EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52004AE1657

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnonmukaista maataloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma”KOM(2004) 415 lopullinen

OJ C 157, 28.6.2005, p. 167–172 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

28.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 157/167


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnonmukaista maataloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma”

KOM(2004) 415 lopullinen

(2005/C 157/30)

Komissio päätti 15. lokakuuta 2004 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta aiheesta.

Asian valmistelusta vastannut ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 16. marraskuuta 2004. Esittelijä oli Berndt Voss.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 15. ja 16. joulukuuta 2004 pitämässään 413. täysistunnossa (joulukuun 16. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 70 ääntä puolesta ja 2:n pidättyessä äänestämästä.

1   Johdanto

1.1

Luonnonmukaista maataloutta harjoittavien tilojen määrä on Euroopan unionissa viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana lisääntynyt voimakkaasti. Vuodesta 1985 vuoteen 2002 15:n jäsenvaltion EU:ssa luonnonmukaisesti viljeltävän maan pinta-ala on kasvanut 100 000 hehtaarista 4,4 miljoonaan hehtaariin ja tilojen määrä 6 300 tilasta 150 000 tilaan. Luonnonmukaisesti viljeltävän maan osuus maatalousmaasta on siten kasvanut 0,1:stä 3,3:een prosenttiin. Luonnonmukaisten elintarvikkeiden myynti on Euroopassa arvoltaan 11 miljardia euroa ja maailmanlaajuisesti 23 miljardia euroa.

1.2

Luonnonmukaista maataloutta ovat käytännössä kehittäneet etupäässä viljelijät asiasta kiinnostuneiden kuluttajien tuella vuodesta 1920 lähtien. Erikoismarkkinoihin kohdistuva kulutuskysyntä vakiintui 1970-luvulla. Yhteiskunnan ja talouden eri toimijoiden ansiosta 1980-luvulla luonnonmukainen tuotanto ja luonnonmukaisten tuotteiden kaupan pitäminen kasvoi ja alaa ryhdyttiin tukemaan ja valvomaan.

1.3

Ensimmäiset luonnonmukaista maataloutta koskevat EU:n laajuiset keskeiset säännökset annettiin neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2092/91 ja luonnonmukaista maataloutta harjoittavien maatalousyrittäjien keskeisten järjestöjen monivuotisten valmistelutöiden pohjalta. EU aloitti luonnonmukaisen maatalouden tukemisen vuonna 1992 sisällyttämällä tämän maatalouden muodon maatalouden ympäristönsuojelupolitiikkaan.

1.4

Maatalousneuvosto pyysi komissiota kesäkuussa 2001 ja joulukuussa 2002 esittämään luonnonmukaista maataloutta ja luonnonmukaisia elintarvikkeita koskevan toimintasuunnitelman. Komissio on tällä välin järjestänyt Internetissä kuulemisen, johon osallistui 1 136 kansalaista ja järjestöä. Tulokset on sisällytetty mm. komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan, joka käsittelee luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita ja luonnonmukaista maataloutta koskevan toimintasuunnitelman toteutettavuutta. Euroopan parlamenttia kuultiin heinäkuussa 2003. Eurooppalaiset hallitukset ja järjestöt sekä suuri yleisö osallistuivat laajasti tammikuussa 2004 järjestettyyn toimintasuunnitelman käynnistystilaisuuteen.

1.5

Toimintasuunnitelma edistää osaltaan merkittävällä tavalla yhteisen maatalouspolitiikan kehittämistä, ja siinä tuodaan selkeästi esiin, mikä tehtävä tällä maatalouden muodolla tulevaisuudessa on maatalouden ympäristönsuojelupolitiikassa. Tällainen kehitys edellyttää talouden toimijoiden ja ensisijaisesti tuottajien yhteistyötä. Siinä on lisäksi otettava huomioon tilojen taloudelliset edut. Jäsenvaltioiden valtiollisten ja alueellisten viranomaisten osallistuminen riittävän varhaisessa vaiheessa tulee olemaan ratkaisevan tärkeää toimintasuunnitelman onnistumisen kannalta.

1.6

ETSK suhtautuu myönteisesti luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnonmukaista maataloutta koskevaan eurooppalaiseen toimintasuunnitelmaan. Se toteaa kuitenkin, että EU:n hallinnon käyttöön on asetettava riittävät aineelliset ja henkilöstöresurssit, jotta suunnitelmaan liittyvät tehtävät voidaan tulevaisuudessa hoitaa tyydyttävällä tavalla. Tässä yhteydessä komitea panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan parlamentti päätti ensimmäisessä käsittelyssä sisällyttää toimintasuunnitelman tukitoimia, mm. maataloustuotteiden laatua parantavia toimia, koskevaan budjettikohtaan.

2   Komission asiakirjan sisällöstä

2.1

Komissio toteaa, että luonnonmukainen maatalous edistää osaltaan merkittävästi EU:n politiikan toimia, joilla pyritään korkeatasoiseen ympäristönsuojeluun. Ongelmallisina aloina mainitaan torjunta-aineet, lannoitteet, maaperänsuojelu, lajiensuojelu, luonnonsuojelu, eläinsuojelu ja elintarviketurvallisuus.

2.2

Komission mukaan luonnonmukaisen maatalouden alaa on määrätietoisesti kehitettävä ja hyödynnettävä sen markkinapotentiaali. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tilojen tulotasoon ja luonnonmukaisen maatalouden kahteen tehtävään: a) luonnonmukaisten tuotteiden tuottamiseen; tuotteista on ympäristötekijöiden huomioon ottamisesta johtuvan pienentyneen sadon takia saatava korkeampi hinta, ja b) julkishyödykkeiden tuottamiseen; näistä tuotteista ei voi saada markkinahintaa, ja siksi ne on rahoitettava julkisista varoista.

2.3

Toimintasuunnitelma sisältää kolme painopistettä:

luonnonmukaisten elintarvikkeiden markkinoiden tietopohjainen kehittäminen ja kuluttajavalistuksen lisääminen

luonnonmukaiseen maatalouteen myönnettävän julkisen tuen tehostaminen

luonnonmukaista maataloutta koskevien yhteisön standardien sekä tuontia ja tarkastusta koskevien vaatimusten parantaminen ja lujittaminen.

2.4

Toimintasuunnitelmassa ehdotetaan 21:tä tointa, joista kaksi vaikuttaa talousarvioon ja ne toteutetaan nykyisten määrärahojen puitteissa. Toimintasuunnitelman täytäntöönpano riippuu komission henkilöstöresurssien riittävyydestä. Muutoin komissio aikoo viipymättä toteuttaa tarvittavat toimet suunniteltujen toimintalinjojen mukaisesti. Toimintasuunnitelmassa ei aseteta konkreettisia tavoitteita eikä aikataulua.

3   Yleistä

3.1   Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus

3.1.1

Kesäkuussa 2003 tehdyissä maatalousuudistusta koskevissa Luxemburgin päätöksissä säädetään monien tuotteiden hallinnollisten tavoitehintojen alentamisesta, mikä heikentää turvaverkkoa. Suorien tukien laajamittainen irrottaminen tuotannosta on maatalousuudistusta koskevien päätösten uusi ydinasia. Komission mukaan se saattaa kuitenkin johtaa hintojen vakautumiseen ja jopa nostaa maataloustuotteiden hintoja. Koska luonnonmukaisten tuotteiden tuottajahinnat riippuvat tuottajahintojen yleisestä tasosta, tämä voisi avata luomutiloille markkinoilla uusia tuottomahdollisuuksia. Komitea korostaa, että tämä näkymä on mahdollinen ainoastaan, mikäli yhteisön etuuskohtelu säilytetään riittävällä tasolla ja kattaa kaikki maataloustuotteet.

3.1.2

Luonnonmukaisen maatalouden tukeminen riippuu myös YMP:n toisen pilarin varojen kokonaismäärästä. Jäsenvaltioille ei aseteta pakollista velvoitetta tukea tätä maatalouden muotoa. ETSK toteaa, että jäsenvaltioissa ja alueilla, jotka tukevat luomuviljelyä ja luonnonmukaista elintarviketaloutta, kyseinen taloudenala on erityisen laaja ja hyvin vakaa. Olisi seurattava tarkasti, kuinka tarmokkaasti jäsenvaltiot muotoilevat ja toteuttavat uuden Euroopan maaseudun kehittämisrahaston toimia.

3.1.2.1

Komitea seuraa edessä olevia päätöksiä unionin rahoitusnäkymistä hyvin huolestuneena. Erityisesti maaseudun kehittämiseen myönnettävät varat ovat leikkausuhan alaisia. ETSK huomauttaa, että nämä varat ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan maaseutualueiden vakauttamisen ja innovatiivisen kehittämisen kannalta. Komitea on jo lausunut näkemyksensä aiheesta maaseudun kehittämispolitiikan tulevaisuutta käsittelevässä oma-aloitteisessa lausunnossaan (1) ja laatii parhaillaan lausuntoa, jossa käsitellään Euroopan maatalouden kehittämisrahastoa koskevaa asetusehdotusta (2).

3.1.3

Maaseudun kehittämisvaroista kiinnostuneiden piiri kasvaa jatkuvasti, ja laajentumisen myötä siihen liittyy kymmenen uutta maata. Koska tuen mukauttamiseen osoitetuista varoista lisäksi 80 prosenttia on käytettävä varojen alkuperämaissa, vapautuvia lisävaroja on erittäin rajoitetusti.

3.1.4

Koska luonnonmukaisen maatalouden kyky tuottaa julkishyödykkeitä on muiden maatalouden tuotantokäytäntöjen tavoin hyvä, komitea kehottaa komissiota, neuvostoa ja parlamenttia varmistamaan, että kesäkuussa 2003 päätetyt YMP:n muutokset eivät haittaa maaperän asianmukaista hyödyntämistä. Lisäksi komitea edellyttää, että toiseen pilariin ja maaseudun kehittämiseen suunnataan riittävästi varoja yhteisön ensisijaisia tarpeita ajatellen.

4   Erityistä

4.1   Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden markkinat

4.1.1   Luonnonmukaiset tuotteet kuluttajan näkökulmasta

4.1.1.1

Luonnonmukaisen maatalouden markkinatoimijat, erityisesti tuottajat, ovat jo vallanneet niin mainittavan osuuden elintarvikemarkkinoista, ettei ETSK:n arvion mukaan enää kaikissa jäsenvaltioissa voida puhua kapean markkina-aukon hyödyntämisestä. Sekä joillakin EU:n alueilla että joidenkin yksittäisten tuotteiden osalta luomutilojen tai -elintarvikkeiden osuus on jo nyt erittäin suuri. Niinpä hyvin monet lastenruokien valmistuksessa käytettävät raaka-aineet saadaan jo nyt luonnonmukaisesta tuotannosta.

4.1.1.2

Euroopassa on alueellisia ja tuotekohtaisia painopisteitä luonnonmukaisten elintarvikkeiden tuotannossa, jalostuksessa ja markkinoinnissa samoin kuin alan tutkimuksessa sekä perus- ja täydennyskoulutuksessa. Tämä voi johtua luonnollisista alueellisista erityispiirteistä, mutta myös paikallisten taloustoimijoiden dynaamisesta vuorovaikutuksesta. Komitea kehottaa komissiota kiinnittämään toimintaohjelmassa erityistä huomiota tähän Euroopassa käynnissä olevaan luonnonmukaisen maataloustuotannon klusterien muotoutumiseen.

4.1.1.3

Luonnonmukainen elintarviketalous on osoittautunut monille yrityksille toimeentulon turvaavaksi mahdollisuudeksi erityisesti maataloudessa, mutta myös jalostuksen ja kaupan pitämisen aloilla.

4.1.2   Markkinamekanismi

Luonnonmukaisten tuotteiden myyntiketjun korkeammat kustannukset myötävaikuttavat varmasti osaltaan korkeampiin hintoihin tuotanto-, jalostus- ja vähittäiskaupan aloilla. Komitea suhtautuukin siksi erittäin myönteisesti aloitteisiin alueellisten jalostus- ja kaupanpitorakenteiden perustamiseksi, koska ne voivat lähentää tuottajia ja kuluttajia toisiinsa ja tehdä hinnanmuodostusmekanismeista entistä ymmärrettävämpiä. Toisaalta on tunnustettava, että joissakin jäsenvaltioissa elintarvikekauppa on huomattavan keskittynyttä, mikä voi aiheuttaa merkittäviä paineita myös luonnonmukaisten tuotteiden tuottajahintoihin.

4.1.3   Tietopohjainen kysyntä

ETSK suhtautuu hyvin myönteisesti toimen 1 puitteissa ehdotettuihin toimenpiteisiin tiedotus- ja myynninedistämistoiminnan tukemiseksi. Olisi kuitenkin otettava huomioon yksittäisissä jäsenvaltioissa saadut kokemukset siitä, että suurkeittiöiden, työpaikkaruokaloiden, koulujen ym. suorittamiin ostoihin kohdistuu erityisiä hintapaineita. Erityisesti sellaisten suurkeittiöiden asema korostuu, jotka huolehtivat lapsista sekä ikääntyneistä ja sairaista ihmisistä.

4.1.4   Toisistaan poikkeavien standardien aiheuttamat markkinaongelmat

Ehdotettu Internet-tietokannan perustaminen jäsenvaltioiden ja alueiden erilaisten säännösten vertailemiseksi voi olla hyödyllinen keino edistää tavaravaihtoa yhtenäismarkkinoilla. Sen sijaan olisi liioiteltua vaatia kaikkien erojen täydellistä purkamista. Eroilla on usein alueelliset, alakohtaiset ja kulttuuriset juuret, ja ne antavat siksi virikkeitä innovaatioille ja standardien ja tuotteiden laadun kehittämiselle edelleen.

4.1.5   Tarjonnan ja kysynnän seuranta ja erittely

Luonnonmukaisten tuotteiden tuotantoa ja markkinoita koskevien tilastotietojen keruun parantaminen (toimi 3) on mielekästä. Tilastotietoja kerättäessä ja työstettäessä on kuitenkin varmistettava, että markkinaosapuolet (ostajapuoli koostuu muutamista suurista kauppayrityksistä ja myyjäpuoli useista pienistä ja keskikokoisista maatalousyrityksistä) hyötyvät lisätietojen keruusta tasavertaisesti tai että siitä ei ainakaan aiheudu haittaa maataloudelle. Lisäksi on edelleen pyrittävä näitä aloja koskevien tilastotietojen keruuseen ja ripeään julkaisemiseen uusissa jäsenvaltioissa.

4.2   EU:n yleiset toimintaperiaatteet ja luonnonmukainen maatalous

4.2.1   Luonnonmukainen maatalous osana yhteistä maatalouspolitiikkaa

Komitea pohtii, onko eurooppalaista monitoimisen maatalouden mallia, josta luonnonmukainen maatalous ympäristönsuojeluhyötyineen muodostaa tärkeän osan, perusteltu riittävästi kansainvälisissä WTO-neuvotteluissa yhteisen maatalouspolitiikan kestävyyden varmistamiseksi ja erityisesti, jotta YMP:n toisen pilarin tuet voitaisiin säilyttää ”vihreässä laatikossa”.

4.2.2   Maaseudun kehittäminen

EU-toimenpiteitä koskevan Internet-valikon luomisen lisäksi suositellaan, että elintarvikealan pienten- ja keskisuurten jalostus- ja myyntiyritysten hygienia- ja terveysstandardit sopeutetaan niiden erityisen riskipotentiaalin mukaan luonnonmukaisten elintarvikkeiden paikallisen tuotannon edistämiseksi. Pienet käsiteolliset yritykset, jotka jalostavat ja markkinoivat vain pieniä määriä omalla alueellaan, eivät usein pysty noudattamaan suuria määriä jalostaville yrityksille asetettuja standardeja. Tällaiset standardit estävät usein investointeja ja haittaavat siten työpaikkojen perustamista maaseudulle. Komitea korostaa erityisesti, että pieniin alueellisiin ja käsiteollisiin, erityisesti maito- ja lihatuotteiden jalostus- ja kaupanpitoyrityksiin — sekä luonnonmukaisesti että perinteisellä tavalla toimiviin — sovellettavia standardeja on välttämätöntä mukauttaa. Sen vuoksi niiden tulee voida turvautua samanlaiseen poikkeusmenettelyyn, joka on jalostavien yritysten käytettävissä. ETSK pitää luonnollisesti edelleen ehdottoman ensisijaisena seikkana niiden elintarviketurvallisuuden periaatteiden noudattamista, jotka on esitetty elintarvikkeiden turvallisuutta koskevassa valkoisessa kirjassa, sekä tuoretta alan säännöstöä.

4.2.2.1

Toimessa 6 ehdotetaan aloitetta, jossa luonnonmukaisesta maataloudesta pyritään tekemään paras vaihtoehto ympäristön kannalta herkillä alueilla. On varottava, ettei tämä johda luonnonmukaisessa maataloudessa epätasa-arvoiseen tarjontatilanteeseen ja sen seurauksena poliittisiin kilpailunvääristymiin. Kyseisten alueiden vaikeutuneet viljelyedellytykset on kuvattava riittävän laajasti.

4.2.2.2

ETSK:n käsityksen mukaan toimintaohjelmassa ei oteta huomioon luonnonmukaisen maatalous- ja elintarvikealan suurta merkitystä erityisesti maaseudun työllisyystilanteelle. EU:n jäsenvaltioissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että luonnonmukainen maatalous on lähestulkoon ainoa ala, jolla toimeentuloedellytykset maataloudessa ja tuotantoketjussa siihen niveltyvillä aloilla täyttyvät. Samoin komitea korostaa, että kaikilla laadukkailla maataloustuotteilla, joilla on alueellinen alkuperämerkintä on myönteisiä vaikutuksia maaseutualueiden kehitykseen.

4.2.2.3

Toimi 6 sisältää ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen sekä neuvonnan. Kyseisten maatalouden tuotantomenetelmien sekä luonnonmukaisten tuotteiden markkinoinnin ja jalostuksen tehostamiseksi maatalouden kehittämisen yhteydessä on tarpeen korostaa selkeämmin tiedon ja osaamisen välittämistä.

4.3   Tutkimus

4.3.1

Luonnonmukainen maatalous tarjoaa hyödynnettäväksi maanviljelysmenetelmän, jossa tarkoituksellisesti otetaan käyttöön ja kehitetään edelleen vain sellaisia menetelmiä, välineitä ja tekniikoita, joiden ympäristövaikutus on mahdollisimman pieni.

4.3.2

Komitea pitää luonnonmukaisen maatalouden julkisesti rahoitettua tutkimusta erityisenä haasteena. Tutkimusaloista, joihin yksityisesti investoidaan vähän ja jotka ovat yhteiskunnallisesti erittäin tärkeitä, on tultava julkisen tutkimustuen ydinaloja. Luonnonmukainen maatalous olisi yhdessä tekniikan vaikutusten arvioinnin kanssa luokiteltava EU:n tutkimuksen puiteohjelman ensisijaiseksi aihealueeksi.

4.3.3

Komitea suhtautuu luonnonmukaista maataloutta koskevan tutkimuksen vahvistamiseen myönteisesti. Tutkimuksen tavoitteet on eriteltävä ja niiden johdonmukaisuus muiden yhteisen maatalouspolitiikan alojen kanssa on tutkittava. Koulutusta, tietämyksen siirtoa ja monitieteisyyden tärkeyttä olisi korostettava komission toimintaohjelmassa luonnonmukaisen elintarvikealan menestyksekkään kehittämisen edellytyksinä nykyistä selkeämmin ja myös rahoituksen osalta.

4.3.4

Sekä kasvien että kotieläinten jalostustutkimusta on kiireesti suunnattava luonnonmukaiseen suuntaan. Tässä yhteydessä on kyse myös mukautettujen rotujen ja lajikkeiden kehittämisestä edelleen niiden markkinoitavuuden varmistamiseksi.

4.4   Standardit ja tarkastus — luotettavuuden turvaaminen

4.4.1   Asetuksessa käytetty käsite

Vaikka luonnonmukaisesta maataloudesta on annettu asetus, asiaa koskevia perusperiaatteita ei toistaiseksi ole vahvistettu. Tämä voidaan selittää vain historiallisilla tekijöillä. Joissakin jäsenvaltioissa, joissa tällä maatalouden muodolla on pitkät perinteet, perusperiaatteet ovat olleet jo pitkään selvät. Olisikin sovittava perusperiaatteista ja määritelmistä (toimi 8) ja otettava siinä yhteydessä huomioon IFOAM:n (3) kokemukset. Komitea haluaa, että tässä yhteydessä otetaan huomioon erityisesti myös historiallinen kehitys uusissa jäsenvaltioissa.

4.4.1.1

Edellä mainittuun liittyen on lisäksi otettava huomioon se, että joidenkin luonnonmukaisen maatalouden kansallisten järjestöjen näkemyksen mukaan käsitteeseen sisältyvät ekologisten perusteiden lisäksi myös sosio-ekonomiset periaatteet, kuten arvokkaiden, yhteiskunnallisesti vakaiden työpaikkojen luominen maaseudulle. Luonnonmukaista maataloutta koskevia asetuksia olisikin mukautettava tapauskohtaisesti perusperiaatteita korostaen. Lisäksi määräkestoisten siirtymäaikojen myöntäminen olisi tarkistettava tapauskohtaisesti (toimi 9).

4.4.2   Standardien soveltamisala luonnonmukaisessa tuotannossa

Sen lisäksi että kasvinjalostuksen ja eläinten kasvatuksen jalostussääntöjä pyritään yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan, on kiinnitettävä huomiota siihen, että pienten ja keskikokoisten maatalousyritysten vaikutusmahdollisuudet jalostustyöhön säilyvät, jotta vältetään monien viljelykasvien ja siipikarjan jalostuksessa vallitsevien monopolirakenteiden muodostuminen alalle. Edellä mainittujen yritysten on jo mahdotonta saada käyttöönsä luonnonmukaiseen maatalouteen soveltuvia lajeja ja rotuja. Koska parannettujen eläintensuojelustandardien täytäntöönpanon seurauksena saattaa usein olla kustannuksia aiheuttavia karjasuojien muutos- tai uudisrakennustöitä, on tässä yhteydessä muistettava myös investointitukien merkitys. Kasvinviljelyn alalta puuttuvat edelleen perinteisten maatiaislajikkeiden tai lajikerekistereistä poistettujen vanhojen viljelykasvilajikkeiden liikkuvuutta koskevat säännökset. Komitea pitää tätä valitettavana ja kehottaa komissiota ryhtymään toimiin puuttuvien säännösten valmistelemiseksi.

4.4.2.1

Toimeen 10 (viimeinen luetelmakohta) liittyen olisi selitettävä, tarkoitetaanko käsitteellä ”luonnon monimuotoisuus” viljelykasveja ja tuotantoeläimiä vai onko se ymmärrettävä laajemmin käsittämään koko eläimistö ja kasvisto. ETSK viittaa myös siihen, ettei tämä tehtävä YMP:n tavoitteiden mukaan voi olla yksinomaan luonnonmukaisesti toimivien yritysten harteilla.

4.4.2.2

Vaikkakin energiaa ja luonnonvaroja säästävät menettelyt ovat luonnonmukaisen maatalouden ytimessä, ETSK ei hyväksy niitä koskevien erillisten standardien käyttöönottoa. Tehokkailla maataloutta ja taloutta kokonaisuudessaan koskevilla ohjeistuksilla on etusija.

4.4.2.3

Ensimmäisten esim. viiniä ja vesiviljelytuotteita koskevien EU:n eko-direktiivien antaminen on erittäin myönteistä. Komitea katsoo, että ne vaikuttavat myös myönteisesti näiden alojen perinteisiin tuotantotapoihin.

4.5

Komitea suhtautuu myönteisesti toimessa 11 ehdotettuun teknistä neuvontaa antavan riippumattoman asiantuntijapaneelin perustamiseen, sikäli kuin myös asianomaiset tahot eli viljelijät, jalostajat sekä kuluttajat voivat osallistua siihen asianmukaisesti, jotta väestön luottamus paneeliin voidaan varmistaa. Toimen menestyksekkään toteutuksen edellytykset eli tarkka aikataulu, tavoitteet ja tarvittavat varat kuitenkin puuttuvat.

4.6   Muuntogeeniset organismit (GMO)

4.6.1

Komitea pahoittelee sitä, että toimintaohjelmassa rajoitutaan tältä osin vain raja-arvoihin eikä tarjota kokonaisnäkemystä rinnakkaiselon turvaamisesta luonnonmukaisen maatalouden edellytyksenä.

4.6.2

Muuntogeenisten organismien kieltäminen luonnonmukaisessa maataloudessa on erityisen merkittävää nykyisen rinnakkaiselon sääntöjä koskevan keskustelun kannalta. Tässä kohdassa esitettyjä suosituksia voidaan pitkälti noudattaa. Sitä osaa (perinteisestä tai luonnonmukaisesta) maataloudesta, jossa ei käytetä muuntogeenisiä organismeja, ei saa rasittaa GMO:iden levittämisestä aiheutuvilla kuluilla tai tulojen vähentymisellä.

4.6.3

Yleiseksi enimmäisraja-arvoksi luonnonmukaisessa maataloudessa käytettäville siemenille on asetettava analyysiherkkyyden alaraja, eli määriteraja (toimi 12). Komitean käsityksen mukaan sitä on pidettävä raja-arvona myös perinteisten GMO-vapaiden siemenien osalta. Muuten on pelättävissä myös luonnonmukaisten tuotteiden nopeasti lisääntyvä saastuminen muuntogeenisillä aineksilla, mikä vaarantaisi luonnonmukaisen maatalouden perusteet Euroopassa. Tässäkin yhdenmukaistaminen on välttämätöntä EU:n sisärajoilla levittäytyvien viljelyalojen sekä tavaroiden vapaan liikkuvuuden vuoksi.

4.7   Tarkastusjärjestelmät

Toimen 13 mukaisen riskianalyysiin perustuvan lähestymistavan käyttöönotto tarkastusten parantamiseksi on kannatettava. ETSK huomauttaa, että toimintasuunnitelman saksankielisessä toisinnossa — toisin kuin englanninkielisessä — väitetään, että suurin riski liittyy maatalouden toimijoiden vilpillisiin menettelyihin. ETSK kehottaa korjaamaan tämän pikaisesti. Riskianalyysissa ja tarkastusjärjestelmän riskinhallinnassa on pikemminkin otettava huomioon ne varsinaiseen tuotantoketjun ulkopuoliset alueet, joita on maatalouteen liittyvillä aloilla, kuten jalostuksessa ja kaupassa. Tarkastusjärjestelmien parantamisen yhteydessä on huolehdittava byrokratian vähentämisestä ja kustannusten kohtuullisuudesta. Tarkastusorganisaation tehokas verkottaminen voi olla hyödyllistä.

4.8   Tuonti

4.8.1

Kehitettäessä edelleen luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden tuonnin sääntelyä on otettava huomioon muuntogeenisten organismien aiheuttama pilaantumisriskin kasvu.

4.8.2

Komitea korostaa, että edistettäessä Välimeren talousaluetta on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonmukaisen maatalouden mahdollisuuksiin. Luonnonmukaisen viljelyn keskuksia on vahvistettava ja niiden verkottumista edistettävä.

4.8.3

Kilpailusyistä ja erityisesti, jotta luonnonmukainen maatalous Euroopassa säilyttäisi mahdollisuutensa markkinoilla, kansainvälissä kauppasopimuksissa ei ole aiheellista antaa luonnonmukaisille tuotteille laajempia myönnytyksiä kuin perinteiselle tuonnille.

5   Yhteenveto

5.1

Komitea on tyytyväinen luonnonmukaista maataloutta ja luonnonmukaisia elintarvikkeita koskevan toimintasuunnitelman julkaisemiseen. Näin komissio vastaa paitsi maatalousneuvoston kehotukseen myös monien kansalaisten odotuksiin. Täydentävien ehtojen soveltamisen sekä hyvien maatalous- ja ympäristökäytäntöjen määrittelyn myötä korostuvat vaatimukset eurooppalaisen maatalouspolitiikan kehittämiseksi ympäristöä säästävään suuntaan.

5.2

ETSK suhtautuu myönteisesti kohdennettuihin markkinointikampanjoihin ja kuluttajatiedotukseen. Komitea edellyttää kuitenkin, ettei elintarvikekaupan ja jalostuksen nykyisiä epäsymmetrioita kärjistetä entisestään.

5.3

Tämä työllisyysnäkymien ja julkishyödykkeiden tuotannon vuoksi tärkeä ala on otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan maaseudun kehittämisrahaston ohjelmassa ja siihen sisältyvissä maataloustuotteiden laadun parantamiseen tähtäävissä toimenpiteissä.

5.4

Pyrkimykset standardien ja valvonnan yhdenmukaistamiseksi eivät saa rasittaa liiaksi tiloja, ja niissä on jätettävä tilaa alueellisille erityispiirteille. EU:n luomutunnuksen ei tulisi estää alkuperämerkintöjen käyttämistä EU:ssa tuotetuissa tuotteissa eikä kolmansista maista tuoduissa tuotteissa.

5.5

Käsiteltäessä rinnakkaiseloa muuntogeenisten organismien kanssa tiedonannossa ei vastata kysymykseen siitä, miten luonnonmukainen tuotanto voidaan tulevaisuudessa taata koko Euroopassa. Raja-arvo muuntogeenisten organismien esiintymiselle kaikissa siemenissä on tästä syystä asetettava havaitsemiskynnyksen kohdalle.

5.6

Luonnonmukainen viljely on asetettava EU:n tutkimuksen puiteohjelmassa entistä tärkeämmälle sijalle. Alan suuri kokonaisyhteiskunnallinen hyöty sekä yksityisten tutkimusvarojen vähäisyys edellyttävät tällaista painotusta.

5.7

Euroopan parlamentin päätöksellä, jonka mukaan maataloustuotteiden laadun parantamiseen tarkoitetun budjettikohdan varoja voidaan käyttää toimintasuunnitelmaan, unionin tason poliittiset päätöksentekijät ovat alkaneet poistaa mainittuja henkilöstö- ja resurssipuutteita.

5.8

ETSK seuraa hyvin huolestuneena rahoitusnäkymistä käytävää keskustelua. Maatalouden kehittämiseen tarkoitettujen varojen vähentäminen taannuttaisi myös luonnonmukaista maataloutta ja luonnonmukaista elintarviketuotantoa.

Bryssel 16. marraskuuta 2004

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Anne-Marie SIGMUND


(1)  ETSK:n oma-aloitteinen lausunto aiheesta ”YMP:n toinen pilari: maaseudun kehittämispolitiikan mukauttamisen tulevaisuudennäkymät (Salzburgin konferenssin seuranta)”.

(2)  Valmisteilla oleva ETSK:n lausunto aiheesta ”Ehdotus neuvoston asetukseksi maaseudun kehittämisen tukemisesta Euroopan maatalouden kehittämisrahaston kautta”.

(3)  Maailman luonnonmukaisen viljelyn järjestöjen liitto (International Foundation of Organic Agriculture Movements, IFOAM).


Top