31.1.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 24/63

1.1

On hyvin surullinen tosiasia, että suurimmat ravitsemukseen liittyvät ongelmat tämän päivän maailmassa ovat yhtäältä se, että 600 miljoonaa ihmistä kärsii nälänhätää, ja toisaalta se, että samaan aikaan 310 miljoonan ihmisen pulmana on liikalihavuus.

1.2

Asiantuntijat, keskustelupaneelit ja merkittävät kansainväliset organisaatiot ovat laatineet lukemattomia asiakirjoja, tutkimuksia ja raportteja ruokavalioon, liikuntaan ja liikalihavuuteen liittyvistä kysymyksistä. Ne eivät ole kuitenkaan tuoneet ratkaisuja eivätkä toimia tämän yhteiskuntaa ja taloutta jäytävän sairauden pysäyttämiseksi.

1.3

Kun ravintoenergiaa saadaan liikaa ja energiankulutus on pieni, syntyy energiaylijäämä, joka varastoituu elimistöön rasvana. Tämä on liikalihavuuden perussyy. Viimeksi kuluneina vuosikymmeninä monenlaiset taloudelliset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät ovat nopeuttaneet liikalihavuuden yleistymistä, ja siitä on tullut yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista.

1.4

Ylipainoisten ihmisten määrä on lisääntynyt huimasti viimeisten 30 vuoden aikana. Vuonna 2000 WHO julisti liikalihavuuden ”länsimaiden suurimmaksi terveysuhaksi”.

1.5

Koska liikalihavuus lisääntyy ja siitä on yksilöille ja yhteiskunnalle kielteisiä seurauksia, nyt tarvitaan monialaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon useita tekijöitä. Se edellyttää kansojen, yhteisöjen ja yksilöiden keskinäisiin riippuvuussuhteisiin perustuvia toimia. Julkinen valta on avainasemassa, jotta yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa pystytään luomaan ympäristö, joka rohkaisee ja antaa yksilöille, perheille ja yhteisöille mahdollisuuden tehdä positiivisia, elinikää pidentäviä päätöksiä terveen elämäntavan puolesta.

2.2

Toimenpiteitä tulee siis toteuttaa hyvin monissa yhteyksissä ja monilla toiminta-aloilla, joista keskeiset voidaan tiivistää seuraavasti:

3.1

Nykyajan teollistunut maailma tarjoaa liikalihavuudelle suotuisan ympäristön. Jotkut syyt ovat ilmeisiä, toiset vähemmän ymmärrettyjä ja useimpia ei yhteiskunta pidä laisinkaan haitallisina. Huolestuttavaa on tulevia sukupolvia koskevan kaukonäköisyyden puute sekä se, ettei kukaan halua ottaa vastuuta, vaan syyttää sen sijaan toisia.

3.2

Liikalihavuuden taustalla olevat tekijät ovat paljon energiaa ja vähän ravintoaineita sisältävien, runsasrasvaisten, -sokeristen ja -suolaisten elintarvikkeiden korkea kulutus sekä vähäinen liikunnan määrä kotona, koulussa, työelämässä, vapaa-aikana ja liikenteessä. Riskitasojen vaihtelut ja aiheutuvat terveysvaikutukset riippuvat osaltaan taloudellisten, demografisten ja sosiaalisten muutosten ajankohdasta ja voimakkuudesta kansallisella ja maailmanlaajuisella tasolla.

3.3

Ruokailu- ja liikuntatottumusten muuttaminen kohti terveellisempiä elämäntapoja edellyttää monien julkisten ja yksityisten tahojen yhteisiä ponnistuksia useiden vuosikymmenten ajan. Johdonmukaisen ja tehokkaan toimenpiteiden yhdistelmän avulla tapahtuvaa ajattelutapojen muutosta, valveutuneisuuden parantamista ja valistusta tarvitaan kaikilla tasoilla, samoin kuin psykologista tukea, tarkkaa seurantaa ja vaikutusten arviointia. Lisäksi yksilöiden on sitouduttava muutokseen ja koettava se omakseen.

3.4

ETSK katsoo, että kaikki tahot tulee kutsua osallistumaan strategiaan, jolla ongelma pyritään ratkaisemaan yhdessä. Lähestymistapaan kuuluu ylhäältä alas suuntautuvia toimia, joita tuetaan alhaalta ylös suuntautuvin strategioin, sekä horisontaalisia ja vertikaalisia toimia, joihin kaikki sitoutuvat antamaan joko rahallista tukea, aikaansa tai materiaalisen panoksen. Vaikka tavoite on kaikkea muuta kuin helppo, päämääränä on luoda ympäristö, joka tukee terveellisiä ruokatottumuksia, tasapainoista ruokavaliota ja liikunnan harrastamista kaikkialla Euroopassa, ilman syyllistämistä.

4.1

ETSK:n ehdotuksena on vähentää liikalihavuutta käynnistämällä kaikkialla Euroopassa liikalihavuustekijöiden tarkistamiskampanja — Obesity Check –, jossa korostetaan terveiden elämäntapojen tuomia etuja ja kaikkien osapuolten vastuuta liikalihavuuden torjunnassa. Kampanjalla on selkeä viesti, joka koskee kymmentä haastetta. Siihen osallistuvat julkinen ja yksityinen sektori sekä kansalaisyhteiskunta ja kansalaiset sitoumuksellaan tukea kampanjaa. Keskeistä on terveiden elämäntapojen edistäminen puuttumatta ihmisten henkilökohtaisiin valintoihin.

4.2

Kymmenen haastetta ovat:

4.3

Poliittisten päättäjien ja sidosryhmien tarkoin määrittelemä Obesity Check -kampanja, jota terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto johtaisi, olisi selväpiirteinen viesti, jossa eurooppalaisille painotettaisiin tarvetta syödä terveellisesti ja harrastaa enemmän liikuntaa. Viestiä ilmentäisi sitoumus tarkistaa kaikkien osapuolten toimintatavat ja käytänteet liikalihavuustekijöiden kannalta. Jokaista merkittävää organisaatiota, Euroopan komissiosta lähtien aina yksittäiseen perheenjäseneen saakka, voidaan pyytää liittymään kampanjaan ja tarkastelemaan omaa toimintaansa selvittääkseen, kuinka sitä voitaisiin muuttaa liikalihavuuden vaaran torjumiseksi.

4.4

Edeltävät kampanjat — joiden aiheina ovat olleet esimerkiksi turvavöiden käyttö, tupakoinnin kieltäminen, rintaruokinnan edistäminen tai kiellettyjen aineiden käytön torjunta urheilussa — ovat olleet yksinkertaisia mutta tehokkaita ja niitä ovat tukeneet kaikki yhteiskuntakerrokset. Kaikki kampanjat ovat koostuneet onnistuneesta yhdistelmästä kuluttajavalistusta, lainsäädäntöä, politiikan muutoksia ja yhteisöihin pohjaavia ohjelmia.

5.1.1

ETSK:n tehtävänä on työskennellä yhdessä komission, parlamentin ja neuvoston kanssa kansalaisyhteiskunnan tuomiseksi lähemmäs päätöksentekoprosessia. Tehtävänsä perusteella ETSK voi kaikkien sidosryhmien kanssa omistaa aikaa muutoksen käynnistämiseen jäsentensä vapaaehtoisen toiminnan avulla, jolla pyritään edistämään terveempiä elämäntapoja. ETSK:n jäseniä on pyydetty tekemään Obesity Check ja näyttämään esimerkkiä seuraavin tavoin:

5.1.2

ETSK toimii kaikissa 25 jäsenvaltiossa kaikilla kansalaisyhteiskunnan tasoilla. Tämä edistää merkittävästi kampanjaviestin levittämistä ja antaa muille oivallisen esimerkin, jota seurata.

5.2.1

Komitea on tyytyväinen siihen, että terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto on hiljattain perustanut eurooppalaisen foorumin liikalihavuuteen liittyvien kysymysten käsittelyä varten. Komitea toivoo, että foorumin jäsenet muokkaisivat yksinkertaisen iskulauseen tai kampanjaviestin, jota käytettäisiin kaikkialla Euroopassa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Tulisi kehittää johdonmukaiset, yhtenäiset ja selkeät sanomat, joita julkinen valta, valtiovallasta riippumattomat organisaatiot, kansalaisjärjestöt ja teollisuus voivat välittää. Niitä tulisi levittää monien eri kanavien kautta ja eri kulttuureita, ikäluokkia ja sukupuolia ajatellen soveltuvilla tavoilla. Käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa erityisesti kouluissa, työpaikoilla, opetuslaitoksissa ja uskonnollisissa yhteisöissä, ja vaikutuskanavina voivat olla paikkakunnallaan vaikutusvaltaiset henkilöt tai joukkotiedotusvälineet.

5.2.2

Foorumin puheenjohtaja Robert Madelin korostaa, että edellytyksenä liikalihavuuden torjuntaan tähtäävien toimien onnistumiselle on, että ne integroidaan laajaan kirjoon EU:n politiikkoja. Kaikkien maailmanlaajuisesti laadittujen raporttien mukaan kyseessä on pitkän aikavälin ongelma, jota varten on luotava lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin mittaisia kestäviä, tehokkaita strategioita ja toimenpiteitä. Niihin osallistumisen on oltava monialaista ja lukuisat tekijät huomioivaa, mikä merkitsee sitä, että on konsultoitava niitä, joita asia eniten koskee — perheitä, vanhempia ja lapsia.

5.2.3

Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston tarkoituksena on, että foorumi kävisi vuoropuhelua komission muiden politiikanalojen — maatalouden, yritystoiminnan, koulutuksen, tutkimuksen ja liikenteen — pääosastojen virkamiesten kanssa. On ratkaisevan tärkeää, että kaikki asianomaiset osapuolet osallistuvat alusta alkaen kulloisenkin strategian suunnitteluvaiheeseen. Kun strategia on laadittu, tulisi suorittaa neuvoa-antava vaikutusarviointi sen varmistamiseksi, ettei strategian myötä syytellä ja rasiteta joitain tiettyjä instituutioita, vaan sen sisältämät ehdotukset on selkeästi suunnattu kaikille.

5.2.4

Läheisyyden ja keskinäisen täydentävyyden periaatteiden pohjalta yhteisötason toimet voivat vahvistaa jäsenvaltioiden viranomaisten, yksityissektorin ja kansalaisjärjestöjen käynnistämien aloitteiden vaikutusta. Jäsenvaltioiden budjettien lisäksi strategian ja Obesity Check -kampanjan täytäntöönpanoa varten tulisi löytää useita eri rahoituslähteitä.

5.2.5

Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto ja erityisesti sen urheiluasioista vastaava yksikkö tulee tarvitsemaan varoja kehittääkseen avainstrategioita jäsenmaiden hallitusten kanssa. Niiden tulisi kuitenkin myöntää viesteissään, ettei liikunnan lisäämiseen aina vaadita taloudellisia resursseja: esimerkiksi koulut eivät aina tarvitse uusia liikuntavälineitä, ja monet valmennetut urheilijat etsivät työtä ja saattaisivat olla värvättävissä koulutustyöhön. Urheilujärjestöt voisivat rohkaista urheilusankareita ryhtymään myönteisten viestien välittäjiksi.

5.2.6

Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto on tehnyt paljon tutkimusta nuorisoliikunnasta. Tutkimuksia tulisi kuitenkin tehdä myös aikuisväestön virkistystoiminnasta. Huomiota tulisi kiinnittää myös perheen vaikutukseen: esimerkiksi viikonloppuisin urheilua harrastavat vanhemmat voisivat ottaa lapsensa mukaan ja kannustaa heitä urheilun pariin tehden siitä perheen yhteisen harrastuksen. Näin voitaisiin muuttaa kulttuurisuuntauksia.

5.2.7

Maatalouden pääosastolla on myynninedistämisbudjetti, josta voitaisiin tehdä investointeja tuoreiden hedelmien ja vihannesten käytön edistämiseen. Näin kyseinen pääosasto voisi antaa positiivisen panoksensa Obesity Check -kampanjaan, samaan tapaan kuin se aiemmin on avustanut jäsenvaltioiden elimiä paikallisissa kampanjoissa ravintoarvoltaan hyvien maataloustuotteiden myynnin edistämiseksi.

5.2.8

Tulisi harkita myös kansainvälisten kumppaneiden roolia tavoitteiden saavuttamisessa. Tarvitaan koordinoitua toimintaa Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmään kuuluvissa organisaatioissa, hallitustenvälisissä elimissä, kansalaisjärjestöissä, ammatillisissa järjestöissä, tutkimuslaitoksissa ja yksityissektorilla.

5.3.1

Kaikkien kumppaneiden ja erityisesti julkisen vallan on huomioitava samaan aikaan monia seikkoja. Ruokavalion osalta näitä ovat kaikki ravitsemukseen liittyvät tekijät sekä elintarviketurvallisuus (terveellisten elintarvikkeiden saatavuus ja kohtuullinen hinta). Liikuntaa on tuettava työelämässä, kotona ja kouluissa, samaan aikaan kun kiinnitetään huomiota kaupunkisuunnitteluun, liikenteeseen sekä vapaa-ajan liikuntamahdollisuuksiin. Maakohtaiset olosuhteet määräävät sen, mitkä tulevat olemaan prioriteetit kehitettäessä liikalihavuuden torjuntaan tähtääviä julkisen vallan toimia osana Obesity Check -kampanjaa. Eri jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä on suuria eroja, ja alueellisten elinten tulisi olla mukana aluekohtaisten strategioiden suunnittelussa.

5.3.2

Tukea tulisi tarjota sopivan infrastruktuurin, täytäntöönpano-ohjelmien, asianmukaisen rahoituksen, valvonnan ja arvioinnin sekä jatkuvan tutkimuksen muodossa. Strategiat on perustettava parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tutkimukseen ja sen antamiin tuloksiin, ja niihin on sisällytettävä toimintatavat, toimenpiteet ja aikataulut.

5.3.3

Ensisijalle tulisi asettaa toimet, joilla on myönteisiä vaikutuksia köyhimpiin väestöryhmiin. Tällaiset toimet edellyttävät yleensä julkisen vallan voimakkaasti tukemaa ja valvomaa toimintaa kussakin yhteisössä.

5.3.4

”Eurooppalaisen foorumin” tapaan jäsenvaltioiden hallitusten tulisi luoda tiedotuskanavia ja liikalihavuuden torjuntakeinoja pohtivia pyöreän pöydän ryhmiä, johon osallistuvat ministeriöt ja muut sellaiset toimielimet, jotka vastaavat elintarvike-, maatalous-, nuoriso-, virkistys-, urheilu-, koulutus-, kauppa- ja teollisuus-, talous-, liikenne-, viestintä-, sosiaali-, ympäristö- ja kaupunkisuunnittelupolitiikasta. Joukkoon voisi kuulua myös vanhempain ja nuorison yhteisiä pyöreän pöydän ryhmiä, jotta kuultaisiin niitä, joita asia eniten koskee. Kaikkien osapuolten on tehtävä niiden kanssa yhteistyötä ja annettava niille panoksensa ilman muilta salattuja tarkoitusperiä. Kansainvälinen liikalihavuutta pohtiva ryhmä (International Obesity Task Force) on tutkimukseen nojaava pohdintaryhmä, joka tarjoaa neuvoja ja tietoa aineksiksi asiasta käytävään keskusteluun. Näitä viestintäkanavia tulisi laajentaa kattamaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet. Niiden ei tule tuhlata resursseja hallinnollisia kustannuksia paisuttamalla tai toistamalla jo olemassa olevien elinten toimintaa.

5.3.5

Julkisen vallan on pyrittävä toimiin, joiden avulla kuluttajille voidaan tarjota yksinkertaista ja tasapainoista tietoa valistuneiden päätösten pohjaksi. Niiden on myös varmistettava, että tarjolla on soveliaita terveysvalistusohjelmia ja terveyskoulutusta. Kuluttajavalistuksessa tulisi ottaa huomioon erot lukutaidossa, samoin kuin viestinnän kompastuskivet sekä paikallinen kulttuuri. Viestinnän tulisi olla ymmärrettävää kaikille väestöryhmille.

5.3.6

Julkisen vallan käyttäjät ovat, kun toissijaisuusperiaatetta noudatetaan kirjaimellisesti, avainasemassa siinä, että yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa pystytään luomaan ympäristö, joka rohkaisee elintapojen muuttamiseen ja antaa yksilöille, perheille ja yhteisöille mahdollisuuden tehdä positiivisia, elinikää pidentäviä päätöksiä terveen elämäntavan puolesta.

5.4.1

Elinkaaren kattava näkökulma on välttämätön liikalihavuuden ehkäisyssä ja kontrolloinnissa. Liikalihavuustekijöiden kartoittamista varten tulisi laatia yksinkertainen tarkistuslista, jonka voivat ymmärtää niin lapset kuin vanhukset. Tämä lähestymistapa alkaa odottavan äidin terveydestä ja raskauden aikaisesta ravitsemuksesta, imetyksestä sekä lapsen ja nuoren terveydestä, jatkuu lapsen kouluikään, aikuisiin työpaikoilla ja muissa ympäristöissä, sekä viimeksi vanhuuteen, kannustaen terveisiin elämäntapoihin nuoruudesta aina vanhuusikään.

5.4.2

Aikuisille suunnattuihin koulutusohjelmiin tulisi sisällyttää terveystietämystä. Aikuiskoulutusohjelmat tarjoavat terveydenhoitoalan ammattilaisille ja terveyspalvelujen tarjoajille mahdollisuuden levittää tietoa ruokavaliosta ja liikunnasta. Näin voidaan saavuttaa myös marginaaliryhmiä. Oppia voitaisiin tarjota myös medialukutaidossa, jotta kuluttajat oppisivat entistä paremmin ymmärtämään merkintöjä ja mainoksia valintoja tehdessään. Voitaisiin tarjota myös ruoanlaittoa koskevia käytännön neuvoja.

5.4.3

Koulut vaikuttavat useimpien lasten elämään. Koulujen tulisi suojella lasten terveyttä tarjoamalla terveystietoa, parantamalla terveysosaamista, kehittämällä heidän makuaistiaan ja edistämällä terveitä elämäntapoja. Koulujen on tarjottava oppilailleen päivittäin ainakin tietty määrä liikuntatunteja (vähintään 2 tuntia viikossa), sekä tasapainoista ruokavaliota koskevaa opetusta. Kouluissa tulisi olla asianmukaiset tilat ja välineet. Koulujen tulisi tunnustaa, että vaikka budjetti onkin rajallinen, toimintoja voidaan toteuttaa myös nykyisillä välineillä.

Urheilutiloihin tehtäviä investointeja on valvottava tarkoin, jotta varmistetaan, että toiminta hyödyttää sekä tyttöjä että poikia. Näin on erityisesti siitä syystä, että liikalihavuus yleistyy tyttöjen keskuudessa nopeammin kuin poikien parissa.

5.4.4

Jäsenvaltioiden viranomaisten tulisi ottaa käyttöön politiikkoja, joilla tuetaan tasapainoista ruokavaliota kouluissa ja rajoitetaan runsaasti suolaa, sokeria ja rasvoja sisältävien tuotteiden saatavuutta. Koulujen tulisi yhdessä vanhempien ja asiasta vastaavien viranomaisten kanssa harkita koululounaita koskevien sopimusten tekemistä paikallisten maataloustuottajien kanssa, jotta varmistettaisiin paikalliset markkinat terveellisille elintarvikkeille. Henkilöstön, oppilaiden, vanhempien ja asianomaisten viranomaisten välisten konsultaatioiden jälkeen tulisi omaksua johdonmukainen ravintoaine- ja elintarvikepolitiikka.

5.4.5

Jos kouluissa kannustetaan oppilaita yritystoimintaan, tämä ei saisi merkitä perinteisen makeisia ja perunalastuja myyvän kioskin olemassaoloa. Vaihtoehtona voitaisiin pitää terveellisiä elintarvikkeita.

5.4.6.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös vanhuksiin, sillä liikalihavuusilmiö vaikuttaa yli 60-vuotiaisiin. Lisäksi vanhuksilla on runsaasti tietoa ja kokemusta perinteisestä ruokavaliosta ja ruoanlaittomenetelmistä, ja he voivat osallistua perheensä koulutukseen.

5.5.1

Julkisen vallan rooli on ratkaiseva pyrittäessä saavuttamaan kestäviä muutoksia kansanterveydessä. Se on avainasemassa, kun käynnistetään ja kehitetään strategioita liikalihavuuden vähentämiseksi osana laajempaa, kattavaa ja koordinoitua kansanterveystyötä. On levitettävä yksinkertaista, suoraviivaista viestiä siitä, kuinka paljon ja millaista liikuntaa tarvitaan, jotta se riittäisi tuottamaan merkittäviä terveydellisiä etuja. Myös alue- ja paikallisviranomaisten tulee osallistua aktiivisesti tällaiseen tiedotusprosessiin.

5.5.2

Rutiinikäynteihin terveysyksiköissä tulisi sisällyttää käytännön tiedon jakaminen potilaille terveellisen ruokavalion ja liikunnan lisäämisen eduista, samalla kun näitä kannustetaan käynnistämään ja ylläpitämään terveitä elämäntapoja Obesity Check -tarkistusluettelon avulla. Viranomaisten tulisi harkita kannusteita ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden tukemiseksi sekä tarkastella, mitä mahdollisuuksia nykyiset palvelut tarjoavat siihen, että liikalihavuuden torjumiseen voitaisiin omistaa entistä enemmän aikaa. Tällaisia keinoja voisivat olla esimerkiksi rahoitusaseman parantaminen, jotta terveydenhoitoalan ammattilaisia voitaisiin tukea erityisesti perusterveydenhuollossa, mutta myös muissa yksiköissä (kuten sosiaalipalveluissa ja apteekeissa). Kyseessä voisi olla yksinkertainen, myönteinen ja vireyttävä viesti, jossa kannustettaisiin liikkumaan enemmän ja syömään vähemmän.

5.5.3

Tuki- ja tiedotustoimien tulisi alkaa lasten vanhemmista. Heille tulisi jakaa neuvoja siitä, mikä on oikeaa ja parasta ravintoa nuorimmalle ikäryhmälle (vauvoille ja pikkulapsille). On olemassa vakuuttavaa tieteellistä näyttöä siitä, että rintamaitoa saaneet lapset ovat myöhemmällä iällä vähemmän lihavia kuin valmisruoalla ruokitut lapset. Torjunnan tulisi näin alkaa jo oikeanlaisen vauvaruokinnan edistämisestä.

5.5.4

Tuki- ja tiedotustoimet tulisi suunnata myös vanhuksille, erityisesti yksin asuville, köyhille ja syrjäytyneille, jotta voitaisiin välttää yleisesti esiintyvät epäterveelliset ruokailutottumukset, joihin tällaiset vaikeat elämäntilanteet usein johtavat.

5.6.1

Paikallisviranomaisten tulisi kannustaa perustamaan monialaisia asiantuntijaelimiä, joihin kuuluisi esimerkiksi teknisiä asiantuntijoita ja valtionhallinnon edustajia. Niiden puheenjohtajan on oltava riippumaton, jotta varmistetaan, että tieteellisiä tuloksia tulkitaan eturistiriitoja välttäen.

5.6.2

Valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten hallintoelinten tulisi tarjota kannustimia sen varmistamiseksi, että kävelyyn, pyöräilyyn ja muihin liikuntamuotoihin on mahdollisuuksia ja että ne ovat turvallisia. Liikennepolitiikan tulee sisältää myös muut liikennemuodot kuin moottoriajoneuvot. Työpaikoilla on kannustettava liikuntaan, ja urheilu- ja virkistystilojen tulee ilmentää ajatusta, että urheilu on kaikkia varten.

5.7.1

Yksityissektori voi olla merkittävä tekijä erityisesti, koska monet yritykset toimivat maailmanlaajuisesti ja voivat levittää toimintatapoja kaikilla tasoilla yli kansallisten rajojen yrityksen sisällä. Yritysten sosiaalisen vastuun piiriin voi kuulua monia kumppaneita, jotka työskentelevät paikallisten koulujen kanssa sellaisen koulutusstrategian tukemiseksi, jolla pyritään parantamaan tietämystä terveellisistä ruokailutottumuksista tai lisäämään liikunnan harrastamista. Varmuuden vuoksi on kuitenkin ensin järjestettävä konsultaatio mahdollisten eturistiriitojen selvittämiseksi.

5.7.2

Elintarviketeollisuudella, vähittäismyyjillä, ruokatavaroiden hankintaa ja toimittamista harjoittavilla yrityksillä, urheiluvälineiden valmistajilla, mainos- ja virkistysalan yrityksillä, vakuutusyhtiöillä ja pankkiryhmillä, lääkealan yrityksillä ja tiedotusvälineillä on kaikilla tärkeä asema vastuullisina työnantajina ja terveiden elintapojen puolustajina. Ne kaikki voivat julkisen vallan ja kansalaisjärjestöjen kumppaneina osallistua sellaisten toimien täytäntöönpanoon, joiden pyrkimyksenä on levittää positiivista ja johdonmukaista viestiä terveiden elintapojen edistämiseen tähtäävien yhteisten ponnisteluiden helpottamiseksi ja mahdollistamiseksi.

5.8.1

Elintarvikkeiden valmistajat ovat aktiivisesti luoneet monia aloitteita jalostettujen elintarvikkeiden rasva-, sokeri- ja suolapitoisuuden vähentämiseksi, annoskokojen pienentämiseksi ja innovatiivisten, terveellisten ja ravintoaineiltaan rikkaiden vaihtoehtojen lisäämiseksi.

5.8.2

Toimialan piirissä ollaan tietoisia siitä, että ruokamainokset vaikuttavat valintoihin ja ruokailutottumuksiin. Sen on varmistettava, ettei mainoksissa hyödynnetä lasten kokemattomuutta tai herkkäuskoisuutta. Julkisen vallan tulisi tehdä yhteistyötä kuluttajaryhmien ja yksityisen sektorin kanssa, jotta voitaisiin kehittää soveliaita monialaisia lähestymistapoja lapsiin kohdistuvan elintarvikemarkkinoinnin ja sellaisten kysymysten kuin sponsoroinnin, myynninedistämisen ja mainonnan käsittelemiseksi. Niiden tulisi yhdessä sopia sosiaalisesti vastuullisista käytänteistä, jotka säilyttävät valinnanvapauden samalla kun huomioidaan, etteivät lapset ymmärrä ravintosisältöjä koskevia tietoja.

5.8.3

Tulisi luopua nykyisistä suunnitelmista sopia nopeista, yksinkertaistavista toimista, kuten ”liikennevalomerkkien” painamisesta elintarvikepakkauksiin. Suosituksista on kuultava elintarviketeollisuutta ja kuluttajia ennen niiden täytäntöönpanoa. Tätä pyrkimystä voidaan tukea mediakampanjoilla, joissa jaetaan tietoa elintarvikemerkinnöistä ja opetetaan ymmärtämään mainontaa myyntipaikoilla sekä kouluissa ja aikuisopetuslaitoksissa.

5.8.4

Kuluttajat tarvitsevat tarkkaa, standardoitua ja ymmärrettävää tietoa elintarvikkeen sisällöstä pystyäkseen tekemään terveellisiä valintoja. Julkinen valta voi vaatia, että pakkaukseen sisällytetään tiedot tärkeimmistä ravinteellisista näkökohdista, kuten elintarvikemerkintöjä koskevissa Codex-suuntaviivoissa ehdotetaan.

5.8.5

Kun kuluttajien kiinnostus terveysasioihin kasvaa, ja kun aletaan yhä enemmän kiinnittää huomiota elintarvikkeiden ravintosisältöä koskeviin seikkoihin, tuottajat käyttävät yhä enemmän terveyteen liittyviä viestejä. Näiden viestien ei pidä johtaa kuluttajia harhaan etujen tai vaarojen suhteen.

5.8.6

Elintarviketeollisuudelle voitaisiin antaa seuraavat suositukset, joita kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tukevat:

5.9.1

Kansallisten elintarvike- ja maatalouspolitiikkojen tulisi tähdätä kansanterveyden suojeluun ja edistämiseen. Tulisi pohtia toimintatapoja, jotka edistävät terveellisen ruokavalion omaksumista. Tähän sisältyvät elintarviketurvallisuus ja kestävä elintarvikevarmuus.

5.9.2

Hinnat vaikuttavat kulutusvalintoihin. Politiikalla voidaan vaikuttaa hintoihin verotuksen, tukien tai suoran hinnoittelun avulla niin, että edistetään terveydelle edullisten elintarvikkeiden kulutusta.

5.10.1

Tiedotusvälineiden rooli on yksi vaikutusvaltaisimmista, sillä ne ovat läsnä jokapäiväisessä elämässä, usein tiedostamattomasti. Kaikkien tiedotusvälineiden sitoutuminen yhteistyöhön yhtenäisen eurooppalaisen kampanjan edistämiseksi ja sen levittämiseksi yleisölle yksinkertaisesti ja johdonmukaisesti pitkän ajanjakson kuluessa varmistaisi, että kampanjan viesti saavuttaisi lopulta jokaisen ihmisen Euroopassa.

5.10.2

Yhteiskunnassa, jossa julkisuuden henkilöitä — esimerkiksi olympiavoittajia — pidetään roolimalleina, voitaisiin tehdä entistä enemmän sen puolesta, että heidät saataisiin mukaan levittämään kampanjan viestiä.

5.10.3

Uusilla medioilla, joihin sisältyvät tietokonepelit ja Internet, on tärkeä rooli nuoren yleisön keskuudessa erityisesti siitä syystä, että niiden käyttö on yhteydessä liikalihavuuden lisääntymiseen.

5.10.4.

Elokuviin liittyvää tuotteiden esittelyä ja mainontaa tulisi pohtia erityisen huolellisesti todennäköisen yleisön kannalta. Tämä on erityisen tärkeää, kun yleisönä ovat lapset.

5.11.1

Valtiovallasta riippumattomia organisaatioita ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä tulisi pyytää suorittamaan Obesity Check. Organisaatioilta voitaisiin tiedustella, voivatko ne osoittaa erityisresursseja, luontoissuoritukset mukaan lukien, kampanjan tukemiseen jäsentensä ja omien organisaatioidensa parissa. Tällaisten organisaatioiden arvokas työ yhteisön tasolla tunnustetaan yleisesti ja on tärkeää minkä tahansa aloitteen onnistumiseksi.

5.11.2

Monet ihmiset katsovat, että vastuu liikalihavuudesta on yksilöllä itsellään. He ovat osaksi oikeassa, mutta lisäksi vastuuta on yhteiskunnalla, erityisesti yhteisöissä ruohonjuuritasolla. Kansalaisyhteiskunnalla ja valtiovallasta riippumattomilla organisaatioilla on tärkeä rooli aktiivisen asenteen edistämisessä. Ne voivat myös vaikuttaa yhteisten toimenpiteiden ja paikallisten aloitteiden avulla. Tällaisia voivat olla esimerkiksi urheiluseurojen tilojen antaminen koulujen käyttöön, paikallisten tiedotusvälineiden tuella toteutettavat paikalliset kampanjat, paikallisten tuottajien yhteistyö paikallisviranomaisten kanssa koulutuksen tukemiseksi tai se, että paikalliset maataloustuottajat toimittavat tuoretuotteita kouluille. Niiden tavoitteena voi olla varmistaa, että terveellisiä elintarvikkeita on saatavilla, ne ovat kohtuuhintaisia, soveliaita ja kestäviä.

5.11.3

Valtiovallasta riippumattomat organisaatiot voivat tukea strategiaa tehokkaasti, jos ne tekevät yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa erityisesti

5.11.4

Liikuntamuodot ja ruokavalio vaihtelevat sukupuolen, kulttuurin ja iän mukaan. Päätökset aterioista ja ravinnosta tekevät usein naiset. Päätökset pohjautuvat kulttuuriin ja perinteiseen ruokavalioon. Tällaiset erot tulisi siksi ottaa huomioon kansallisissa strategioissa.

6.1.1

Lapsuusiän liikalihavuus on yksi vakavimmista kansanterveysongelmista teollisuusmaissa ja yhä enenevässä määrin myös kehitysmaissa. Liikalihavuus yleistyy kaikissa lasten ikäryhmissä.

6.1.2

Liikalihavat lapset kärsivät monenlaisista liitännäisoireista, joista jotkut ovat välittömästi nähtävissä, toiset toimivat varoituksena tulevista sairauksista. Vaikka ennaltaehkäisy on lopulta tehokkain strategia epidemian katkaisemiseksi, tällä hetkellä liikalihavuudesta kärsivien lasten hoitaminen on tarpeen sekä heidän välittömän että tulevan terveydentilansa parantamiseksi.

6.1.3

Nuoruusiän liikalihavuuteen liittyy monia psykososiaalisia ja lääketieteellisiä komplikaatioita. Yleisimmät seuraukset liittyvät psykososiaalisiin toimintahäiriöihin ja sosiaaliseen eristäytymiseen. Monialaiset tutkimukset osoittavat, että ruumiinpaino sekä hyvä itsetunto ja myönteinen ruumiinkuva ovat kääntäen verrannollisia keskenään, erityisesti kasvuiässä. Nuorilla tytöillä ylipainon pelko liittyy tyytymättömyyteen omaa ruumista kohtaan, laihuuden ihannointiin ja bulimiaan.

6.1.4

Merkillepantavin sairaus tässä yhteydessä on kakkostyypin diabetes, joka aiheuttaa verenkiertojärjestelmän häiriöitä, munuaisten vaurioitumista ja sokeutta. Muita liikapainosta aiheutuvia sairauksia ovat eräät syöpämuodot (erityisesti rintasyöpä), sydän- ja verisuonitaudit (esimerkiksi korkea verenpaine), hengitysteiden sairaudet (esimerkiksi uniapnea), maksasairaudet, masennus sekä nivel- ja iho-ongelmat.

6.1.5

Eräät liikalihavuudesta johtuvat terveysongelmat näyttävät olevan kumottavissa, jos henkilö pudottaa painoaan.

6.2.1

Liikalihavuus on merkittävä taloudellinen taakka jo nyt vaikeuksissa oleville terveydenhuoltojärjestelmille ja aiheuttaa yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Terveys on keskeinen tekijä kehityksessä ja taloudellisen kasvun edellytys. Yhdistyneen kuningaskunnan tarkastusvirasto (National Audit Office) arvioi taloudelliset kustannukset noin 500 miljoonaksi punnaksi vuosittain suorina terveydenhoitokustannuksina ja 2 miljardiksi punnaksi laajempina kustannuksina talouselämälle.

6.2.2

Liikalihavuus on yleistä kaikissa sosiaaliluokissa, mutta erityisesti sosiaalisesti epäedullisessa asemassa olevissa ryhmissä, joilla saattaa olla vähiten käytettävissään turvallisia puistoja ja katuja ja jotka saattavat syödä hinnaltaan kaikkein edullisimpia elintarvikkeita; nämä ovat usein juuri tuotteita, jotka sisältävät kaikkein eniten rasvaa ja sokeria.

6.2.3

Teollisuusmaissa naisilla, jotka ovat ylipainoisia myöhäisessä nuoruusiässä ja varhaisaikuisiässä, on suurempi todennäköisyys pienituloiseen perheeseen ja naimattomaksi jäämiseen. Lisäksi ylipainoiset saattavat joutua sosiaalisen syrjinnän kohteeksi ja syrjityksi työpaikallaan.

6.2.4

Vitkastelemattoman, aktiivisen toiminnan ja valistuksen avulla voidaan varmistaa, että taloudelliset kustannukset vähentyvät myöhempinä vuosina. Säästetyt varat voidaan käyttää Euroopan kestävään kehitykseen.

—

Euroopan komissio ja jäsenvaltioiden hallitukset pyrkivät kahdenvälisten tiedotusstrategioiden, vastuullisten investointien ja konkreettiseen toimintaan keskittyneiden aloitteiden avulla ehkäisemään liikalihavuutta.

—

Koulutusjärjestelmissä edistetään terveitä elintapoja.

—

Terveyspalveluilla on resursseja edistää terveyttä.

—

Suunnittelusta vastaavat viranomaiset suosivat pyöräilyreittien, vihreiden puistojen ja liikuntapaikkojen rakentamista.

—

Elintarviketeollisuutta ohjaa kuluttajien tarve saada käyttöönsä kohtuuhintaisia, ravitsevia elintarvikkeita.

—

Vähittäiskaupan trendit varmistavat, että hyvää ruokaa on tarjolla kaikille, myös köyhissä yhteisöissä.

—

Maatalous, joka tuottaa runsaasti kohtuuhintaisia, tuoreita, terveellisiä tuotteita.

—

Liikenneteollisuus, joka pyrkii rajoittamaan liiallista auton käyttöä ja kannustaa turvalliseen kävelyyn ja pyöräilyyn.

—

Viestintäkulttuuri, joka vastustaa passiivista kuluttamista ja kannustaa liikuntaan.

—

Perhekeskeinen kulttuuri, jossa ruoka valmistetaan ja nautitaan yhdessä kotona; terveellisemmät ateriat kouluissa, sairaaloissa, sosiaalihuollon laitoksissa ja työpaikkaruokaloissa.

—

Muutos kohti kestäviä kulutustottumuksia, jotka edistävät luonnonvarojen säilyttämistä ja liikunnan lisäämistä.

—

Turvallisempi kaupunkiympäristö, jossa on vähemmän rikollisuutta ja kontrolloitu liikenne.

—

Tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden parantaminen sen varmistamiseksi, että jokaisella kotitaloudella on mahdollisuus saada käyttöönsä terveellisiä elintarvikkeita ja turvallisia vapaa-ajan käytön resursseja.

—

Vanhempien ja huoltajien tukeminen sen varmistamiseksi, että he voivat tehdä terveellisiä valintoja itsensä ja lastensa hyväksi.

6.3.4

Kansa valitsee vallanpitäjät. Kansalaiset ovat tärkeitä vaikuttajia yhteiskunnissa yksilöinä, ryhminä ja organisaatioina, ja voivat saada muutoksia aikaan. Kustannusten ei aina tarvitse olla taloudellisia. Yhdessä voimme aikaansaada muutoksen, kun lopetamme syyttelyn ja hyväksymme vastuumme.

7.1

On tarjolla ainutlaatuinen mahdollisuus muotoilla ja toimeenpanna tehokas strategia kuolemien ja sairauksien merkittäväksi vähentämiseksi parantamalla ruokavaliota ja edistämällä liikuntaa. Todisteet yhteyksistä näiden terveyteen vaikuttavien käyttäytymismuotojen ja myöhempien sairauksien ja heikentyneen terveyden välillä ovat vahvoja. Tehokkaita toimia, joiden ansiosta ihmiset voivat elää pidempään ja terveempinä ja joilla vähennetään epätasa-arvoa ja vahvistetaan kehitystä, voidaan suunnitella ja toimeenpanna yksinkertaisen ja selväpiirteisen kampanjan avulla, joka koskee kaikkia ja johon osallistuvat kaikki, ja jota arvioidaan jälkikäteen.

7.2

Ruokailu- ja liikuntatottumusten muuttaminen kohti terveellisempiä elämäntapoja edellyttää monien julkisten ja yksityisten tahojen yhteisiä ponnistuksia useiden vuosikymmenten ajan. Johdonmukaisen ja tehokkaan toimenpiteiden yhdistelmän avulla tapahtuvaa ajattelutapojen muutosta, valveutuneisuuden parantamista ja valistusta tarvitaan kaikilla tasoilla, samoin kuin psykologista tukea, tarkkaa seurantaa ja vaikutusten arviointia. Lisäksi yksilöiden on sitouduttava muutokseen ja koettava se omakseen.

7.3

Tästä visiosta voi tulla totta, kun aktivoidaan kansalaisyhteiskunnan koko potentiaali yhdessä tärkeiden sidosryhmien kanssa. Gandhin sanoin ”Sinun on oltava muutos, jonka haluat nähdä”.

—

25 jäsenvaltion EU:ssa ylipainoisia lapsia on 14 miljoonaa, heistä 3 miljoonaa liikalihavia.

—

Monissa EU-maissa yli puolet aikuisväestöstä on ylipainoisia, ja 20–30 prosenttia aikuisista luokitellaan liikalihaviksi.

—

Ylipainosta ja liikalihavuudesta kärsivien lasten lukumäärä EU:ssa kasvaa yli 400 000:lla vuodessa. Ongelma koskee lähes yhtä neljästä lapsesta 25 jäsenvaltion EU:ssa.

—

Pohjois-Euroopassa 10–20 prosenttia lapsista on ylipainoisia, Etelä-Euroopassa sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa luku on 20–35 prosenttia.

—

Työnantajat ja työnantajajärjestöt voivat pohtia terveempiä elämäntapoja työpaikalla ja esimerkiksi kannustaa terveellisten ruokien valintaan erityisesti myyntiautomaattien valikoimissa sekä perustaa urheilutiloja tai kuntosaleja. Pienempien yritysten kohdalla työntekijöitä voitaisiin kannustaa pohtimaan terveempiä elämäntapoja ja noudattamaan niitä. Yrityksen ulkopuolella, erityisesti koulutusalalla, työskentely olisi myös hyödyllistä. Aikasitoumus x tuntia kuukaudessa.

—

Ammattiliitot ja muut työntekijäjärjestöt voivat levittää jäsenilleen samankaltaista viestiä, kannustaa heitä sisällyttämään liikuntaa, kävelyä tai pyöräilyä päivittäisiin rutiineihinsa. Lisäksi he voivat viedä viestiä eteenpäin perheissään ja lähipiirissään.

—

Kansalaisjärjestöt ja erityisesti kuluttajajärjestöt voivat jäsentensä kanssa omistaa aikaa viestin levittämiseen muille instituutioille ja yhteisöille.

—

Yksityishenkilöt voivat sitoutua elintapojen muutokseen roolimalleina lisäämällä liikuntaa tai syömällä entistä terveellisemmin. Tietoa voidaan levittää suullisesti henkilöltä toiselle ja kannustaa myös muita yrittämään muutosta. Erityisen hyödyllistä tämä olisi perhepiirissä. Omista 15 minuuttia aikaasi kuukaudessa siihen, että kerrot muille omasta muutoksestasi.