EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52000IE0239
Opinion of the Economic and Social Committee on 'Hungary on the road to accession'
Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Unkarin liittymisvalmistelut"
Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Unkarin liittymisvalmistelut"
OJ C 117, 26.4.2000, p. 38–46
(ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Unkarin liittymisvalmistelut"
Virallinen lehti nro C 117 , 26/04/2000 s. 0038 - 0046
Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Unkarin liittymisvalmistelut" (2000/C 117/08) Talous- ja sosiaalikomitea päätti 29. huhtikuuta 1999 työjärjestyksensä 23 artiklan mukaisesti laatia lausunnon aiheesta "Unkarin liittymisvalmistelut". Asian valmistelusta vastannut "ulkosuhteet" -jaosto antoi lausuntonsa 10. helmikuuta 2000. (Esittelijä oli José Ignacio Gafo Fernández ja apulaisesittelijä Susanna Florio). Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 1. ja 2. maaliskuuta 2000 pitämässään 370. täysistunnossa (maaliskuun 1. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon yksimielisesti. 1. Johdanto 1.1. Unkari on yksi niistä maista, jotka valittiin alun perin Luxemburgin huippukokouksessa Euroopan unionin jäsenehdokkaiksi. 1.2. Unkari valittiin sen perusteella, miten se on onnistunut täyttämään Kööpenhaminassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston määrittelemät poliittiset ja taloudelliset arviointiperusteet. Maan edistymistä tarkastellaan tuonnempana lausunnossa. 1.3. Lausuntoa laatiessaan esittelijät ovat olleet yhteydessä Euroopan komissioon ja Unkarin EU-edustustoon. Valmisteluryhmä teki lokakuussa 1999 tutustumiskäynnin Unkariin, jossa se tapasi maan hallituksen virkamiehiä ja työmarkkinaosapuolia. Lausuntoa laadittaessa on niin ikään otettu huomioon Euroopan parlamentin(1) sekä EU:n ja Unkarin välisen neuvoa-antavan sekakomitean antamat päätöslauselmat(2). 2. Unkarin taloudellinen ja sosiaalinen tila vuonna 1999 2.1. Kaikki tietolähteet näyttävät selvästi osoittavan, että Unkarin yleistilanne on Euroopan unionin jäsenyyteen valmistautumisen kannalta varsin myönteinen. 2.2. Maan poliittisesta tilanteesta voidaan todeta, että hallitusmuoto uudistettiin vuonna 1989. Vuoden 1998 toukokuussa järjestettiin parlamenttivaalit, joiden tuloksena muodostettiin kolmen puolueen kokoomushallitus, jolla on 213:n paikan enemmistö parlamentin 386 edustajanpaikasta. Hallitus on keskusta-oikeistolainen, ja pääministeri Viktor Orbán kuuluu enemmistöpuolueeseen Fidesziin, joka sai vaaleissa 38,3 % äänistä ja 148 edustajanpaikkaa. Suurin oppositiopuolue on sosialistien MSZP, jonka vaalitulos oli 34,7 % annetuista äänistä ja 134 edustajanpaikkaa. Tasavallan presidentillä on jonkin verran valtaa, mutta hänen tehtävänsä ovat pääasiassa edustuksellisia. Korostettakoon vielä, että Unkarista tuli Naton täysivaltainen jäsen maaliskuussa 1999. Yleisesti ottaen kaikissa lausunnoissa todetaan Unkarin demokraattisten instituutioiden ja parlamentaarisen järjestelmän toimivan myönteisesti ja täyttävän EU:hun integroitumiselle asetetut kriteerit. 2.3. Unkarin suhteet naapurivaltioihin ovat viime vuosina parantuneet huomattavasti. Slovakian kanssa allekirjoitettiin sopimus vuonna 1996, ja samana vuonna tehtiin sopimus myös Romanian kanssa. Kummassakin tapauksessa on vielä ratkaistava unkarilaista kielivähemmistöä koskevia vähäisiä ongelmia, ja Slovakian osalta ongelmana on Tonavan hyödyntäminen. 2.4. Vuosien 1997 ja 1998 taloudellista tilannetta kuvaavat luvut osoittavat talouden elpyneen huimasti ja kasvaneen 4,4 prosenttia vuonna 1997 ja 4,5 prosenttia vuonna 1998. Viimeisimpien ennusteiden mukaan vuoden 1999 kasvuvauhti oli 4,2 %. Inflaatioaste on laskusuunnassa: vuonna 1999 inflaatio laski 10 %:iin, kun se vuonna 1998 oli vielä 14,9 %, eli hyvin kaukana euroalueen luvuista. Valtiontalouden alijäämä supistui lievästi vuoden 1997 tasosta (4,8 %) 4,5 prosenttiin vuonna 1998 ja 3,9 %:iin vuonna 1999, vaikka korkeat kasvuluvut eivät ole tätä alijäämää liiemmin pienentäneet. Lisäksi on otettava huomioon kaksi muuta tekijää: työttömyysaste (8 % vuonna 1998 ja 6,5 % vuonna 1999), joka on aiemman talouskokemuksen pohjalta luonut tiettyä sosiaalisia jännitteitä, koska maassa on totuttu täystyöllisyyteen; ja vaihtotaseen vaje, joka on viitenä viime vuonna ollut 2,5-3,5 % BKT:sta, joskin noin 21 miljardin euron suuruinen voimakas ulkomainen pääomavirta tasoittaa vaihtotaseen vajetta. 2.5. Unkari on edistynyt huomattavasti merkittävien taloussektorien sääntelyn purkamisessa ja yksityistämisessä varsinkin vuonna 1995 säädetyn uuden lain tultua voimaan, vaikka prosessissa on ilmennyt konkreettisesti paikannettavia ongelmia. Unkarin talouden voi katsoa yleisesti ottaen integroituneen täydellisesti vapaiden markkinoiden lainalaisuuksiin. BKT:sta 80 % on peräisin yksityissektorilta, ja ulkomaankaupasta 64 % käydään Euroopan unionin maiden kanssa. 2.6. Yksityistäminen on muuttanut merkittävästi myös eri tuotannonalojen tilannetta. Maatalous on edelleen erityisen työvoimavaltaista (Eurostatin mukaan vuonna 1998 maataloudessa työskenteli 9,4 % aktiiviväestöstä ja Unkarin omien tietojen mukaan vuonna 1999 osuus oli 7 %), vaikka työvoimaa on viime vuosina siirtynyt muille elinkeinoelämän aloille, ja tämänsuuntaisen kehityksen ennustetaan jatkuvan tulevaisuudessa. Vuonna 1998 mikroyritykset (alle 10 työntekijän yritykset) työllistivät lähes miljoona työntekijää, pienyritykset (10-49 työntekijää) 360000 työntekijää ja pk-yrityksissä (50-249 työntekijää) työskenteli noin puoli miljoonaa työntekijää. Edellä mainitut yritystyypit työllistivät yhteensä noin 50 % työikäisestä väestöstä (lähde: ILO, Budapest 1998). 2.7. Teollisuus on rakenteeltaan kahdentyyppistä. Yhtäältä on pieni joukko ulkomaisiin investointeihin tukeutuvia yrityksiä, joiden tuottavuusaste on suhteellisen korkea. Toisaalta on lukuisia muita kotimaan markkinoille keskittyviä yrityksiä, joiden tuottavuus on alhainen ja tekniikka nykytarpeisiin nähden erityisen riittämätöntä, mikä vaikeuttaa niiden välitöntä sopeutumista avoimeen, kilpailuhakuiseen järjestelmään. Ympäristöhaasteet saattavat olla erityisen merkittäviä. 2.8. Palveluala näyttää kehittyvän teollisuutta nopeammin. Tämä johtuu siitä, että kyseessä on usein täysin uudenlainen toiminta, joka ei kuulu rakennemuutoksen piiriin. Näyttää kuitenkin itsestään selvältä, että alaa on edelleen nykyaikaistettava. 2.9. Unkarin työmarkkinasuhteiden kehittyminen 2.9.1. Työmarkkinoiden uudelleenorganisointi 90-luvulla johti niin ammattiliittojen keskusjärjestöjen kuin työnantajajärjestöjen pirstoutumiseen. 2.9.2. Markkinatalouteen siirtyminen on tuonut moniarvoiset työmarkkinasuhteet. Entisestä Unkarin työntekijöiden keskusjärjestöstä (SZOT) syntyneissä neljässä suurimmassa ammattiliittojen keskusjärjestössä (MSZOSZ, itsenäisten työntekijöiden liitto, SZEF ja ESZT) on pantu toimeen uudistuksia, ja samaan aikaan on perustettu kaksi uutta keskusjärjestöä (LIGA ja MOSZ). Suurin osa lukuisista ammattiliitoista kuuluu edellä mainittuihin, enemmistöä edustaviin kuuteen keskusjärjestöön. Ay-liikkeen pirstoutuneisuutta on edistänyt ay-oikeuksista annettu laki, jonka nojalla kymmenen työntekijän ryhmä voi perustaa työhuonekunnan (vuoden 1989 yhdistyslaki). Ammattiliitot ovat useita kertoja pyrkineet yhdentymään ja tekemään yhteistyötä, mutta kokeilu ei ole edennyt alkua pidemmälle, eivätkä yritykset ole olleet riittäviä.(3) 2.9.3. Enemmistöä edustavat kuusi ammattijärjestöä ovat liittyneet Euroopan ammatilliseen yhteisjärjestöön EAY:hyn. Phare-ohjelman puitteissa Unkariin on perustettu EAY:n tuella - samaan tapaan kuin muihin KIE-maihin - valtakunnallinen ay-integraatiotoimisto (CNSI). Ammatilliset järjestöt saavat toimistosta tietoa Eurooppa-asioista ja unionin laajentumisesta. Kaikille ammattijärjestöille tiedotetaan ja niitä kuullaan Euroopan unionin jäsenyysneuvotteluja koskevista kysymyksistä. CNSI:n Unkarin-koordinaattori on hallituksen muodostaman unioniin liittymistä käsittelevän strategisen työryhmän täysivaltainen jäsen. 2.9.4. Vuoden 1988 lopussa luotiin kolmikantafoorumi, josta kehittyi myöhemmin sovitteluneuvosto. Neuvoston tavoitteena on torjua konflikteja ja tarjota työantajien, työntekijöiden ja hallituksen edustajille keskinäinen kuulemis- ja tiedottamis- sekä sopimusneuvottelujärjestelmä. Työnantajien ja työntekijöiden hajanainen edustus on luonnollisesti vaikuttanut monella tavoin neuvoston työskentelyyn ja sen tekemien päätösten tehokkuuteen. 2.9.5. Tähän mennessä neuvosto on käsitellyt kilpailulle alttiiden alojen minimipalkkaa ja palkankorotuksia, ja muutamia valtakunnallisia sopimuksia on tehty. Neuvostossa on niin ikään käsitelty juridisia sekä talous- ja yhteiskuntaelämää koskevia kysymyksiä. Neuvoston työskentelyä sääntelevän säännöstön mukaisesti työmarkkinaosapuolilla on oikeus saada tietoa kaikista niiden erityisetuja koskevista seikoista. Niillä on lisäksi oikeus osallistua aktiivisesti oikeussäännösten laatimiseen, ja hallituksen tulisi kuulla neuvostoa ennen työelämää koskevien lakien antamista(4). Tiettyjä työlainsäädännän kohtia on muutettu sovitteluneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti. Mainittakoon etenkin sellaisten työntekijöiden suojelu, joita työehtosopimukset eivät kata. 2.9.6. Maaliskuussa 1999 jatkettiin kuulemismenettelyä työmarkkinalainsäädännän muuttamisesta ja hallituksen uudesta ehdotuksesta sosiaalidialogin rakenteeksi. Sovitteluneuvosto ja sosiaaliturvan hallintovaliokunnat lakkautettiin työnantaja- ja ammattijärjestöjä kuulematta. Hallitus on esittänyt parlamentille, että työntekijäneuvostot voisivat ottaa yritysten työntekijöitä suoraan palvelukseen jopa sellaisissa yrityksissä, jonka työntekijät eivät ole järjestäytyneitä. 2.9.7. Unkarin hallituksen omaksuman uuden kannan mukaan sosiaalidialogin rakenne purettaisiin ja korvattaisiin erillisillä, laajapohjaisilla foorumeilla, joilla olisi vähäinen päätös- tai neuvotteluoikeus (ks. liite). Tähän mennessä on perustettu kaksi foorumia: työelämän foorumi ja talous- ja sosiaaliasioissa kuultava foorumi. Työelämän foorumi on ehdottomasti kolmikantainen (hallitus, työnantajat ja työntekijäjärjestöt). Kahden muun foorumin (talousneuvoston ja sosiaalineuvoston) on määrä kokoontua ainoastaan kahdesti vuodessa, ja niihin voisivat osallistua myös Unkarin keskuspankki, pörssineuvosto, monikansallisten yhtiöiden edustajat sekä eräät kauppakamarit. Sosiaalineuvostossa kuultaisiin ainoastaan vammaisia, yhteiskunnan vähäosaisia sekä kansalais- ym. järjestöjä, mutta työmarkkinaosapuolet pysyisivät sen ulkopuolella. 2.9.8. Vuodesta 1968 lähtien Unkarin suunnitelmatalous on vähitellen vapautunut keskusjohtoisuudesta, minkä seurauksena palkkojen määrittelyssä on siirrytty ammattiliittojen valtakunnallisen keskusjärjestön tasolta työntekijöiden yrityskohtaiseen edustukseen(5). 2.9.9. Vuodelta 1992 peräisin olevaan työlainsäädäntään on viime vuosina tehty eräitä muutoksia, joilla Unkarin työelämän suhteita on periaatteessa pyritty lähentämään saksalaiseen käytäntöön. Tämän järjestelmän mukaan työhuonekunnat voisivat todella tehdä sopimuksia työpaikoillaan, kun taas alakohtaiset liitot vastaisivat yritysten välisistä sopimuksista. 2.9.10. Ammatilliset järjestöt saavat nykyisin allekirjoittaa yrityskohtaisia sopimuksia vain siinä tapauksessa, että järjestö on saanut 50 % työhuonekunnan viimeisimmissä vaaleissa annetuista äänistä. 2.9.11. Työnantajien ryhmää edustavat neuvostossa yhdeksän valtakunnallista työnantajajärjestöä, jotka ovat liittyneet yhdeksi kansainvälisistä asioista huolehtivaksi liitoksi. Tammikuussa 1999 perustettu Unkarin työnantajajärjestöjen kansainvälisen yhteistyön keskusliitto (MMNSZ) on ainoa Unicen jäsenjärjestö. Yksityisyrittäjien järjestöt eivät ole saaneet jäsenyrityksiltään valtuuksia allekirjoittaa työehtosopimuksia tai noudattaa niiden velvoitteita. Työnantajajärjestöjen pääasiallisin tehtävä näyttää pikemminkin olevan yrittäjien taloudellisten ja kaupallisten etujen puolustaminen neuvotteluissa hallituksen kanssa. Tämä selittää osittain sen, että vuosina 1991 ja 1992 allekirjoitettujen lukuisten työehtosopimusten jälkeen sopimusten määrä on merkittävästi vähentynyt. 2.9.12. Markkinatalouteen siirtymisellä on ollut useita vakavia taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia monille Unkarin yhteiskuntasektoreille. Työttömyys kohosi vuonna 1993 huolestuttavan korkealle (11,3 %:iin) ja samanaikaisesti pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi huomattavasti. Komission lokakuussa 1999 julkaiseman selonteon mukaan vuoden 1999 lopussa työttömyysaste oli 7,8 prosenttia, alueiden välillä oli huomattavia eroja ja työttömyys oli lisääntynyt erityisesti vähemmistöjen keskuudessa(6). 2.9.13. Uusi hallitus on organisoinut valtionhallinnon uudelleen, ja sen myötä Unkariin on perustettu uusi ministeriö: sosiaali- ja perheministeriö. Vuonna 1990 perustetun ja 1998 lakkautetun työministeriön tehtävät on puolestaan jaettu valtiovarainministeriön, opetusministeriön sekä sosiaali- ja perheasiain ministeriön kesken. 2.9.14. Kansanterveyspalvelut, jotka luotiin suojaamaan väestöä sairauksilta ja ehkäisemään niitä, ja työsuojelu, jonka piiriin kuuluvat muunlaiset tehtävät, kuten työterveyden seuranta ja valvonta, ovat usein huonosti koordinoituja, eikä käytettävissä olevilla välineillä kyetä tyydyttämään kansalaisten tarpeita tai ehkäisemään työtapaturmia. 2.9.15. Vaikka aluetasolle on luotu provinssi- ja aluekohtaisia rakenteita, hallinnon hajauttamisprosessin ei voida todeta päättyneen. Alueille varatut määrärahat ovat edelleen niukkoja, ja ne on jaettu yhdeksän toimivaltaisen ministeriön kesken jopa työttömyyden torjuntatoimenpiteiden osalta.(7) Työttömyyden hoitoon on avattu julkisia työvoimatoimistoja. On niin ikään turvauduttu kansalaisjärjestöihin, jotka ovat tutkineet työn uudelleenmäärittämiseen tai työntekijöiden uudelleentyöllistämiseen tarkoitettuja ohjelmia. Järjestöt ovat vuosien mittaan lisänneet huomattavasti toimintaansa ja poliittista vaikutusvaltaansa(8). 2.9.16. Sosiaaliturvajärjestelmän kulut ovat lähes 24 % BKT:sta. Niinpä Unkarin hallitus uudistaa perusteellisesti eläkejärjestelmänsä ja laatii oikeussäännöstön, jossa taataan seuraavaa: 1) luodaan pakolliseen maksuun perustuvia yksityisiä eläkerahastoja, 2) otetaan käyttöön vapaaehtoinen, täydentävä järjestelmä (vuonna 1997 säädetty laki N:o LXXXII) ja 3) käynnistetään pakollinen valtion eläkejärjestelmä(9). 2.9.17. Hallitus on perustanut tasavertaisia mahdollisuuksia käsittelevän osaston, jonka tavoitteena on tukea naisten ja miesten tasa-arvon periaatetta kannattavaa politiikkaa. Lisäksi on joukko yhdistyksiä ja kansalaisjärjestöjä, jotka tukevat toiminnallaan naisten roolia työelämässä. 2.9.18. Kommunistihallinnon kukistuttua vuonna 1989 kansalaisjärjestöjä syntyi todella runsaasti. Tällä hetkellä tällaisia järjestöjä on rekisterissä 60000. Ne työllistävät yli 47000 henkeä, ja niiden liikevaihto on 1,5 % BKT:sta. Lukuun sisältyy epäilemättä erinäinen joukko säätiöitä, järjestöjä ja paikkakuntakohtaisia yhdistyksiä, jotka eivät aina ole täysin toimivia. Valtioneuvoston yhteyteen on perustettu osasto, jonka tehtävänä on lujittaa ja tukea Unkarin vapaaehtoisjärjestöjen toimintaa. 2.9.19. Vaikka vapaaehtoisjärjestöjen tekemää työtä onkin arvostettava, talous- ja sosiaalikomitea suhtautuu epäilevästi yhdistystoiminnan rakenteeseen ja tehtävään. Tällaisella toiminnalla ei missään tapauksessa saa korvata keskushallinnon instituutioille kuuluvia perusvelvollisuuksia eikä työmarkkinaosapuolten laillista edustuksellisuutta ja osallistumista. 2.10. Vaikka Unkarin alueiden välillä on merkittäviä kehityseroja, ne sijoittuvat EU:n jäsenmaiden vaihteluvälille. 2.11. Hallinnonuudistus on edennyt huomattavasti, vaikka kuljettavana on vielä pitkä tie. Poliisitoimen uudistus näyttää sen sijaan olevan hieman suunnitelmista jäljessä. Poliisivoimien uudistaminen saattaa olla hyvinkin kiireellinen tehtävä järjestäytyneen rikollisuuden ilmestymisen takia. 2.12. Vaikuttaa siltä, että Phare-ohjelmassa on selvästikin onnistuttu viime vuosina huomattavan hyvin sellaisilla aloilla kuin teollisuuden rakennemuutos, yksityistäminen tai instituutioiden uudistaminen ja lujittaminen. Vuodesta 1998 lähtien Phare-ohjelmalla on ollut samat pääasialliset tavoitteet kuin liittymistä valmistelevalla strategialla, ja siitä on näin tullut yksi strategian tärkeimmistä osatekijöistä. Työmarkkinaosapuolet suhtautuvat kuitenkin Phare-ohjelman käyttöön melko kriittisesti, koska ohjelmaan on vaikea päästä mukaan ja sen hallinnointi on hankalaa. Yksi merkittävimmistä ongelmista on, että hallituksen olisi tuettava ohjelmaa ja päästävä siitä yksimielisyyteen. 3. Tiivistelmä valmisteluryhmän Unkarin-vierailun tapaamisista 3.1. Lausunnon laatimisesta vastanneella valmisteluryhmällä oli tilaisuus vierailla Unkarissa heti Euroopan komission julkaistua toisen määräaikaiskertomuksensa Unkarin edistymisestä Euroopan unioniin liittymisen valmisteluissa. 3.2. Matkan aikana valmisteluryhmä tapasi liittymisprosessin kanssa tiiviisti tekemisissä olevia Unkarin hallituksen virkamiehiä, eräitä prosessin seurannasta vastaavia Euroopan unionin valtuuskunnan virkamiehiä ja erityisesti kaikkein edustavimpia yhteiskunnallis-ammatillisia järjestöjä. Vierailusta voidaan tehdä seuraavat päätelmät: 3.3. Ensimmäinen päätelmä, jota kaikki asiassa kuullut yhteiskunnallis-ammatilliset organisaatiot korostivat käytännössä yksimielisesti, on Unkarin hallituksen kanssa käydyn toimivan sosiaalidialogin katkeaminen. 3.4. Kyseisen vuoropuhelun konkreettisesta toteutumisesta vastannut entinen sovitteluneuvosto on korvattu kuudella neuvoa-antavalla komitealla, jotka ovat pirstoneet sovitteluneuvoston aiemmin tekemän työn, vaikka ne tietyissä tapauksissa myös laajentavat tehtäväkenttää. Monilla näistä neuvoa-antavista komiteoista ei sitä paitsi ole toimintasääntöjä, ja kokousten lukumäärää tai koollekutsumista ja kuulemista koskevat säännöt ovat epämääräisiä. 3.5. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen tilanne on hajanainen, kun ensiksi mainittuja on yhdeksän ja jälkimmäisiä kuusi. Työnantajajärjestöt ovat kuitenkin perustaneet koordinointielimen nimeltä Unkarin työnantajajärjestöjen kansainvälisen yhteistyön keskusliitto, joka on asteittaisen integroitumisen ensi askel. Valmisteluryhmällä oli tilaisuus tavata niin ikään maan tärkeimmän kuluttajaliiton edustajia. Liitolla on niukasti resursseja, mutta se on äärimmäisen aktiivinen ja saa äänensä hyvin kuuluviin julkisuudessa. 3.6. Valmisteluryhmällä oli tilaisuus tavata Unkarin kansalaisjärjestöjen edustajia. Maassa on 60000 kansalaisjärjestöä, joista 30000 toimii aktiivisesti. Monessa tapauksessa korkea luku kattaa tosiasiassa järjestörakenteeltaan yrityksiä muistuttavia malleja (jotka ovat usein osuustoiminnallisia ja toisinaan varsinaisia yrityksiä), jotka toimivat verotuksellisista syistä kansalaisjärjestön muodossa oltuaan alun perin rakenteeltaan kollektiivisia. 3.7. Unkarin hallitus haluaa ehdottomasti tukea kansalaisjärjestöjä, joiden se katsoo olevan vaihtoehto perinteisten yhteiskunnallis-ammatillisten järjestöjen kanssa käytävälle suoralle sosiaalidialogille. Konkreettisena esimerkkinä mainittakoon mm., että kaikki luonnolliset henkilöt voivat antaa vapaasti prosentin verotettavasta vuositulostaan valitsemalleen kansalaisjärjestölle. Toisaalta työnantajajärjestöjen tai ammattiyhdistysten jäsenmaksuja ei vastaavasti katsota verotuksessa vähennyskelpoisiksi. 3.8. Valmisteluryhmä oli iloisesti yllättynyt unioniin liittymisestä vastaavien Unkarin virkamiesten valmiustasosta, ja ryhmälle tarjoutui usein tilaisuus ilmaista tyytyväisyytensä asiasta. Euroopan komissiolta saatu tuki on osaltaan edistänyt virkamiesten valmiutta. 3.9. Sekä työmarkkinaosapuolten että hallituksen virkamiesten kanssa käydyissä neuvotteluissa tuli selkeästi esiin kaksi huolenaihetta: 3.9.1. Unkarin työmarkkinaosapuolet ovat ensinnäkin yksimielisiä siitä, että Euroopan unionin lausunnossa korostetaan liiaksi romaniväestön etnisiä ongelmia ja korruptiota (romanit eivät ole varsinainen vähemmistö). Kumpaakin ongelmaa yliarvioidaan, ja romaniväestön osalta ongelma - jos sitä ylipäätään on olemassa - ei ole yhtä vakava tai syvällinen kuin mitä lausunnossa annetaan ymmärtää. Korruption osalta mainitaan Transparency Internationalin äskettäin laatima selonteko, jossa Unkari sijoittuu paremmin kuin eräät Euroopan unionin perustajavaltiot ja on useiden EU-maiden tuntumassa. 3.9.2. Toinen, suurempi huolenaihe on väestön pettymys siihen, ettei unioniin liittymiselle ole asetettu tarkkaa ja ennustettavaa ajankohtaa. Unkarissa ollaan epätietoisia siitä, kannattaako maan ponnistella omaksuakseen täydellisesti yhteisön säännöstön. Valmisteluryhmälle korostettiin usein, että jos jäseneksi liittymisestä ei päätetä pikapuoliin, tämä saattaa samanaikaisesti hidastaa mukautumisponnisteluja. 4. Liittymisprosessin nykytila 4.1. Tämän luvun tiedot ovat peräisin pääasiassa kolmesta lähteestä, jotka ovat 1) Euroopan komission joulukuussa 1998 laatima seurantakertomus Unkarin liittymisvalmisteluista ja komission lokakuussa 1999 julkaisema uusi kertomus, 2) muut asiakirjat ja selvitykset, erityisesti Euroopan parlamentin mietintö(10) sekä EU:n ja Unkarin neuvoa-antavan sekakomitean päätöslauselmat(11). Lisäksi mainittakoon esittelijöiden yhteydenottoihin perustuva 3) Euroopan komission ja Unkarin EU-edustuston panos sekä varsinkin tulokset, joita saatiin lokakuussa 1999 pidetystä lausunnon laatimisesta vastanneen valmisteluryhmän ja Unkarin viranomaisten sekä yhteiskunnallis-ammatillisten järjestöjen välisestä kokouksesta. 4.2. Äskettäin pidetyssä Helsingin huippukokouksessa luotiin entistä myönteisemmät puitteet sellaisten jäsenehdokasmaiden liittymiselle unioniin, jotka täyttävät poliittiset ja taloudelliset edellytykset ja ovat omaksuneet yhteisön säännöstön. Huippukokous on Unkarille myönteinen viesti maan pyrkiessä liittymään Euroopan unioniin mahdollisimman pian. 4.3. Talous- ja sosiaalikomitea toteaa Euroopan unioniin liittymisprosessin olevan alun alkaen hankala, koska maiden edellytetään luovuttavan lainsäädännällistä ja hallinnollista toimivaltaa ylikansalliselle taholle. Nykyisten hakijavaltioiden, kuten Unkarin tapauksessa prosessi edellyttää lisäksi erittäin merkittäviä ponnisteluja tuotantorakenteiden ja sosiaalisten käytänteiden mukauttamiseksi nykyistä vaativampaan tasoon. 4.4. TSK toteaa kuitenkin, että unionin kaikkien viidentoista jäsenvaltion kokemukset liittymisestään ovat erittäin myönteisiä, sillä Euroopan unioni on tuonut Eurooppaan rauhan ja keskinäisen luottamuksen ja luonut lisäksi solidaarisuuteen ja kollektiiviseen edistykseen pohjautuvan uuden ulottuvuuden, jonka ansiosta "eurooppalaisena sosiaalimallina" tunnettu omaleimainen talousmalli on yleistynyt. Tässä mallissa kaikki taloudelliset ja yhteiskunnalliset toimijat pyrkivät yhdessä edistämään eurooppalaisen yhteiskunnan kollektiivista etua samalla kun ne puolustavat omia intressejään. 4.5. Talous- ja sosiaalikomitea korostaa, että valtion - tässä tapauksessa Unkarin - liittyminen Euroopan unioniin on kollektiivinen tehtävä, johon maan koko yhteiskunnan tulee osallistua. Komitea onkin huolestunut Unkarin hallituksen ja maan edustavimpien yhteiskunnallis-ammatillisten järjestöjen välisen toimivan sosiaalidialogin puutteesta. 4.6. TSK ei katso pystyvänsä ottamaan kantaa siihen, miten tähän tilanteeseen on viime kädessä tultu, eikä myöskään kummankaan osapuolen mahdolliseen yksittäiseen vastuuseen. Sen sijaan komitea kehottaa Unkarin hallitusta ja yhteiskunnallis-ammatillisia järjestöjä etsimään kompromissiratkaisuja, joiden ansiosta dialogi voitaisiin käynnistää uudelleen. Ilman vuoropuhelua Unkarin yhteiskunnan on lähes mahdoton tai ainakin huomattavasti nykyistä vaikeampi hyväksyä liittymisprosessia ja tuntea se omakseen. 4.7. Huomioita poliittisesta tilanteesta 4.7.1. TSK yhtyy suurimmalta osin Euroopan komission tekemään analyysiin, etenkin komission kantaan demokraattisen järjestelmän ja hallituksen sekä yksilönvapauksien vakiinnuttamisesta. Komitealla on niin ikään ollut tilaisuus todeta oikeusjärjestelmän toimivan aiempaa paremmin uusien, entistä tehokkaampien välineiden ansiosta. 4.7.2. TSK:n käsityksen mukaan tietyillä aloilla, kuten turvallisuusjoukoilla ja rajavartiostoissa, saattaa olla paikallisia korruptio-ongelmia. Maan hallintojärjestelmää uudistettaessa niihin on puututtava ensisijaisesti. 4.7.3. TSK toteaa romaniyhdyskuntaa koskevan ongelman olemassaolon, ja sen korjaamiseksi on ryhdyttävä pikaisesti toimiin. Komitea tekee kuitenkin seuraavat selventävät huomautukset: 4.7.3.1. Julkishallinnon viranomaisten ja kansalaisten ylipäätään tulee kunnioittaa Unkarin 600000 hengen romaniyhdyskuntaa. Romaniyhdyskuntia on myös muissa unionin jäsenyyttä hakeneissa maissa ja monissa Euroopan unionin nykyisissä jäsenvaltioissa. 4.7.3.2. Romaniyhdyskuntaan kohdistuvan syrjinnän poistamiseksi on turvauduttava myönteisiin toimenpiteisiin, erityisesti koulutukseen ja tietyissä tapauksissa erityisiin tukiohjelmiin, joissa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen rooli voi olla merkittävä. Unkarin hallitus näyttää käynnistäneen tällaisia toimenpiteitä keskipitkän aikavälin toimintasuunnitelmassaan. Kyseiset toimintaperiaatteet eivät kuitenkaan saa johtaa yhteisöön kuuluvien yksilöiden pakkosulauttamiseen, jos he eivät hyväksy sulautumista omasta vapaasta tahdostaan. 4.7.3.3. TSK katsoo, ettei romaniyhdyskunnan asemaa saa rinnastaa muissa Keski-Euroopan maissa elävien unkarilaisvähemmistöjen tilanteeseen, sillä tapaukset ovat poliittisesti ja kulttuurisesti hyvin erilaisia. 4.8. Huomioita makrotaloudellisesta tilanteesta 4.8.1. Unkarin talous etenee erittäin tyydyttävästi kohti vakaata ja inflaatiota aiheuttamatonta kasvua. Myös valtiontalouden alijäämäisyyttä torjutaan tyydyttävästi. 4.8.2. Komitea kiinnittää kuitenkin huomiota tiettyihin makrotaloudellisiin vaikeuksiin, joita Unkarilla saattaa olla edessään: 4.8.2.1. Ensinnäkin 1. tammikuuta 2000 käyttöönotettu euron kiinteä muuntokurssijärjestelmä kiristää inflaationvastaista politiikkaa. Lisäksi koko finanssijärjestelmän valvontakapasiteettia on lujitettava. 4.8.2.2. Edellä esitettyyn liittyy läheisesti tarve supistaa entisestään valtiontalouden alijäämää. Tässä on komitean mielestä kolme ongelmaa. Ensinnäkin julkishallintoa on uudistettava edelleen ja uudistusta on nopeutettava, mikä saattaa edellyttää huomattavaa palkkojen nousua ja jopa erikoisalojen virkamiesten määrän kasvua. Toinen ongelma on alue- ja paikallishallinnon merkittävä osuus julkisista menoista. Ja kolmas ongelma on verotuspohjan riittämättömyys, mitä heijastaa harmaan talouden ja verovapausjärjestelmän suuri osuus. Valtiontalouden alijäämäongelman ratkaiseminen edellyttää, että näihin kolmeen tekijään puututaan koordinoidusti ja samanaikaisesti. 4.8.2.3. On huolestuttavaa, että talous on jakautunut kahtia yhtäältä kilpailukykyisiin, selvästi vientimarkkinoille suuntautuneisiin sektoreihin, jotka ovat vahvasti sidoksissa suoriin ulkomaisiin investointeihin, ja toisaalta kotimaan markkinoille suuntautuneisiin, mahdollisesti heikosti kilpailukykyisiin tuotantosektoreihin. Unkarin hallituksen tulisi pyrkiä nopeuttamaan viimeksi mainittujen tuotantosektorien rakennemuutosta ennen tulli- ym. suojan lopullista poistumista Eurooppa-sopimuksen mukaisesti 31. joulukuuta 2000. 4.8.2.4. Yksityistämisprosessi etenee erittäin tyydyttävästi. Sen ansiosta valtiontalouden alijäämä on pienentynyt sekä tappiollisten yritysten myynnin että julkisen velan supistumisen seurauksena, mikä on puolestaan vähentänyt velanhoidosta aiheutuvia kuluja. Erään julkisen pankin yksityistämisessä ilmeni konkreettisia ongelmia, jotka on jo ratkaistu tyydyttävällä tavalla. Lisäksi on otettava huomioon, että vuoden 1998 lopussa 14 % maatalouspinta-alasta oli vielä yksityistämättä. Tämä tosiseikka saattaa vaikuttaa merkittävästi yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP) liittyvän yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon. Yksityistämisprosessin loppuvaihe hidastuu kuitenkin huomattavasti, mikäli liittymisneuvottelut eivät edisty Unkarin viranomaisten toivomaan tahtiin. 4.8.3. Valmistautumiskauden päätyttyä Unkarin talous voinee kaiken kaikkiaan kilpailla avoimesti maailmanlaajuisessa ympäristössä, mikäli nykyinen tuottavuuden kasvu pysyy nopeana, kokonaistulotaso kohoaa tuottavuuden mukaisesti sekä inflaatiolle, työllisyydelle ja elämänlaadulle asetettujen tavoitteiden sallimissa puitteissa, ja nykyaikaistamiseen investoidaan edelleen joko kansallisia säästöjä tai ulkomaisia sijoituksia. TSK:n käsityksen mukaan Euroopan komission tulee tarkastella järjestelmällisesti ja seikkaperäisesti Unkarin talouden kokonaiskilpailukyvyn - ja aivan erityisesti maan teollisuuden - kehitystä. 4.9. Huomioita sisämarkkinoista ja elinkeinoelämän eri sektoreiden tilasta 4.9.1. Rajattomat sisämarkkinat muodostavien neljän vapauden toimivuuden osalta Unkari näyttää edistyvän yhteisön säännöstön mukaisen oikeudellisen kehyksen luomisessa, vaikka maan liittymistä esimerkiksi CEN- tai CENELEC-standardointijärjestelmiin tulisi nopeuttaa siten, että vuoden 2000 lopussa 80 % standardeista olisi yhdenmukaistettu, kuten Unkarin hallituksen hiljattain antamassa asetuksessa edellytetään. TSK:n tulisi käsitellä lähitulevaisuudessa neuvoa-antavissa sekakomiteoissa lausuntojensa aihepiirin laajentamista samaan tapaan kuin yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmässä on tehty, jotta unionin jäsenyyttä hakeneissa maissa ilmenevät konkreettiset esteet voidaan havaita ja tehdä ehdotuksia niiden poistamiseksi. 4.9.2. Yhteisön kilpailuoikeuden soveltaminen on tuottanut jonkin verran vaikeuksia. Assosiointineuvoston tekemän sopimuksen siirtäminen osaksi Unkarin lainsäädäntää on itse asiassa aiheuttanut tiettyjä perustuslaillisia ongelmia, sillä Unkarin valtiosäännön nojalla ainoastaan oman valtion lainsäädäntä on pantavissa suoraan täytäntöön. Tämän vuoksi Unkarin lainsäädäntää on tarkistettava assosiointineuvoston päätöstä koskevan lain osalta, jotta se olisi yhteensopiva Unkarin valtiosäännön kanssa. Niin ikään valtiontukien asianmukainen kirjanpito- ja valvontajärjestelmä näyttää tuottavan joitakin hankaluuksia, joiden ratkaisemiseksi Unkarin hallitus on perustanut valtiontukien valvontaviraston. Unkari näyttää sen sijaan edistyvän erittäin nopeasti julkisia hankintoja koskevan lainsäädännän ja menettelytapojen mukauttamisessa yhteisön säännöstöön. 4.9.3. Maataloussektori on yksi liittymisprosessin keskeisistä ja samalla monimutkaisimmista osatekijöistä taloudellisen ulottuvuutensa ja aivan erityisesti sosiaalisten vaikutustensa vuoksi. EU:n ja Unkarin neuvoa-antavalla sekakomitealla oli hiljattain tilaisuus esittää asiasta mielipiteensä(12). Sekakomitean suosituksissa keskitytään kolmeen tekijään: - Hyväksytään Berliinin Eurooppa-neuvostossa sovitut talousnäkymät. - YMP:n epäasianmukainen noudattaminen saattaa vaikuttaa maaseudun työllisyyteen ja maaltamuuttoon, minkä vuoksi on suositeltavaa etsiä ratkaisuja, joiden ansiosta Unkarin maanviljelijöiden asianmukainen elintaso voidaan säilyttää. - Maatalouden tuista ja korvauksista on pyrittävä pääsemään molempia osapuolia tyydyttävään kompromissiin. TSK kannattaa neuvoa-antavan sekakomitean edellä esitettyjä päätelmiä, jotka tulee ottaa maatalousneuvottelujen kiinnekohdiksi. Unkari on lisäksi anonut kymmenen vuoden siirtymäkautta maatalousmaan myynnille muille kuin Unkarin kansalaisille, osuus- ja yhteisötalouden piiriin kuuluville yrityksille tai osakeyhtiöille. TSK ei halua tässä vaiheessa arvioida pyynnön asianmukaisuutta, vaan esittää mahdollista kompromissiratkaisua, jonka mukaisesti sellaisiin luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat Euroopan unionin jonkin jäsenvaltion kansalaisia ja asuvat tosiasiallisesti Unkarissa, tai maassa rekisteröityihin maatalousalan osuus- ja yhteisötalouden piiriin kuuluviin yrityksiin sovellettaisiin mahdollisuutta ostaa kyseistä maata välittömästi. 4.9.4. Liikenteen alalla Unkari on edistynyt merkittävästi ja ottanut käyttöön yhteisön säännöstön mukaista uutta lainsäädäntää, mutta kuljettavana on vielä melkoinen matka. Komitea on korostanut yleiseurooppalaisesta liikennepolitiikasta antamassaan lausunnossa(13) ja neuvoa-antavan sekakomitean päätöslauselmassa(14) Unkarin keskeistä roolia Tina-hankkeessa sekä tarvetta kehittää laajoja infrastruktuuriohjelmia rautateille ja erityisesti maanteille. Neuvoa-antava sekakomitea on niin ikään esittänyt, että Unkarin talouden kansainvälistymisestä johtuvat liikenneongelmat pidettäisiin ainakin alkuvaiheessa erillään Unkarin kotimaanmarkkinoiden liikenteen ongelmista. Neuvoa-antava sekakomitea on niin ikään painottanut tarvetta parantaa palkansaajien ja itsenäisten työntekijöiden liikennekoulutusta. 4.9.5. Televiestinnän osalta Unkari on pyytänyt saada säilyttää vuoden 2002 loppuun asti yksinoikeutensa puhelinpalveluihin. Komitea kehottaa vapauttamaan tietyt runsaasti lisäarvoa omaavat ja nopeasti kasvavat palvelut (esimerkiksi tiedonsiirto- ja matkapuhelinverkot) ennen kyseistä ajankohtaa, mikäli se suinkin on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista ja yhteiskunnallisesti perusteltua, sillä tämä kasvattaisi koko talouselämän tuottavuutta. Koko prosessissa tulee kuitenkin kunnioittaa kuluttajien ja alan työntekijöiden oikeuksia. 4.9.6. Ympäristönäkökohdat saattavat muodostua käytännössä unionin jäseneksi liittymisen visaisimmiksi ongelmiksi. Komitea on jo esittänyt yhteisön säännöstön soveltamisesta hakijavaltioihin antamassaan lausunnossa(15), millaiseen ajattelutapaan liittymisprosessin tulisi pohjautua: - Liittymistä valmistelevien yhteisön määrärahojen ympäristövälineitä tulee vahvistaa. - Yhteisön ympäristösäännöstön soveltamiselle on myönnettävä siirtymäkausia rajallisesti ja sellaisten seikkojen osalta, jotka eivät muodosta merkittävää estettä sisämarkkinoille. - On vaadittava, että kaikki uudet laitokset tai hankkeet, joita tuetaan kokokaan tai osittain yhteisön varoista lainoin tai avustuksin, noudattavat voimassa olevia yhteisön säännöksiä, vaikka niitä ei muodollisesti vielä sovellettaisikaan Unkarissa. - On vahvistettava sellaisia hallinnollisia menettelyjä ja teknisiä mittausjärjestelmiä, joiden ansiosta ympäristösäännökset pannaan todella täytäntöön. Koska Unkari sijaitsee muiden ehdokasvaltioiden keskellä, sen on otettava huomioon kyseisten valtioiden ympäristöpolitiikka aivan erityisesti Tonavan ja sen sivujokien osalta. 4.9.7. Komitea ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Unkari on edistynyt merkittävästi kuluttajien oikeuksia sääntelevän lainsäädännän kehittämisessä. Komitea esittää toivomuksen, että kuluttajajärjestöjen edustajille tarjotaan tilaisuus osallistua aktiivisesti lainsäädännän valmisteluun ja yleisön valveuttamiseen. 5. Liittymiskumppanuus ja Unkarin ohjelma yhteisön säännöstön omaksumiseksi 5.1. Asetuksessa 622/98 säädetään liittymiskumppanuudesta. Kumppanuuden tarkoituksena on asettaa yhteisön säännöstön omaksumiselle maakohtaiset painopistealat, kartoittaa tärkeimmät tavoitteet ja kohdentaa käytettävissä olevat rahoitusvälineet kyseisiin tavoitteisiin. Kukin hakijamaa on laatinut tältä pohjalta oman ohjelmansa yhteisön säännöstön omaksumiseksi. 5.2. Edellä esitetyn mukaisesti Unkari on määritellyt itselleen seuraavat painopistealat: - talousuudistus - institutionaalisen ja hallintokapasiteetin vahvistaminen - sisämarkkinat - oikeus- ja sisäasiat - ympäristö. 5.3. TSK katsoo Unkarin toteuttavan kyseistä ohjelmaa varsin kokonaisvaltaisesti, vaikka tiettyjen alojen katsotaankin vaativan erityistä huomiota. Komitea antaa näitä aloja koskevia erityissuosituksia seuraavasti: 5.3.1. Unkarin aluekehityksessä on havaittavissa merkittäviä alueellisia tuloeroja, eikä nykyisen hallintorakenteen avulla kyetä harjoittamaan koheesiota edistävää aluepolitiikkaa. Tällainen rakenne on kehitettävä pikimmiten, mikäli Unkari haluaa hyötyä heti unionin jäseneksi liityttyään EAKR-varoista. Kyseiseen politiikkaan voitaisiin niin ikään liittää romaniyhdyskunnalle suunnattu toimintasuunnitelma, jolla lujitettaisiin yhdyskunnan integroitumista ja parannettaisiin lasten mahdollisuuksia käydä koulua. 5.3.2. Samantapaisia mietteitä voitaisiin esittää myös Euroopan unionia paljon puhuttavien terveys- ja kasvinsuojelusäännösten täytäntöönpanosta. Mikäli näihin seikkoihin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota, se saattaa pilata suuret mahdollisuudet, joita yhteisön markkinat voivat tarjota Unkarin elintarvikesektorille. 5.3.2.1. TSK kiinnittää aivan erityisesti huomiota siihen, että huumeiden, järjestäytyneen rikollisuuden ja rahanpesun torjumista koskevat yhteisön säännökset on kiireellisesti saatettava osaksi Unkarin lainsäädäntää. 5.3.3. Unkari on edistynyt merkittävästi ulkomaankauppasuhteidensa, ja aivan erityisesti WTO:n suhteidensa mukauttamisessa yhteisön säännöstöön. Vuoden 1998 lopussa lukuisat Euroopan unionin allekirjoittamat monenkeskiset sopimukset olivat kuitenkin vielä ratifioimatta, eikä tiettyjä yhteisön säännöstön vastaisia sopimuksia ollut kumottu. Komitea huomauttaa, että tulevaisuudessa Unkarille olisi ilmoitettava uusista sopimuksista, jotka Euroopan unioni aikoo allekirjoittaa, jotta maa voi nopeuttaa sopimusten omaksumista mahdollisimman lyhyessä ajassa. 5.3.4. Tulliasioissa Unkari on vielä huomattavasti jäljessä Euroopan unionista. Asiaan on kiinnitettävä ensisijaista huomiota, koska se vaikuttaa sekä Unkarin että yhteisön talousarvioon ja koska Unkari on Euroopan unioniin kuulumattomien maiden rajanaapuri. 5.3.5. Vaikka Unkari on viime vuonna parantanut huomattavasti Phare-ohjelman suunnittelua ja toteutusta, ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia voidaan käyttää vieläkin paremmin hyväksi. Samantapaisia mietteitä herättävät liittymistä valmisteleva rakennepoliittinen väline ISPA ja Sapard-ohjelma. TSK suosittaa, että painopistealoja ja konkreettisia kohteita valittaessa yhteiskunnallis-ammatilliset järjestöt huomioidaan nykyistä aktiivisemmin. 6. Päätelmät 6.1. TSK katsoo, että Unkarin valmistautuminen Euroopan unionin jäsenyyteen on yleisesti ottaen erittäin tyydyttävää. Komitean mielestä maan on ponnisteltava yhtä lujasti kuin tähän asti, vaikka Euroopan unioni ei voikaan omista syistään asettaa liittymiselle tarkkaa aikataulua. TSK katsoo olevan välttämätöntä lujittaa Euroopan unionin ja Unkarin hallituksen välistä kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä. 6.2. TSK toteaa olevansa huolestunut Unkarin hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välisen rakentavan sosiaalidialogin katkeamisesta ja kehottaa kaikkia osapuolia käynnistämään vuoropuhelun uudelleen. Tämä nopeuttaa liittymisvalmisteluja ja auttaa Unkarin yhteiskuntaa hyväksymään ne entistä paremmin. 6.3. TSK:n tulee pohtia neuvoa-antavien sekakomiteoiden puitteissa (samaan tapaan kuin yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmässä) toimintansa laajentamista siten, että sen tarkoitusperiin liitetään ehdokasvaltioissa ilmenevien konkreettisten esteiden havaitseminen ja ehdotusten teko niiden poistamiseksi. 6.4. TSK haluaa olla mukana prosessissa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen tarjoamien keinojen ja mahdollisuuksien sallimissa puitteissa. Komitea asettaa Unkarin työmarkkinaosapuolten käyttöön joko suoraan tai Euroopan unionin ja Unkarin välisen neuvoa-antavan sekakomitean välityksellä kaikki resurssinsa sekä vaikutusmahdollisuutensa ja toimii viestinviejänä yhteisön muiden toimielinten sekä Unkarin hallituksen ja muiden instituutioiden välillä. Bryssel 1. maaliskuuta 2000. Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja Beatrice Rangoni Machiavelli (1) Päätöslauselma komission 15. huhtikuuta 1999 hyväksymästä määräaikaiskertomuksesta. (2) Maatalouspolitiikka ja Unkarin liittyminen EU:n jäseneksi; Euroopan unionin sosiaaliturvajärjestelmien uudistaminen. (3) G. Casale: "Workers' Participation in CEEs", (ILO, 1998). (4) Ks. Laszlo Sandorin EU:n ja Unkarin neuvoa-antavalle sekakomitealle laatima asiakirja "Sosiaalipolitiikka - sosiaalidialogi", 26. lokakuuta 1998. (5) Andras Toth: "The Transformation of the Industrial Relations in Hungary", kausijulkaisussa "South East Europe Review" 3/1998. (6) TSK:n tiedonanto aiheesta "Jäsenyyttä hakeneiden maiden työllisyys sekä sosiaali- ja työmarkkinapoliittinen tilanne", heinäkuu 1999. (7) G. Juhas: "Threats against further Integration?", Lundin yliopisto, Tukholma 1998. (8) Maailmanpankin Unkarin aluetoimisto: "NGO stock-taking in Hungary". (9) EU:n ja Unkarin neuvoa-antavan sekakomitean laatima asiakirja, 26. lokakuuta 1998. (10) Päätöslauselma komission määräaikaiskertomuksesta (hyväksytty 15. huhtikuuta 1999). (11) "Euroopan unionin ja Unkarin sosiaaliturvajärjestelmien uudistus". "Sosiaalipolitiikka - Sosiaalidialogi". "Maatalouspolitiikka ja Unkarin liittyminen EU:n jäseneksi". (12) EU:n ja Unkarin neuvoa-antavan sekakomitean Brysselissä 10. toukokuuta 1999 antama päätöslauselma. (13) "Helsingin julkilausuman toimeenpano" (EYVL C 407, 28.12.1998) ja "Suunnitelmallisen yhteiskunnallisen vuoropuhelun organisoiminen yleiseurooppalaisissa liikennekäytävissä" (EYVL L 329, 17.11.1999). (14) DI 83/99 fin (yhteispäätöslauselma) "Liikennepolitiikka ja Unkarin liittyminen EU:hun". (15) EYVL C 40, 15.2.1999. Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Keski- ja Itä-Euroopan jäsenyyttä hakeneille maille - Ympäristöpoliittiset liittymisstrategiat: laajentumiseen liittyvien haasteiden kohtaaminen yhdessä Keski- ja Itä-Euroopan jäsenyyttä hakeneiden maiden kanssa (KOM(1998) 294 lopull.). LIITE 1 talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon Uutta sosiaalidialogijärjestelmää kuvaava taulukko >TAULUKON PAIKKA>