7.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 55/45

(1)

Neuvosto tarkasteli 14 päivänä helmikuuta 2006 Slovenian tarkistettua lähentymisohjelmaa, joka kattaa vuodet 2005—2008.

(2)

Slovenian taloudessa koettiin 1990-luvun alussa talouden siirtymävaiheesta johtuva laskusuhdanne, jonka jälkeen BKT:n kasvu on ollut vahvaa, viimeisen vuosikymmenen aikana keskimäärin lähes 4 prosenttia vuodessa. Vuoden 2005 loppua kohti inflaatiopaineita on hillitty ja kuluttajahintojen nousu lähestyi EU:n keskiarvoa. Julkisen talouden rahoitusasema heikkeni vuonna 1997, ja se on siitä lähtien pysynyt alijäämäisenä. Vuosina 2000—2004 alijäämä oli ESA95:n pohjalta keskimäärin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä maaliskuuta 2005 Slovenian edellisestä vuosien 2004—2007 tarkistetusta lähentymisohjelmasta lausunnon, jossa se kehotti Sloveniaa i) käyttämään kaikki mahdollisuudet nopeuttaakseen alijäämän vähentämistä ja ii) jatkamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä parantavia toimenpiteitä, kuten eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistuksia.

(4)

Vuoden 2005 talousarvion toteutumisesta voidaan todeta, että julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan komission syksyn 2005 talousennusteissa 1,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun edellisen tarkistetun lähentymisohjelman tavoite oli 2,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alustava toteutuma on odotettua parempi, mikä johtuu tulojen kantamisen paranemisesta sekä siitä, että julkisten talouden menojen nettomäärä oli 0,5 prosenttia alhaisempi suhteessa BKT:hen.

(5)

Tarkistettu ohjelma vastaa pääpiirteissään vakaus- ja lähentymisohjelmille uusissa käytännesäännöissä (2) määritettyä mallirakennetta ja tietojenantovaatimuksia.

(6)

Ohjelman taustalla olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotanto kasvaa tasaisesti noin 4 prosentin vuosivauhtia vuoden 2005 jälkeen. Saatavilla olevien tietojen perusteella tämä skenaario näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin. Suhdannetilanne todennäköisesti kohenee vähitellen; negatiivisen tuotantokuilun arvioidaan olleen 1 prosentti suhteessa BKT:hen vuonna 2005, ja sen ennustetaan umpeutuvan kauden loppuun mennessä. Myös ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta. Ohjelmassa luetellaan kattavia yhteiskunnallis-taloudellisia uudistuksia, joilla pyritään lisäämään Slovenian teollisuuden kilpailukykyä ja joita koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja täytäntöönpano määritetään vuoden 2006 aikana. Ennusteissa noudatetaan kuitenkin johdonmukaisesti politiikan muuttumattomuuteen perustuvaa lähestymistapaa.

(7)

Tarkistetulla ohjelmalla pyritään luomaan sellaiset olosuhteet, että EMU:un liittyminen onnistuu, ja samalla saavuttamaan EU:n keskimääräistä tulotasoa. Finanssipolitiikan strategialla pyritään pitämään julkisen talouden alijäämä selvästi alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen ja saavuttamaan vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitettu rahoitusasemaa koskeva keskipitkän aikavälin tavoite vuoteen 2008 mennessä. Ohjelmassa ilmoitetaan verouudistustoimenpiteistä, joiden seurauksena tulot vähenevät 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja menopuolen toimenpiteistä, joiden seurauksena menojen suhde BKT:hen pienenee 2,5 prosenttia. Ohjelmassa suunniteltu vakauttamisura on takapainotteinen. Ohjelmakauden alussa julkisen talouden alijäämän odotetaan pysyvän 1,7 prosentissa suhteessa BKT:hen ja supistuvan tämän jälkeen hitaasti 1,4 prosenttiin vuonna 2007 ja edelleen 1,0 prosenttiin vuonna 2008. Tavoitetta päästä 1 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen on uudessa tarkistuksessa siirretty edelliseen ohjelmaan verrattuna vuodella eteenpäin finanssipolitiikan suuntauksen muuttuessa ja makrotalouden skenaarion säilyessä lähes muuttumattomana.

(8)

(9)

Ohjelmassa esitettyihin julkista taloutta koskeviin ennusteisiin kohdistuvat riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa. Julkisen talouden toteutumat ovat Sloveniassa viime vuosina olleet ennustettua parempia. Tätä ovat tukeneet myös tehokkaat budjettimekanismit, joilla julkisia menoja hillitään, jos tuloja jää odottamatta saamatta. Myös kasvuoletukset voivat muuttua ennakoitua paremmiksi, jos rakenneuudistukset toteutetaan ajoissa. Tavoitteiden saavuttaminen saattaa kuitenkin vaarantua, koska politiikat julkisten menojen leikkaamiseksi, jotta verouudistuksesta johtuva tulojen menetys saadaan tasapainotettua, on pantava täsmällisesti täytäntöön ja koska eläkkeiden indeksointia on äskettäin päätetty muuttaa. Pakollisten menojen suuri osuus johtuu jäykästä sääntelystä. Sen muuttaminen joustavammaksi edellyttää poliittisen konsensuksen saavuttamista.

(10)

Tämän riskinarvioinnin perusteella näyttää siltä, että ohjelmassa esitetty finanssipolitiikan viritys tarjoaa riittävän varmuusmarginaalin, jolla varmistetaan, että alijäämä ei ohjelmakauden aikana tavanomaisissa suhdannevaihteluissa ylitä 3 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen. Se vaikuttaa myös riittävän varmistamaan, että ohjelman keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan suunnitellusti vuonna 2008. Koska rakenteellinen alijäämä oli vuonna 2005 lähellä keskipitkän aikavälin tavoitetta, vauhti, jolla julkista taloutta sopeutetaan ohjelmassa esitetyn keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi, on hitaampi kuin vakaus- ja kasvusopimuksessa määrätty rakenteellisen rahoitusaseman vuosittaisen parantamisen ohjeellinen vähimmäismäärä, joka on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen (enemmän suhdannetilanteen ollessa hyvä). Maltillinen mukautus vuonna 2006 olisi tehnyt talousarvion keskipitkän aikavälin tavoitteen mukaiseksi.

(11)

Julkisen bruttovelan arvioidaan olevan 29,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005, eli selvästi alle perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Ohjelmassa ennustetaan, että velkasuhde kasvaa seuraavien kahden vuoden aikana ja saavuttaa huippunsa vuonna 2007, jolloin se on 29,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Velan arvioidaan vuoteen 2008 mennessä vähenevän 29,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

(12)

Slovenian julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän huomattavia riskejä, jotka johtuvat julkisista menoista, joita väestön ikääntymisestä ennustetaan aiheutuvan (3). Suhteellisen alhainen velkasuhde auttaa rajoittamaan ikääntymisen vaikutuksia julkiseen talouteen. Julkiset menot kuitenkin kasvavat Sloveniassa huomattavasti. Vaikka vuoden 1999 eläkeuudistus on huomattavasti hidastanut menojen tulevaa kasvua, indeksointisäännön muuttaminen on osittain kumonnut sen vaikutukset. Kuten ohjelmassa todetaan, eläkejärjestelmän lisäuudistukset ovat jossakin vaiheessa välttämättömiä, jotta voidaan hillitä julkisten menojen tulevaa kasvua ja vähentää pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuvaa riskiä. Jos väestön ikääntymiseen liittyvien menopaineiden lieventämiseksi ei toteuteta lisätoimenpiteitä, julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys vaarantuu. Toimenpiteiden huolellinen suunnittelu ja oikea-aikainen käyttöönotto ovat keskeisellä sijalla.

(13)

Suunnitellut julkista taloutta koskevat toimenpiteet ovat pitkälti vuosien 2005—2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaiset. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ei kuitenkaan ole nimenomaisesti mainittu poliittisena prioriteettina. Toimenpiteet ovat tarkemmin määrittämättömiä, eikä niiden perusteella voida arvioida strategian pitkän aikavälin toteuttamiskelpoisuutta.

(14)

Kasvua ja työllisyyttä koskevan uudistetun Lissabonin strategian mukaisessa Slovenian kansallisessa uudistusohjelmassa, joka esitettiin 28 päivänä lokakuuta 2005, euron käyttöönottoa vuonna 2007 pidetään ensiarvoisen tärkeänä. Tarkistetulla lähentymisohjelmalla tähdätään — myös julkisen talouden laatua parantamalla — sellaisten olosuhteiden luomiseen, joissa EMU:un liittyminen onnistuu. Näin se on läheisesti yhteydessä kansallisessa uudistusohjelmassa esitettyyn kattavaan toimenpideluetteloon. Kansallisessa uudistusohjelmassa hahmoteltujen toimien vaikutusta julkiseen talouteen ei ole kuitenkaan otettu huomioon lähentymisohjelman julkisen talouden ennusteissa, koska useat toimenpiteet jäävät pitkälti täsmentämättä.

i)

etenemään nopeammin kohti ohjelman keskipitkän aikavälin tavoitetta erityisesti panemalla täytäntöön toimenpiteet, joilla menosuhteen suunniteltu alentaminen toteutetaan, sekä aikaistamalla sopeuttamistoimia;

ii)

toteuttamaan erityisesti eläkejärjestelmään liittyviä toimenpiteitä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi.