekijöiden ja maaseudun suurta merkitystä EU:n metsien kestävässä hoidossa.

2.11

Komitea suosittaa komissiolle, että se ottaisi metsänhoitoa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa huomioon seuraavat viisi tavoitetta:

3.1.1

Komitea katsoo, että tämän tavoitteen yhteydessä tulee ottaa huomioon metsästä puusadon lisäksi mahdollisesti saatava muu hyöty. Esimerkkeinä mainittakoon korkealaatuisen juomaveden saanti tai hiilidioksidin sitoutuminen ja päästökauppa.

3.1.2.1

Tutkimuksen ja teknologian edistämisen lisäksi metsäalan kilpailukykyä tulisi parantaa myös eurooppalaisten tutkimuskeskusten välisen, tuloksia koskevan yleisen tutkimus- ja teknologiavaihdon ja tietämyksen siirron avulla.

3.1.2.2

Metsätalouden yleisen kilpailukyvyn parantamiseksi toimintasuunnitelman yhteydessä tulee selvittää tieteellisesti, paljonko asianmukaisen pätevyyden omaavaa henkilöstöä jäsenvaltioissa tarvitaan kestävän metsänhoidon toteuttamiseksi taloudellisesti kannattavalla tavalla kansallisten säädösten mukaisesti. Kyseinen selvitystyö tulee tehdä yhteistyössä kunkin jäsenvaltion kanssa.

3.1.3.1

ETSK:n mielestä metsänomistajille ei tulisi myöntää subventioita tällä hetkellä kaupan pidettävistä tuotteista ja palveluista. Kunkin käyttäjän ja edunsaajan tulisi maksaa palveluista suoraan metsänomistajalle.

3.1.3.2

Komitea kehottaa komissiota ehdottamaan pysyvälle metsäkomitealle tilapäisen työryhmän perustamista selvittämään ja dokumentoimaan, millaisia toimia jäsenvaltioissa toteutetaan ja millaisia kokemuksia niissä on saatu metsätaloustuotteiden ja -palvelujen lisämarkkinointimahdollisuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tällaisesta asiakirjojen vaihdosta hyötyvät kaikki metsänomistajat ja jäsenvaltiot.

3.1.4.1

Energiapuun valmistaminen hakkuujätteestä ei saa johtaa maaperän köyhtymiseen ja lajirunsauden vähenemiseen.

3.1.4.2

Kemiallisesti käsitellyn puujätteen energiakäytön yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei ilmaan ja maaperään joudu polton yhteydessä vaarallisia aineita.

3.1.4.3

ETSK katsoo, että yhteisössä tulee ratkaista tieteellisten tutkimustulosten perusteella, millä taholla (jäsenvaltiot), miten ja missä energiapuuta hyödynnetään ja käytetään kestävällä tavalla. Pelkästään nk. kehitysmaissa 50 prosenttia välttämättä polttoaineeksi (energianlähteeksi) tarvittavasta puusta menee hukkaan ilman asianmukaista arvonlisäystä. Tulee varmistaa, ettei EU:n jäsenvaltioissa tapahdu näin. Strategisesti, ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kulloinkin soveliainta eurooppalaista puuenergiantuotannon mallia tulee arvioida pitkän aikavälin tehokkuuden kannalta ja toteuttaa käytännössä.

3.1.4.4

Ennen muuntogeenisten siementen tai kasvien käyttöä metsätaloudessa on varmistettava, että käyttö on ekologisesti hyväksyttävää.

3.1.5.1

Yhteistyötä tulee edistää paitsi metsänomistajien myös metsätaloustyöntekijöiden kanssa. Tässä yhteydessä korostuu erityisesti metsänhoitajien ja maaseutualueiden hallinnoinnin väliportaan rooli metsänomistajien ja teollisuuden välisenä linkkinä. Kyseisiä tahoja tulee pitää yllä ja tukea rakenteellisesti. Puuvarojen liikkeelle saamisen ja metsien hoidon ehdottomana edellytyksenä on ammattitaitoinen hallinnointi paikan päällä.

3.1.5.2

Tämän vuoksi ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden tulisi tukea metsänomistajille, metsänhoitajille, metsureille ja metsäpalveluja tuottaville yrityksille suunnattua ammatillista ja yleissivistävää koulutusta. Jäsenvaltioiden tulee tukea neuvontapalvelujen avulla paitsi metsänomistajia ja heidän järjestöjään myös alan työntekijöitä ja heidän ammattialajärjestöjään. Tällainen tukeminen on osa erityisesti maaseudun kannalta myönteistä kestävää (sosiaalista) kehitystä.

3.1.5.3

Jäsenvaltiot voivat myös metsätalouden kilpailukyvyn ja taloudellisen elinkelpoisuuden lujittamiseksi ja omien painopisteidensä mukaisesti

3.2.1

Komitean mielestä ekologisen kestävyyden ylläpito, suojelu ja edistäminen on keskeistä tämän komission ehdottaman tavoitteen saavuttamiseksi.

3.2.2

ETSK katsoo, että vapaaehtoinen metsäsertifiointi tunnustettujen sertifiointijärjestelmien avulla on omiaan vahvistamaan, tukemaan ja edistämään ekologista kestävyyttä.

3.2.3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan metsien seurantajärjestelmään. Siihen osallistuvat alan kansainväliset järjestöt tulee nimetä, jotta voidaan varmistaa, ettei joukosta puutu tärkeitä toimijoita ja siten myös asiantuntemusta.

3.2.3.2

Euroopan metsätietokeskuksen tulisi saattaa kerätyt ja tieteellisesti analysoidut tiedot tietosuojaa koskevia suuntaviivoja noudattaen yleiseen tietoisuuteen ja luovuttaa ne tarvittaessa käyttöön.

3.2.4.1

Kunkin jäsenvaltion vuosittain laatimat ja julkaisemat kertomukset metsätaloudesta ovat tärkeitä ajantasaisen tiedon saamiseksi metsien tilasta. Komitea katsookin, että maakohtaisten kertomusten laatimista tulisi edistää maaseuturahaston ja Life+-välineen avulla.

3.2.4.2

Paloalttiiden monokulttuurien muuttamista sekametsiksi tulisi hyödyntää ja edistää nykyistä tehokkaammin metsäpalojen ennaltaehkäisyssä.

3.3

Komitea ehdottaa, että komission esittämän toimintasuunnitelman kolmas tavoite (”Elämänlaadun lisääminen”) muutettaisiin kuulumaan seuraavasti: ”Elämänlaadun parantaminen kestävän metsätalouden avulla”.

3.3.1

Komissio toteaa tiedonannossaan, että jäsenvaltiot voivat edistää metsien virkistysarvoa lisääviä investointeja. Komitea katsoo, että maaseuturahastosta tulisi tukea myös maaseudun ylläpitoa ja vahvistamista, sillä metsillä on tässä yhteydessä erittäin merkittävä rooli.

3.3.2.1

Valistusta ja tiedotusta tulisi edistää ympäristöalan lisäksi yhtä lailla myös sosiaalisissa kysymyksissä. Ympäristö- ja sosiaalikysymyksillä on yhtymäkohtia: esim. opettajien sosiaalinen vastuu tai kulttuurinen ulottuvuus edellyttävät hyvin laajaa koulutusta ja tietoa sosiaalisista kysymyksistä.

3.3.3.1

Kaupunki- ja taajama-alueiden metsät ja puuvarat ovat selvästi vähentyneet kaikissa jäsenvaltiossa. Metsiä uhkaavat saastevaurioiden pahentumisen lisäksi etenkin raivaukset. Samoilla luontoalueilla on harvoin korvaavia alueita. Syynä ovat keskimääräistä suurempi asuin- ja teollisuustilan tarve ja infrastruktuurin jatkuva laajentaminen. Maanteillä, rautateillä ja lentokenttien laajentamisilla on tässä yhteydessä erityinen ja ensisijainen merkitys.

3.4.1.1

ETSK katsoo, että toimintasuunnitelman toteuttamisen aikana tulee järjestää yhteiskokouksia, joihin voivat osallistua kaikki Euroopan kestävässä metsänhoidossa mukana olevat, omia alojaan edustavat yhteenliittymät ja toimijat. Lisäksi tulee perustaa tilapäisiä työryhmiä. Näin varmistetaan, että toimintasuunnitelmalle saadaan lukuisten metsänhoidon toimijoiden kannatus ja tuki.

3.4.2.1

Maailmanlaajuista metsänhävitystä voitaisiin vähentää mm. laatimalla aarniometsien suojelua koskeva yhteisön säädös. Siinä tulisi mm. säätää sade- ja aarniometsistä peräisin olevan puun tuonnin, jalostuksen ja käytön oikeudellisista edellytyksistä EU:ssa. Komission tulisi harkita asiaa koskevaa säädösaloitetta ja aikaansaada yhteisön aarniometsänsuojelusäädöksen hyväksyminen vuoteen 2012 mennessä. ETSK korostaa, että meneillään olevan EU:n FLEGT-prosessin avulla voidaan torjua maailmanlaajuista metsänhävitystä ja aarniometsien tilan heikkenemistä. FLEGT-lainsäädännön tulisi toimia järjestelmänä, jonka avulla estetään laittomasti hakatun puun pääsy EU:n markkinoille ja puunjalostusteollisuuteen.

3.4.3.1

Metsätalouden kaikkien sidosryhmien tulee voida osallistua jäsenvaltioissa järjestettäviin runsaasti julkisuutta saaviin tapahtumiin, sillä ne levittävät tietoa eteenpäin. Sidosryhmien tulee myös saada rahallista tukea.

3.5

ETSK katsoo, että metsäalalla työskentelevien ammattitaito tulee turvata kestävän metsänhoidon varmistamiseksi EU:ssa. Myös maaseudun vahvistamisella ja ylläpidolla on tässä yhteydessä ratkaiseva rooli. ETSK kehottaakin komissiota ottamaan huomioon seuraavan uuden tavoitteen: ”Metsäalan työpaikkojen lisääminen ja vahvistaminen”.

3.5.1

Komitea korostaa metsien voivan täyttää kaikki tehtävänsä ja tuottaa yhteiskunnalle palveluja vain sillä ehdolla, että metsien hoitamiseksi on riittävästi henkilöstöä (metsureita, koneenkäyttäjiä, metsänhoidon hallintohenkilöstöä ja metsänhoitajia). Heillä — ja tietysti myös työhön osallistuvilla metsänomistajilla — tulee olla ammatillinen peruskoulutus, ja jatkokoulutusta tulee järjestää jatkuvasti. Pätevyyden tulee olla ammattiin liittyvien taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten vaatimusten mukainen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä metsäluonnon suojelun varmistamiseen.

3.5.2

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ETSK ehdottaa seuraavia uusia avaintoimia:

3.5.3.1

Komission ja jäsenvaltioiden tulisi tukea yhä voimakkaammin metsä-, puu- ja luonnonsuojelualojen perus- ja jatkokoulutusta, tutkimusta, kehittämistä ja teknologian siirtoa.

3.5.3.2

Komitea katsoo, että komission tulee tukea tunnustettuja metsänhoidon sertifiointijärjestelmiä, joihin liittyy metsäalan henkilöstösuunnittelun ja -kehityksen kestävyyttä mittaavia indikaattoreita työllisyyden turvaamiseksi ja edistämiseksi.

3.5.4.1

Komission tulisi edistää tieteellistä tutkimusta sen selvittämiseksi, millainen yhteys kestävällä metsänhoidolla on metsänomistajien ja metsätaloustyöntekijöiden ammatilliseen koulutukseen ja pätevyyteen (vaatimusten selkeyttäminen).

3.5.4.2

ETSK kehottaa komissiota laatimaan selvityksen siitä, mitä erityisiä ammatteja tarvitaan metsäalan pitkäkestoisen kilpailukyvyn varmistamiseksi.

3.5.5.1

Jäsenvaltioiden metsät sijaitsevat useimmiten rakenteellisesti heikoilla maaseutualueilla. Kyseisillä alueilla perusrakenteiden säilyminen sekä metsänomistajien ja maaseutuväestön työllistyminen ja toimeentulo ovat metsäalan ansiota. Kyseiset alueet, jotka ovat myös luonnon ja matkailun kannalta arvokkaita, jäävät jälkeen muun maan kehityksestä, ellei alan taloudellinen toimintaympäristö pysy häiriöttömänä. Jos näin ei tapahdu, todennäköisinä seurauksina olisivat väestön poismuutto ja maaseudun väestökato, väestön ikääntyminen, metsäalueiden hyödyntämättä jääminen ja infrastruktuurien taantuminen. Maaseudun rakenteelliset häiriöt vaikeuttaisivat väistämättä puuraaka-aineen saantia maailmanlaajuisen tarpeen kasvaessa.

3.5.5.2

Komission tulisi edistää ja tukea selvitysten ja tutkimusten laatimista metsätalouden merkityksestä maaseudulle.

3.5.5.3

ETSK:n mielestä jäsenvaltioita tulisi kehottaa turvaamaan maaseudun työmarkkinatilanne ja parantamaan sitä. Pysyvän rakennemuutoksen aiheuttamia sosiaalisia ongelmia tulee pyrkiä ehkäisemään. Tarvittaessa tällaista kehitystä tulee pyrkiä torjumaan koordinoitujen ohjelmien avulla. Maaseudun vetovoimaa etenkin nuoriin tulee lisätä.

3.5.5.4

Komitea vetoaa komissioon, jotta maaseudun kehittämiseksi annettaisiin taloudellista tukea maaseuturahastosta. Metsänomistajille/metsätiloille tai metsäalan yritysten yhteenliittymille tulisi hakemuksesta myöntää suoraan rahallista tukea.

4.1

Komission tulisi varmistaa, että metsien ja korkintuotannon neuvoa-antavassa ryhmässä ovat edustettuina Euroopan metsätalouden kaikki sidosryhmät.