30.4.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 110/30

1.1

Tarkastelun kohteena oleva ehdotus on komission vuonna 2001 esittämän yritysverotusstrategian (1) keskeinen osatekijä. Strategiassaan komissio yksilöi sisämarkkinoiden rajatylittävää taloudellista toimintaa haittaavia veroesteitä sekä esittää lyhyen ja pitkän aikavälin pyrkimyksensä kyseisten esteiden poistamiseksi.

1.2

Strategiaan sisältyy kohdennettuja toimenpiteitä muun muassa kysymyksissä, jotka liittyvät osinkoja, korko- ja rojaltimaksuja ja yritysjärjestelyjä koskevien direktiivien soveltamisalan laajentamiseen sekä rajatylittävään tappioiden hyvittämiseen, siirtohinnoitteluun ja kaksinkertaista verotusta koskeviin sopimuksiin.

1.3

Komissio arvioi, että pitkällä aikavälillä yritysten on saatava konsolidoitu yhtiöveropohja Euroopan unionin laajuista toimintaa varten, jotta ne voivat välttää nykyisten 15:n (ja piakkoin 25:n) erillisen verojärjestelmän aiheuttaman tehottomuuden ja ylimääräiset kustannukset.

1.4

Vuonna 2002 aiheesta ”Yritysten välitön verotus” antamassaan lausunnossa (2) ETSK ilmaisee tukensa Euroopan komission ehdotuksille, joiden tavoitteena on poistaa lähitulevaisuudessa kaksinkertainen verotus ja muut sisämarkkinoilla rajatylittävästi toimivia yrityksiä haittaavat veroesteet.

1.5

ETSK hyväksyy pitkän aikavälin tavoitteen luoda veroesteettömät sisämarkkinat. Komitea katsoo, että näin päästään laatimaan yhteisiä periaatteita, jotka edistävät rehdin kilpailun sisämarkkinoita. Näillä yhteisillä periaatteilla voidaan myös edistää yksinkertaistamisen, kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomisen tavoitteita.

1.6

Euroopan komission vuonna 2001 hyväksymästä strategiasta julkaistiin marraskuussa 2003 ensimmäinen tilannekatsaus (3). Komissio toteaa tiedonannossa, että sen laatima kaksijakoinen yritysverotusstrategia on kaksi vuotta jatkuneen työn jälkeenkin paras lähestymistapa sisämarkkinoilla esiintyviin ongelmiin ja että se on toteuttanut kaikki lupaamansa toimet ja aloitteet. Tämä päätelmä sai vahvistuksen Roomassa 5. ja 6. joulukuuta 2003 pidetyssä yhteisön tason yritysverotuskonferenssissa (4).

2.1

Euroopan komissio asetti lokakuussa 2001 julkaisemassaan yritysverotusstrategiassa lyhyen aikavälin tavoitteeksi mm. emo- ja tytäryhtiödirektiivin ja yritysjärjestelydirektiivin soveltamisalan laajentamista ja ajantasaistamista koskevien ehdotusten hyväksymisen.

2.2

Tavoitteena on niin ikään hyväksyä ja uudistaa korko- ja rojaltimaksuja koskeva direktiiviehdotus, joka muodostaa käytännesääntöjen ja säästämistä koskevan direktiiviehdotuksen kanssa nk. veropaketin.

2.3

Ecofin-neuvosto hyväksyi emo- ja tytäryhtiödirektiivin muuttamista koskevan ehdotuksen 22. joulukuuta 2003. Direktiivi julkaistiin lopullisessa muodossaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä 13. tammikuuta 2004 (5).

2.4

Direktiivi korko- ja rojaltimaksuista (6) hyväksyttiin 3. kesäkuuta 2003, ja jäsenvaltioiden on pitänyt saattaa se osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 1. tammikuuta 2004. Komissio julkaisi 30. joulukuuta 2003 ehdotuksen direktiiviksi kyseisen direktiivin uudistamisesta (7). Siinä on tarkoitus huomioida mm. emo- ja tytäryhtiödirektiivin soveltamisalaan tehdyt huomattavat uudistukset.

2.5

Kolmesta direktiiviehdotuksesta neuvoston hyväksyntää odottaa siis vielä direktiiviehdotus yritysjärjestelyistä. Sen pohjana on laaja ja huomionarvoinen kuulemismenettely, jonka avulla on saatu selville rajatylittäviin uudelleenjärjestelytoimiin liittyvät vero-ongelmat.

3.1

Voimassa olevassa direktiivissä 90/434/ETY säädetään sulautumisina, diffuusioina, varojensiirtoina ja osakkeidenvaihtoina toteutetuista rajatylittävistä yhtiöiden uudelleenjärjestelyistä saatujen pääomavoittojen verotuksen lykkäämisestä.

3.2

Verotuksen lykkäämisellä varmistetaan, että uudelleenjärjestelytoimet ovat verotuksellisesti neutraaleja. Lykkäys on järjestetty väliaikaisen verovapauden muodossa, eli pääomavoittojen verotus on lykätty siirrettyjen varojen myöhemmän luovutuksen yhteyteen. Tuloksena on, että

3.3

Heinäkuun 23. päivänä 1990 annettu direktiivi tarjoaa siis eräissä tapauksissa ratkaisun rajatylittävän toiminnan esteisiin, joita yhtiöiden uudelleenjärjestelyihin liittyvät korkeat verokustannukset muodostavat, sillä se takaa, ettei rajatylittävä toimi aiheuta suurempia verokustannuksia kuin jos kyseinen toimi toteutettaisiin yhdessä jäsenvaltiossa.

3.4

Ehdotus direktiivin muuttamisesta korvaa vuonna 1993 laaditun ehdotuksen, jonka komissio on perunut. Tavoitteena on parantaa direktiivin soveltamisalaa ja verotuksen lykkäämiseen liittyviä menetelmiä kuitenkin niin, että jäsenvaltioiden taloudellisia etuja suojellaan. Ehdotuksella täydennetään myös kymmenettä yhtiöoikeusdirektiiviä koskevaa ehdotusta, jonka avulla pyritään helpottamaan eri jäsenvaltioissa sijaitsevien yhtiöiden sulautumista.

3.5

Yritysjärjestelydirektiivin muuttamista koskevan uuden ehdotuksen keskeiset osatekijät ovat seuraavat:

3.5.1

Ehdotuksella pyritään saattamaan yritysjärjestelydirektiivi yhdenmukaiseksi emo- ja tytäryhtiödirektiiviin tehtyjen muutosten kanssa. Tämä tehdään seuraavasti:

Yritysjärjestelydirektiivin soveltamisalaa laajennetaan lisäämällä sen liitteenä olevaan luetteloon maininnat uusista yhtiömuodoista. Luettelo on periaatteessa sama kuin emo- ja tytäryhtiödirektiivin muuttamista koskevan direktiivin yhteydessä hyväksytty luettelo. Sama luettelo on tarkoitus liittää myös korko- ja rojaltimaksudirektiivin muuttamista koskevaan direktiiviin.

3.5.2

Ehdotuksessa laajennetaan direktiivin mukaiset edut (verotuksenlykkäysjärjestely) koskemaan sen soveltamisalaan kuuluvia yhtiöitä, jotka ovat sijoittautumisjäsenvaltiossaan yhtiöverovelvollisia mutta joita pidetään toisessa jäsenvaltiossa verotuksen kannalta transparentteina.

3.5.2.1

Ehdotetun direktiivin mukaisesti toisen jäsenvaltion ei enää sallita verottaa maassa kotipaikkaansa pitäviä verovelvollisia, joilla on osuus kyseisessä yhtiössä direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa liiketoimissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että transparenssijärjestelmä asetettaisiin kyseenalaiseksi. Kyseisiä verovelvollisia voidaan verottaa, kun siirretyt varat myöhemmin luovutetaan.

3.5.3

Ehdotuksessa sisällytetään soveltamisalaan myös split-off-yritysjärjestelyt eli rajoitetut tai osittaiset diffuusiot, joiden yhteydessä siirtävä yhtiö jatkaa olemassaoloaan. Tällaisiin toimiin sovelletaan siis verotuksenlykkäysjärjestelyä.

3.5.3.1

Osittainen diffuusio on yritysjärjestely, jolla yhtiö siirtää — itse kuitenkaan purkautumatta — vastaanottavalle yhtiölle osan varoistaan ja vastuistaan, jotka muodostavat yhden tai useamman toimialan. Vastaanottava yhtiö siirtää vastineeksi pääomaansa edustavat arvopaperit siirtävän yhtiön osakkeenomistajille.

3.5.4

Ehdotuksessa taataan, että eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan kotipaikan siirto jäsenvaltiosta toiseen on verotuksellisesti neutraalia. Siinä säädetään verotuksen lykkäämisestä, jotta siirto ei johtaisi veron välittömään kantamiseen sellaisiin varoihin liittyvistä pääomavoitoista, jotka on määrä liittää sääntömääräisen kotipaikkansa siirtävän yhtiön kiinteään toimipaikkaan, joka sijaitsee yhtiön aiemman kotipaikan sijaintijäsenvaltiossa. Tämä verojärjestely koskee myös yhtiön ennen kotipaikan siirtoa perustamia varauksia ja varantoja, mahdollista tappioiden haltuunottoa ja kiinteän toimipaikan olemassaoloa kolmannessa jäsenvaltiossa.

3.5.4.1

Mahdollisuudesta siirtää sääntömääräinen kotipaikka säädetään nimenomaisesti kyseisten yhtiömuotojen säännöissä perusoikeuksiin kuuluvan sijoittautumisvapauden turvaamiseksi. On ensiarvoisen tärkeää, ettei sijoittautumisvapautta rajoiteta verosäännöksin.

3.5.5

Ehdotuksessa täsmennetään, että direktiivin mukaista verotuksenlykkäysjärjestelyä voidaan soveltaa myös silloin, kun yhtiö päättää muuttaa ulkomaisen sivuliikkeensä tytäryhtiöksi.

3.5.5.1

Direktiivin mukainen verotuksen lykkäys edellyttää, että siirretyt varat ja vastuut liittyvät siirtävän yhtiön kiinteään toimipaikkaan. Näin ei kuitenkaan tapahdu silloin, kun ulkomaisen yhtiön sivuliike muutetaan sen tytäryhtiöksi. Siirretyt varat ja vastuut liitetään tällöin tosiasiallisesti vastaanottavaan yhtiöön (uusi tytäryhtiö). Koska tytäryhtiöksi muuttaminen kuuluu direktiivin tavoitteisiin eikä vaikuta asianomaisen jäsenvaltion verotusoikeuksiin (varat ja vastuut jäävät saman verolainsäädännön alaisiksi), on asianmukaista mainita selvästi, että kyseiset toimet kuuluvat direktiivin soveltamisalaan.

3.5.6

Ehdotuksen mukaan direktiivin edut laajennetaan koskemaan myös osakkeidenvaihtoa silloin, kun ääntenenemmistön hankitussa yhtiössä muodostavat osakkeenomistajat, joilla ei ole verotuksellista kotipaikkaa Euroopan unionin jäsenvaltiossa.

3.5.7

Ehdotetussa direktiivissä säädetään lisäksi asianmukaisista säännöistä, joiden avulla poistetaan eri jäsenvaltioissa sovellettavista erilaisista osakkeiden ja varojen arvonmäärityssäännöistä johtuva kaksinkertainen verotus varojensiirtojen ja osakkeidenvaihtojen yhteydessä.

3.5.7.1

Koska vastaanottavalta yhtiöltä voidaan myöhemmin periä veroa siirretyistä varoista saaduista pääomavoitoista, on tarpeen yhdenmukaistaa verosäännöt, joita jäsenvaltiot soveltavat varojensiirtojen ja osakkeidenvaihtojen yhteydessä saatujen osakkeiden arviointiin. Tarkoituksena siis on, että kyseisillä osakkeilla on se todellinen arvo, joka varoilla ja vastuilla oli välittömästi ennen varojensiirtoa, tai se todellinen arvo, joka saaduilla osakkeilla oli osakkeidenvaihdon ajankohtana (silloin, kun hallussa on omia osakkeita, tehdään kuitenkin poikkeus).

4.1

Heinäkuun 23. päivänä 1990 annetun yritysjärjestelydirektiivin tavoitteena on taata yhtiöiden rajatylittäville uudelleenjärjestelytoimille niiden edellyttämä neutraalius kuitenkin niin, että jäsenvaltioiden taloudellisia etuja suojellaan.

4.2

Komitea suhtautuu myönteisesti yritysjärjestelydirektiivin uudistamiseen tähtääviin Euroopan komission ehdotuksiin. Ehdotuksissa esitetään 23. heinäkuuta 1990 annettuun direktiiviin tarpeellisia ja asianmukaisia parannuksia. Ne eivät aiheuta yrityksille haitallisia muutoksia nykytilanteeseen verrattuna. Ehdotusten noudattaminen ei myöskään edellytä minkäänlaisten uusien velvoitteiden tai verorasitteiden asettamista yrityksille.

4.3

Direktiivin muuttamista koskevan ehdotuksen tavoitteena on parantaa ja laajentaa uudelleenjärjestelytoimista saatavien pääomavoittojen verotuksen lykkäämistä. Ehdotuksessa mainitaan nimenomaisesti useita yhtiömuotoja, mm. eurooppayhtiö ja eurooppaosuuskunta sekä pienten ja keskisuurten yritysten usein käyttämiä yhtiömuotoja, sekä uudelleenjärjestelytoimia, joita ovat esim. osittainen diffuusio ja sivuliikkeen muuttaminen.

4.4

Direktiiviehdotuksessa laajennetaan verotuksellisen neutraaliuden tarjoavaa järjestelyä koskemaan myös eurooppayhtiöitä ja eurooppaosuuskuntia, niiden sääntöihin liittyvä erityispiirre eli sääntömääräisen kotipaikan siirto mukaan luettuna. Ehdotus siis edistää omalta osaltaan sellaisten Euroopan laajuisten yritysten perustamista ja johtamista, joiden tiellä ei ole eri jäsenvaltioiden verolainsäädännön ja yhtiöoikeuden maantieteellisesti rajoitetusta soveltamisesta johtuvia esteitä.

4.5

Edellä mainittujen muutosten ansiosta yritykset — myös yhä useammat pk-yritykset — voivat hyödyntää täysimääräisesti yhtenäismarkkinoiden etuja (kotimaisten ja rajatylittävien toimien verotus olisi yhtäläistä, joten investointi- ja uudelleenjärjestelypäätökset olisivat verotuksellisesti neutraaleja). Muutokset kohentavat todennäköisesti yritysten kilpailukykyä sekä edistävät työpaikkojen syntymistä ja työttömyyden torjuntaa.

5.1

Komitean mielestä lauseketta siitä, että jäsenvaltioiden käyttöön ottamat uudet yhtiömuodot lisätään ilman eri toimenpiteitä direktiivin liitteenä olevaan luetteloon, jossa mainitaan jäsenvaltioissa käytössä olevat yhtiömuodot, tulisi muuttaa muodoltaan yleisemmäksi. Näin ratkaistaisiin luettelon ajantasaistamiseen liittyvät ongelmat.

5.2

Komitea pitää lisäksi keskeisenä, että yritysjärjestelydirektiiviä, emo- ja tytäryhtiödirektiiviä ja korko- ja rojaltimaksudirektiiviä uudistetaan yhdenmukaisesti kysymyksissä, jotka koskevat niiden soveltamisalaa (esim. direktiivien liitteenä oleva yhtiömuotoluettelo) ja verojärjestelyn piiriin pääsemisen ehtoja (esim. osakkuuden vähimmäisraja, joka alennettiin 10 prosenttiin emo- ja tytäryhtiödirektiivin muuttamisen yhteydessä).

5.3

Komitean mielestä soveltamisalan laajentamista (koskemaan myös muita yhtiömuotoja ja uudelleenjärjestelytoimia) ei voida vielä katsoa loppuun saatetuksi — eikä siis tyydyttäväksi — seuraavista syistä:

5.4

Komitea korostaa, että rajatylittävien uudelleenjärjestelytoimien verotuksellinen neutraalius tulee taata täysin erityisesti tappioiden lykkäämisen sekä varausten ja varantojen vapauttamisen osalta.

6.1

Komitea antaa täyden tukensa yritysjärjestelydirektiivin muuttamista koskeville Euroopan komission ehdotuksille. Ehdotuksissa esitetään direktiiviin tarpeellisia ja asianmukaisia parannuksia. Muutosten ansiosta yritykset — myös eurooppayhtiöt, eurooppaosuuskunnat ja yhä useammat pk-yritykset — voivat hyödyntää täysimääräisesti yhtenäismarkkinoiden etuja. Muutokset kohentavat todennäköisesti yritysten kilpailukykyä sekä edistävät työpaikkojen syntymistä ja työttömyyden torjuntaa.

6.2

Komitea kehottaa komissiota kuitenkin tarkastelemaan uudelleen keskeisiä näkökohtia, joita komitea käsittelee erityisissä huomioissaan ja joihin on vielä löydettävä vastaus.