30.4.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 112/53

1.1

Komissio esitti 8. tammikuuta 2004 ehdotuksen Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 337/75 muuttamisesta. Asiakirjassa (1) ehdotetaan keskuksen perustamissäädöksen muuttamista ja perustellaan sitä sekä esitellään ehdotuksen taustoja.

1.2

Ehdotetun asetuksen taustalla on EU:n tuleva laajentuminen sekä tavoite mukauttaa keskuksen työ- ja toimintatapoja ja etenkin sen keskeisten elinten (hallintoneuvoston, puheenjohtajiston ja johtajan) tehtäviä tuleviin perusedellytyksiin.

1.3

Komissio perustelee tarkistusehdotuksiaan seuraavilla seikoilla:

1.4

Komissio vastaa käsiteltävällä asiakirjalla Euroopan parlamentin kehotukseen ja esittää seuraavat Cedefopia koskevat ehdotukset:

1.5

Komissio ehdottaa myös seuraavia uudistuksia keskuksen sääntöihin:

2.1

Cedefopin, Dublinissa sijaitsevan Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön sekä Bilbaossa sijaitsevan Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston yhteisenä tunnusmerkkinä on työmarkkinaosapuolten huomattava osallistuminen elinten hallintoon. Kyseisten virastojen hallintoneuvostojen jäsenistä lähes kaksi kolmannesta edustaa tätä nykyä työmarkkinaosapuolia. Tämä kuvastaa jäsenvaltioiden työmarkkinaosapuolten merkitystä sosiaali-, työsuojelu- ja ammattikoulutuspolitiikassa useimmissa jäsenvaltioissa. Näin ollen niiden voimakas nivominen kestävän ja vastuullisen politiikan muotoiluun kyseisillä aloilla myös unionin tasolla on tarpeellista ja itsestään selvää.

2.2

Edellä mainituista kolmesta yhteisön erillisvirastosta, joilla on kolmikantaisuuteen perustuva hallintorakenne, Cedefop on ensimmäinen, jossa on määrä toteuttaa Euroopan parlamentin edellyttämä mukauttaminen. Samankaltainen tarkistus toteutetaan piakkoin kahdessa muussakin erillisvirastossa (Eurofound ja EU-OSHA). Thessalonikissa sijaitsevan Cedefopin työtapaa ja hallintorakenteita koskevat ehdotetut muutokset viitoittavat näin ollen kahden edellä mainitun erillisviraston muutoksia.

2.3

ETSK:n mielestä ehdotukset on tutkittava erityisen huolellisesti, etenkin mitä tulee työmarkkinaosapuolten hyviksi osoittautuneiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien säilyttämiseen keskuksen toiminnassa, johdossa ja hallinnossa. Muutokset yhteisön erillisvirastojen keskeisten elinten roolissa ja kokoonpanossa saattavat nimittäin vaikuttaa hallintoneuvostossa edustettuina olevien ryhmien mukaan nivomiseen ja osallistumismahdollisuuksiin.

2.4

Tässä yhteydessä ei unionin laajentumisella tule ETSK:n mielestä perustella työmarkkinaosapuolten aseman heikentämistä erillisvirastoissa kustannustehokkuuden ja työtapojen tehostamisen nimissä. Pikemminkin on laadittava säännökset, joiden mukaan työmarkkinaosapuolten osallistuminen on säilytettävä ja mukautettava tulevaisuudessa muuttuviin edellytyksiin.

2.5

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että kaikkien keskuksen johdon ja hallinnon kokoonpanoa ja suuntaviivoja koskevien tarkistusehdotusten yhteydessä on erityisen tärkeää säilyttää kolmikantaisuuteen perustuva hallintorakenne ja siten kaikkien jäsenvaltioiden työmarkkinaosapuolten tasapuolinen osallistuminen, mikä on keskuksen onnistuneen toiminnan avaintekijä. Vain näin varmistetaan, että kaikki asianomaiset toimijat nivotaan mukaan toimintaan ja että ammattikoulutusjärjestelmien ja -suunnitelmien moninaisuus otetaan huomioon keskuksen työssä.

2.6

Niin tärkeää kuin onkin varmistaa hallintoelinten tuleva toimintakyky ja niin ymmärrettäviä kuin perustelut unionin laajentumisen ennustetuista vaikutuksista hallintoneuvoston kokoonpanosta aiheutuviin kustannuksiin ovatkin, on ETSK:n mielestä tarkistuksen yhteydessä kuitenkin otettava huomioon, ettei keskuksen hallintoelimissä edustettujen ryhmien edustavuutta eikä vaikutusmahdollisuuksia kavenneta eikä päätöksenteon laajuutta ja syvyyttä vähennetä tai osallistumisen jatkuvuutta heikennetä.

2.7

Nämä edellytykset huomioon ottaen ETSK kannattaa useimpia komission muutosehdotuksia. Se katsoo kuitenkin aiheelliseksi tehdä joihinkin kohtiin seuraavassa esitettyjä huomioita sekä toivoo, että ne otetaan lukuun Cedefopin perustamisasetusta tarkistettaessa.

3.1

Hyviksi osoittautuneiden käytänteiden virallistaminen: Useissa komission muutosehdotuksissa esitetään keskuksen hyviksi osoittautuneiden käytänteiden virallistamista. Tämä koskee ennen kaikkea hallintoneuvoston puheenjohtajiston työtä, työmarkkinaosapuolten osallistumista jäsenvaltio- ja unionitasolla, yhteistyötä yhteisön muiden organisaatioiden kanssa sekä keskuksen hallintoelimissä edustettujen ryhmien toiminnan koordinaatiota. ETSK kannattaa hyviksi osoittautuneiden, tähän mennessä pitkälti epävirallisten käytänteiden virallistamista. Komitea toivoo, että näin lisättäisiin avoimuutta, tehokkuutta ja myös vastuuta sekä varmistettaisiin ja vahvistettaisiin keskuksen kolmikantaisuuteen perustuva luonne.

3.2

Unionitasolla toimivien työmarkkinaosapuolten rooli: ETSK on tässä yhteydessä tyytyväinen myös siihen, että unionitasolla toimiville työmarkkinaosapuolille annetaan merkittävä rooli keskuksen hallinnossa, sillä uudessa asetusehdotuksessa perustetaan ryhmien koordinaattorien tehtävä ja annetaan heille oikeus osallistua hallintoneuvoston ja puheenjohtajiston kokouksiin (5). Euroopan ammatillisella yhteisjärjestöllä (EAY) sekä Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestöllä (UNICE) on tässä yhteydessä keskeinen asema. Kyseisen merkittävän tehtävän korostamiseksi ETSK esittää, että koordinaattoreille annettaisiin ehdotetun asetuksen 4 artiklan 5 kohtaa muuttamalla myös äänioikeus hallintoneuvostossa ja puheenjohtajistossa ja että koordinaattori osallistuisi osana kyseisen unionitasolla toimivan työmarkkinaosapuolen merkittävää tehtävää myös keskuksen johdon (johtaja, apulaisjohtaja) nimeämiseen.

3.3

Yhteistyö organisaatioiden ja yksikköjen kanssa: ETSK on Lissabonin strategiaa sekä ammatillisen koulutuksen ja siihen sisältyvän elinikäisen oppimisen merkitystä ajatellen tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa säädetään keskuksen yhteistyöstä Torinossa sijaitsevan Euroopan koulutussäätiön kanssa (6). Komitea toivoo, ettei kyseisten itsenäistä tehtävää harjoittavien, ammattikoulutuksen alalla toimivien virastojen yhteistyö pääty tähän, vaan että näin vauhditetaan myös muiden unionin organisaatioiden ja yksikköjen kanssa tehtävää yhteistyötä ja entistä parempaa yhteensovittamista ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen alalla. Esimerkkinä yhteistyökumppaneista mainittakoon yleissivistävän ja korkeakoulutuksen alalla toimiva komission Eurydice-yksikkö.

3.4

Hallintoneuvoston kokousten vähentäminen: Komissio ehdottaa hallintoneuvoston kokousten vähentämistä kahdesta yhteen vuosittaiseen kokoukseen, jotta kompensoitaisiin laajentumisen vuoksi kasvaneesta hallintoneuvoston jäsenmäärästä aiheutuvat kustannukset (7). Komissio perustelee ehdotustaan myös hallintoneuvoston uudella, entistä voimakkaammalla strategisella roolilla, jonka myötä hallintoneuvoston hallinnollisia tehtäviä vähennetään ja siirretään puheenjohtajistolle ja johdolle.

ETSK epäilee tässä yhteydessä, että koska hallintoneuvoston kokoukset suunnitellaan järjestettävän nyt vain kerran vuodessa, hallintoneuvoston jäsenten keskustelun laajuus saattaa kärsiä. Kokousten vähentämisen vuoksi suurimmalla osalla hallintoneuvoston jäsenistä, jotka eivät ole edustettuina tulevaisuudessa kahdeksanjäsenisessä puheenjohtajistossa, saattaa olla vaikeuksia saada jatkuvasti tietoa ja pitää yllä keskinäisiä yhteyksiä vuosittaisten kokousten välillä.

Tällaisten epäilyjen poistamiseksi ja mielipiteenmuodostuksen riittävän laajuuden ja syvyyden varmistamiseksi ETSK ehdottaa seuraavaa:

3.5

Osallistumisen jatkuvuuden varmistaminen: Jotta varmistetaan kaikkien hallintoneuvoston jäsenten vaikutusmahdollisuuksien jatkuvuus keskuksen toiminnassa, tarvitaan ETSK:n mielestä täydentäviä toimia, joilla tasoitetaan kokousten vähentämisestä johtuvaa heikkoa läsnäoloa ja vähentynyttä tiedonkulkua sekä varmistetaan samalla mielipiteenmuodostuksen riittävä laajuus ja syvyys. Tässä yhteydessä on erityisesti varmistettava näkemysten sisäinen sovittaminen ryhmissä (jäsenvaltioiden hallitukset, työnantajat, työntekijät). Ryhmien koordinaattoreille, joilla on tässä yhteydessä merkittävä rooli, on annettava riittävät mahdollisuudet (esimerkiksi mahdollisuus kutsua kokoon erityisiä ryhmäkokouksia, oikeus anoa laajennetun puheenjohtajiston kokouksen koolle kutsumista jne.) sekä vastaavat resurssit.

3.6

Puheenjohtajiston kokoonpano: Hallintoneuvoston puheenjohtajiston tulevan kahdeksanjäsenisen kokoonpanon (kaksi edustajaa kustakin keskuksessa edustettuina olevasta ryhmästä sekä kaksi komission edustajaa) (8) suhteen ETSK pitää komission vahvistettua roolia kyseisessä johtoelimessä merkittävänä ja olisi odottanut komission perustelevan tätä intressien painotuksen muutosta. Keskuksen toimintatavan kannalta on komitean mielestä varmistettava tehokas kolmikantainen edustus myös puheenjohtajistossa. Näin ollen ETSK toivoo, että komission vahvistettu rooli keskuksen toimeenpanoelimessä edistää asiantuntemuksen lisäämistä, ja edellyttää, ettei näin muuteta äänten tasapainoa.

Komitea muistuttaa tässä yhteydessä keskuksen hallintoneuvoston vuoden 2001 toimintaohjelmaan sisältyvästä ehdotuksesta vakiinnuttaa laajennettu puheenjohtajisto, joka koostuisi muutamasta pysyvästä jäsenestä ja kiertävistä lisäjäsenistä, jotta varmistettaisiin tehokkuuden tasapainoisuus ja hallintoneuvoston jäsenten mielipiteenmuodostuksen riittävä laajuus. ETSK kehottaa tarkastelemaan tätä seikkaa uudelleen sekä lisäämään ehdotetun asetuksen 4 artiklan 10 kohtaan lisäkokousten koolle kutsumisen mahdollisuutta koskevan ehdotetun säännöksen rinnalle säännöksen, jonka perusteella puheenjohtaja voi kutsua koolle laajennetut puheenjohtajiston kokoukset puheenjohtajiston jäsenten pyynnöstä.

3.7

Johtajan rooli ja apulaisjohtajan tehtävä: Asetuksen tarkistuksessa määritellään johtajan tehtävä siten, että hän on keskuksen laillinen edustaja, vastaa keskuksen hallinnosta ja panee täytäntöön hallintoneuvoston ja puheenjohtajiston päätökset (9). ETSK epäilee, otetaanko näin niukassa johtajan tehtävien ja vastuun määrittelyssä huomioon se, että keskuksen tulevan toiminnan ja sen sisäisen tehostamisen kannalta on välttämätöntä jakaa tarkasti johtajan, hallintoneuvoston ja puheenjohtajiston tehtävät.

Johdon roolin suhteen ETSK pitää myös tarpeellisena, että Cedefopin perustamisasetuksen tarkistuksen yhteydessä pohditaan vakavasti myös sääntömääräistä apulaisjohtajan tehtävää. Näin palautettaisiin hyväksi osoittautunut käytänne, joka oli voimassa 20 vuoden ajan ennen kuin keskuksen toimipaikka asetusmuutoksen myötä siirrettiin Berliinistä Thessalonikiin ja jonka ansiosta työmarkkinaosapuolet osallistuivat kitkattomasti keskeisiin henkilövalintoihin. Näin otettaisiin käyttöön myös Dublinissa sijaitsevassa Eurofoundissa hyväksi osoittautunut käytäntö ja sovellettaisiin sen vastaavia säännöksiä. ETSK kannattaa tätä vahvasti. Komitea ehdottaakin, että asetuksen 6 artiklaa muutetaan siten, että se vastaa Eurofoundista annetun asetuksen vastaavaa säännöstä (10).

ETSK:n mielestä asetuksessa on mainittava selkeästi, että hallintoneuvoston puheenjohtajan on ehdottomasti allekirjoitettava johtajan työsopimukset. Tämän tulisi välttämättä koskea myös jälleen perustettavaa apulaisjohtajan tehtävää, sillä muutoin apulaisjohtajan työhönotto riippuisi johtajan päätöksestä, mikä tuskin vastaa yleistä käytäntöä, jonka mukaan koko hallintoneuvoston intressit otetaan huomioon.

3.8

Keskipitkän aikavälin ensisijaisten tavoitteiden määrittely: Ehdotetun asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa komissio esittää säännökset keskuksen strategisia suuntaviivoja koskevasta päätöksenteosta. Tämä tapahtuu siten, että hallintoneuvosto päättää keskipitkän aikavälin ensisijaisista tavoitteista ja vuotuisesta toimintasuunnitelmasta johtajan ehdotuksen perusteella. Tässäkin on kyse 1990-luvun puolivälissä omaksutun tosiasiallisen käytännön vahvistamisesta. ETSK kannattaa näin esille tuotua hallintoneuvoston nykyistä strategisempaa roolia. Komitea toistaa kuitenkin epäilynsä siitä, voidaanko tätä roolia varten tarvittava laaja-alainen mielipiteenmuodostus ja kestävä päätöksenteko varmistaa hallintoneuvostossa, jonka on nyt määrä kokoontua vain kerran vuodessa. Kohdissa 3.4 ja 3.6 jo esitetty kehotus lisätä ehdotettuun asetukseen säännös, joka mahdollistaa laajennetut puheenjohtajiston kokoukset, voisi parantaa tilannetta.

Komitea ymmärtää täysin, että ensisijaisista tavoitteista päätettäessä on otettava huomioon unionin toimielinten etusijalle asettamat tarpeet (11). Komitea huomauttaa kuitenkin, että myös tulevaisuudessa on varmistettava, etteivät keskuksen tuotteet palvele vain unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden hallitusten politiikan muotoilua, vaan ensi sijassa ammattikoulutusalan toimijoita ja ennen kaikkea työmarkkinaosapuolia jäsenvaltioissa.

3.9

Yhtäläiset mahdollisuudet: ETSK on tyytyväinen siihen, että ehdotetussa asetuksessa säädetään nimenomaan pyrkimyksestä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen keskuksen elimissä (12) — näin sovelletaan konkreettisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 3 artiklaa. Komitea katsoo, että säännöksen perusteella jäsenvaltioiden ja työmarkkinajärjestöjen on pantava sukupuolinäkökohta merkille edustajia valittaessa. ETSK odottaa, että tämä näkökohta otetaan huomioon myös keskuksen henkilöstöpolitiikassa ja etenkin johtotasoa koskevissa valinnoissa.