EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52002IE0525

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Pk-yritykset Euroopan unionin saarialueilla"

OJ C 149, 21.6.2002, p. 68–72 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

52002IE0525

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Pk-yritykset Euroopan unionin saarialueilla"

Virallinen lehti nro C 149 , 21/06/2002 s. 0068 - 0072


Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Pk-yritykset Euroopan unionin saarialueilla"

(2002/C 149/15)

Talous- ja sosiaalikomitea päätti 30. toukokuuta 2001 työjärjestyksensä 23 artiklan 3 kohdan nojalla antaa lausunnon aiheesta "Pk-yritykset Euroopan unionin saarialueilla".

Lausunnon valmistelusta vastannut "talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus" -jaosto antoi lausuntonsa 9. huhtikuuta 2002. Esittelijä oli Nikolaos Vassilaras.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 24.-25. huhtikuuta 2002 pitämässään 390. täysistunnossa (huhtikuun 25. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 87 ääntä puolesta ja 1 vastaan 7:n pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Komitea haluaa kiinnittää neuvoston ja komission huomion uudenlaiseen tapaan lähestyä Nizzassa (7. ja 8. joulukuuta 2000) järjestetyn huippukokouksen päätelmien pohjalta käynnistettyä politiikkaa (puheenjohtajan päätelmät, kohta J 57) ja vaikuttaa ehdotuksillaan erityistoimenpiteiden suunnitteluun. Näitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta yhteisön toimintaperiaatteilla voidaan edistää saarialueilla sijaitsevien pk-yritysten kehittämistä.

1.2. Komitea katsoo, että saarialueilla toimivat pk-yritykset eivät ole yhtenäismarkkinoilla kilpailukykyisiä, koska kyseisillä alueilla on niiden saariluonteesta johtuvia pysyviä ongelmia.

1.3. Komitea panee merkille taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevän ensimmäisen väliraportin (KOM(2002) 46 lopullinen), jonka yksi kohta on omistettu, kuten komitea on jo useaan otteeseen kehottanut tekemään, "alueille, joilla on vakavista maantieteellisistä oloista tai luonnonoloista johtuvia haittoja". Komitea toteaa myös, että raportissa on otettu huomioon saarille ominaiset piirteet (merellinen ympäristö, saarien koko ja etäisyys mantereesta) sekä se, että tietyillä saarilla on useita haittatekijöitä (ne kuuluvat saaristoon, ovat vuoristoisia ja harvaan asuttuja).

1.4. Komitea tarkastelee unionin nykyisiä pk-yrityspolitiikkoja sekä pk-yrityksille yhteisön lainsäädännön nojalla myönnettäviä tukia. Tarkastelussa otetaan huomioon

a) oikeusperustana käytetty Amsterdamin sopimuksen 158 artikla

b) sopimukseen liitetty julistus N:o 30

c) yhteisön tuleva laajentuminen

d) koheesiorahaston ja aluepolitiikkojen tarkistaminen vuoden 2006 jälkeen

e) kilpailu ja maailmanlaajuistuminen

f) saarialueiden pk-yritysten työpaikkojen kausiluonteisuus

g) elinkeino- ja talouselämän yksipuolisuus

h) komitean aiemmin antamat lausunnot

i) rakennerahastojen ja koheesiorahaston toimintaan liittyvä NUTS-luokitusjärjestelmä

j) pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan käyttöönotto.

2. Saarialueiden pk-yritysten ominaispiirteet

2.1. Yhteisö koostuu alueista, joiden välillä on suuria kehityseroja. Ne luokitellaan myös aluepolitiikassa eri tasoille tai tavoitteisiin (1 ja 2). On kuitenkin todettava, että muita heikommassa asemassa olevat saarialueet ovat jääneet jälkeen kehityksessä siitäkin huolimatta, että tavoitteet 1 ja 2 kattavat 95 prosenttia saarten väestöstä.

2.2. Mainittakoon, että saarialueiden pk-yritysten osallistumista yhteisön ohjelmiin hankaloittavat monet seikat: hankkeiden vaikea toteuttaminen, omien resurssien puute, maantieteelliset ja väestötekijät, rajalliset markkinat, riippuvuus suurkaupungeista, epävakaa elinkeinoelämä, työpaikkojen kausiluonteisuus ja elinkeinoelämän yksipuolisuus.

2.3. Saarialueiden pk-yritysten hallinto- ja hallinnointikapasiteetti on erittäin heikko, minkä vuoksi ne eivät saa tietoa valtakunnallisista tai unionin käynnistämistä pk-yritysohjelmista eivätkä pysty hallinnoimaan niitä. Ohjelmat mielletään usein teknisiksi eikä niiden katsota soveltuvan mikroyrityksille, jotka toivovat ohjelmien olevan nykyistä yksinkertaisempia. Tätäkin huolestuttavampaa on se, että hallinnollisten puutteiden vuoksi pk-yritykset ovat rahoitussektorin armoilla, olipa kyseessä pankki tai muu rahoituslaitos: pk-yritysten on vaikea kommunikoida ja siis neuvotella rahoitussektorin kanssa, ja yhteistyökin on lähes mahdotonta. Koska niiden tiedonsaanti on ylipäätään huonoa, niiden on vaikea saada yhteisö- ja pankkirahoitusta. Tiedonsaannin ongelmallisuus johtuu pääasiassa eristyneisyydestä, heikosta ammattitaidosta ja huonosta tiedonkulusta. Osa ongelmista voidaan ratkaista Info-tiedotuspisteiden verkoston kaltaisten, pk-yrityksille suunnattavien tiedonvälityspisteiden avulla. Pk-yritysten puutteet on kartoitettava, ja niitä on tutkittava.

2.4. Vaikka asian hyväksi on viime vuosina tehty paljon usein EU:n tuella, saaret ovat edelleen jäljessä muiden alueiden kehityksestä, ja monet niistä ovat taantuneet. Tämä selittyy siten, ettei saarten erityispiirteitä oteta huomioon tavoitteessa 1, jonka piiriin kuuluvat myös mantereella sijaitsevat alueet tai koko kyseinen jäsenvaltio.

2.5. Unioniin kuuluvien saarten kokonaispinta-ala on 110000 km2 (eli 3,4 prosenttia unionin alueesta), ja saarilla asuu lähes 14 miljoonaa asukasta (eli 3,5 prosenttia unionin väestöstä). Vaikka saarten koko ja väestömäärä vaihtelee, niillä on runsaasti yhteisiä, etenkin taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, jotka usein poikkeavat toisistaan vain vakavuusasteeltaan (ks. liitetaulukko, lähde: Eurostat, Eurisles).

2.6. Kuten komitea on useaan kertaan lausunnoissaan todennut, kaikilla Amsterdamin sopimuksen 158 artiklassa tarkoitetuilla muita heikommassa asemassa olevilla saarialueilla on koosta riippumatta samat ongelmat.

2.6.1. Ongelmallisia ovat

- kaikki verkot (liikenne ja erityisesti korkeat liikennekustannukset, energia, televiestintä, vedenjakelu)

- väestön, etenkin nuorten muutto kaupunkiin

- pk-yritysten kehittäminen ja kilpailukyky sekä tietämättömyys mikroyritysten todellisista tarpeista

- terveydenhuolto sekä perus-, ammatti- ja oppisopimuskoulutus

- ympäristö

- elinkeinoelämän yksipuolisuus

- liian vähäinen alueidenvälinen yhteistyö mantereella sijaitsevien alueiden kanssa sekä EU:n ulkopuolisten maiden alueiden kanssa

- työpaikkojen ja elinkeinojen kausiluonteisuus

- yhteisen omaisuuden sekä historiallisten ja kulttuurinähtävyyksien herkkyys.

2.7. EU:n saarialueilla sijaitsevien pk-yritysten kehittäminen ja kilpailukyky edellyttävät ehdottomasti perusrakenteita. Saarten kestävän kehityksen kannalta ovat elintärkeitä liikenne, energia, televiestintä ja vedenjakelu. Saarialueiden asukkaat pyrkivät kaikin tavoin parantamaan elinolojaan, mikä puolestaan edellyttää talouden ja työllisyyden kehittämistä. Tämä näkökohta on otettava huomioon yhteisön politiikan kaikissa toimenpiteissä riippumatta siitä, mikä alueellinen yksikkö on kyseessä tai mikä on sen väestöpotentiaali.

2.8. Unionin suurten talouskehityskeskusten ja manneralueiden on muita helpompi hyödyntää aluepolitiikkaa; tällaisilla alueilla ihmiset löytävät helpommin työtä, ja heidän elinolosuhteensa kaupungeissa, asuinalueilla ja asunnoissa ovat paremmat kuin muualla. Aluepolitiikan turvin on rakennettu tai uusittu moottoriteitä, suurnopeusjunia ja lentokenttiä: infrastruktuuriverkkoja on huomattavasti helpompi rakentaa Manner-Eurooppaan kuin saarille. Tällaiset perusrakenteet edistävät kehitystä ja mantereella sijaitsevien pk-yritysten kilpailukykyä. Saarilla toimivia pk-yrityksiä on turha kehottaa tekemään yhteistyötä ja osallistumaan muiden tavoin kehittämishankkeisiin, jos säännöksiä ei edelleenkään noudateta. Jos ei huolehdita siitä, että infrastruktuuriverkot ulotetaan saarialueille, saaret ja niiden asukkaat tuomitaan taantumaan.

2.9. Saarialueilla on usein suhteellisesti paljon enemmän pk-yrityksiä kuin mantereella. Niiden lukumäärän kasvuun vaikuttaa kaksi rakennetekijää:

- maantieteellinen sijainti: pk-yrityksiä on runsaimmin pääasiassa Etelä-Euroopassa ja ennen kaikkea Välimeren alueella

- alakohtainen suuntautuminen: erityyppisiä pk-yrityksiä on runsaammin suhteessa EU:n muihin alueisiin luonnollisesti matkailun, liikenteen, energian ja viestinnän alalla.

2.10. Saarialueilla sijaitsevista pk-yrityksistä puhuttaessa viitataan usein alle 10 työntekijän mikroyrityksiin tai lukuisiin yhden miehen yrityksiin, joissa ei omistajan lisäksi ole muita työntekijöitä. Omistajan pyörittämät yritykset ja mikroyritykset muodostavat toisinaan yli 90 prosenttia saarilla toimivista yrityksistä ja kattavat yli 70 prosenttia kaikista työpaikoista.

2.11. Edellä mainitusta syystä saarten mikroyrityksillä on sekä sosiaalista että taloudellista vaikutusta. Yritysten tuotto on vähäistä, ja niiden työntekijöillä on usein heikko sosiaaliturva, mikä heijastuu terveydenhuoltoon, eläketurvaan jne. Saarialueilla sijaitsevien yritysten sosiaalista ulottuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon perheiden ja paikallisyhteisön tiiviit suhteet ja yritysten erityistarpeet.

3. Ehdotuksia saarialueiden pk-yritysten tukemiseksi

3.1. Julkisen sektorin luoma asianmukainen elinkeinoympäristö

3.2. Jotta saarialueiden pk-yritysten erityispiirteet tulevat huomioiduiksi, on ennen kaikkea varmistettava, että elinkeinoympäristö on ylipäätään suotuisa ja että sen turvin voidaan entistä paremmin tarjota kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet. Tällaisen yritysympäristön luominen kuuluu viranomaisille, toimialajärjestöille, talouselämän järjestöille ja itse yrityksille. Saarialueiden pk- ja mikroyritysten käytettävissä on oltava positiivisia erityistoimenpiteitä.

3.2.1. On syytä huolehtia perusluonteisista "julkisista palveluista", joiden turvin saarialueiden pk-yritykset ja lopulliset kuluttajat saavat moitteettomasti ja säännöllisesti energiaa, vettä ja polttoainetta sekä voivat hyödyntää liikennepalveluita, tutkimusta, innovaatiota jne. samaan hintaan kuin mantereella, jolla hinnanmuodostukseen vaikuttaa suuryksiköiden välinen kilpailu. Tasapainottamiseen voidaan käyttää valtakunnallista tasausjärjestelmää tai palvelu- tai aluekohtaisia korvausjärjestelmiä. Tällaiset saarialueiden pk-yrityksiä tukevat toimet kuuluvat taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden piiriin, ja niitä on lisättävä perussopimusten ja Nizzassa pidetyn huippukokouksen pohjalta tehtyjen komission tuoreimpien päätösten mukaisesti. Yhteisiin sääntöihin on tehtävä poikkeuksia (mikroyrityksiin on sovellettava jopa mikropoikkeuksia). Kilpailuolosuhteita ei kuitenkaan saa vääristää, vaan yritysten on voitava kilpailla keskenään tasavertaisesti.

3.3. Saarilla toimivat pienyritykset ovat maantieteellisesti eristyksissä, eivätkä saatavilla olevat tiedot ja palvelut niiden kehittämiseksi jatkuvasti muuttuvassa yritysympäristössä ole Internetistä huolimatta kyseisten yritysten ulottuvilla. Ne eivät pysty kehittämään kilpailukykyään, joka on yritysten selviytymisen kannalta ehdotonta. Saarten yritystoimintaa heikentävät lisäksi suppeat paikallismarkkinat ja se, että yritysten on vaikea päästä suurille markkinoille. Tämä koskee sekä ammattipätevyyttä ja hankalasti omaksuttavia laatu- ja turvallisuusvaatimuksia että myynninedistämistä, markkinointia ja jopa vientiä.

3.4. Saarialueiden tuottajien on pystyttävä paikallismarkkinoillaan kilpailemaan sellaisten eurooppalaisten tuottajien kanssa, jotka voivat hyödyntää aivan erilaisen suuruusluokan mittakaavaetuja. Tuotekohtaisesti vaihtelevan enimmäismäärän ylityttyä kuljetuskustannukset eivät riitä tasapainottamaan tuotantokustannusten eroja. Niinpä Manner-Euroopassa tuotetut elintarvikkeet korvaavat usein kauppojen hyllyillä jopa kaikkein tavallisimmat paikallistuotteet.

3.4.1. Lähialueidensa markkinoilla saarialueiden yritysten on pyrittävä myymään tuotteitaan ja palveluitaan, jotka on tuotettu eurooppalaisin sosiaali- ja palkkakustannuksin. Yrityksillä on lisäksi unionin ulkopuolisten maiden mahdollisesti asettamia tulli(tariffi)esteitä. Kauppaa käydään WTO:n ja AKT-maiden sääntöjen mukaisesti EU:n tukiessa unionin ulkopuolisten maiden tuotantoa.

3.4.2. Saarialueiden tuottajien on siis vaikea kilpailla unionin markkinoilla. Heitä on vastassa naapurialueiden tuotanto, joka on paljon halvempaa, koska sosiaali- ja palkkakustannukset ovat alhaisempia tai koska tuotanto on suurimuotoisempaa. Vaihtoehtoisesti heidän kompastuskivenään ovat Euroopan mantereella toimintaansa harjoittavat tuottajat, joilla ei ole kuljetusvaikeuksia ja joiden lähimarkkinat ovat paljon suuremmat kuin saarilla. Saarialueiden pk-yrityksille on myönnettävä lakisääteisiä korvauksia ja niihin on sovellettava yhteisön yhteisestä järjestelmästä poikkeavia sääntöjä.

3.5. Saarialueilla sijaitsevia yrityksiä on tuettava luovasti ottamalla käyttöön tehokkaita tukimekanismeja ja erityistoimenpiteitä. Tästä aiheutuu korkeita kustannuksia, joita saarten talous ja niiden alueviranomaiset eivät pysty kattamaan omin varoin.

4. Yksityisen rahoituksen saanti

4.1. Keskuspankit, unionin viranomaiset, konsulaatit jne. ovat huolissaan pk-yritysten mahdollisuuksista parantaa rahoituksen saantiaan, erityisesti pankkiluottojen saantia. Kaikkialla maailmassa tarjontavoittoisiksi käyneillä luottomarkkinoilla saarten pienyritysten on edelleen vaikea löytää kasvu- ja investointistrategiansa onnistumiseen tarvitsemaansa rahoitusta, koska ne eivät voi hyödyntää rahoitusmarkkinoiden avautumista eivätkä maailmanlaajuistumista. Kyseisillä yrityksillä on kuitenkin pitkän aikavälin resurssitarpeiden tyydyttämisen lisäksi myös muita ongelmia.

4.2. Jotta irtauduttaisiin pankkien kustannusriskianalyysiin pohjautuvasta logiikasta, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin, joilla pankin kustannusriskiä tai vaadittuja pankkitakauksia pyritään pienentämään etenkin nuorten yrityksenperustajien osalta. Saarilla, joiden yrityskulttuuri ei useinkaan ole yhtä vankkaa kuin mantereella, nuoria on syytä rohkaista tukemalla yrittäjyyttä ja luovuutta, jotta estettäisiin nuoria muuttamassa pois saarilta tai jopa houkuteltaisiin pois muuttaneet nuoret palaamaan saarille.

4.3. On olemassa todellinen tiedontarve. Yritysmaailmalle on luonteenomaista suuri toimijoiden kirjo, joka on paljon laajempi kuin mitä palkansaajien määrästä ja yritysten taseesta tai liikevaihdosta voi päätellä. Siksi tarvitaankin erityisvälineitä, joiden avulla voidaan tutkia saarilla sijaitsevien pk-yritysten kannattavuutta. Tuotantoympäristön pohjalta tapahtuvaan luokitteluun on lisättävä saarilla sijaitseville pk-yrityksille ominainen tuotantoympäristö ja tuotava esiin niiden markkinoiden erityispiirteet, joilla tällaiset yritykset toimivat, ja markkinoista johtuvat erilaiset asemointistrategiat, organisaatiomuodot, tuotantorakenteet ja rahoituspohja.

4.4. Talous- ja sosiaalikomitea pyrkii siihen, että otettaisiin käyttöön menetelmä, jolla arvioitaisiin saarialueiden pk-yritysten rahoituksensaantikapasiteettia. Menetelmä olisi tarkoitettu pankkien ja yritysten sisäiseen käyttöön, mutta myös pk-yritysten tavaran- ja palvelutoimittajat sekä komissio voisivat käyttää sitä.

5. Kehittämiseen tarkoitetut erityistuet

5.1. Talous- ja sosiaalikomitean mielestä saarialueiden pk-yrityksiä on tuettava kahdessa tarkoituksessa: - Saarialueiden pk-yritysten rakenteet on säilytettävä ja niitä on nykyaikaistettava, - Saarialueiden pk-yrityksiä on tuettava ja kannustettava.

5.2. Saarialueiden pk-yritysten rakenteiden säilyttäminen ja nykyaikaistaminen

5.2.1. Komitean mielestä pk-yrityksiä on autettava säilyttämään saarten sosiaalinen verkosto ja työpaikat. Tavoite on kohdennettava ja mukautettava saarityypin ja elinkeinosektorin mukaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä "perinteisiin" yrityksiin, jotka tuottavat paikallismarkkinoille tarkoitettuja, usein vaatimukset ylittäviä laatutuotteita (elintarvikkeita, kulttuurisidonnaisia tuotteita jne.).

5.2.2. Komission tutkimusten mukaan on tärkeää kartoittaa saarialueilla toimivien mikro- ja pienyritysten todelliset tarpeet. Ne voitaneen määritellä nykyistä paremmin, kun pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa annettavat suositukset toteutetaan käytännössä ja yrittäjien kanssa harjoitettava interaktiivisuus paranee(1).

5.2.3. Monet yhteisön ohjelmat on tarkoitettu pk-yrityksille. On vain huolehdittava siitä, etteivät saarialueiden pk-yritykset jää näiden mantereella laajalti jalansijaa saaneiden ohjelmien ulottumattomiin.

5.2.4. Komitea painottaa, että on tuettava erityisesti kaikentasoista koulutusta: peruskoulutusta, ammattikoulutusta, jatkokoulutusta, oppisopimuskoulutusta jne. Kolutusta on annettava sekä saarilla toimivien mikroyritysten johtajille että työntekijöille. Koulutuskeskusten perustamisen ja ohjelmien parantamisen lisäksi kannattaa laatia aktiivinen koulutetun henkilöstön vaihtostrategia.

5.3. Saarialueiden pk-yritysten tukeminen ja kannustaminen

5.3.1. Komitean mielestä samanaikaisesti on syytä käynnistää kokeiluohjelmia, jotka on räätälöity saarimarkkinoiden erityisoloihin. Ohjelmia laadittaessa on otettava huomioon sekä viranomaisten että yksityisyritysten kehittämisstrategiat, ja ohjelmat on suunnattava paikalliseen erityistalouteen liittyville elinkeinoille, jotta saarialueiden pk-yritykset voivat joko kehittää markkinoita tai ulottaa toimintansa saaren ulkopuolisille markkinoille.

5.3.2. Komitea korostaa erityisesti tarvetta luoda alle 50 työntekijän mikroyrityksille tai erittäin pienille yrityksille tukirakenteita. Näitä välitysrakenteita on tuettava kaikin tavoin, jotta niiden turvin voidaan vastata tehokkaasti aikanaan kartoitettaviin saarialueiden pienyritysten operatiivisiin tarpeisiin. Rakenteet ovat strateginen osa johdonmukaista politiikkaa, jolla tuetaan saarialueiden yritysverkostoa. Yksi tukirakenteiden ensisijaisista tavoitteista on tarjota tukea saaville hankkeille laatua koskevaan neuvontaan perustuvia oheis- ja seurantapalveluita. Rakenteisiin on palkattava vakituista henkilökuntaa hoitamaan seuraavia tehtäviä:

- yhteisön ohjelmien seurannassa ja hallinnoinnissa avustaminen

- teknisen tai ympäristöturvallisuudesta vastaavan välittäjän tehtävät

- pankkiasioiden valmisteluun ja seurantaan liittyvät oheispalvelut

- laadun ja turvallisuuden valvonta jne.

5.3.3. Komitea korostaa sitä, että saarialueiden mikro- ja pienyritykset yhdistäviä verkkoja on tuettava ja parannettava kyseisten yritysten tarpeiden pohjalta. Näin helpotetaan kokemustenvaihtoa hyvistä hallinnointi- ja viestintäkäytänteistä.

5.3.4. Komitea ehdottaa, että vuosi 2005 julistettaisiin Euroopan saaristojen vuodeksi. Sen yhteydessä komissio voisi arvioida saarten hyväksi jo tehtyjä toimia sekä vahvistaa rakennerahastoja ja aluepolitiikkaa uudistettaessa nykyistä kunnianhimoisemman politiikan.

6. Tavoitteena EU:n kaikille saarille tarkoitettu yhdennetty politiikka

6.1. Sen lisäksi että mikro- ja pienyrityksille pyritään kehittämään omia politiikkoja, komitea haluaa kiinnittää komission ja neuvoston huomion tarpeeseen luoda yhdennetty politiikka, jonka avulla syrjäisimpiä saaria ja saarialueita varten voidaan ottaa käyttöön positiivisia erityistoimenpiteitä. Tämä yleistavoite tulee ottaa huomioon kaikissa alakohtaisissa politiikoissa. Seuraavat kolme toimenpidettä vaikuttavat tarkoituksenmukaisimmilta tavoitteen saavuttamiseksi:

6.2. Komitea toivoo, että perustamissopimuksen 158 artiklan merkitystä selkiytetään sopimukseen liitetyn julistuksen N:o 30 hengen ja Nizzassa pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmien mukaisesti. Perustamissopimuksen 158 artiklaa olisi vahvistettava sisällyttämällä siihen erityinen viittaus alueellisen yhteenkuuluvuuden periaatteeseen ja pysyvistä rakennehaitoista kärsiviin alueisiin, kuten saarialueisiin, harvaan asuttuihin alueisiin ja vuoristoalueisiin, joilla on samanlaisia vaikeuksia. Taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevässä ensimmäisessä väliraportissa todetaan jälleen kerran, miten tärkeitä yhteisön vuoristoalueet, rannikkoseudut, saaret ja saaristoalueet ovat(2).

6.2.1. Komitea toivoo, että uudistettaessa rakennerahastoja vuonna 2006 otetaan käyttöön erityinen rahoitusväline, joka on tarkoitettu sellaisille tavoitteen 1 ulkopuolelle jääville alueille, joilla on pysyviä maantieteellisiä tai väestöpoliittisia haittoja. Tällaisia alueita ovat erityisesti saaret. Kyseisen rahoitusvälineen turvin on muun muassa myönnettävä osarahoitusta liikenteen kiinteille perusrakenteille tai kalustolle ja parannettava kaikkia niitä verkkoja, joista saaret ovat riippuvaisia (energia, vedenjakelu, jätehuolto jne.)(3).

6.2.2. Edellä mainittu toimi tuottaa yhteisölle lisäarvoa muun muassa siten, että menettelyjen tehokkuutta voidaan arvioida entistä paremmin, alueidenvälistä kokemustenvaihtoa voidaan edistää testaamalla hankkeiden suunnittelusta saadut parhaat kokemukset ja hankkeita voidaan vertailla keskenään (benchmarking).

6.3. Saaret on otettava entistä paremmin huomioon toteutettaessa hallintotavasta julkaistussa valkoisessa kirjassa esitettyjä ehdotuksia. Komission olisi lähestyttävä asiaa järjestelmällisesti kaikkien yksikköjensä vuorovaikutuksen pohjalta ja perustettava uusi pääosasto, jotta saaria koskevista ja niihin vaikuttavista politiikoista saataisiin yhtenäinen näkemys ja niitä hallinnoitaisiin yhtenäisesti.

6.4. Komitean mielestä edellä esitetyn yhtenäisen lähestymistavan avulla taattaisiin, että saarialueiden, jäsenvaltioiden ja komission välille muodostuisi todellinen kumppanuus. Lähestymistapaa voitaisiin täydentää siten, että jäsenvaltiot järjestäisivät saariin liittyvästä lainsäädännöstä ennakkokuulemisia.

Bryssel 25. huhtikuuta 2002.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Göke Frerichs

(1) Komitean lausunto aiheesta "Pienyrityksiä koskeva eurooppalainen peruskirja", EYVL C 204, 18.7.2000, s. 57.

(2) KOM(2002) 46 lopullinen, s. 15.

(3) Komitean lausunto aiheesta "Euroopan laajuiset verkot ja saaret".

Top