15.3.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 81/135

A.

ottaa huomioon, että EIP perustettiin Rooman sopimuksella ja että sen päätavoitteena on tukea yhteismarkkinoiden kehittämistä sekä alueiden välisten kehityserojen tasoittamista turvautumalla pääomamarkkinoihin ja hyödyntämällä omia varojaan,

B.

ottaa huomioon, että EIP keskittyy rahoitustoiminnassaan Euroopan unionissa kuuteen ensisijaiseen painopisteeseen: taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden varmistaminen, valmistautuminen tietoon perustuvaan talouteen, Euroopan laajuisten liikenne- ja tietoverkkojen kehittäminen, pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen, ympäristön tilan kohentaminen ja suojeleminen sekä kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaaminen,

C.

ottaa huomioon, että EIP on toiminut Euroopan unionin ulkopuolella ensisijaisesti Euroopan unionin ulkoisten toimien tukemiseksi,

D.

ottaa huomioon, että EIP päätti Lissabonin strategian mukaisesti lisätä merkittyä pääomaansa 67 miljardilla eurolla 165 miljardista eurosta 232 miljardiin euroon, josta lisäyksestä jäsenvaltiot ovat maksaneet 8,2 miljardia euroa,

E.

ottaa huomioon, että perussääntönsä mukaisesti EIP:n myöntämien lainojen ja lainatakausten kokonaismäärä voi Lissabonin sopimuksen ratifioinnin jälkeen vastata enintään 250 prosenttia sekä sen merkitystä pääomasta että sen varauksista, kohdentamattomista varauksista ja jakamattoman voiton yhteismäärästä,

F.

ottaa huomioon, että rahoitustarpeet ovat lisääntyneet talous- ja rahoituskriisin aiheuttaman luottolaman johdosta,

G.

ottaa huomioon, että EIP on kiinnittänyt erityistä huomiota pk-yrityksiin, kestävään, kilpailukykyiseen ja turvattuun energiaan, ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseen ja investointeihin EU:n lähentymisalueille, joita äskettäinen talouden taantuma on koetellut erityisen ankarasti,

H.

ottaa huomioon, että EU 2020 -strategian tavoitteita ei voida saavuttaa ilman asianmukaista rahoitusta ja että parlamentti katsoi EU 2020 -strategiaa koskevan päätöslauselmansa 35 kohdassa, että ”Euroopan investointipankin sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin painoarvoa infrastruktuuriin, ympäristöä säästävään tekniikkaan, innovaatioihin ja pk-yrityksiin kohdistuvien investointien tukemisessa olisi kasvatettava”,

I.

ottaa huomioon, että EIP:n myöntämien lainojen volyymi kasvoi merkittävästi vuonna 2008, jolloin allekirjoitettujen lainasopimusten kokonaissumma nousi 57,6 miljardiin euroon ja maksettujen lainojen summa oli 48,6 miljardia euroa, 10 miljardia euroa odotettua enemmän,

J.

ottaa huomioon, että allekirjoitettujen hankkeiden arvo kasvoi 20,5 prosentilla vuoteen 2007 ja 25,9 prosentilla vuoteen 2006 verrattuna; ottaa huomioon, että vuonna 2008 EIP:n toiminnasta 89,34 prosenttia keskitettiin EU:n jäsenvaltioissa toteutettaviin hankkeisiin, eli tämä osuus oli 2,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2007 ja 2,25 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2006,

K.

ottaa huomioon, että vuoteen 2007 verrattuna Keski- ja Itä-Eurooppaan keskittyviä hankkeita koskevien allekirjoitettujen sopimusten arvo kasvoi 17 prosentilla 6 905 miljoonaan euroon vuonna 2008, mikä määrä oli liki kaksinkertainen vuoden 2004 arvoon verrattuna,

L.

ottaa huomioon, että vuonna 2008 EIP:n lainaustoiminta EU:n ulkopuolella jakautui maantieteellisesti seuraavasti: Aasia ja Latinalainen Amerikka 469 miljoonaa euroa, Itä-Eurooppa, Etelä-Kaukasus ja Venäjä 170 miljoonaa euroa, Välimeren maat 1 290 miljoonaa euroa, ehdokasmaat 3 453 miljoonaa euroa, AKT-maat 561 miljoonaa euroa ja Etelä-Afrikka 203 miljoonaa euroa,

1.

pitää myönteisenä EIP:n vuosikertomusta 2008 ja kehottaa EIP:a jatkamaan toimintaansa Euroopan talouskehityksen tukemiseksi sekä kasvun, työpaikkojen luomisen ja alueiden välisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi;

2.

panee tyytyväisenä merkille, että EIP reagoi nopeasti talouskriisiin rahoittamalla itse oman pääomansa korottamisen ja nostamalla siten lainanantonsa määrää Euroopan talouden elvytyssuunnitelman tukemiseksi; kehottaa pankkia jatkamaan rahoituskriisistä selviämiseen tarkoitettuja ohjelmiaan erityisesti niiden jäsenvaltioiden osalta, joissa kriisin vaikutukset tuntuvat ankarina, sekä lisäämään entisestään lainanantotoimintaansa kyseisissä valtioissa; odottaa, että EIP:n vuonna 2009 myöntämällä 75 miljardin euron rahoituksella saadaan aikaan noin 225 miljardin euron investoinnit reaalitalouteen;

3.

toteaa, että rahoituksen välittäjien kautta pk-yrityksille myönnettyjen uusien luottojen määrä lisääntyi vuonna 2008 42,4 prosentilla 8,1 miljardiin euroon ja että kyseisiä luottoja nostettiin 4,7 miljardia euroa vuoden viimeisen neljänneksen aikana; panee merkille, että vuosille 2008–2011 on eurooppalaisten pk-yritysten lainoihin varattu 30 miljardia euroa;

4.

pitää myönteisenä sitä, että tarkastuskomiteaa vahvistettiin nostamalla sen jäsenmäärä kolmesta kuuteen ja antamalla sen tehtäväksi varmistaa, että pankin toiminta on parhaiden pankkikäytäntöjen mukaista, sekä tarkastaa tilit; korostaa tarvetta huolehtia siitä, että tarkastuskomitean jäsenillä on vankka kokemus pankkivalvonnasta; painottaa kuitenkin, että kyseisen tarkastuskomitean vahvistamisen lisäksi on toteutettava konkreettisia toimia, joiden avulla EIP saadaan pian asianmukaisen pankkivalvonnan piiriin;

5.

pyytää EIP:a ja jäsenvaltioita harkitsemaan, voiko Euroopan unionista (nyt kun EU:sta on tullut oikeushenkilö Lissabonin sopimuksen mukaisesti) mahdollisesti tulla pankin osakkeenomistaja jäsenvaltioiden lisäksi, mikä Euroopan parlamentin näkemyksen mukaan vahvistaisi EIP:n ja Euroopan komission välistä yhteistyötä;

6.

toteaa, että EIP ryhtyi heinäkuussa 2009 osallistumaan euro-järjestelmän rahapoliittisiin toimiin Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa ja että kyseiseen asemaan sisältyy tiettyjä Banque Centrale du Luxembourg -keskuspankin kautta tapahtuvaa EKP:lle raportoimista koskevia vaatimuksia, jotka liittyvät erityisesti EIP:n likviditeettiriskien hallintarakenteisiin;

7.

on edellä mainitusta huolimatta vakuuttunut sellaisen Euroopan vakavaraisuusvalvontajärjestelmän tarpeellisuudesta, jonka mukaisesti EIP:iin sovelletaan samoja vakavaraisuusmääräyksiä kuin luottolaitoksiin ja vakavaraisuutta todella valvotaan, varmistetaan EIP:n taloudellisen tilanteen laatu ja varmistetaan, että sen tulosta mitataan tarkasti ja että ammatillista käytännesäännöstöä noudatetaan;

8.

kannattaa tästä syystä ajatusta, jonka mukaan Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitea (CEBS) olisi muutettava Euroopan pankkiviranomaiseksi, jonka toimivaltuudet ovat laajemmat ja joka toimii Euroopan rahoitusvalvontaviranomaisen alaisuudessa; suosittaa, että kaikkien useammassa kuin yhdessä EU:n jäsenvaltiossa toimivien rahoituslaitosten ja -ryhmien olisi kuuluttava Euroopan pankkiviranomaisen toimivallan piiriin, EIP mukaan lukien; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta kyseinen uusi rahoitusvalvojien järjestelmä voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian;

9.

pitää myönteisenä sitä, että Euroopan keskuspankki on kyennyt säilyttämään erinomaisen luottoasemansa markkinoiden heilahteluista ja epävarmuudesta huolimatta; pitää myönteisenä myös sitä, että pankki on nostanut rahoituksen ylärajansa 55 miljardista 60 miljardiin euroon ja että se on kyennyt hankkimaan 59,5 miljardia euroa, mikä on merkittävästi (8,8 prosenttia) suurempi summa kuin vuonna 2007 (54,7 miljardia euroa);

10.

kehottaa EIP:a tekemään kaikkensa säilyttääkseen AAA-luokituksensa, mikä on keskeisen tärkeää parhaiden ehtojen takaamiseksi sen myöntämille lainoille;

11.

odottaa 30. huhtikuuta 2010 mennessä julkistettavaa EIP:n ulkoista rahoitusta koskevaa välivaiheen arviointia sekä komission ehdotusta uudeksi päätökseksi, jolla korvataan päätös N:o 633/2009/EY; katsoo, että sekä välivaiheen arvioinnissa että komission uudessa ehdotuksessa olisi otettava huomioon Michel Camdessus'n johtaman ohjauskomitean antamien suositusten lisäksi myös Euroopan parlamentin aiemmat suositukset; kehottaa erityisesti lisäämään EIP:n ulkoisten toimivaltuuksien yhdenmukaisuutta sekä suhteessa varojen riittävyyteen uusien toimivaltuuksien voimassaoloaikana että niiden maantieteelliseen jakautumiseen;

12.

korostaa, että EIP:n ulkoisten toimien olisi oltava sopusoinnussa Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen unionin politiikan tavoitteiden kanssa; katsoo, että EU:n tavoitteita palvelevana pankkina EIP:n olisi huolehdittava tasapainosta EU:n eri lähialueita koskevassa lainanannossaan; katsoo, että selkeän työnjaon määritteleminen saattaa olla välttämätöntä alueilla, joilla EIP:n toiminta saattaa olla päällekkäistä muiden alueellisten tai kansainvälisten julkisrahoitteisten rahoituslaitosten kanssa; pitää myönteisenä Länsi-Balkanin investointikehyksestä tehtyä sopimusta; toistaa kantansa siitä, että itäisen kumppanuuden, Venäjän ja Keski-Aasian operaatioiden rahoitusta koskevaa komission, EIP:n ja EBRD:n nykyistä yhteistyösopimusta on tarkistettava; pitää myönteisenä, että asiantuntijoista koostuva ohjauskomitea on hyväksynyt Euroopan parlamentin maaliskuussa 2009 antamat suositukset EIP:n ja EBRD:n paremmasta yhteisymmärryksestä;

13.

muistuttaa, että 22. huhtikuuta 2008 vastuuvapauden myöntämisestä kuudennen, seitsemännen, kahdeksannen ja yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2006 antamansa päätöslauselman (10) 24 kohdassa Euroopan parlamentti ehdotti, että vastuuvapausmenettelyn yhteydessä EIP esittää vuosikertomuksensa sekä selventää investointikehyksen täytäntöönpanoa suoraan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle; muistuttaa lisäksi, että EKR rahoitetaan julkisista varoista, jotka saadaan EU:n veronmaksajilta, ei rahoitusmarkkinoilta;

14.

toistaa pitävänsä valitettavana, että EIP:n vuotuinen kertomus investointikehyksestä sisältää pääasiassa rahoitusta koskevaa tietoa ja hyvin vähän – jos lainkaan – tietoa rahoitettujen eri ohjelmien tuloksista;

15.

huomauttaa, että Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (11) tuleva tarkistus tarjoaa tilaisuuden sisällyttää investointivälineen hankkeet ja tulokset vastuuvapausmenettelyyn; kehottaa komissiota ehdotustaan laatiessaan ehdottamaan mahdollista ratkaisua tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

16.

panee tyytyväisenä merkille, että EIP on viime vuosina järjestelmällisesti noudattanut Euroopan parlamentin esittämiä suosituksia;

17.

muistuttaa EIP:n sitoutuneen siihen, että sen julkisuuspolitiikka arvioidaan virallisesti uudelleen kolmen vuoden välein, ja pitää myönteisenä, että EIP käynnisti toukokuussa 2009 julkisen kuulemisen EIP:n toimintalinjasta, julkisuuspolitiikasta ja avoimuuspolitiikasta; pitää valitettavana, että julkisuuspolitiikkaa ei tarkistettu vuonna 2009 suunnitelman mukaisesti ja odottaa EIP:n arvioivan kolmea mainittua politiikkaa uudelleen mahdollisimman pian;

18.

pyytää, että EIP määrittää tulevassa uudessa julkisuuspolitiikassaan selkeästi tietojen ilmoittamatta jättämiselle asetettavat ehdot korkeiden avoimuusnormien saavuttamiseksi;

19.

panee tyytyväisenä merkille, että julkisista kuulemisista on tullut olennainen osa EIP:n avoimuuspolitiikkaa viime vuosina; kehottaa kuitenkin EIP:a kiinnittämään enemmän huomiota sidosryhmien sitoutumisesta huolehtimiseen toimittamalla niille selkeitä ohjeasiakirjoja, joissa käsitellään sidosryhmien mahdollista osallistumista kuulemisiin tai arviointeihin;

20.

pitää myönteisenä sitä, että EIP ja etenkin sen valvonnasta vastaava ylin toimihenkilö kiinnitti aiempaa enemmän huomiota ilmiantajien suojelemista koskevien, huhtikuussa 2009 julkaistujen uusien sääntöjen laatimiseen, ja että kyseisessä säännöstössä taataan täysi suojelu kaikille EIP:n henkilöstöön kuuluville sekä kaikille pankille palveluita tarjoaville henkilöille; kiinnittää kuitenkin pankin huomion siihen, että EIP ei tarjoa ulkopuolisille valitusten esittäjille suojelua kostotoimenpiteitä vastaan, ja pyytää, että EIP selvittää mahdollisuuksia tämän puutteen poistamiseen;

21.

tukee EIP:n ”nollatoleranssipolitiikkaa” petosten ja korruption suhteen ja pyytää pankkia yhteistyössä komission kanssa nopeuttamaan petoksiin syyllistyneiden mustan listan laatimista sekä poissulkemisjärjestelmän kehittämistä ja käyttöönottoa niitä yrityksiä varten, joiden EIP ja muut monenväliset kehityspankit ovat todenneet syyllistyneen korruptioon;

22.

pitää myönteisenä sitä, että julkisuuspolitiikka on käännetty kaikille EU:n virallisille kielille ja kehottaa EIP:a julkistamaan kaikilla EU:n kielillä myös ympäristötiedon saatavuutta koskevan EIP:n politiikan, valitusmekanismia koskevan EIP:n toimintalinjan sekä EIP:n avoimuuspolitiikan;

23.

pitää myönteisenä sitä, että EIP on jatkanut offshore-rahoituskeskuksia koskevan politiikkansa uudistamista niin, että siinä on kyse muustakin kuin nykyisen veroparatiisista käsin toimivien promoottorien rahoittamisesta;

24.

panee tyytyväisenä merkille pankin uudistaneen offshore-rahoituskeskuksia koskevaa toimintatapaansa ja sen, että se ei enää pidä vain kiinni nykyisestä kieltäytymisestään rahoittaa kiellettyihin offshore-rahoituskeskuksiin sijoittautuneita promoottoreita, ja on erityisen tyytyväinen EIP:n asettamaan uuteen velvoitteeseen, jonka mukaan kaikkien vastapuolten, jotka toimivat offshore-rahoituskeskuksessa, joka ei ole mustalla listalla, mutta jossa sääntely on heikkoa, on muutettava maahan, joka ei ole offshore-rahoituskeskus, ennen asiaan liittyvien sopimusten allekirjoittamista, millä varmistetaan, että tulevaisuudessa 31. maaliskuuta 2010 jälkeen kukaan EIP:n myöntämän lainan vastaanottaja ei ole sijoittautunut heikosti säänneltyyn offshore-rahoituskeskukseen;

25.

pyytää EIP:a selvittämään, kattaako kyseinen tarkistettu offshore-rahoituskeskuksia koskeva politiikka varat, joita EIP käyttää lainojen myöntämiseen hankkeille; katsoo lisäksi, että EIP:n olisi varmistettava, että kyseisiin varoihin perustuvia tuloja ei voida siirtää veroparatiiseihin sen jälkeen, kun hankkeet on saatu päätökseen;

26.

ilmaisee huolensa avoimuuden puutteesta globaalilainojen myöntämisessä ja valvonnassa veroasioiden osalta; muistuttaa, että EIP:n olisi varmistettava, etteivät sen lainojen saajat käytä hyväkseen veroparatiiseja tai vilpillisen siirtohinnoittelun kaltaisia muita keinoja, jotka voivat johtaa veropetoksiin tai veronkiertoon; kehottaa tässä yhteydessä EIP:a vaatimaan, että rahoituksen välittäjät julkistavat tiedot siitä, miten niiden saamia globaalilainoja ja puitelainoja käytetään, ja raportoivat toimistaan kaikissa niissä maissa, joissa ne toimivat;

27.

pitää myönteisenä EIP-ryhmän toimintaa ja yritysvastuuta koskevan kertomusta, jossa raportoidaan pankin strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetuista toimista, joilla täydennetään ja vahvistetaan EU:n poliittisia tavoitteita;

28.

pitää myönteisenä EIP:n toimintasuunnitelmaa 2009–2011, jossa pankki on nostanut merkittävästi operatiivisia tavoitteitaan vuosia 2008–2010 koskevassa toimintasuunnitelmassa ilmoitettuihin suuntaviivoihin verrattuna;

29.

korostaa EIP:n merkittävää roolia EU 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa; pyytää näin ollen EIP:a varmistamaan, että sen lainat edistävät strategisten tavoitteiden saavuttamista;

30.

panee merkille, että EIP:n keskeisiä tavoitteita ovat taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja lähentyminen ja viimeksi mainittu erityisesti EU:n koheesiopolitiikan yhteydessä;

31.

pitää arvossa EIP:n lähentymistavoitteelle osoittamaa tukea lähentymishankkeisiin myönnetyn 21 miljardin euron lainan muodossa, joka vastaa 41:tä prosenttia EIP:n EU:ssa myöntämien lainojen kokonaismäärästä;

32.

korostaa komission kanssa yhteistyössä toteutettujen toimien lisäarvoa ja pitää tärkeänä pankin lisätukea ja nostetta rakennerahastojen toimille;

33.

kehottaa vahvistamaan EU:n varojen ja EIP:n rahoituksen yhdistettyä käyttöä erityisesti koheesioalueilla, joilla omien pääomien hankkiminen on erityisen vaikeaa, jotta voitaisiin tukea yhteenkuuluvuutta ja estää alueiden taantumista yhä syvemmälle kriisistä pahiten kärsineissä maissa;

34.

pyytää, että vastaisuudessa EIP:n kertomuksessa annetaan yksityiskohtaisia tietoja suurimmista lainoista, joilla täydennetään EAKR:n tukea alueille, jotka toteuttavat teknisesti edistyneitä ohjelmia tai ohjelmia, jotka liittyvät uusiutuvien tai puhtaiden energiamuotojen tarjontaan;

35.

korostaa EIP:n tärkeää panosta pk-yritysten tukemisessa rahoituskriisin aikana ottaen huomioon, että 99 prosenttia EU:ssa toimivista yrityksistä on pk-yrityksiä ja että ne työllistävät yli 100 miljoonaa henkilöä ja ovat näin ollen Euroopan talouden moottori;

36.

myöntää järjestelmään luonnostaan kuuluvan vipuvaikutuksen tehon, mikä tarkoittaa, että rahoituksen välittäjien on lainattava pk-yrityksille vähintään kaksinkertaisesti EIP:n myöntämä lainasumma, ja että uusi ”lainoja pk-yrityksille” -aloite parantaa pk-yrityksiin sovellettavia rahoitusehtoja; pyytää lisäksi EIP:a lisäämään tulevaan toimintakertomukseensa kyseisten lainojen tehokasta käyttöä koskevia yksityiskohtia sen varmistamiseksi, että osa niiden EIP:n rahoituksesta saamasta hyödystä siirtyy asianmukaisesti pk-yrityksille, ja antamaan tietoja varojen alkuperästä;

37.

panee tässä yhteydessä merkille, että EIP:n osakkaiden pyynnöstä vuosina 2008–2011 pk-yritysten lainoihin on varattu 30 miljardia euroa ja että puolet tästä summasta on ollut käytettävissä vuosina 2008 ja 2009; korostaa, että on harjoitettava erittäin tiukkaa valvontaa sen varmistamiseksi, että rahoituskumppanit eivät kahmi EIP:n luottoja tasapainottaakseen omaa tasettaan;

38.

ottaa huomioon, että talouskriisi ei ole vielä ohi ja että työttömyys kasvaa edelleen, ja kehottaa sen vuoksi EIP:tä ottamaan rohkeammin riskejä pk-yrityksille suunnatussa luotonantopolitiikassaan AAA-luokitustaan kuitenkaan vaarantamatta; ehdottaa, että EIP mukauttaa Euroopan investointirahastoa koskevaa vuoden 2006 riskipääomavaltuutusta, jotta voidaan ottaa paremmin huomioon nykyinen talouskriisi ja tarve parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia saada pääomaa riskihankkeisiin; vaatii, että Jasmine-ohjelmaa koskeva EIP:n osuus, joka on nykyään 20 miljoonaa euroa, on nostettava vähintään kaksinkertaiseksi;

39.

muistuttaa suosituksista, jotka sisältyvät sen Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin vuosikertomuksista 2007 25. maaliskuuta 2009 antamaan päätöslauselmaan (12), ja päätöslauselman 8 kohdasta, jossa se vaatii ”EIP:tä parantamaan pk-yrityksille tarjottavien globaalilainojen luonteen ja lopullisen kohteen valvontaa ja avoimuutta”; kehottaa EIP:a lisäämään edelleen rahoitusvälittäjien kautta myönnettyjen lainojen avoimuutta ja asettamaan rahoitusvälittäjiä koskevat selkeät rahoitusehdot ja lainanannon tehokkuutta koskevat ehdot;

40.

kehottaa EIP:a yhdenmukaistamaan lainanantoaan pk-yrityksille rakennerahastoista myönnettävien varojen kanssa lähentymisalueilla ja varmistamaan, että erityyppisiä pk-yrityksiä tuetaan tasapuolisesti;

41.

vaatii EIP:a parantamaan pk-yrityksille myönnettyjen globaalilainojen luonteen ja lopullisen kohteen valvontaa ja lisäämään toiminnan avoimuutta; ehdottaa EIP:n lainaoperaatioiden kerrannaisvaikutuksista koskevan tulostaulun perustamista;

42.

kehottaa EIP:a kehittämään vuosikertomuksissaan yksityiskohtaisemman ja metodeiltaan yhdenmukaistetun analyysin rakennerahastotoimia täydentävien rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta; toteaa, että tässä yhteydessä EIP voisi selittää parlamentille komission kanssa kehittämänsä riskinjakorahoitusvälineen toimintaa; pitää erityisen tärkeänä tämän välineen yhteentoimivuutta tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman rahoituksen ja rakennerahastojen kanssa;

43.

panee merkille, että EIP:n vuosikertomuksen mukaan JEREMIE (Joint European Resources for Micro to Medium Enterprises) -aloitteen arviointivaihe saatiin päätökseen vuonna 2008; pitää valitettavana, että kyseistä arviointia ei ole sisällytetty vuosikertomukseen;

44.

pyytää EIP:a lisäämään seuraavaan vuosikertomukseensa tietoja ensimmäisistä saavutuksista vuonna 2009 kahdella seuraavalla alalla: JASMINE (yhteinen toimi EU:n mikroluottolaitosten tukemiseksi) sekä kasvua edistävä mezzanine-väline (Mezzanine Facility for Growth);

45.

pyytää EIP:a pyrkimään tehokkaasti yksinkertaistamaan tiettyjen hankkeiden monimutkaisia ja byrokraattisia sääntöjä, jotta rahoituksen järjestäminen hankkeille nopeutuisi ja tehostuisi erityisesti nykyisen maailmantalouden kriisin olosuhteissa;

46.

korostaa, että Euroopan makroalueita koskevien uusien ohjelmien menestys edellyttää kaikkien alueellisesti vaikuttavien politiikkojen mukaisten toimenpiteiden koordinoimista sekä pitkän aikavälin ratkaisun löytämistä makroalueiden rahoituskysymykseen; kehottaa näin olen EIP:a harkitsemaan mahdollisuutta järjestää seuraavalla, vuonna 2014 käynnistyvällä rahoituskaudella EIP:n ja EIR:n rahoitusta tähän tarkoitukseen EU:n myöntämän rahoituksen lisäksi;

47.

kehottaa EIP:a pyrkimään parhaansa mukaan välttämään päällekkäisyyksiä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) EU:n ulkopuolella tekemän työn kanssa; toistaa edellä mainitun 25. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman 28 kohdassa esittämänsä suosituksen, joka koski EIP:n ja EBRD:n rakenteellisen yhteistyön parantamista niiden yhteisissä toimintamaissa;

48.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan investointipankille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.