12.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 236/6

A.

ottaa huomioon, että vuoden 2011 talousarviomenettely on ensimmäinen Lissabonin sopimukseen perustuva talousarviomenettely, ja uudessa menettelyssä määrärahoista päätetään yhdessä käsittelyssä, mikä edellyttää, että yhteistyötä ja koordinointia budjettivallan toisen käyttäjän kanssa on lisättävä, jotta sovittelu johtaisi sopimukseen kaikista menoista,

B.

ottaa huomioon, että tilannetta olisi pyrittävä selkeyttämään heinäkuun kolmikantakokouksessa ennen kuin neuvosto hyväksyy kantansa talousarvioesitykseen, jotta saataisiin selville jo etukäteen, mistä seikoista vallitsee yhteisymmärrys,

1.

panee merkille, että vuoden 2011 talousarvioesitykseen sisältyy maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 142 576,4 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoja 130 147,2 miljoonaa euroa ja liikkumavaraa maksusitoumusmäärärahoihin jää näin ollen 1 224,4 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoihin 4 417,8 miljoonaa euroa; toteaa, että maksusitoumusmäärärahojen kohdalla tämä vastaa 1,15 prosenttia ja maksumäärärahojen kohdalla 1,05 prosenttia EU:n vuoden 2011 BKTL-ennusteista;

2.

on huolissaan siitä, että maksusitoumusmäärärahat kasvavat vain 0,77 prosenttia vuoden 2010 hyväksytystä talousarviosta, sillä tämä ei vastaa lainkaan EU:n talousarviolle monelta taholta asetettuja suuria odotuksia Euroopan talouksien tukemisessa kriisin jälkeen; panee merkille, että maksumäärärahat kasvavat 5,85 prosenttia, mutta muistuttaa, että vuonna 2010 niiden taso oli epätavallisen alhainen, joten kasvu saa matemaattisen selityksen; muistuttaa, että monivuotisessa rahoituskehyksessä maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärä on nykyhintoina 142 965 miljoonaa euroa ja maksumäärärahojen 134 280 miljoonaa euroa;

3.

myöntää, että maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välinen ero on kaventunut vuoden 2010 talousarviosta (12 429 miljoonaan euroon 18 535 miljoonasta eurosta), mikä osoittaa, että EU:n talousarvion toteutus on parantunut, mutta tähdentää samalla, että monivuotisessa rahoituskehyksessä maksusitoumus- ja maksumäärärahojen välinen ero on vuonna 2011 ainoastaan 8 366 miljoonaa euroa; muistuttaa, että pitkällä aikavälillä näistä eroista syntyy alijäämiä ja niitä olisi sen tähden vältettävä talousarvion kestävyyden ja hallittavuuden vuoksi;

4.

korostaa, että valtaosa (70 prosenttia) yleisestä 1 224,4 miljoonan euron liikkumavarasta sisältyy otsakkeeseen 2 (luonnonvarojen suojelu ja hallinta) ja muiden otsakkeiden – etenkin otsakkeiden 1 a, 3 b ja 4 – liikkumavarat ovat erittäin niukat, mikä heikentää suhteellisesti EU:n valmiutta reagoida toimintalinjojen muutoksiin ja ennakoimattomiin tarpeisiin ja pitää samalla kiinni tavoitteistaan;

5.

korostaa lisäksi, että otsakkeen 2 liikkumavara saattaa todellisuudessa olla pienempi, sillä markkinaolosuhteet voivat muuttua;

6.

panee tyytyväisenä merkille, että komission on julkaissut kertomuksen toimielinten sopimuksen toiminnasta (KOM(2010)0185), ja muistuttaa tässä mielessä, että tulossa on huomattavaa tarkistamista koskeva ehdotus ja koska aiemmissa talousarviomenettelyissä on todettu, että esiin tulleisiin eri haasteisiin on ollut vaikea reagoida asianmukaisesti ja tyydyttävästi, nykyistä monivuotista rahoituskehystä on välttämätöntä tarkistaa; muistuttaa odottavansa komissiolta ennen vuoden 2010 ensimmäisen vuosipuoliskon päättymistä konkreettisia ehdotuksia monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamiseksi;

7.

korostaa, että meneillään on lukuisia menettelyjä, joilla on talousarvion kannalta kauaskantoiset seuraukset ja jotka kahden budjettivallan käyttäjän on saatettava vuonna 2011 loppuun (talousarviouudistus, Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen, lisätalousarviot, toimielinten välisen sopimuksen tarkistaminen, varainhoitoasetuksen tarkistaminen jne.);

8.

panee merkille komission asettamat ensisijaiset tavoitteet (tuki EU:n talouksille kriisin jälkimainingeissa ja mukautuminen uusiin vaatimuksiin, joita ovat Lissabonin sopimuksen täytäntöönpano, uudet finanssivalvontaviranomaiset, rahoitus ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuista seurantajärjestelmää (GMES) koskevalle aloitteelle, Tukholman ohjelman täytäntöönpano jne.) sekä kysymyksen siitä, pystytäänkö näihin tarpeisiin vastaamaan, jos maksusitoumusmäärärahoja korotetaan vain vähän vuoden 2010 talousarvion tasosta;

9.

korostaa, että unionin on tärkeää puuttua määrätietoisesti kriisiin ja rahoitusmarkkinoiden epävakauteen ja että tästä seuraa, että EU:n talousarvion rahoitusvalmiuksia ja joustavuutta olisi parannettava; pyytää neuvostolta ja komissiota tarkempia lisätietoja vaikutuksista, joita Ecofin-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa 9.–10. toukokuuta 2010 päätetyllä Euroopan rahoituksenvakautusmekanismilla saattaisi olla EU:n talousarvioon; edellyttää lisäksi tulevien kriisien välttämiseksi tehokkaan valvontajärjestelmän perustamista ja suoraa raportointia parlamentille;

10.

pitää valitettavana, että EU 2020 -strategian lippulaiva-aloitteiden, kuten Innovaatiounioni, Nuoret liikkeellä, Resurssitehokas Eurooppa, Uusi osaaminen ja työllisyys sekä Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka, rahoitusvaikutuksia ei ole mahdollista yksilöidä talousarviossa selkeästi, ja epäilee vahvasti, että nykyisen rahoituskehyksen ollessa voimassa näille keskeisille aloitteille ei kyetä varmistamaan riittävää rahoitusta;

11.

muistuttaa, että kuten se 25. maaliskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa vuoden 2011 talousarvion painopisteistä totesi, nuorisopolitiikka on yksi vuoden 2011 talousarvion keskeisistä painopisteistä ja sitä olisi edistettävä EU:ssa kaikki toimintalinjat kattavana teemana kehittäen synergioita nuorisoon liittyvien eri toimintalinjojen välille etenkin koulutuksen, työllisyyden, yrittäjyyden ja terveyden aloilla sekä helpottaen ja kannustaen samalla nuorten sosiaalista osallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia, taitojen kehittämistä ja liikkuvuutta; korostaa, että nuorisotoimien käsite olisi määriteltävä laajasti siten, että se kattaa yksittäisten henkilöiden mahdollisuudet vaihtaa työtä ja asemaa useita kertoja elämänsä aikana ja siirtyä rajoituksitta toimintaympäristöstä toiseen esimerkiksi harjoittelun, akateemisen tai ammattiympäristön ja ammattikoulutuksen välillä, ja katsoo, että tätä varten yhtenä tavoitteena olisi oltava se, että helpotetaan siirtymistä koulutusjärjestelmien piiristä työmarkkinoille;

12.

pitää valitettavana sitä, että huolimatta nuorisotoimien erittäin korkeasta profiilista ja toteutusasteesta, joka vuosina 2007–2009 kohosi joka vuosi 95–100 prosenttia, talousarvioesitykseen sisältyvä määrärahalisäys keskeisille nuorisovälineille ja -ohjelmille – elinikäinen oppiminen, nuorisotoimintaohjelma ja Erasmus Mundus – on lähinnä symbolinen; katsoo, että sellaisenaan se ei anna EU:lle mahdollisuutta kohdentaa tähän prioriteettiin riittävästi määrärahoja, ja aikookin lisätä näiden ohjelmien tukea; muistuttaa tässä yhteydessä, että näillä ohjelmilla on kiistämätön eurooppalainen lisäarvo ja ne vahvistavat merkittävästi Euroopan kansalaisyhteiskuntaa, vaikka niihin kohdennetaan vain vähän määrärahoja;

13.

kehottaa selventämään lisää toiminta- ja hallintomenojen jaottelua ja antaa samalla tunnustusta ponnistuksille, joita on tehty muiden kuin otsakkeeseen 5 sisältyvien hallintomenojen esitystavan parantamiseksi; panee merkille, että jo melko huomattava määrä hallinnollisia menoja rahoitetaan käytännössä toimintamäärärahoin;

14.

aikoo käydä varainhoitovuoden 2011 talousarviota koskeviin neuvotteluihin rakentavassa hengessä ja ennakkoluulottomasti pitäen mielessä tehokkuustavoitteet ja eurooppalaisen lisäarvon; odottaa vastaavasti budjettivallan toiselta käyttäjältä yhteistyöhenkeä, joka varmistaa todellisen poliittisen vuoropuhelun, ja sitä, että neuvottelut eivät jää ”kirjanpitotoimen” tasolle ja korosta liikaa jäsenvaltioiden säästöjä ja maksuosuuksia; palauttaa mieliin, että perussopimuksella ei muutettu pelkästään talousarviomenettelyn oikeusperustaa, vaan myös menettelyä ja määräaikoja kompromisseista neuvottelua ja niiden saavuttamista varten;

15.

korostaa, että EU:n talousarvio on hyvin pieni verrattuna kansallisiin talousarvioihin; muistuttaakin, että EU:n yhteisten strategioiden täytäntöönpano edellyttää synergioiden luomista EU:n talousarvion ja kansallisten talousarvioiden välille; korostaa, että johdonmukaisuus lisää unionin politiikan vaikutusta, luo todellista eurooppalaista lisäarvoa ja tukee pitkän aikavälin poliittisia tavoitteita; on vakuuttunut siitä, että EU:n talousarviosta voidaan ratkaisevalla tavalla tukea pitkän aikavälin investointeja ja työpaikkojen luomista keskeisillä aloilla; edellyttää neuvoston ottavan tämän seikan asianmukaisesti huomioon päättäessään EU:n talousarviosta ja pidättymään ”juustohöyläleikkauksista”, vaikka julkisen talouden tilanne jäsenvaltioissa onkin äärimmäisen vaikea;

16.

muistuttaa edellä mainitussa 25. maaliskuuta 2010 annetussa päätöslauselmassa esitetyistä prioriteeteistaan;

17.

panee merkille, että maksusitoumusmäärärahat lisääntyivät 4,4 prosenttia (13 437 miljoonaan euroon) ja maksumäärärahat 7 prosenttia (11 035 miljoonaan euroon (4) ja liikkumavaraa jäi 50,1 miljoonaa euroa (verrattuna rahoitussuunnitelmien 37 miljoonaan euroon), mikä johtui hallinnollisen ja teknisen tuen (entiset BA-kohdat) sekä hajautettujen erillisvirastojen ja toimeenpanovirastojen menojen vähenemisestä sekä useiden ohjelmien, kuten Tulli 2013 -ohjelman ja yrittäjyyden ja innovoinnin CIP-ohjelman, määrärahojen vähenemisestä;

18.

muistuttaa, että pk-yrityksillä on suuri merkitys koko EU:n talouden elpymisen ja talouskasvun edistämisen kannalta; kehottaa antamaan enemmän tukea kaikille pk-yrityksiä tukeville ohjelmille ja välineille ja on tässä yhteydessä huolissaan yrittäjyyden ja innovoinnin CIP-ohjelmalle ehdotettujen maksumäärärahojen pienenemisestä;

19.

muistuttaa, että monivuotista rahoituskehystä hyväksyttäessä ei otettu huomioon tästä otsakkeesta rahoitettavia uusia tarpeita (Kozloduyn ydinvoimalan käytöstä poistamisohjelma, Euroopan finanssivalvontaviranomaiset, ITER ja GMES, mukaan luettuna parlamentin pyyntö lisätä GMES:n toimintavaiheen määrärahoja); korostaa, että näitä tarpeita ei saisi rahoittaa sellaisten otsakkeeseen 1 a kuuluvien muiden ohjelmien ja toimien kustannuksella, jotka ovat olennaisia Euroopan kriisin jälkeisen elvytyksen kannalta;

20.

muistuttaa, että tästä otsakkeesta rahoitetaan osittain Euroopan talouden elvytyssuunnitelma sekä useita monivuotisia ohjelmia (kuten kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma, seitsemäs puiteohjelma, Euroopan laajuiset liikenneverkot, Galileo/Egnos, Marco Polo II ja Progress-ohjelma), jotka ovat vuonna 2011 toteutusvaiheessa; toistaa sen vuoksi komissiolle pyyntönsä esittää seurantakertomus Euroopan talouden elvytyssuunnitelman täytäntöönpanosta, EIP:lle uskotut toimenpiteet mukaan lukien;

21.

panee tyytyväisenä merkille, että tärkeimpien ohjelmien määrärahoja on lisätty (seitsemäs puiteohjelma: 13,8 prosenttia, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma: 4,4 prosenttia, elinikäinen oppiminen: 2,6 prosenttia, Euroopan laajuiset liikenneverkot: 16,8 prosenttia), ja korostaa, että näillä ohjelmilla on tärkeä vipuvaikutus kriisin vastaisessa EU:n talousstrategiassa;

22.

korostaa, että otsakkeeseen 1 a sisältyy monia EU 2020 -strategian lippulaiva-aloitteita, kuten Innovaatiounioni, Nuoret liikkeellä, Resurssitehokas Eurooppa, Uusi osaaminen ja työllisyys sekä Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka; pitää valitettavana, että EU 2020 -strategian rahoitusvaikutuksia ei ole mahdollista yksilöidä talousarvion kannalta selkeästi, ja epäilee, että nykyisessä rahoituskehyksessä näille aloitteille ei kyetä varmistamaan riittävää rahoitusta;

23.

muistuttaa, että EU 2020 -strategiaan liittyvät vuoden 2011 painopisteet rahoitetaan pääosin tästä otsakkeesta ja että on todennäköistä, että Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuva EU:n toimivallan laajentuminen vaikuttaa talousarvioon; korostaa, että avaruuspolitiikka, joka on konkreettinen esimerkki Euroopan tieteellistä, teknologista ja ympäristötavoitteiden edistystä tukevasta eurooppalaisesta teollisuuspolitiikasta ja joka parantaa teollisuuden kilpailukykyä, edellyttää, että GMES saa varmasti lisärahoitusta sekä EU:lta että jäsenvaltioilta;

24.

panee tyytyväisenä merkille komission Nuoret liikkeellä -aloitteen, jolla pyritään parantamaan Euroopan korkea-asteen oppilaitosten toiminnan tuloksia ja kansainvälistä vetovoimaa sekä opetuksen ja koulutuksen yleistä tasoa EU:ssa; tukee vahvasti kaikkien nuorten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä heidän koulutustaustastaan riippumatta; korostaa, että on tärkeää varmistaa riittävä rahoitus kunnianhimoiselle politiikalle yleissivistävän koulutuksen ja ammattikoulutuksen alalla, mikä on tärkeä osa EU 2020 -strategiaa; tähdentää, että EU hyödyntää kaikkia käytettävissään olevia resursseja täyttääkseen tämän kunnianhimoisen tavoitteen, joka tarjoaa vertaansa vailla olevan tilaisuuden EU:n kokonaisvaltaisen nuorisopolitiikan kehittämiseen; korostaa kuitenkin, että tämänkaltaisen yleisluonteisen, useita erilaisia jo vakiintuneita EU:n ohjelmia käsittävän lippulaiva-aloitteen käynnistäminen ei saisi viedä näkyvyyttä yksittäisiltä ohjelmilta;

25.

korostaa, että jatkossa elinikäisen oppimisen ohjelmaan ja laaja-alaisiin taitoihin, kuten tietoteknisiin taitoihin, kansainvälisiin taitoihin, yrittäjyyteen tai monikielisyyteen, kohdennettavien budjettivarojen olisi heijastettava näiden välineiden tuomaa korkeaa eurooppalaista lisäarvoa ja ne olisi siten otettava painopisteeksi vuoden 2011 talousarviossa;

26.

on pettynyt siihen, että matkailua, jonka osuus EU:n BKT:sta on välillisesti yli 10 prosenttia ja joka Lissabonin sopimuksen ratifioinnin myötä siirtyi kokonaan EU:n toimivaltaan, ei ole selvästi yksilöity vuoden 2011 talousarvioesityksessä;

27.

panee merkille, että talousarvioon otetaan ensimmäisen kerran maksumäärärahoja Euroopan globalisaatiorahastolle, ja katsoo, että tämä on tärkeää, kun tarkastellaan yleisesti kyseisen rahaston hallintoa ja näkyvyyttä; toteaa kuitenkin, että nämä maksusitoumusmäärärahat eivät välttämättä ole riittäviä kattamaan vuoden 2011 EGR-hakemusten edellyttämiä summia; pyytää siksi jälleen, ettei Euroopan globalisaatiorahaston hakemuksia rahoitettaisi yksinomaan Euroopan sosiaalirahaston budjettikohdista tehtävin siirroin, ja kehottaa komissiota yksilöimään tähän tarkoitukseen soveltuvat budjettikohdat ja ottamaan ne viipymättä käyttöön; korostaa, että tarvitaan rahaston käyttöä koskevaa entistä yksinkertaisempaa ja nopeampaa menettelyä (5);

28.

panee merkille, että EURES-verkoston sekä työmarkkinasuhteita ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua tukevien kolmen budjettikohdan maksusitoumusmäärärahat ovat nousseet (vuoden 2010 talousarvioon nähden) hyvin vähän tai pysyneet ennallaan; katsoo, että kriisistä johtuvien laajojen irtisanomisten ja uudelleenjärjestelyjen vuoksi näiden kohtien määrärahoja olisi lisättävä;

29.

panee merkille, että maksusitoumusmäärärahoja lisätään vuoden 2011 talousarvioesityksessä 3,2 prosenttia eli ne nousevat 50 970 miljoonaan euroon, joista 39 891,5 miljoonaa euroa kohdennetaan rakennerahastoihin (EAKR ja ESR) – se vastaa vuoden 2010 määrää – ja 11 078,6 miljoonaa euroa koheesiorahastoon;

30.

panee merkille, että ehdotus vastaa monivuotista rahoituskehystä ottaen huomioon siihen toimielinten välisen sopimuksen 17 kohdan mukaisesti vuotta 2011 varten tehdyn teknisen mukautuksen (6) (336 miljoonan euron lisäys); ymmärtää näin ollen 16,9 miljoonan euron liikkumavaran, joka johtuu lähinnä teknisen avun määrärahasta ja on otsakkeesta 0,03 prosenttia;

31.

panee tyytyväisenä merkille, että maksumäärärahoja aiotaan vuonna 2011 korottaa 16,9 prosenttia eli ne nousevat 42 541 miljoonaan euroon, mutta on kuitenkin huolissaan siitä, että maksutarpeet on arvioitu aiempien maksuasteiden ja ohjelmakauden 2000–2006 vastaavien sitoumusten perusteella, vaikka ohjelman täytäntöönpano on käynnistynyt kaudella 2007–2013 huomattavasti hitaammin ja viivästystä olisi kurottava vauhdilla umpeen etenkin vuonna 2011;

32.

epäilee, että tehdyt mukautukset (varsinkin viivästyneiden maksujen määrärahat suhteessa seuraavien vuosien odotettavissa oleviin maksuihin) eivät riitä täysin kattamaan kaikkia lisätarpeita, joita aiheutuu erityisesti seuraavista syistä:

33.

toteaa lisäksi, että koheesiopolitiikkaan on ehdottomasti osoitettava riittävästi varoja, jotta nopeutetaan Euroopan talouden toipumista ja edistetään alueellista Eurooppa 2020 -strategiaa; korostaa EU:n makroalueellisen yhteistyön synergiavaikutuksia Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja painottaa, että nykyisten makroalueellisten strategioiden täytäntöönpanoon on osoitettava riittävästi resursseja; kehottaa komissiota ja neuvostoa näin ollen esittämään ja hyväksymään lisätalousarvion heti, jos maksumäärärahat eivät riitä tarpeiden kattamiseen;

34.

pyytää komissiota jatkamaan läheistä yhteistyötään niiden jäsenvaltioiden kanssa, joilla määrärahojen käyttöaste on alhainen, jotta niiden valmiudet käyttää määrärahoja paranisivat; on tietoinen siitä, että alhainen käyttöaste saattaa vaarantaa EU:n politiikkojen vaiheittaisen täytäntöönpanon;

35.

kehottaa komissiota myös tarkastelemaan edelleen, miten se voisi järjestää uudelleen komission ja/tai jäsenvaltioiden sääntöjen ja vaatimusten monimutkaisen järjestelmän, jotta lakien ja sääntöjen sijasta korostettaisiin tavoitteiden saavuttamista pitäen kuitenkin perusperiaatteena moitteetonta varainhoitoa; korostaa, että tämä tarkastelu antaisi myös mahdollisuuden parantaa seuraavan ohjelmakauden perusasetuksen muotoilua; muistuttaa tässä yhteydessä marraskuussa 2009 annetusta yhteisestä lausumasta, joka koskee rakenne- ja koheesiorahastojen käytön yksinkertaistamista ja tarkempaa kohdentamista talouskriisin yhteydessä;

36.

muistuttaa, että yksi SEUT:n tärkeimmistä muutoksista oli pakollisten ja ei-pakollisten menojen välisen jaottelun poistaminen talousarviomenettelyssä, mikä antaa lopultakin kahdelle budjettivallan käyttäjälle tasavertaiset mahdollisuudet neuvotella kaikista vuotuisista määrärahoista; muistuttaa, että pakollisten menojen osuus koko talousarviosta oli lähes 34 prosenttia ja suurin osa niistä kuului otsakkeeseen 2;

37.

korostaa, että viime vuosina budjettivallan käyttäjä on hyödyntänyt tätä otsaketta päästäkseen vuotuisista talousarvioista yleiseen sopimukseen liikkumavaran avulla tai siirtämällä varoja toisiin ohjelmiin tai toimiin;

38.

panee merkille, että vaikka määrärahojen väitetään pysyneen entisellään, käyttötarkoitukseen sidotut tulot vähentyvät vuonna 2011 yli 25 prosenttia, markkinatuki lähes 22 prosenttia (3 491 miljoonaan euroon) ja eläinlääkintä- ja kasvinsuojelutoimien määrärahat 7,8 prosenttia; on huolestunut siitä, että komissio suhtautuu optimisesti maatalousmarkkinoiden kehitykseen vuonna 2011 – etenkin vilja- ja maitoalalla – ja leikkaa sen tähden markkinoihin liittyviä menoja noin 900 miljoonaa euroa; vaatii komissiota valvomaan tarkkaan maatalousmarkkinoiden kehitystä ja valmistautumaan nopeisiin ja tehokkaisiin reaktioihin sekä toteuttamaan tarpeellisia turvaverkkoa tukevia toimenpiteitä puolustautuakseen markkinoiden haitallista kehitystä ja epävakaita markkinahintoja vastaan; ilmaisee huolensa siitä, että kansanterveys-, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelutoimien maksusitoumusmäärärahoja on suunniteltu vähennettävän, ja korostaa, että eläintautien hävittäminen vaatii jatkuvaa valppautta;

39.

panee tyytyväisenä merkille, että tuotannosta irrotettujen suorien tukien määrärahat ovat lisääntyneet 9,7 prosenttia, koulujen hedelmä- ja vihannesjärjestelmän määrärahat 50 prosenttia 90 miljoonaan euroon ja koulujen maitojärjestelmän määrärahat 5,3 prosenttia ja että vähävaraisten henkilöiden avustusohjelmalle varatut määrärahat ovat lisääntyneet; panee tyytyväisenä merkille, että vientituet jatkavat vuodesta 2007 alkanutta laskuaan (166 miljoonaa euroa vuoden 2011 talousarvioesityksessä);

40.

pitää myönteisenä komission päätöstä jakaa uudelleen monilta jäsenvaltioilta käyttämättä jääneitä varoja muille sellaisille jäsenvaltioille, jotka toteuttavat ohjelmaa menestyksekkäästi;

41.

panee merkille, että Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti ilmastotoimet ovat yksi painopisteala ja että osaston 07 nimike on muutettu muotoon ”Ympäristö ja ilmastotoimet”; toteaa, että ilmastotoimiin liittyvän EU:n politiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa koskeviin määrärahoihin on ehdotettu lisäystä, ja panee merkille ilmastonmuutokseen sopeutumisen valtavirtaistamisen uuden valmistelutoimen;

42.

pitää tervetulleena LIFE+-maksusitoumusmäärärahojen lisäystä 333,5 miljoonaan euroon (8,7 prosenttia) ja maksumäärärahojen jyrkkää kasvua (24,3 prosenttia 268,2 miljoonaan euroon) käyttöasteiden parantumisen myötä ottaen huomioon etenkin vuodeksi 2010 suunnitellun biologista monimuotoisuutta koskevan strategian jatkotoimet; toteaa, että EU:n valtavat ympäristöhaasteet, joihin kuuluu vesien saastuminen, edellyttävät lisärahoitusta tässä ohjelmassa;

43.

muistuttaa, että vuoden 2010 talousarviossa hyväksytyn maitoalan erityisen markkinatukitoimenpiteen, jolla lievennettiin maitoalan kriisin vaikutuksia, piti olla kertaluonteinen toimi; kehottaa komissiota tutkimaan, miten maitoalan poikkeuksellinen 300 miljoonan euron rahoitus käytetään jäsenvaltioissa, sekä toimittamaan arvion tästä toimenpiteestä ja esittämään pitkän tähtäyksen konkreettisia ehdotuksia, jotka auttavat selviämään alan hintavaihtelusta;

44.

ilmaisee huolensa siitä, että yhteisen kalastuspolitiikan poliittinen merkitys ei ilmene riittävän hyvin vuoden talousarvioesityksestä; huomauttaa, että yhdennetyn meripolitiikan kehittämiseen ehdotetut varat eivät riitä kattamaan tämän uuden politiikan käynnistämisen tärkeimpiä näkökohtia; korostaa, että Euroopan unionin uuden meripolitiikan kehittäminen saattaisi vähentää yhteisen kalastuspolitiikan nykyisten painopistealojen rahoitusta talousarviossa; korostaa, että tulevaisuudessa kyseinen politiikka edellyttää asianmukaista rahoitusta useammasta kuin yhdestä budjettikohdasta;

45.

panee merkille, että tähän otsakkeeseen kuuluvien rahastojen määrärahat lisääntyivät yleisesti 12,8 prosenttia, minkä pitäisi käytännössä edistää Lissabonin sopimuksessa ja Tukholman ohjelmassa esiin tuotujen alan tavoitteiden toteuttamista;

46.

korostaa tarvetta lisätä määrärahoja vankilaolojen parantamiseen; muistuttaa Tukholman ohjelman mukaisesta tarpeesta tukea yhteiskunnallista osallisuutta edistäviä toimia, sosiaalista uudelleensijoittamista koskevia ohjelmia sekä huumeiden vastaisia aloitteita (ennalta ehkäisy, kuntoutus ja haittojen vähentäminen);

47.

panee tässä mielessä merkille komission tiedonannon toimintasuunnitelmasta Tukholman ohjelman toteuttamiseksi ja toteaa tyydytyksellä, että maahanmuuton ja maahanmuuttajien kotouttamisen tukea ehdotetaan lisättäväksi korottamalla ulkorajarahaston (254 miljoonaa euroa, + 22 prosenttia) ja Euroopan paluurahaston (114 miljoonaa euroa, + 29 prosenttia) sekä Euroopan pakolaisrahaston (94 miljoonaa euroa, + 1,3 prosenttia) maksusitoumusmäärärahoja;

48.

myöntää, että vaikka Frontexin työmäärä on kasvussa, määrärahojen ehdotettu vähennys on perusteltu, kun otetaan huomioon ajan tasalle saatettu arvio viraston käyttämättä jääneistä määrärahoista ja vuotuisista ylijäämistä;

49.

panee tyytyväisenä merkille Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamista koskevan asetuksen hyväksymisen ja kehottaa komissiota varmistamaan, että virasto aloittaa toimintansa hyvissä ajoin ennen vuotta 2011 ja että sille annetaan riittävästi taloudellisia resursseja, jotta se voi ryhtyä hoitamaan tehtäviään;

50.

pitää valitettavana sitä, että EU:n talousarviosta vuodesta 2010 rahoitetun Europolin määrärahat ovat vuonna 2011 – odotettaessa (vuodelle 2013 kaavailtua) ehdotusta Europol-asetukseksi – lähes muuttumattomat (82,9 miljoonaa euroa) vuoteen 2010 verrattuna (79,7 miljoonaa euroa), vaikka Tukholman ohjelmassa ajettiin Europolin vahvistamista;

51.

panee merkille, että vaikka Schengenin tietojärjestelmän II (SIS II) kehitys- ja käyttöönottoaikataulu on vielä epäselvä, maksusitoumusmäärärahoja ehdotetaan vähennettäväksi vain vähän 35 miljoonasta eurosta 30 miljoonaan euroon samalla, kun maksumäärärahat lisääntyvät 19,5 miljoonasta eurosta 21 miljoonaan euroon; muistuttaa, että komission arvioiden mukaan ennen SIS II -järjestelmän käyttöönottoa vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä tarvittaisiin 27,91 miljoonaa euroa; huomauttaa, että SIS II:n kehitys on jo jäljessä aikataulusta eikä sitä luultavimmin saada päätökseen vuoden 2011 loppuun mennessä; katsoo, että osa näistä määrärahoista on otettava varaukseen ja asiaa on tutkittava lisää ottaen huomioon, että SIS II -järjestelmään siirtyminen on yhä epätodennäköisempää ja paraikaa valmistellaan vaihtoehtoisia skenaarioita;

52.

korostaa, että suunnitelmissa olevan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston rahoittaminen ei saa johtaa uusien tietojärjestelmien kehittämiseen ennen kuin SIS II tai vaihtoehtoinen ratkaisu sekä VIS-järjestelmä ovat toiminnassa; pyytää erittelemään selvästi tämän viraston ja sen hankkeiden kustannukset;

53.

palauttaa mieliin, että otsake 3 b kattaa Euroopan kansalaisille keskeisiä aiheita, kuten nuoriso, koulutus- ja kulttuuriohjelmat, kansanterveys, kuluttajansuoja, pelastuspalveluväline ja tiedotuspolitiikka; panee siksi suuresti huolestuneena merkille, että määrärahat ovat yleisesti vähentyneet jo toisena peräkkäisenä vuonna: maksusitoumusmäärärahoja vähennettiin 0,03 prosenttia (667,8 miljoonaan euroon) ja maksumäärärahoja 3,1 prosenttia (638,9 miljoonaan euroon) vuoden 2010 talousarviosta, joten liikkumavaraa jää 15,2 miljoonaa euroa;

54.

panee merkille, että joihinkin ohjelmiin (Media 2007, Kulttuuri 2007, kansanterveysohjelma jne.) ehdotettu lisäys on mahdollinen, koska useilla pilottihankkeilla ja valmistelutoimilla ei ole maksusitoumusmäärärahoja; pitää siksi valitettavana, että niukka liikkumavara antaa vain vähän joustonvaraa päätettäessä suoraan kansalaisia hyödyttävien painopistealojen rahoituksen lisäämisestä ja hyväksyttäessä hankkeita ja toimia koskevia ehdotuksia;

55.

toistaa, että koordinoitu ja monialainen sijoittaminen nuorisoon on käynnistettävä välittömästi kaikki toimintalinjat kattavana teemana ja vastaavasti olisi ehdotettava nuorisopoliittisen välineen määrärahojen lisäämistä; pitää valitettavana, että komissio ei osoita intoa paneutua riittävästi tähän prioriteettiin, ja vahvistaa aikeensa tarkistaa talousarvioesitystä riittävän rahoituksen varmistamiseksi tälle painopistealalle;

56.

muistuttaa, että vuoden 2011 talousarvion painopisteenä on yhteistyön kannustaminen ja edistäminen nuoriso- ja urheilualalla, ja korostaa, että taloudellinen tuki vuotuisille erityistapahtumille on tässä mielessä tärkeä väline; pahoittelee sitä, että talousarvioesitykseen 2011 ei ole otettu tätä varten lainkaan maksusitoumusmäärärahoja (maksusitoumusten kohdalla on p.m.-merkintä ja maksumäärärahat ovat vain 2,9 miljoonaa euroa), kun vuoden 2010 talousarviossa tarkoitukseen myönnettiin 9,8 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 10,25 miljoonaa euroa maksumäärärahoja;

57.

panee tyytyväisenä merkille, että vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi, jota varten vuoden 2010 talousarvioon on otettu valmistelutoimi, ja muistuttaa parlamentin ja neuvoston päätöksestä nostaa kyseistä teemavuotta koskevassa säädöksessä tarkoitettu kokonaisrahoitus 8 miljoonaan euroon;

58.

on huolissaan unionin kansalaisuutta, viestintää ja tiedotusvälineille suunnattua tiedotusta koskevien ohjelmien alhaisista määrärahoista, jotka ovat joissakin tapauksissa laskeneet vuoden 2010 määrärahojen tasosta; katsoo, että nämä ohjelmat ovat keskeisellä sijalla identiteetin muovaamisessa ja Euroopan yhdentymishankkeesta tiedottamisessa EU:n kansalaisille;

59.

pitää valitettavana, että väkivallan torjumista koskevan ohjelman (Daphne) maksusitoumusmäärärahoja on vähennetty, ja huomauttaa, että määrärahojen leikkauksella on mahdollisesti kielteisiä vaikutuksia väkivallan torjumiseen; pyytää jatkamaan olemassa olevien ja uusien tehokkaiden toimien rahoitusta, jotta voidaan torjua kaikkia lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvia väkivallan muotoja;

60.

muistuttaa jälleen kerran, että otsakkeen 4 liikkumavara on niin pieni, että EU ei pysty reagoiman asianmukaisella tavalla toistuviin ja uusiin kriiseihin ja hätätilanteisiin; toteaa, että tämän rahoitukseltaan liian vähäisen otsakkeen ja neuvoston maailman poliittisella näyttämöllä antamien sitoumuksien välillä on entistä suurempi ja kestämättömämpi ristiriita, jota voidaan käsitellä vain tarkistamalla nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärää (7);

61.

panee tyytyväisenä merkille, että naapuruuspolitiikan eteläisen ja itäisen ulottuvuuden sekä erityisesti jälkimmäiseen kuuluvan itäisen kumppanuuden ulottuvuuden määrärahoja on ehdotettu lisättäväksi; panee merkille, että EU:n Itämeri-strategiaa koskevan budjettikohdan määrärahat aiotaan poistaa, mutta pitää valitettavana, että tälle strategialle ei osoiteta vastaavaa määrää naapuruuspolitiikan itäisen ulottuvuuden yhteydessä;

62.

kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että itäisen kumppanuuden tavoitteiden toteuttamiseksi ja sen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen uusille monivuotisille tavoiteohjelmille ja maaohjelmille, jotka kattavat itäisen kumppanuuden maat, osoitetaan vuosina 2011–2013 lisää rahoitustukea;

63.

on äärimmäisen huolissaan siitä, että Palestiinan rahoitustuen, rauhanprosessin ja UNRWA:n maksusitoumusmäärärahoja aiotaan vähentää yli 32 prosenttia, kun otetaan huomioon lisävarojen jatkuva tarve; katsoo, että komission lausuma siitä, että aiempien vuosien poikkeuksellisen korkeita määriä ei voida säilyttää vaarantamatta alueen muiden maiden rahoitusta, osoittaa jälleen, että otsakkeen 4 rahoitusvalmiuksia on tarkistettava nopeasti ja suuressa määrin, eikä tällä perusteella saisi vähentää Palestiinan kansalle, palestiinalaishallinnolle ja UNRWA:lle elintärkeää rahoitustukea; ilmaisee jälleen tukevansa palestiinalaishallintoa sen institutionaalisten valmiuksien parantamisessa; huomauttaa, että vaikka EU olisi valmis ulottamaan avustuspakettinsa palestiinalaisille, sitoumus ei ole rajaton, ja vaatii, että vaikka humanitaarisen avun on pysyttävä ehdottomana, EU:n on otettava poliittinen rooli, jolla saadaan sellaisia konkreettisia tuloksia edistymisessä kohti Palestiinan valtion luomista, jotka ovat johdonmukaisia sen merkittävän rahoitustuen ja kyseisellä alueella omaaman taloudellisen vaikutusvallan kanssa;

64.

korostaa tässä suhteessa, että vaikka otsakkeen 4 koko liikkumavara käytettäisiin yksinomaan Palestiinan rahoitustukeen, se ei riittäisi pääsemään vuoden 2010 maksusitoumustasolle (295 miljoonaa euroa vuonna 2010, kun hypoteettinen vuoden 2011 määrä olisi 270 miljoonaa euroa);

65.

panee merkille, että laajentumismäärärahoja lisätään huomattavasti (13,2 prosenttia), koska vuonna 2011 sillä saralla on odotettavissa edistystä (neuvotteluja käydään tai voidaan käydä Kroatian, Islannin, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Turkin sekä Länsi-Balkanin maiden kanssa);

66.

katsoo, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineen määrärahoja on aivan asianmukaisesti ehdotettu lisättäväksi, mutta pitää valitettavana komission harhaanjohtavaa esitystapaa, jossa korostetaan, että määrärahoja ympäristöalalle ja luonnonvarojen kestävään hallintaan Kööpenhaminan sopimuksen mukaisesti lisätään 65 miljoonaa euroa, vaikka tämä lisäys perustuu rahoitussuunnitelmaan, ei vuoden 2010 talousarvioon (vuoden 2011 talousarvioesityksessä budjettikohdan määrärahoja itse asiassa vähennetään vuoden 2010 talousarviosta 1,2 miljoonaa euroa, mikä on huolestuttavaa); vaatii, että nopeasti saatavaa ilmastorahoitusta koskevan paketin on oltava täydentävä eikä sitä saa toteuttaa nykyisten kehitysyhteistyöohjelmien kustannuksella; on huolissaan EU:n tarjoaman nopeasti saatavan rahoituksen johdonmukaisuudesta ja näkyvyydestä ja kehottaa jäsenvaltioita antamaan komissiolle pikaisesti tietoja, joilla varmistetaan, että EU:n rahoitus on täysin avointa ja täydentää muuta rahoitusta;

67.

korostaa, että yhteisön talousarviosta on osoitettava enemmän määrärahoja toimiin, joilla puututaan muuttoliikeilmiöihin, jotta voidaan parantaa laillisen muuttoliikkeen hallintaa, hidastaa laitonta muuttoliikettä ja optimoida muuttoliikkeen vaikutus kehitykseen;

68.

palauttaa mieliin tukevansa periaatteessa taloudellista tukea tärkeimmille AKT-banaanintuottajamaille, mutta toistaa vastustavansa päättäväisesti banaanialan liitännäistoimenpiteiden rahoittamista liikkumavarasta; muistuttaa, että otsakkeen rajallinen liikkumavara ei anna mahdollisuutta rahoittaa tällaisia toimenpiteitä, joista ei sovittu hyväksyttäessä monivuotista rahoituskehystä vuonna 2006; vastustaa myös päättäväisesti varojen siirtämistä otsakkeen 4 nykyisistä välineistä, koska se vaarantaisi nykyiset painopisteet; suhtautuu siksi kielteisesti talousarvioesitykseen sisältyvään ehdotukseen siirtää tähän tarkoitukseen 13 miljoonaa euroa kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä ja 5 miljoonaa euroa pelastuspalvelun rahoitusvälineestä;

69.

suhtautuu myönteisesti ehdotukseen muuttaa teollistuneiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen (ICI+) perustamisesta annettua asetusta, mutta vastustaa päättäväisesti sen rahoittamista määrärahoista, jotka on tarkoitettu käytettäväksi kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen; korostaa, että kehitysyhteistyöhön korvamerkityt varat on suunnattava köyhyyden lievittämiseen; on erittäin tyytymätön siihen, että talousarvioesityksessä tätä uutta rahoitusvälinettä varten kohdennetuista 70,6 miljoonan euron kokonaismäärärahoista 45 miljoonaa euroa on otettu kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä;

70.

toistaa aikovansa antaa ulkosuhdehallinnolle hallinnolliset resurssit, jotka se tarvitsee tehtäviensä hoitamiseen; korostaa kuitenkin, että osoitettaessa uusia resursseja jäsenvaltioiden diplomaattiedustustojen henkilöstön integroimiseen sekä tarvittavan infrastruktuurin kustannuksiin olisi vastaavasti korotettava asianmukaisesti ulkoisiin toimiin liittyvän EU:n talousarvion määrärahoja;

71.

panee tyytyväisenä merkille, että YUTP-määrärahat on korotettu 327,4 miljoonaan euroon (maksusitoumukset) rahoitussuunnitelman mukaisesti ja ottaen huomioon EU:n pyrkimykset yhä aktiivisempaan roolin alueilla, joissa on meneillään vakautusprosessi tai konflikti tai kriisi; toteaa, että EU:n erityisedustajia koskevan budjettikohdan määräraha on poistettu, kuten päätettiin perustettaessa Euroopan ulkosuhdehallintoa, ja muistuttaa, että toimielinten väliseen sopimukseen sisältyvät YUTP:tä koskevat erityismääräykset on käytävä perusteellisesti läpi, kun neuvotellaan toimielinten välisen sopimuksen tarkistamisesta ja hyväksytään ulkosuhdehallintoa koskeva ehdotus;

72.

panee merkille, että vuoden 2011 talousarvioesityksessä ehdotetaan makrotaloudellisen avun budjettikohdan (01 03 02) määrärahojen korottamista vuoden 2010 talousarvioon nähden; muistuttaa, että tämän välineen käyttöönotto kunkin kolmannen maan kohdalla kuuluu tavallisen lainsäätämisjärjestyksen piiriin, ja pyytää komissiota antamaan lisäselvityksiä ehdotetusta lisäyksestä;

73.

on tyytyväinen siihen, että SEUT:n voimaantulon myötä (214 artikla) perustettiin Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkoja koskeva valmistelutoimi, ottaen huomioon, että vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi;

74.

panee merkille, että kaikkien toimielinten hallintomenot ovat arviolta yhteensä 8 266,6 miljoonaa euroa eli kasvu on 4,5 prosenttia ja liikkumavaraa jää 149 miljoonaa euroa;

75.

korostaa, että jokaisen toimielimen ennakkoarvioissa ja vuonna 2010 esitettävissä lisätalousarvioissa olisi otettava huomioon Lissabonin sopimuksen voimaantulosta etenkin parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheutuvat lisätarpeet; palauttaa tässä yhteydessä mieliin marraskuussa 2009 otsakkeesta 5 annetun yhteisen lausuman, jossa muita toimielimiä kehotettiin pyrkimään kaikin tavoin siihen, että niiden henkilöstön palkkoihin liittyvät hallinnollisten resurssien tarpeet rahoitetaan niitä koskeviin pääluokkiin vuoden 2010 talousarviossa budjetoiduin määrärahoin;

76.

toteaa, että komission hallintomenojen osuus kasvaa 2,9 prosenttia; panee kuitenkin merkille, että tähän lukuun eivät vielä tässä vaiheessa sisälly kaikki Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen ja toimintaan liittyvät kustannukset; toteaa, että syntyvät lisätarpeet eivät saisi rajoittaa toimielimen nykyistä toimintaa; tähdentää näin ollen painokkaasti, että rakenteesta on luotava tehokas ja vastuualueet on määriteltävä selkeästi, ettei synny päällekkäisyyksiä ja tarpeettomia, talousarviosta maksettavia (hallinnollisia) kuluja, jotka voisivat pahentaa tämän otsakkeen rahoitustilannetta entisestään;

77.

yhtyy komission kantaan, jonka mukaan vuodeksi 2009 ehdotettu 3,7 prosentin palkkamukautus, joka voi langeta kokonaan maksettavaksi, jos tuomioistuin ratkaisee asian komission hyväksi, on otettava talousarvioon varotoimenpiteenä; toteaa, että vaikka lähdettäisiin tästä korkeasta tasosta, palkkamukautusten arvellaan olevan vuoden 2010 lopussa talous- ja sosiaalikriisistä huolimatta edelleen 2,2 prosenttia ja laskevan vuoden 2011 lopussa 1,3 prosenttiin; pyytää komissiota perustelemaan laskelmansa;

78.

antaa tunnustusta komission pyrkimyksille pidättäytyä pyytämästä lisävirkoja, mutta suhtautuu epäillen sen valmiuteen täyttää kaikki tarpeensa, myös uusiin prioriteetteihin ja SEUT:n voimaantuloon liittyvät tarpeet, ainoastaan sisäisin henkilöstösiirroin;

79.

panee syvästi huolestuneena merkille, että komissio pyrkii ulkoistamaan toimintaansa ja muuttamaan virkoja määrärahoiksi, joilla palkataan sopimussuhteista henkilöstöä, mikä on yleisesti johtanut siihen, että yhä suurempi osa EU:n palveluksessa olevasta henkilöstöstä jää budjettivallan käyttäjän hyväksymien toimielinten henkilöstötaulukoiden ulkopuolelle eikä heidän palkkaansa makseta otsakkeesta 5; katsoo siksi, että kun tarkastellaan komission henkilöstömäärää koskevia muutoksia, huomioon olisi henkilöstötaulukkoon sisältyvien virkojen lisäksi otettava myös muu henkilöstö, mukaan luettuna toimeenpano- ja erillisvirastojen henkilöstö, jolle komissio on siirtänyt tehtäviään; katsoo, että vaikka henkilöstötaulukon virkojen muuttaminen ulkoisiksi toimiksi saa aikaan säästöjä, se todennäköisesti vaikuttaa Euroopan virkamieskunnan palvelujen laatuun ja riippumattomuuteen;

80.

panee merkille EPSOn määrärahoihin tehdyn 13 prosentin leikkauksen, joka perustuu siihen, että EPSO esittää kehitysohjelmassaan uutta järjestelmää vähentääkseen kilpailujen kustannuksia, mutta edellyttää, että leikkaus ei tapahdu minkään EU:n valintamenettelyn laadun, avoimuuden, oikeudenmukaisuuden, puolueettomuuden ja monikielisyyden kustannuksella; muistuttaa EPSOa siitä, että asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaan ehdokkailla on luovuttamaton oikeus tutustua henkilötietoihinsa, kysymykset ja vastaukset mukaan luettuina, ja kehottaa EPSOa takaamaan tämän oikeuden; edellyttää tässä mielessä komissiolta vahvoja takeita;

81.

panee tyytyväisenä merkille, että komissio on päässyt yleiseen tavoitteeseensa uusien jäsenvaltioiden kansalaisten palvelukseen ottamisessa ja että se on sitoutunut valvomaan tarkkaan ja säännöllisesti toimihenkilöiden palvelukseen ottamista EU-12-maista, jotta varmistetaan rekrytointitavoitteiden toteutuminen sekä EU-2- ja EU-10-maiden kansalaisten tasapuolinen edustus kussakin tehtäväryhmässä;

82.

toteaa, että eläkemenot ja Eurooppa-koulujen menot ovat kasvaneet johtuen EU:n toimielinten henkilöstön sukupolvenvaihdoksesta, kun 1950-luvulla syntyneet virkamiehet tulevat eläkeikään, ja uuden henkilöstön palvelukseen ottamisesta; odottaa komission arvioivan perusteellisemmin tämän prosessin talousarviovaikutuksia pitkällä aikavälillä;

83.

pyytää komissiota erittelemään asianomaisten budjettikohtien selvitysosissa kaikkiin sellaisiin rakennushankkeisiin budjetoidut määrät, joilla on huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvioon ja joista on kuultava budjettivallan käyttäjää varainhoitoasetuksen 179 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

84.

muistuttaa, että toimielinten välisen sopimuksen 46 a kohdan mukaisesti komission olisi esitettävä monivuotiset arviot ja vahvistettuihin enimmäismääriin nähden käytettävissä olevat liikkumavarat;

85.

korostaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat keskeisiä välineitä poliittisten tavoitteiden muotoilussa ja viitoittavat tietä uusille aloitteille, joista voi tulla EU:n kansalaisten elämää parantavia EU:n toimintoja ja ohjelmia; vahvistaa sen tähden jo prosessin tässä vaiheessa aikovansa kaikin mahdollisin keinoin varmistaa, että sen pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevat ehdotukset sisällytetään vuoden 2011 talousarvioon;

86.

muistuttaa, että vuoden 2010 talousarviossa hyväksyttyihin pilottihankkeisiin ja valmistelutoimiin varattiin maksusitoumusmäärärahoja kaikissa otsakkeissa yhteensä 103,25 miljoonaa euroa; korostaa, että jos budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuodeksi 2011 pilottihankkeille ja valmistelutoimille samansuuruisen määrän, joka jakautuu otsakkeisiin samalla tavalla, 56 prosenttia otsakkeen 1 a liikkumavarasta (ja 33 prosenttia otsakkeen 1 b liikkumavarasta, 59 prosenttia otsakkeen 3 b liikkumavarasta ja 37 prosenttia otsakkeen 4 liikkumavarasta) olisi jo nyt käytetty, vaikka tähän tarkoitukseen vuoden 2010 talousarviossa varattu kokonaismäärä ei edes saavuttanut toimielinten välisessä sopimuksessa hyväksyttyä enimmäistasoa (se oli 103,25 miljoonaa euroa, kun se olisi voinut olla 140 miljoonaa euroa);

87.

aikoo lähettää komissiolle toimielinten välisen sopimuksen liitteessä II olevan D osan mukaisesti ensimmäisen alustavan luettelon mahdollisista pilottihankkeista ja valmistelutoimista vuoden 2011 talousarviota varten, jotta komissio voisi osallistua yhdessä parlamentin kanssa niitä koskevan tasapainotetun lopullisen kokonaispaketin määrittelyyn; odottaa komission laativan yksityiskohtaisesti perustellun analyysin parlamentin alustavista ehdotuksista; korostaa, että ensimmäinen alustava luettelo ei estä parlamenttia tekemästä ja hyväksymästä pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevia tarkistuksia talousarviota käsiteltäessä;

88.

panee tyytyväisenä merkille, että erillisvirastojen menot ovat yleisesti vakaantuneet 679,2 miljoonaan euroon; on tietoinen siitä, että uusien virastojen perustaminen edellyttää riittävää rahoitusta, jota on ehdotettu viidelle uudelle (8) ja kolmelle vaiheittain käyttöön otettavalle (9) erillisvirastolle; korostaa, että jos jonkin erillisviraston (rahoituksen valvonnasta vastaavat viranomaiset mukaan lukien) tehtävät lisääntyvät alkuperäiseen ehdotukseen nähden, myönnettäviä määrärahoja on lisättävä vastaavasti; ei hyväksy maksuista riippuvaisten virastojen suhteen komission menettelyä, jossa liikkumavaraa lisätään keinotekoisesti;

89.

toteaa, että erillisvirastojen henkilöstötaulukon 258 uudesta virasta 231 virkaa osoitetaan uusille tai käynnistysvaiheessa oleville virastoille;

90.

ihmettelee, miksei joidenkin virastojen ylijäämistä tunnu odotettavan lainkaan käyttötarkoitukseen sidottuja tuloa, ja kehottaa komissiota päivittämään ehdotettua EU:n talousarvio-osuutta saatujen lisätietojen perusteella etenkin sitten, kun virastojen lopulliset tilinpäätökset hyväksytään; on samalla huolissaan joidenkin virastojen jatkuvasta ylijäämästä vuoden lopussa, mikä osoittaa huonoa talous- ja kassanhallintaa ja on vastoin varainhoidon puiteasetuksen määräyksiä;

91.

on vakuuttunut siitä, että kemikaaliviraston rahoitussuunnitelma kaudelle 2011–2013 on liian optimistinen, ja pitää erittäin epärealistisena odotusta, jonka mukaan virasto huolehtisi rahoituksestaan itse vuonna 2011; huomauttaa, että vuodeksi 2011 ennakoidut maksuista saatavat tulot perustuvat vuonna 2006 tehtyihin arvioihin; pyytää ottamaan huomioon ennalta varautumiseen liittyvät toimet, joita toteutettaisiin tarvittaessa;

92.

muistuttaa, että sovittelukomiteamenettelyssä mukana olevien toimielinten oletetaan pääsevän sopimukseen heinäkuussa järjestettävässä kolmikantakokouksessa; vaatii, että tähän kolmikantakokoukseen osallistuu talousarvion hyväksyvän Ecofin-neuvoston tuleva puheenjohtajavaltio; pitää seuraavia kohtia erityisen tärkeinä 30. kesäkuuta 2010 järjestettävän kolmikantakokouksen kannalta:

93.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.