EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52000AC1187
Opinion of the Economic and Social Committee on the "Proposal for a Decision of the European Parliament and of the Council establishing a programme of Community action to encourage cooperation between Member States to combat social exclusion"
Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös yhteisön toimintaohjelman käynnistämisestä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi"
Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös yhteisön toimintaohjelman käynnistämisestä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi"
OJ C 14, 16.1.2001, p. 69–74
(ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös yhteisön toimintaohjelman käynnistämisestä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi"
Virallinen lehti nro C 014 , 16/01/2001 s. 0069 - 0074
Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös yhteisön toimintaohjelman käynnistämisestä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi" (2001/C 14/14) Neuvosto päätti 24. heinäkuuta 2000 perustamissopimuksen 137 artiklan mukaisesti pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta. Asian valmistelusta vastannut "työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus" -jaosto antoi lausuntonsa 3. lokakuuta 2000. Esittelijä oli Giacomina Cassina ja apulaisesittelijänä toimi Soscha zu Eulenburg. Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 376. täysistunnossaan (lokakuun 19. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 99 ääntä puolesta, kaksi vastaan kahden pidättyessä äänestämästä. 1. Johdanto 1.1. Käsiteltävänä oleva komission asiakirja "Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös yhteisön toimintaohjelman käynnistämisestä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi" (jäljempänä "ohjelma") sijoittuu Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston seuraavaa vuosikymmentä varten asettaman strategisen päämäärän(1) dynamiikkaan. 1.2. Ehdotuksen tarkoituksena on luoda dynaaminen ja avoin yhteistyökehys jäsenvaltioita varten, jotka ovat luoneet tai tulevat luomaan kansallisia toimintaohjelmia syrjäytymisen torjumiseksi. Tavoitteena on siis saavuttaa yhdessä, koordinoidusti ja yhteisvastuullisesti, tavoite paremmasta sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Liikkeelle lähdetään parantamalla sosiaalisen syrjäytymisen ilmiön tuntemusta sekä määrittämällä yhdessä analyysi- ja lähestymistapakriteerit. 1.3. Ohjelman tavoitteita ovat: parantaa sosiaalisen syrjäytymisen ymmärtämistä, järjestää yhteistyötä ja vastavuoroista oppimista kansallisten toimintasuunnitelmien puitteissa sekä kehittää toimijoiden mahdollisuuksia käsitellä sosiaalista syrjäytymistä, erityisesti verkottumalla EU:n tasolla. 1.4 Seuraavia yhteisön toimia on suunniteltu: - sosiaalisen syrjäytymisen näkökohtien, syiden ja suuntausten analyysi, vertailutilastotietojen keruu, yhteisten menettelytapojen ja aihekohtaisten tutkimusten laatiminen - yhteistyö sekä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto määrällisten ja laadullisten indikaattoreiden sekä esikuvien perusteella, säännöllinen seuranta - kaikkien osapuolten välisen vuoropuhelun edistäminen sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan aktiivisesti osallistuvien kansalaisjärjestöjen verkottumisen edistäminen Euroopan tasolla. 1.5. Komissio vastaa ohjelman toimeenpanosta, ylläpitää tarvittavia suhteita kaikkiin asianomaisiin toimijoihin sekä edistää sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan yhdennetyn ja koordinoidun lähestymistavan luomista. Lisäksi komissio edistää asianomaisten tahojen osallistumista ja levittää tietoa ohjelmakelpoisista toimista. 1.6. Kaikkia asianomaisia institutionaalisia ja yhteiskunnallisia toimijoita kehotetaan tekemään parhaansa ohjelman onnistumiseksi. 1.7. Ehdotuksen mukaan sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskeva toimintaohjelma kestää viisi vuotta. Ohjelman kokonaismäärärahat ovat 70 miljoonaa euroa, jotka jaetaan kolmen toimintalinjan kesken: sosiaalisen syrjäytymisen analyysi (27,6 miljoonaa), poliittinen (jäsenvaltioiden välinen) yhteistyö ja tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto (29,3 miljoonaa) sekä osanottajien osallistuminen ja verkottuminen (13,1 miljoonaa). 1.8. Ohjelmaa toteutettaessa varmistetaan itse toimien johdonmukaisuus ja täydentävyys mutta myös niiden johdonmukaisuus ja täydentävyys yhteisön muiden, etenkin Euroopan sosiaalirahastoon ja Equal-yhteisöaloitteeseen liittyvien politiikkojen, välineiden ja toimien kanssa. 1.9. Yhteistyötä tulisi tehdä myös EFTA- ja ETA-maiden sekä Keski- ja Itä-Euroopassa sijaitsevien ehdokasmaiden sekä myös Kyproksen, Maltan ja Turkin kanssa, joille ohjelma avataan nykysopimusten (tai neuvoteltavien sopimusten) perusteella ja niissä määritellyin ehdoin. 1.10. Ohjelman oikeusperusta on perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohdan toinen ja kolmas alakohta sekä 2 ja 136 artikla. 2. Yleistä 2.1. Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto painotti tarvetta "nykyaikaistaa Euroopan sosiaalista mallia, investoida ihmisiin ja torjua sosiaalista syrjäytymistä". Tietoyhteiskunta rakennetaan kaikkia Euroopan kansalaisia varten ja heidän toimestaan siten, että siinä otetaan huomioon saavutusten määrä ja laatu sosiaalisessa ympäristössä, jossa pyritään sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen sekä köyhyyden kitkemiseen muun muassa Euroopan tasolla tehtävän yhteistyön avulla. Euroopan kilpailukyky ei tule millään muotoa kärsimään tasapuolisesta ja uudenaikaisesta eurooppalaisesta yhteiskuntamallista, vaan talouskehityksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parannetusta tasapainosta muodostuu EU:lle ainutlaatuinen ja erityinen valtti unionin ulkopuolisiin maihin nähden. Se tulee leimaamaan myös EU:n osallistumista ja roolia kansainvälisillä foorumeilla. 2.2. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sijoittaminen uudelleen EU:n asettaman tärkeysjärjestyksen kärkeen on siis ratkaiseva käännekohta. Etusija annetaan oikeutetusti inhimilliselle kehitykselle, ja odotettavissa on uusia toimia sekä uudenlaista politiikkaa ja suhtautumista. Talous- ja sosiaalikomitea palauttaa mieliin demokratian perusteiden osalta Lissabonin huippukokouksen lähestymistavan, jonka mukaan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden puolesta käytävän kamppailun ja perusoikeuksien välillä on tiivis yhteys, mikäli perusoikeudet määritellään YK:n asiakirjoissa, tarkistetussa sosiaalisessa peruskirjassa ja toivottavasti pian myös unionin uudessa perussopimuksessa tarkoitetulla tavalla - edellyttäen, että perusoikeussopimuksen hyväksi tehtävä työ tuottaa hyviä tuloksia, jotka jäsenvaltiot voivat hyväksyä. 2.3. TSK toteaa, että EU:n nykyinen taloudellinen tilanne tarjoaa parhaan mahdollisen kehyksen moniin vuosiin, jotta unionissa voidaan paneutua sosiaaliseen ja inhimilliseen kehitykseen, ja että Euroopan hallitukset ovat tehneet tämänsuuntaisia juhlallisia sitoumuksia(2). Lisäksi on mielenkiintoista todeta, että yritysmaailmassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota tarpeeseen edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa siten kehitysstrategioita ja -prosesseja. On erittäin tärkeää, että syrjäytymisen torjunnassa käytetään kaikkia keinoja, jotta siitä voi tulla todellinen, kaikkien ulottuvissa oleva väline, jonka avulla voidaan avata uusia mahdollisuuksia. TSK muistuttaa, että komission tiedonannossa aiheesta "Tavoitteena osallisuutta edistävä Eurooppa" (5.1.1 kohdan neljäs luetelmakohta) korostetaan seuraavaa toimintalinjaa: "- - hyödynnetään seuraavien kymmenen vuoden aikana odotettavissa olevaa kasvua ja edistetään investoinneilla kaikkien aktiivista osallistumista. Näin vähennetään sosiaalisten tulonsiirtojen tarvetta ja kustannustaakkaa. Kyse on toisin sanoen julkisten menojen rakenteen muuttamisesta siirtymällä aktiivisiin investointeihin ja ennakoivaan mukautumiseen passiivisten tulonsiirtojen sijaan." Tämän lähestymistavan mukaan syrjäytymisen torjumiseen on suunnattava erityistoimia, jotta syrjäytyneet saataisiin pysyvästi takaisin työmarkkinoille sekä sosiaali- ja yhteiskuntaelämän piiriin. TSK korostaa erityisesti tarvetta avata työmarkkinat syrjäytyneille poistamalla tiettyjen, erityisen epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien ja henkilöiden tiellä olevia esteitä (esim. raskaassa kotihoidossa olevat, vammaiset, vähän koulutetut, psyykkisistä vaivoista kärsivät sekä vankilasta vapautuneet henkilöt). Kun otetaan huomioon, että työmarkkinoihin osallistuminen on sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ehdoton muttei yksistään riittävä edellytys, TSK muistuttaa tarpeesta iskeä syrjäytymisen perustaan hyvin kohdennetuin erityistoimin, joilla murretaan köyhyyden ja syrjäytymisen noidankehä, joka on sukupolvelta toiselle siirtyvä turmiollinen perintö. Tässä yhteydessä on todettava sosiaalisen suojelun järjestelmien välttämättömyys ja sellaisten turvaverkkojen tarve, jotka tarjoavat kaikissa hätätilanteissa vähimmäisavun (niin taloudellista tukea kuin palveluja ja hyödykkeitäkin). Lisäksi on erityisen tärkeää luoda osallistumista edistävä kulttuuri, jonka tulisi näkyä poliittisissa, taloudellisissa ja sosiaalisissa valinnoissa. 2.4. TSK on korostanut useissa lausunnoissaan(3) tarvetta ottaa yhteisön kaikissa politiikoissa ja ohjelmissa huomioon sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys, jotka ovat hyvin monisyisiä ilmiöitä ja joita ei voi tyytyä tutkimaan yksipuolisesti. Syrjäytymiseen ja köyhyyteen ei ole tarjota yleisiä tai ihmelääkkeitä, ne johtavat usein ainoastaan syrjäytyneiden tilanteen heikkenemiseen. TSK ymmärtää komission varovaisen lähestymistavan, joka on jonkinlainen "metodologinen alustus" syrjäytymisen torjuntaan, mutta pahoittelee, että ohjelmassa tai sen rahoitussuunnitelmassa ei hyödynnetä riittävästi suotuisaa ilmapiiriä, joka on luotu Lissabonin huippukokouksessa tehdyillä päätöksillä, komission tiedonannolla "Tavoitteena osallisuutta edistävä Eurooppa" sekä viimeksi sosiaalipoliittisella ohjelmalla. 2.5. Lisäksi ohjelmaehdotuksessa olisi voitu määrittää tietyt painopistealueet, joissa jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä. Syrjäytymisen ja köyhyyden ilmiöitä on käsiteltävä kohdennetusti ja kokonaisvaltaisesti. Tästä syystä on vahinko, että ehdotuksen otsikko rajoittuu sosiaaliseen syrjäytymiseen ja että tekstissäkään nämä kaksi ilmiötä eivät aina esiinny yhdessä. Ilmiön monitahoisuutta on käsiteltävä heti kun mahdollista selkeästi ja sovituin kriteerein, jotka ovat välttämättömiä yhteistyöprosessin asianmukaisen käynnistämisen kannalta. TSK kiinnittää tässä yhteydessä huomion "Edistymisraporttiin"(4), jossa ehdotetaan, että ennen kuin määritetään eri tilanteita arvioivat indikaattorit, seuraavia päälinjoja olisi syvennettävä: tulot, työllisyys, elinolot ja hyvinvointi, kulutus, vaaratilanteet ja sosiaalinen osallistuminen. TSK on tyytyväinen lähestymistapaan, mutta sen mielestä päälinjoja olisi täydennettävä ja syvennettävä siten, että niissä otetaan huomioon aiemmin syrjäytyneiden henkilöiden tunnuspiirteet sekä ne piirteet, jotka johtuvat uusista riskeistä. 2.5.1. TSK painottaa uusien painopistealueiden osalta uudentyyppistä syrjäytymistä, etenkin osaamisyhteiskunnassa (tarvittavan taitotiedon puuttuminen voi johtaa syrjäytymiseen, mutta lukutaidottomuus tai uuslukutaidottomuus osaamisyhteiskunnassa saattaa syrjäyttää ihmisen lopullisesti). Huomiota on kiinnitettävä myös pysyvästi pienipalkkaisiin (jotka saattavat syrjäytyä pienestäkin vastoinkäymisestä johtuvan ansioiden alenemisen vuoksi), vaikeasti työllistettäviin (jotka joutuvat etsimään yhä epävarmempaa, vain vähän ammattitaitoa vaativaa ja huonosti palkattua työtä), urakkatyöntekijöihin (joilla on työn luonteen vuoksi usein työttömyysjaksoja), liikkuviin työntekijöihin (unionin ulkopuolelta tulevat siirtotyöläiset ja työnhakijat), iäkkäisiin työntekijöihin sekä pienieläkkeisiin henkilöihin. Syrjäytymisen ennaltaehkäisyn kannalta olisi tärkeää teettää tutkimus syrjäytymisvaarasta, mistä yhteisön kaikkien toimielinten ja jäsenvaltioiden tulisi olla yksimielisiä. 2.6. TSK:n mielestä syrjäytymiseen, sen suuntauksiin ja uudentyyppisen syrjäytymisen syntymiseen EU:ssa olisi pitänyt paneutua pontevammin etenkin seuraavilla neljällä alalla: - Painopistealueet olisi pitänyt määrittää eri tavalla ja nykyistä paremmin siten, että niissä olisi otettu huomioon innovatiiviset ja konkreettiset aloitteet ja lähestymistavat (joita ei käsitellä komission ehdotuksessa, vaikka näin olisi voitu tehdä perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohdan nojalla(5)), jotka ovat esimerkillisiä luonteeltaan ja perustuvat asianomaisten toimijoiden kesken verkotettuihin yhteistoimiin. - Tämän vuoksi määrärahoja tulisi olla enemmän ja ne tulisi jakaa eri tavalla. Ehdotettu talousarvio on liian niukka suunniteltuja toimia varten, vaikka otettaisiin huomioon ainoastaan metodologiset esimerkkitoimet sekä sellaiset pysyvään sosiaaliseen integraatioon tähdätyt toimet, jotka eivät sisällä uudelleensyrjäytymisen vaaraa. - Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoite on otettava huomioon kaikissa yhteisön päätöksissä ja politiikoissa (makrotalous-, talous-, teollisuus-, kilpailu-, maatalouspolitiikassa jne.)(6) ja on luotava toimiva arviointijärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida etukäteen politiikkojen ja päätösten sisältöä, ehdottaa uudenlaisen syrjäytymisen estäviä liitännäistoimia, arvioida jälkikäteen sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen vaikuttavia politiikkoja ja päätöksiä sekä tehdä parannusehdotuksia. - Jäsenvaltioita tulisi kehottaa nykyistä selvemmin määrittämään kansalliset syrjäytymisen torjuntaohjelmat sekä laatimaan jo nyt aikataulu, määrälliset ja ennen kaikkea laadulliset tavoitteet köyhyyden kitkemiseksi. 2.6.1. Koska syrjäytymisen torjunta on sosiaalisesti ja taloudellisesti erittäin kannattava sijoitus, mikäli sillä onnistutaan parantamaan tosiasiallisesti ja pysyvästi syrjäytyneiden ja köyhien elinoloja, TSK kehottaa Euroopan parlamenttia vaikuttamaan osaltaan ohjelman muuttamiseksi haluttuun suuntaan (konkreettisten ja innovatiivisten toimien tukeminen) ja tarkistamaan budjettivallan käyttäjänä ohjelmaa varten myönnetyt määrärahat ja niiden jakautumisen. 2.7. Ohjelmaehdotuksessa painotetaan tarvetta kehittää yhdennettyjä ja täydentäviä toimia sekä luoda synergiavaikutuksia työllisyysstrategian, Euroopan sosiaalirahaston puitteissa kaavailtujen ohjelmien ja toimien sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien uudenaikaistamisstrategian kanssa. TSK on voimakkaasti tämän lähestymistavan kannalla, mutta pahoittelee, että se on hämärtynyt päätöstekstissä jopa siinä määrin, että se saattaa johtaa väärinymmärrykseen. Olisi ilmaistava selkeästi, että Euroopan sosiaalirahaston alaisten ohjelmien yhteensopivuus sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen kanssa olisi tarkistettava. Tekstissä ei myöskään mainita sosiaalisen suojelun työryhmän roolia, vaikka Lissabonin huippukokouksessa nimenomaan varmistettiin sen osallistuminen neuvoston työskentelyyn sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen tavoiteasettelun alalla(7) ja vaikka kohdassa 2.5 mainitun korkean tason työryhmän panos on jo osoittautunut arvokkaaksi. 2.8. Ohjelman toimiin tulisi osallistua yhteisön viranomaisten, jäsenvaltioiden, alueiden, paikallishallintojen, työmarkkinaosapuolten, syrjäytymisen kanssa eri tasoilla tekemisissä olevien kansalaisjärjestöjen sekä köyhien ja syrjäytyneiden, joille tulisi antaa mahdollisuus järjestäytyä ja osallistua ohjelmaan. On selvää, että kansalaisjärjestöillä tarkoitetaan asianomaisten henkilöiden omia järjestöjä, avustusjärjestöjä sekä sosiaalipalveluja tarjoavia ja sosiaalista toimintaa harjoittavia järjestöjä. Ohjelmaan osallistumista valvoo kuitenkin kaksi tahoa: jäsenvaltioiden hallitukset, joilla on päävastuu syrjäytymisen torjumisesta, ja Euroopan tasolla järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta (työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt). Jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason toimijoiden mukaansaaminen on ratkaisevaa: ohjelman onnistuminen riippuu pitkälti kaikkien eri tasojen osallistumismekanismien toiminnasta. On siis tärkeää, että komissio suhtautuu myönteisesti verkostojen (jopa uusien verkostojen) osallistumiseen(8), koska niiden avulla voidaan löytää uusia mahdollisuuksia ja innovatiivisia toimia syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi ja luoda syrjäytymisen murtamiselle suotuisa ympäristö (enabling environments). 2.9. Ohjelmaehdotuksessa painotetaan myös verkkotyöskentelyn kehittämistä. TSK kannattaa näkemystä ja korostaa, että tehokkaisiin verkostoihin kuuluu paljon eri asemassa olevia toimijoita: valtionhallinnon, alue- ja paikallishallintojen, työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen, uskonnollisten yhdyskuntien jne. edustajia. Tehokkaan, monitahoisen verkoston toiminta tulisi keskittää yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Hallinto-organisaatioiden tulee olla hyvin perillä ongelmakentästä, erittäin vastuuntuntoisia ja yhteistyöhaluisia (mm. eri hallintotasojen välinen yhteistyö). Niiden tulisi myös olla poliittisesti joustavia sekä pyrkiä samanaikaisesti optimaaliseen resurssien hallintaan. Syrjäytymisen torjunnan onnistumista ei voida koskaan lukea yhden ainoan poliittisen tahon ansioksi; se on luettava kaikkien niiden hallintojen ansioksi, jotka saavat kansalaisensa ja ennen kaikkea asianomaiset eli syrjäytyneet liikkeelle. TSK painottaa alueellisen ja valtakunnallisen tason sekä kyseisillä tasoilla järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan vastuullisuuden tärkeyttä. Tästä syystä TSK toivoo suuresti voivansa käynnistää yhteistyön alueiden komitean kanssa ohjelman puitteissa. 2.10. TSK toteaa, että menettelyjen ohjelmiin osallistumiseksi tulisi olla selkeitä, yksinkertaisia ja hallinnollisesti kevyitä, koska vain siten voidaan taata niiden avoimuus. Myös avoimen koordinointimenetelmän (open method) kehittämisessä tarvitaan selkeyttä ja joustavuutta eikä sitä tulisi ryhtyä kehittämään ainoastaan yhteisön päätöksenteko- tai neuvonantoelimissä ilman muita toimijoita. 2.11. TSK ilmaisee pettymyksensä kaavailtujen toimien suhteen. TSK on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että lähestymistapaa koskevien yhteisten kriteereiden laatiminen sekä luotettavat ja yhdenmukaiset tilastotiedot ovat oleellisen tärkeitä syrjäytymisen tarkastelussa. Komitea pitää kuitenkin liiallisena erilaisten tutkimusten aseman korostamista. Tutkimuksiin on määrä myöntää runsas rahoitus ohjelmasta (5,1 miljoonaa euroa aihekohtaisiin tutkimuksiin, 4,6 miljoonaa euroa asiantuntijatyöhön ja erityistutkimuksiin), mikä saattaa johtaa määrärahojen ripotteluun ilman takuita myönteisistä tuloksista konkreettisissa toimissa syrjäytymisen torjumiseksi. TSK toteaa, että aiheesta aiemmin tehtyjä ja saatavana olevia lukuisia, laadukkaita tutkimuksia olisi syytä tarkastella ensin. 2.11.1. TSK tulee tutkimaan yhdessä alueiden komitean kanssa mahdollisuutta perustaa tarkkailu-, yhteys-, seuranta- ja tukielin, jonka toimintaan osallistuisivat myös asianomaisten kansalaisjärjestöjen verkostot sekä Euroopan parlamentti. Elimen hallintorakenteen tulisi olla mahdollisimman kevyt, ja siinä tulisi toimia arvostettuja ja päteviä TSK:n, AK:n, Euroopan parlamentin ja asianomaisten kansalaisjärjestöjen verkostojen yhdessä nimittämiä edustajia. Kyseisellä elimellä voisi olla seuraavia tehtäviä: - toimia eurooppalaisten, valtakunnallisten ja paikallisten verkostojen yhdyssiteenä sekä luoda yhteyksiä ja pysyvä työsuhde jäsenvaltioiden ja tarvittaessa aluetason tarkkailuelimiin(9) - käydä läpi syrjäytymisestä ja köyhyydestä saatavilla olevat tutkimukset - järjestää ohjelman säännöllinen seuranta sekä koota tulokset ja saatu tieto - arvioida aloitteita ja kartoittaa parhaat toimintatavat niiden tunnetuksi tekemistä varten ja vastavuoroisen oppimisprosessin tukemiseksi - tukea politiikan, lainsäädännön ja muiden toimien järjestelmällistä tutkimista (systematic screening) niiden sekä sosiaalisen osallisuuden tavoitteen yhdenmukaistamiseksi - antaa lausunto ohjelman kehityksestä. 3. Erityistä 3.1. TSK painottaa, että ohjelman otsikossa tulisi mainita myös köyhyys. Niinpä se ehdottaa ohjelman nimeksi seuraavaa: "Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös yhteisön toimintaohjelman käynnistämisestä sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi sosiaalista osallisuutta edistävällä tavalla". 3.2. Päätöksen johdanto-osan 2 kohdassa tulee mainita myös Euroopan neuvoston tarkistettu sosiaalinen peruskirja. 3.3. TSK toteaa tyytyväisenä, että se mainitaan johdanto-osan 3 kohdan sisältämässä luettelossa toimielimistä ja elimistä, jotka ovat kehottaneet lujittamaan yhteisön osallistumista sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan. 3.4. Ehdotuksen 1 artiklaan tulee sisällyttää ajatus vastuun jakamisesta ja muuttaa artikla kuulumaan seuraavasti: "Yhteisön toimintaohjelma (jäljempänä 'ohjelma') sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan sellaisen jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämisestä, jossa vastuu jaetaan kaikkien asianomaisten toimijoiden kesken, hyväksytään ajanjaksoksi 1. tammikuuta 2001 - 31. joulukuuta 2005." 3.5. Ehdotuksen 2 artiklan 2 kohdassa mainitaan tarve ottaa sosiaalinen yhteenkuuluvuus huomioon yhteisön kaikissa politiikoissa. TSK on täysin ajatuksen kannalla, mutta pahoittelee, että se jää päätöstekstissä pelkäksi maininnaksi, vaikka siitä pitäisi tehdä yksi ohjelman pääasiallisista toiminnoista (josta ei syntyisi kustannuksia, koska sen toteuttaminen riippuisi ainoastaan asianomaisten toimijoiden poliittisesta tahdosta). 3.6. Ehdotuksen 3 artiklan sisältämät tavoitteet tulisi muotoilla uudestaan seuraavasti: "- sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden ymmärtäminen entistä paremmin, jotta voitaisiin yhdessä määrittää sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä käytettävät kriteerit ja parametrit - alan poliittisen yhteistyön ja vastavuoroisen oppimisen järjestäminen yhteisiin parametreihin perustuvien kansallisten toimintasuunnitelmien yhteydessä sekä - toimijoiden, myös asianomaisten itsensä mahdollisuuksien parantaminen, jotta he voivat tehokkaasti edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta esimerkkitoimin sekä luoda verkostoja kaikilla sopivilla tasoilla.". 3.7. 4 artiklan (Yhteisön toimet) ensimmäisen luetelmakohdan alku tulisi muotoilla seuraavasti: "- kriteerien määrittely sosiaalisen syrjäytymisen monitahoisten syiden, kehityksen ja suuntausten arvioimista varten - -.". 4 artiklan 1 kohdan loppuun tulisi lisätä uusi luetelmakohta: "- suora tuki syrjäytymisen torjumiseen suunnattuihin aloitteisiin ja esimerkkihankkeisiin, jotka perustuvat verkottuneiden institutionaalisten sekä yhteiskunnallisten toimijoiden tehostettuun yhteistoimintaan ja saattavat avata uusia uria etenkin osallisuuden vahvistamisessa, uudelleensyrjäytymisen vaaran ehkäisemisessä sekä mahdollisuuksien uudelleenjaossa.". 3.8. 5 artiklaan tulisi lisätä uusi kohta 3 tarkkailu-, yhteys-, seuranta- ja tukielimen perustamisesta tämän lausunnon 2.11.1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. 3.9. TSK painottaa, että 6 artiklassa (Rahoitus) kaavailtuja määrärahoja tulisi korottaa, varsinkin jos ohjelmalla aiotaan tukea myös innovatiivisia ja konkreettisia toimenpiteitä ja lähestymistapoja. 3.10. TSK toteaa, että 7 artiklassa tarkoitetun komitean tulisi olla hallintokomitea. Siksi TSK ei ymmärrä, miksi kyseistä komiteaa tulisi kuulla (7 artiklan 3 kohdan kolmas luetelmakohta) "vuosittaisesta työsuunnitelmasta ohjelman toimien toteuttamiseksi ja komission ehdotuksista rahoitustuen valintaperusteiksi". Valintaperusteiden määrittäminen on hyvin arkaluonteinen tehtävä, johon sisältyy ohjelman ja sen tavoitteiden poliittinen tulkinta. Tehtävä olisi siksi parempi jättää Euroopan sosiaalista suojelua käsittelevälle komitealle (ESPC), jonka on Lissabonin huippukokouksen päätelmien perusteella määritettävä syrjäytymisen torjumisen kriteerit ja tavoitteet. Joka tapauksessa ESPC:n poliittinen rooli ohjelman toteuttamisessa tulee selvittää päätöstekstissä. 3.11. 8 artiklan 1 kohdassa luetellaan joukko politiikan aloja ja todetaan, että komission on taattava yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kyseisten politiikan alojen ja syrjäytymisen torjuntaohjelman välinen yleinen johdonmukaisuus. TSK kannattaa ajatusta, mutta kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota myös muihin kuin luettelon sisältämiin politiikan aloihin, kuten vero-, talous-, raha-, kilpailu-, kuluttajansuoja- ja maatalouspolitiikkaan. 3.12. TSK on iloinen siitä, että ohjelma on avoin etenkin ehdokasvaltioille (9 artikla - EFTA- ja ETA-maiden, Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneiden maiden sekä Kyproksen, Maltan ja Turkin osallistuminen). TSK korostaa kuitenkin tarvetta kuulla kyseisiä valtioita ja paneutua niiden kanssa sosiaalisen syrjäytymisen tilanteeseen ja suuntauksiin sekä tarjota niille liittymistä edeltävän strategian puitteissa erilaisia tukia (mm. taloudellista tukea) syrjäytymisen tehokkaaksi torjumiseksi, mikä voi tapahtua esim. tukemalla kyseisten maiden sosiaaliturvajärjestelmien uudenaikaistamista ja kehittämistä. 3.13. TSK pohtii (10 artikla - Seuranta ja arviointi), onko tarpeen odottaa kolmannen ohjelmavuoden loppua ennen ensimmäisen arvion tekemistä. Komitean mielestä komission yksiköiden esim. kaksi vuotta ohjelman käynnistämisen jälkeen laatima määräaikaiskertomus saattaisi auttaa parantamaan ensimmäisen ohjelmakauden aloitteiden kohdennusta kyseisen kauden toisella puoliskolla. Lisäksi TSK tarjoutuu jo tässä vaiheessa auttamaan kaikin tavoin seuranta- ja arviointitoimissa ja ilmoittaa odottavansa komission lausuntopyyntöä kyseisestä kertomuksesta. Bryssel 19. lokakuuta 2000. Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja Göke Frerichs (1) "Unioni on tänään asettanut itselleen uuden strategisen päämäärän seuraavaa vuosikymmentä varten: siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta." (Lissabonin Eurooppa-neuvosto, puheenjohtajan päätelmät, 5 kohta.) "Liian monet unionin asukkaat elävät köyhyysrajan alapuolella ja sosiaalisesti syrjäytyneinä." (Lissabonin Eurooppa-neuvosto, puheenjohtajan päätelmät, 32 kohta.) (2) Vrt. Kööpenhamina ja Kööpenhamina +5. (3) Ks. etenkin lausunto aiheesta "Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen hinta Euroopassa" (esittelijä: Roger Burnel), EYVL 98 C 284/07. (4) Sosiaalista suojelua käsittelevän korkean tason työryhmän laatima edistymisraportti, Bryssel 18. toukokuuta 2000, nro 8634/00. (5) "Ohjelmasta ei osarahoiteta pienoishankkeita, joiden tavoitteena on sosiaalisen syrjäytymisen torjunta paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla ja syrjäytyneiden suora tukeminen."(ohjelman perustelujen kohta 5). (6) Kuten komission tiedonannon "Tavoitteena osallisuutta edistävä Eurooppa" kohdissa 2.4 ja 5.1 mainitaan, KOM(2000) 79 lopullinen. (7) Puheenjohtajan päätelmät, kohta 32. (8) Toisin kuin liitteen kohdassa 3.1 todetaan. (9) Tässä yhteydessä tulisi hyödyntää eritoten Kööpenhaminen seurantakomiteoiden kokemusta.