15.3.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 81/95

A.

ottaa huomioon, että syöpä lisääntyy kaikkialla maailmassa epidemian tavoin lääketieteellisestä edistyksestä huolimatta,

B.

ottaa huomioon, että tietyt maat ovat onnistuneet vähentämään syöpäsairauksia tupakoinnin vastaisen politiikan, tehostetun sekundaariprevention ja tiettyjen syöpämuotojen hoidon ansiosta (14),

C.

ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestön mukaan syöpä on maailmanlaajuisesti yksi yleisimmistä kuolinsyistä ja että vuonna 2004 syöpäkuolemien osuus kaikista kuolemantapauksista oli 13 prosenttia,

D.

ottaa huomioon, että syöpä oli toiseksi yleisin kuolinsyy vuonna 2006, jolloin se oli naisilla kuolinsyynä kahdella kymmenestä ja miehillä kolmella kymmenestä, ja että joka vuosi noin 3,2 miljoonalla EU:n kansalaisella diagnosoidaan syöpä; ottaa huomioon, että valtaosan syöpäkuolemista aiheutti keuhkosyöpä, kolorektaalinen syöpä tai rintasyöpä,

E.

ottaa huomioon, että kansainvälisen syöpätutkimuskeskuksen (IARC) arvioiden mukaan joka kolmannella eurooppalaisella diagnosoidaan elämänsä aikana syöpä ja että syöpä on joka neljännen eurooppalaisen kuolinsyy,

F.

ottaa huomioon, että ennusteiden mukaan vuonna 2010 kolme miljoonaa eurooppalaista sairastuu syöpään ja lähes kaksi miljoonaa kuolee siihen ja että vuoden 2020 ennusteiden mukaan 3,4 miljoonaa eurooppalaista sairastuu ja yli 2,1 miljoonaa kuolee syöpään,

G.

toteaa, että naisten ja miesten yleisimmät syöpätyypit eroavat toisistaan ja että naisilla esiintyy pääasiassa rintasyöpää, kohdunkaulan syöpää, endometriumin syöpää, munanjohtimen syöpää, munasarjasyöpää ja emätinsyöpää, sekä usein myös vatsasyöpää ja kolorektaalista syöpää; ottaa huomioon, että rintasyövän esiintyvyys naisilla lisääntyy monissa Euroopan maissa, että sitä esiintyy myös nuorilla naisilla ja että vuosittain rintasyöpään sairastuu EU:ssa 275 000 naista,

H.

katsoo, että syöväntorjunta on katsottava olennaiseksi osaksi terveysstrategiaa,

I.

toteaa, että noin 30 prosenttia syöpäsairauksista voidaan ehkäistä ja niiden seurauksia voidaan lieventää varhaisella toteamisella ja hoidolla ja että naisia koskevien kansallisten seulontaohjelmien tehokkuus vaihtelee ja riippuu siitä, kuinka hyvin ne kattavat naispuolisen väestön, mahdollisuuksista päästä mammografiatutkimukseen ja sen laadusta, hoidosta ja muista tekijöistä,

J.

toteaa, että lasten syöpiä, jotka ovat merkittävin nuorten syöpäkuolemien aiheuttaja, voidaan hoitaa tuloksekkaasti ja saavuttaa 80 prosentin eloonjäämisaste,

K.

toteaa, että ennaltaehkäisy sisältää ilmaantuvuuden primaariprevention ja sekundaariprevention, joka toteutetaan seulonnalla ja varhaisella toteamisella,

L.

toteaa, että tehokas primaaripreventio voi osaltaan edistää terveyttä merkittävästi väestöpohjaisilla toimenpiteillä ja toimilla, joilla kannustetaan terveelliseen elämäntapaan,

M.

toteaa, että ennaltaehkäisy sisältää ilmaantuvuuden primaariprevention, joka voidaan toteuttaa vähentämällä väestön altistumista ympäristön syöpää aiheuttaville aineille, sekä sekundaariprevention, joka toteutetaan seulonnalla ja varhaisella toteamisella,

N.

katsoo, että kohdunkaulan syöpää (naisilla toiseksi yleisin syöpätyyppi rintasyövän jälkeen) voidaan ehkäistä asianmukaisella hoidolla, kuten syöpää aiheuttavia viruksia vastaan annettavilla ennaltaehkäisevillä rokotteilla,

O.

toteaa, että useat eri tekijät vaikuttavat syövän syntymiseen useissa eri vaiheissa, ja siksi tarvitaan uusi syövän ennaltaehkäisymalli, jossa on keskityttävä yhtäläisesti geneettisiin tekijöihin, elintapoihin sekä työperäisiin ja ympäristötekijöihin siten, että otetaan huomioon eri tekijöiden yhteisvaikutukset, sen sijaan että keskityttäisiin yksittäisiin syihin,

P.

toteaa, että ympäristötekijät sisältävät ympäristön tupakansavun, säteilyn ja liiallisen UV-altistuksen lisäksi altistumisen elintarvikkeiden, ilman, maaperän ja veden kemiallisille saasteille, jotka ovat peräisin muun muassa teollisista prosesseista, maatalouden käytännöistä tai saasteiden sisältymisestä esimerkiksi rakennustuotteisiin ja kulutushyödykkeisiin,

Q.

toteaa, että sairaus johtuu pääasiassa yksilöllisestä altistumisesta syöpää aiheuttaville aineille, joita ihmiset hengittävät, syövät ja juovat tai joille he altistuvat henkilökohtaisessa ympäristössä tai työympäristössä; toteaa, että tavat, kuten tupakointi, ruokailu- ja liikuntatottumukset – sekä työ- ja ympäristöolot – vaikuttavat merkittävästi syövän kehittymiseen,

R.

ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestön mukaan ainakin 10 prosenttia vuotuisista syöpäkuolemista aiheutuu suoranaisesti syöpää aiheuttaville aineille altistumisesta työpaikalla; ottaa huomioon, että tämä altistuminen voitaisiin välttää, mikäli nämä syövälle altistavat aineet korvattaisiin vähemmän haitallisilla aineilla,

S.

toteaa, että joidenkin syöpien, kuten kivessyövän ja non-Hodgkinin lymfooman sekä lasten syöpien, lisääntyminen 1 prosentilla vuodessa Euroopassa 20 viimeksi kuluneen vuoden aikana Maailman terveysjärjestön tilastojen mukaan osoittaa, että ympäristötekijöillä täytyy olla vaikutusta asiaan,

T.

toteaa, että tehokas sekundaaripreventio, jolla pyritään varhaiseen sairauden toteamiseen, voi myös edistää terveyttä merkittävästi; ottaa huomioon, että ennusteiden mukaan voitaisiin 100 prosenttia väestöstä kattavilla kohdunkaulan syövän seulonnoilla vähentää menetettyjen elinvuosien määrää arviolta yli 94 prosenttia, ja jokaista tehtyä 152 papa -koetta kohti voitettaisiin yksi elinvuosi,

U.

ottaa huomioon, että endokriinisia häiriöitä aiheuttavilla kemikaaleilla voi olla syövän muodostumisen kannalta suuri merkitys esimerkiksi rinta- ja kivessyövissä, ja siksi ne vaativat erityistoimia,

V.

ottaa huomioon, että eurooppalaisten terveydenhuoltojärjestelmien pitkän aikavälin kestävyys luo suuria haasteita ja että tärkein näistä haasteista on vaikutus, joka väestön ikääntymisellä on työvoimaa koskeviin vaatimuksiin ja terveydenhuollon kokonaismenoihin; ottaa huomioon, että lisäksi uusi teknologia, johon kylläkin liittyy merkittäviä etuja, edellyttää koulutettua henkilöstöä ja mahdollisesti aiheuttaa suurempia kustannuksia,

W.

toteaa, että tiettyjä syöpiä, kuten kohdunkaulansyöpää, esiintyy paljon normaalia enemmän tietyissä maahanmuuttajanaisten ryhmissä, ja siksi on taattava, että ennaltaehkäisyä ja varhaista toteamista koskevissa ohjelmissa keskitytään heihin ja että ohjelmat ovat näiden riskiryhmien käytettävissä,

X.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin väestön ikääntyminen on yksi syy syöpätapausten määrän kasvuun unionissa ja että kyseinen kasvu luo lisäpainetta julkiselle taloudelle ja yksityisen sektorin talouden tuottavuudelle ja siksi syöpää koskevien terveysindikaattorien parantuminen parantaa myös pitkän aikavälin talousindikaattoreita,

Y.

toteaa, että syövän yleisyydellä on yhteys ikääntymiseen ja tiivis yhteys vanhuuteen, mikä tarkoittaa myös sitä, että väestön ikääntyessä syövän yleinen levinneisyys kasvaa; tämä suuntaus näkyy pääasiassa ikääntyneissä naisissa, koska naisten odotettavissa oleva elinikä on korkeampi kuin miehillä, ja siksi on taattava se, että ennaltaehkäisyä ja varhaista toteamista koskevia ohjelmia ei tarjota vain keski-ikäisille naisille vaan myös ikääntyneille ja kaikkein vanhimmille naisille,

Z.

toteaa, että Lissabonin sopimuksen mukaan Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden jaettua toimivaltaa sovelletaan yhteisiin kansanterveysalan turvallisuuskysymyksiin, kuten fyysisen terveyden ja mielenterveyden suojeluun,

AA.

ottaa huomioon, että syöpään kuolevien määrä on suurempi uusissa jäsenvaltioissa kuin se oli viidentoista jäsenvaltion EU:ssa,

AB.

ottaa huomioon, että WHO:n arvion mukaan vähintään yksi kolmasosa kaikista syöpätapauksista on ehkäistävissä ja että ennaltaehkäisy on kustannustehokkain pitkän aikavälin strategia syövän hallitsemiseksi ja että on arvioitu, että syöpää voidaan ennaltaehkäistä muuttamalla tai välttämällä riskitekijöitä, joihin kuuluvat tupakointi, ylipainoisuus, hedelmien ja vihannesten vähäinen osuus ruokavaliossa, vähäinen liikunta, alkoholin käyttö, tartunnanaiheuttajat, altistuminen tietyille kemiallisille aineille sekä ionisoiva säteily;

AC.

katsoo, että huono ravinto, liikunnan puute, ylipaino, tupakka ja alkoholi ovat yhteisiä riskitekijöitä, jotka koskevat muitakin kroonisia sairauksia, kuten sydän- ja verenkiertoelinten sairauksia, tyypin 2 diabetesta ja hengityselinten sairauksia, ja siksi syöväntorjuntaohjelmat pitäisi toteuttaa yhteisessä kroonisten sairauksien torjuntaohjelmassa,

AD.

ottaa huomioon, että asiantuntijat kehittivät jo vuonna 1987 eurooppalaiset syöpäohjeet näyttöön perustuvana välineenä syövän torjuntaan,

AE.

ottaa huomioon, että erot eloonjäämisasteissa ensimmäisen viiden vuoden aikana useimmissa syöpäsairauksissa Euroopassa johtuvat muun muassa syövänhoitolaitteiden laadun, seulontaohjelmien, näyttöön perustuvien parhaiden käytäntöjen, sädehoitolaitteiden ja uusien syöpälääkkeiden saantimahdollisuuksien hämmästyttävän suurista eroista, joita ei voida hyväksyä,

AF.

ottaa huomioon, että terveyteen liittyvä eriarvoisuus on yhä yleistä Euroopan unionissa ja että resurssien, tiedon ja palvelujen rajallisen saatavuuden johdosta heikossa asemassa olevat yhteisöt ovat alttiimpia terveydellisille haittavaikutuksille kuin ne, joiden yhteiskunnallis-taloudellinen asema on korkeampi,

AG.

ottaa huomioon, että syöpäsairauksia voidaan vähentää ja hallita toteuttamalla näyttöön perustuvia strategioita, joissa korostetaan sairauden varhaista toteamista ja syöpäpotilaiden hoitoa,

AH.

ottaa huomioon, että arviolta 25 prosentin kaikista syöpäkuolemista Euroopan unionissa voidaan katsoa johtuvan tupakoinnista; ottaa huomioon, että tupakointi aiheuttaa 80–90 prosenttia keuhkosyöpäkuolemista maailmanlaajuisesti ja että nuorten tyttöjen tupakointi lisääntyy, mihin liittyy riski naisten keuhkosyöpien lisääntymisestä tulevaisuudessa,

AI.

ottaa huomioon, että viimeisten 20 vuoden aikana maksasyöpien määrä on yli kaksinkertaistunut ja vuonna 2006 EU:n 27 jäsenvaltiossa todettiin 50 300 uutta maksasyöpätapausta ja tautiin kuoli 45 771 potilasta, ja ottaa myös huomioon, että ylipainon ja alkoholin lisäksi 75–85 prosenttia primaarisista maksasyöpätapauksista liittyy pitkittyneeseen hepatiittivirusinfektioon (B tai C),

AJ.

ottaa huomioon, että elintavat, erityisesti ruokailutottumukset, vaikuttavat kasvainten kehittymiseen, ja näin ollen hyvän ravitsemustilan säilyttäminen edistää osaltaan eloonjäämistä (ainakin tietyn tyyppisten kasvainten osalta) sekä parantaa syöpäpotilaiden elämänlaatua,

AK.

ottaa huomioon, että tiettyjä syöpiä voidaan välttää – ja terveyttä ylipäänsä voidaan parantaa – noudattamalla terveempiä elintapoja ja että syöpiä voidaan parantaa, tai paranemisennustetta voidaan merkittävästi parantaa, jos sairaus havaitaan aikaisessa vaiheessa,

AL.

toteaa, että syöpä liittyy myös voimakkaasti sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan ja että syövän riskitekijöitä esiintyy eniten ryhmissä, joilla on vähiten koulutusta; toteaa lisäksi, että potilailla, jotka tulevat alimmista sosioekonomisista luokista, on jatkuvasti heikommat eloonjäämisasteet kuin ylempien sosiaaliryhmien potilailla,

AM.

katsoo, että hyvin suunnitellun ja hyvin hallinnoidun kansallisen syöväntorjuntaohjelman avulla syöpätapausten määrä ja kuolleisuus alenee joissakin tapauksissa yli 70 prosenttia ja syöpäpotilaiden elämänlaatu paranee maan resurssirajoituksista huolimatta,

AN.

toteaa, että jäsenvaltioiden välillä esiintyy suuria eroja niiden syöväntorjuntasuunnitelmien kehittämisessä, täytäntöönpanossa ja laadussa,

AO.

katsoo, että tehokkailla väestöpohjaisilla seulontaohjelmilla – mahdollisten eurooppalaisten suuntaviivojen mukaisesti toteutettuina – parannetaan merkittävästi syöpäseulonnan, diagnosoinnin ja hoitopalveluiden laatua ja saatavuutta ja näin myös tehostetaan syövän torjuntaa,

AP.

ottaa huomioon, että Euroopan unionissa on tällä hetkellä huomattavia laadullisia eroja syövän seulonnassa, varhaisessa toteamisessa ja seurannassa; ottaa huomioon, että erot koskevat erityisesti varhaisen diagnosointiprosessin soveltamista, jonka avulla sairauden vaikutuksesta aiheutuvia kustannuksia voidaan mitattavasti ja tehokkaasti vähentää,

AQ.

katsoo, että kansalliset syöpärekisterit kaikissa jäsenvaltioissa ovat olennaisia syöpää koskevien vertailutietojen saamiseksi,

AR.

katsoo, että toimielinten välinen yhteistyö voi lisätä yhteisten pyrkimysten tehokkuutta,

AS.

ottaa huomioon, että onkologiaa ei pidetä lääketieteen erikoisalana kaikissa jäsenvaltioissa, ja katsoo, että lääketieteellinen jatkokoulutus on turvattava,

AT.

ottaa huomioon, että henkilöiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus on taattu yhteisön lainsäädännössä ja että periaatteena sijoittautumisvapaus auttaa varmistamaan, että terveydenhuollon ammattihenkilöt menevät sinne, missä heitä eniten tarvitaan, mistä on suoraa etua potilaille ja millä vältetään potilaiden siirtämiseen yli rajojen liittyvät vaikeudet,

AU.

toteaa, että fyysinen terveys ja mielenterveys ovat tiiviissä keskinäisessä yhteydessä ja tämä kaksisuuntainen yhteys jätetään usein huomiotta syöpää sairastavien ja muiden palvelun käyttäjien hoidossa,

AV.

katsoo, että syöpäsairauksien monimutkaisuuden vuoksi on tarpeen parantaa syöpäpotilaiden hoidossa toimivien terveydenhoidon eri asiantuntijoiden välistä yhteydenpitoa, ja katsoo, että psykososiaalisella hoidolla ja mielenterveyspalveluilla voidaan parantaa syöpäpotilaiden elinajanodotetta ja elämänlaatua,

AW.

toteaa, että syöpäpotilailla ei ole tällä hetkellä yhtäläisiä mahdollisuuksia saada lääketieteellistä tietoa ja että heillä on suuri tarve saada enemmän tietoa sairauden kussakin vaiheessa,

1.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen syöväntorjunnan eurooppalaisesta kumppanuusohjelmasta vuosiksi 2009–2013, jonka tarkoituksena on tukea jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä torjua syöpää tarjoamalla niille puitteet syövänehkäisyyn ja -torjuntaan liittyvälle tiedonhaulle sekä tietojen ja asiantuntemuksen vaihdolle ja aktivoimalla sidosryhmät eri puolilla Euroopan unionia toimimaan yhdessä;

2.

katsoo, että voimakkaalla syövänvastaisella EU:n toiminnalla voidaan luoda puitteet jäsenvaltioissa sekä alueellisesti ja paikallisesti toteutettavalle koordinoidulle toiminnalle; katsoo, että syöväntorjunnan eurooppalaisella kumppanuusohjelmalla pitäisi täydentää ja kehittää EU:n toimielinten tämänhetkistä työtä terveyden alalla, ja sen avulla pitäisi pyrkiä muodostamaan kumppanuuksia muiden yksikköjen ja alojen kanssa kattavan lähestymistavan varmistamiseksi syövän ennaltaehkäisyyn ja hoitoon;

3.

toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan mukaan terveysasioihin liittyvät toimet kuuluvat suurelta osin jäsenvaltioiden vastuulle, mutta korostaa, että on tärkeää luoda yhteisön etenemissuunnitelma, ja kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan yhteisiä toimia ja ottamaan käyttöön kattavan lähestymistavan ja sisällyttämään lääketieteen sellaisiin politiikan aloihin kuin koulutus, ympäristö, tutkimus ja sosiaaliasiat;

4.

korostaa, että edustava ja tehokas kumppanuus edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä sidosryhmien kanssa ja että kansalaisyhteiskunnan sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen on osallistuttava yhteistyöhön niin kansainvälisellä tasolla kuin yhteisön tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla; katsoo, että syöväntorjunnan eurooppalaisella kumppanuusohjelmalla pitäisi koota yhteen ne sidosryhmät, jotka ovat aidosti kiinnostuneita terveyden edistämisestä; katsoo, että kyseisen foorumin mahdollisuuksia edistää parhaita käytäntöjä koskevien suuntaviivojen kehittämistä ja levittämistä ei pitäisi aliarvioida; katsoo, että kumppanuudella pitäisi myös luoda viestintäkanavia muihin foorumeihin, kuten EU:n terveyspolitiikan foorumiin, jotta varmistetaan se, että syöväntorjunnassa kiinnitetään asianmukaisesti huomiota sellaisiin kysymyksiin kuin eriarvoisuus terveyden alalla, terveyteen vaikuttavat tekijät ja terveydenhuollon ammattilaisten rooli, joilla kaikilla on selvä vaikutus syövän esiintyvyyteen ja hoitoon;

5.

kehottaa Euroopan komissiota ja neuvostoa tekemään Euroopan parlamentin kanssa yhteistyötä hyvin koordinoidussa toimielinten välisessä kumppanuudessa syövän aiheuttaman rasitteen vähentämiseksi käyttämällä Lissabonin sopimuksessa kansanterveyden suojelemiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi annettua oikeusperustaa; katsoo, että Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston pitäisi käyttää olemassa olevia virallisia ja epävirallisia rakenteita Euroopan parlamentin jäsenten kuulemiseen;

6.

pyytää komissiota esittämään täsmällisiä tietoja syöväntorjunnan eurooppalaisen kumppanuusohjelman rahoituksen laadusta ja lähteistä;

7.

korostaa, että syöpäpotilaiden tehokas hoito voidaan varmistaa laatimalla kokonaisvaltainen syöväntorjuntastrategia ja muodostamalla monien eri alojen edustajista koostuvia hoitoryhmiä ja että kokonaisvaltainen syövän hoito, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon psykososiaalinen ja henkinen hyvinvointi ja tuki, on äärimmäisen tärkeä osa hoitoa, johon olisi myös kannustettava;

8.

korostaa, että on ryhdyttävä harvinaisia ja vähemmän yleisiä syöpiä koskeviin erityistoimiin, joilla pyritään nopeuttamaan diagnoosia ja tarjoamaan asiantuntemusta entistä laajemmin huippututkimuskeskuksissa;

9.

korostaa, että Lissabonin sopimuksen mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa kuultuaan hyväksyä kannustustoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ihmisten terveyden suojeleminen ja parantaminen;

10.

katsoo, että kun otetaan huomioon lisärahoituksen puuttuminen nykyisen rahoituskehyksen päättymiseen saakka (2013), kumppanuusohjelman onnistuminen riippuu käytettävissä olevien resurssien optimaalisesta käytöstä;

11.

kehottaa jäsenvaltioita laatimaan mahdollisimman pian yhtenäiset syöpäsuunnitelmansa, sillä suunnitelmat auttavat saavuttamaan kumppanuusohjelman kunnianhimoisen 15 prosentin vähennyksen syövän aiheuttamassa rasitteessa vuoteen 2020 mennessä;

12.

kehottaa komissiota perustamaan syöväntorjuntasuunnitelmat syöväntorjunnan kumppanuusohjelman tuloksille ja esittämään ehdotuksen syöväntorjuntasuunnitelmia koskevaksi neuvoston suositukseksi; kehottaa komissiota riippumattomasti seuraamaan hyväksytyn suosituksen toteutumista ja edistymistä joka vuosi;

13.

korostaa, että ennaltaehkäisy on kustannustehokkain ratkaisu, sillä yksi kolmasosa kaikista syöpätapauksista on ehkäistävissä, ja kehottaa sijoittamaan lisäresursseja järjestelmällisesti ja strategisesti primaari- ja sekundaaripreventioon; korostaa, että on tärkeää jatkaa investointeja terveydenhuoltoon, erityisesti ennaltaehkäisyyn; katsoo, että Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston pitäisi harkita tässä suhteessa lisätoimia terveyttä edistävän ympäristön varmistamiseksi mukaan luettuna tupakkaa, ravintoa ja alkoholia koskeva toiminta sekä liikuntamahdollisuuksien kehittämistä koskevat säännökset;

14.

kehottaa varmistamaan kumppanuusohjelmassa, että kaikki toimet ryhmässä ”terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy” sekä ”tutkimus” sisältävät ympäristötekijöitä koskevan osan, jossa ympäristötekijöiksi määritellään ympäristön tupakansavun, säteilyn ja liiallisen UV-altistuksen lisäksi sisä- ja ulkoympäristön vaaralliset kemikaalit, joille ihmiset altistuvat, mukaan luettuna hormonaaliset haitta-aineet;

15.

katsoo, että syövän riskitekijöiden hoito on ratkaisevaa ennaltaehkäisyssä, ja kehottaa jäsenvaltioita pitämään sitä ensisijaisena tavoitteena;

16.

korostaa, että on yhä enemmän tarpeen keskittyä potilaiden elämänlaatuun, koska sellaisten kroonista syöpää sairastavista henkilöiden määrä on lisääntymässä, joiden sairautta ei voida parantaa, mutta joiden tila ehkä voidaan vakauttaa usean vuoden ajaksi;

17.

korostaa, että syövän aiheuttamaan rasitteeseen liittyvän eriarvoisuuden vähentämiseksi on toteutettava muun muassa kohdennettuja terveydenedistämis-, valistus- ja ennaltaehkäisyohjelmia sekä kerättävä tietoja väestöpohjaisista kansallisista syöpärekistereistä ja huolehdittava syöpärekisteritietojen vertailukelpoisuudesta, kattavuudesta ja tarkkuudesta;

18.

kehottaa komissiota kannustamaan niitä jäsenvaltioita, joissa syöpäkuolleisuus on korkea, uudistamaan kansallisia syöpärekistereitään niin, että ne voivat tarjota perustellumpiin ja kohdistetumpiin toimiin tarvittavia tietoja;

19.

korostaa, että terveyden edistämisen sekä ylipainon ja liiallisen alkoholin kulutuksen torjunnan lisäksi syöväntorjunnan kumppanuusohjelmassa ja tulevissa EU:n aloitteissa, kuten tarkistetussa neuvoston suosituksessa syöpäseulonnoista, on tarkasteltava sellaisten tautien ehkäisyä ja hallintaa, jotka voivat kehittyä syöväksi, kuten virushepatiitin yleinen ennaltaehkäisy ja sairauden pahenemisen estäminen ja tarvittaessa hoito;

20.

korostaa seulonnan merkitystä yhtenä tärkeimmistä keinoista syöväntorjunnassa; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan syövänseulontaohjelmiin ja katsoo, että kyseiset aloitteet ovat tehokkaimmillaan, kun ne ovat säännöllisesti mahdollisimman monen ihmisen käytettävissä;

21.

korostaa, että olisi kehitettävä yhteistä tutkimusta (perustutkimusta ja kliinistä tutkimusta) ravitsemuksen käytöstä syövän torjunnassa ja syöpään liittyvän puutteellisen ravitsemuksen hoidossa ja että tarvitaan myös validoidut ja laajasti tunnustetut suositukset syöpäpotilaiden ravitsemuksellisesta tuesta; kehottaa siksi komissiota tarjoamaan rahoitusta, jonka avulla kehitetään ja validoidaan yhteistä tutkimusta (perustutkimusta ja kliinistä tutkimusta) ravitsemuksen käytöstä syövän torjunnassa ja syöpään liittyvän puutteellisen ravitsemuksen hoidossa ja jonka avulla laaditaan laajasti tunnustetut suositukset syöpäpotilaiden ravitsemuksellisesta tuesta kaikkia EU:n sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisia varten, ja kehottaa jäsenvaltioita edistämään tällaisten suositusten täytäntöönpanoa;

22.

korostaa, että eurooppalaisia syöpäohjeita on tarkistettava ja tehtävä tunnetuksi laajemmin ja voimakkaammin kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa ja että syöväntorjunnan eurooppalainen kumppanuusohjelma on erityisesti kohdennettava uusiin jäsenvaltioihin;

23.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön lakiin perustuvan velvoitteen ilmoittaa syöpätapauksista käyttämällä yhdenmukaistettua eurooppalaista terminologiaa, jotta voitaisiin arvioida syövän ehkäisy-, seulonta- ja hoito-ohjelmia ja eloonjäämisastetta sekä jäsenvaltioiden välisten tietojen vertailukelpoisuutta kansalaisten hyväksi;

24.

korostaa, että syöpäsairauksia voidaan vähentää ja torjua toteuttamalla näyttöön perustuvia strategioita, jotka koskevat sairauden varhaista toteamista ja syöpäpotilaiden hoitoa, ja että tähän kuuluu myös tarkoituksenmukainen tiedottaminen, jotta ihmiset, joiden on tarkoitus hyötyä seulonnoista, ovat selvillä seulontojen hyödyistä; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan tässä yhteydessä sitä, onko alle 50- ja yli 69-vuotiaiden naisten rintasyöpäseulonta hyödyllistä, ja pyytää komissiota keräämään ja analysoimaan asiaa koskevia tietoja;

25.

korostaa, että on kiireellisesti sovittava yhteisistä lasten syöpien hoidon laatustandardeista, joita sovelletaan kaikissa 27 jäsenvaltiossa;

26.

kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tietoa sukupuolikohtaisista syövistä ennaltaehkäisyn tason nostamiseksi ja kyseisten sairauksien seulonnan tukemiseksi;

27.

kehottaa komissiota varmistamaan verikokeisiin ja virtsakokeisiin (biomarkkerit) perustuvien testien kehittämisen rahoituksen seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman yhteydessä siltä osin, kuin näistä varhaisista diagnosoinneista on tulevaisuudessa hyötyä erityyppisten syöpäsairauksien seulonnassa (eturauhassyöpä, paksusuolen syöpä, munasarjasyöpä, munuaissyöpä ja virtsarakon syöpä);

28.

katsoo, että nykyisessä seitsemännessä puiteohjelmassa syöväntorjuntaan myönnettyä rahoitusta olisi käytettävä tehokkaammin esimerkiksi koordinoimalla paremmin eri syöväntutkimuskeskusten toimintaa EU:ssa;

29.

pyytää komissiota hoitamaan täysipainoisesti tukijan roolinsa ja toteuttamaan yhteisiä toimia tutkimuksen alalla;

30.

kehottaa tukemaan enemmän rintasyövän ehkäisyä koskeva tutkimusta, myös haitallisten kemikaalien ja ympäristön saasteiden, ravinnon, elintapojen ja perintötekijöiden vaikutuksia sekä niiden yhteisvaikutuksia, ja kehottaa jatkamaan syövän ja sen mahdollisten riskitekijöiden, kuten tupakan, alkoholin ja ympäristössä esiintyvien farmaseuttisten ja synteettisten hormonien yhteyksien tutkimista;

31.

kehottaa Tšekin hallitusta ratifioimaan helmikuussa 2005 voimaan tulleen WHO:n tupakkavalvontapuitesopimuksen, koska se ei ole vielä niin tehnyt;

32.

kehottaa kiinnittämään biologista monitorointia koskevassa tutkimuksessa päähuomion syöpää aiheuttavien aineiden tärkeimpiin lähteisiin, erityisesti liikenteeseen, teollisuuden päästöihin, suurkaupunkien ilmanlaatuun sekä virtauksiin ja pintavesiin kaatopaikkojen lähellä;

33.

kehottaa komissiota varmistamaan, että hormonaalisia haitta-aineita koskevassa yhteisön strategiassa toimitaan entistä nopeammin;

34.

korostaa, että tutkimustulokset olisi muutettava konkreettisiksi toimiksi mahdollisimman nopeasti ja että käynnissä olevaa tutkimusta ei pitäisi käyttää tunnettujen tai epäiltyjen syöpää aiheuttavien tai edistävien tekijöiden torjunnan viivästyttämiseen;

35.

kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot noudattavat politiikkaa, jolla tuetaan Maailman terveysjärjestön vuonna 2004 käynnistämän ravitsemusta, liikuntaa ja terveyttä koskevan maailmanlaajuisen strategian periaatteita;

36.

katsoo, että syövän ja sukupuolen välistä yhteyttä on tutkittava perusteellisemmin, ja että tarvitaan erityistä, yhtenäistä tutkimusta työympäristön vaikutuksesta syöpätyyppeihin;

37.

kehottaa komissiota edistämään kaikin keinoin ennaltaehkäisyn periaatetta lääketieteen käytäntöjen ja terveellisten elämäntapojen alalla sekä rohkaisemaan jäsenvaltioita investoimaan enemmän varoja ennaltaehkäisyyn, sekä primaaripreventioon (eli syöpää aiheuttavien tai edistävien tekijöiden torjuntaan tai vähentämiseen, esim. altistuminen ympäristön saasteille) ja sekundaaripreventioon (eli seulontaan ja varhaiseen toteamiseen);

38.

muistuttaa tarpeesta kehittää laajamittaisia tutkimusohjelmia syöpää aiheuttamattomien vaihtoehtojen kehittämiseksi haitallisille aineille; katsoo, että innovointia pitäisi tukea ja sen pitäisi johtaa kaikkien sellaisten haitallisten aineiden vaiheittaiseen käytöstä poistoon, jotka kerääntyvät ihmisruumiiseen tai ympäristöön ja jotka aiheuttavat syöpää tai vaurioittavat perimää; katsoo, että pitkällä aikavälillä kyseiset aineet olisi korvattava markkinoilla;

39.

katsoo, että varhaista toteamista koskevat menettelyt ja tekniikat olisi tutkittava entistä perusteellisemmin, ennen kuin niitä sovelletaan laajasti, jotta voidaan taata se, että niiden käyttö ja soveltaminen on turvallista ja näyttöön perustuvaa; katsoo siksi, että kyseisen tutkimuksen on johdettava yksiselitteisiin ja näyttöön perustuviin suosituksiin ja suuntaviivoihin;

40.

katsoo, että nykyään syöväntorjuntaan EU:ssa käytettävissä oleva rahoitus ei riitä tarvittavaan tutkimukseen ja koordinointiin tai kunnollisen ennaltaehkäisevän tiedon tarjoamiseen EU:n väestölle;

41.

kannustaa komissiota sisällyttämään rahoitusnäkymiin varoja syövän ehkäisytoimiin;

42.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan syöväntorjunnan eurooppalaisen kumppanuusohjelman yhteyteen eurooppalaisen ennaltaehkäisyn verkoston, jossa käsitellään kaikkia terveyttä koskevia tekijöitä, jotka liittyvät syöpään, mukaan luettuna ympäristötekijät;

43.

kehottaa komissiota edistämään ja tukemaan aloitteita, jotka kokoavat yhteen monenlaisia toimijoita, jotta voitaisiin turvata syövän ennaltaehkäisy siten, että vähennetään altistumista työssä ja muussa ympäristössä syövälle altistaville aineille sekä muille sellaisille aineille, jotka edistävät syövän kehittymistä, ja edistetään terveellisiä elämäntapoja, erityisesti kiinnittämällä huomiota kaikkein suurimpiin riskitekijöihin, kuten tupakkaan, alkoholiin, ylipainoon, huonoihin ruokailutottumuksiin, liikunnan puutteeseen sekä auringolle altistumiseen erityisesti lasten ja nuorten kohdalla;

44.

kehottaa käsittelemään ympäristöterveyteen liittyviä ongelmia, jotka vaikuttavat tiettyjen syöpätyyppien kehittymiseen, sen mukaan mitä on määritelty Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelmassa 2004–2010, eli kansallisten ympäristöterveystoimintasuunnitelmien arvioinnilla ja prosessista saatuja tuloksia koskevalla jäsenvaltioiden välisellä yhteistyöllä, jotta voidaan taata se, että kussakin valtiossa saavutetuilla tuloksilla voidaan edistää eurooppalaista toimintaa tällä alalla;

45.

korostaa, että potilaiden optimaalinen hoito edellyttää monitieteellisyyttä ja että syövän hoitoon erikoistuneiden lääkäreiden tehtävä potilaiden kohtaamisessa on keskeinen, ja katsoo myös, että tarvitaan koulutusta, selkeitä kriteereitä ja suosituksia syövän hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä määräävien lääkärien optimaalisen pätevyyden varmistamiseksi;

46.

kehottaa komissiota ja kumppanuusohjelmasta vastaavia tarkastelemaan uudelleen neuvoston suositusta syövänseulonnasta viimeisimpien tieteellisten edistysaskeleiden pohjalta, jolloin voidaan edistää sellaisten syövän seulontaan, diagnosointiin ja hoitoon liittyvien eurooppalaisten hyväksyntä-/sertifiointiohjelmien laadintaa, jotka perustuvat laadunvarmistuksesta annettuihin eurooppalaisiin suuntaviivoihin ja jotka voisivat toimia esimerkkinä myös muilla asiaan liittyvillä terveydenhoidon aloilla;

47.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kansalaisille ja kaikille terveyspalveluiden tuottajille suunnattuja syöpäseulontaa koskevia tiedotuskampanjoita sekä tiedonvaihtoa ennaltaehkäisyä tai varhaista toteamista koskevista parhaista käytännöistä, kuten ihmisen papilloomaviruksen (HPV) testauksen kustannustehokkaasta sisällyttämisestä kohdunkaulansyövän seulontaan ja HPV-rokotteen käytöstä nuorten naisten suojelemiseksi kohdunkaulansyövältä, ja kehottaa tarkastelemaan eurooppalaisen kumppanuusohjelman puitteissa tarvetta päivittää neuvoston syöpäseulontasuositusta miesten eturauhassyövän tehokasta seulontaa koskevan näytön ottamiseksi huomioon;

48.

kehottaa komissiota lisäämään Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) toimialaan muut kuin tarttuvat taudit ja käyttämään sitä EU:n syöväntutkimuksen päätoimipaikkana, jossa kunkin jäsenvaltion jo keräämät tiedot voidaan hyödyntää ja analysoida niin, että voidaan tarjota tutkijoille ja lääkäreille syöpää koskevia parhaita käytäntöjä ja parasta tietämystä;

49.

panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen syöväntorjunnan eurooppalaiseksi kumppanuusohjelmaksi vuosiksi 2009–2013 ja ehdotuksen syövän aiheuttaman rasitteen vähentämisestä toteuttamalla väestön sataprosenttinen seulonta rintasyövän, kohdunkaulan syövän ja kolorektaalisen syövän osalta vuoteen 2013 mennessä ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan edellä mainitut suuntaviivat kokonaan täytäntöön;

50.

kehottaa komissiota laatimaan syöpäpotilaiden ja kroonisesti sairaiden henkilöiden oikeuksien suojelemista työelämässä koskevan peruskirjan, jonka mukaisesti yritykset velvoitettaisiin mahdollistamaan se, että potilaat voivat säilyttää työsuhteensa hoidon aikana ja palata töihin hoidon loputtua;

51.

kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja Euroopan kemikaalivirastoa varmistamaan, että Euroopan parlamentin ja neuvoston 18. joulukuuta 2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) antama asetus (EY) N:o 1907/2006 pannaan täytäntöön ja että erityistä huolta aiheuttavista aineista laadittua listaa, joka sisältää karsinogeeniset aineet, päivitetään;

52.

kehottaa komissiota tämän kumppanuuden puitteissa edistämään ja tukemaan aloitteita, joiden tavoitteena on estää karsinogeenisiä kemikaaleja sisältävien tavaroiden maahantuonti sekä laatimaan Euroopan laajuisia toimia, joilla lisätään kemikaalien määrän valvontaa erityisesti torjunta-aineissa ja elintarvikkeissa;

53.

panee merkille, että terminaalivaiheessa oleville syöpäpotilaille annettavan oireita lievittävän hoidon laatu vaihtelee jäsenvaltioittain, joten tässä asiassa voi olla hyötyä hyvien käytäntöjen vaihtamisesta, ja kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita edistämään oireita lievittävää hoitoa ja laatimaan sitä koskevat suositukset;

54.

korostaa, että syöpäpotilaiden psykososiaalisiin ja ammatillisiin kuntoutusohjelmiin on panostettava enemmän ja että niihin on sisällyttävä laajasti eri aiheita, kuten tiedottamista, neuvontaa, elintapojen ja käyttäytymisen muuttamista koskevaa ohjausta, psykologista tukea ja sosiaalista hyvinvointia koskevia kysymyksiä; korostaa syöpää sairastavien ihmisten mielenterveyden seurannan ja arvioinnin merkitystä;

55.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että EU:n laajuisiin biologisen seurannan tutkimuksiin osoitetaan riittävästi rahoitusta, jotta voidaan tarkkailla karsinogeenisiä aineita ja muita syöpäsairauden kehittymistä edistäviä aineita toteutettavien toimien tehokkuuden arvioimiseksi;

56.

katsoo, että kumppanuusohjelmassa on varmistettava, että mukaan otetaan tehokkaalla tavalla nykyiset aloitteet syövän tutkimuksen koordinoimisesta ja että kannustetaan enemmän julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ohjelmia tutkimuksen ja seulonnan vauhdittamiseksi etenkin lääketieteellisen kuvantamisen alalla;

57.

pitää ehdotettua rakennetta puutteellisena, koska ei ole selkeästi määritelty erityisiä toimintatavoitteita, kuten sitä, miten kaikkien jäsenvaltioiden syöväntorjuntasuunnitelmat voidaan koota yhteen vuoteen 2013 mennessä, ja kehottaa komissiota korjaamaan tämän puutteen;

58.

kehottaa myöntämään lisää määrärahoja aluepoliittisille ja Euroopan sosiaalirahaston ohjelmille, joiden tarkoituksena on lisätä tietämystä suojautumisesta syöpää vastaan ja sen ennaltaehkäisemisestä;

59.

kehottaa komissiota varmistamaan, että yhteisön lainsäädäntöön sisältyy kannustimia alan toimijoille ja tutkijoille, jotta varmistetaan alan tutkimuksen jatkuvuus ja syövän torjuntaa ja hallintaa koskevien uusien näyttöön perustuvien lääkkeiden ja uusien hoitomuotojen kehitys;

60.

korostaa, että on tärkeää tarkistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston 4. huhtikuuta 2001 hyvän kliinisen tutkimustavan noudattamista ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisissä tutkimuksissa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä antamaa direktiiviä 2001/20/EY (15) (kliinisiä tutkimuksia koskeva direktiivi), jotta voidaan entistä ponnekkaammin edistää syövän tutkimusta, erityisesti tämän sairauden seulontaa, etenkin varhaista toteamista, unohtamatta näiden kustannusvaikutuksia muuhun kuin kaupalliseen tutkimusalaan, ja parantaa tiedon saantia parhaillaan toteutettavista tai jo toteutetuista kliinisistä kokeista potilaiden ja yleisesti ottaen kansalaisten hyväksi;

61.

kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n lainsäädäntö sisältää kannustimia, joiden tukemana tutkijat ja teollisuus voivat kehittää ravitsemuksellisia ja muita luonnontuotteisiin perustuvia syöväntorjunnan lähestymistapoja, jotka on validoitu nutrigenomisella ja epigeneettisellä tutkimuksella;

62.

painottaa lisäksi, että yhteisöpatentti ja kansainvälinen patentti on otettava kiireellisesti käyttöön;

63.

kehottaa komissiota varmistamaan terveydenhoidon asiantuntijoiden verkostojen avulla syövän hoidon parhaiden käytänteiden levittämisen, jotta kansalaisille taataan paras saatavilla oleva hoito;

64.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kehittämään ja vahvistamaan aloitteita, joilla annetaan tukea syövästä suoraan tai epäsuorasti kärsiville, sekä aloitteita erityisesti heille tarkoitettujen psyykkistä hoitoa ja tukea koskevien toimien käynnistämisestä ja kehittämisestä koko unionissa;

65.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin laatiakseen suuntaviivat vammaa koskevaa yhteistä määritelmää varten niin, että se koskisi myös kroonisista sairauksista kärsiviä tai syöpää sairastavia ihmisiä, ja samalla varmistamaan, että ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä näin tehneet, ryhtyvät viipymättä tarvittaviin toimiin, jotta nämä ihmiset sisällytettäisiin vammasta laadittavaan kansalliseen määritelmään;

66.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan syöpälääkityksen, myös harvinaisten ja vähemmän yleisten syöpien hoitojen, saatavuuden kaikille lääkitystä tarvitseville potilaille kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään erityisiin ja koordinoituihin toimiin syöpähoitojen alalla esiintyvän eriarvoisuuden vähentämiseksi, hiljattain markkinoille tuodut tietyille kohderyhmille tarkoitetut uudet syöpälääkkeet mukaan lukien;

67.

odottaa jäsenvaltioiden parantavan tiedotusta rinta-, kohdunkaula- ja paksusuolisyövän seulonnan merkityksestä, jotta kaikki kohderyhmät hyväksyisivät seulonnan paremmin ja osallistuisivat siihen aktiivisemmin, kiinnittäen erityistä huomiota vähemmistöryhmiin ja yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin;

68.

korostaa, että syöväntorjunnan eurooppalaisessa kumppanuusohjelmassa asetetut tavoitteet ovat pitkän aikavälin tavoitteita, ja kehottaa tämän vuoksi yhteisön toimielimiä tukemaan syöväntorjunnan kumppanuusohjelmaa yhteisön tulevassa terveydenhuoltobudjetissa sen jatkuvuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi kymmenen vuoden ajan; kehottaa komissiota arvioimaan ja seuraamaan eurooppalaisen kumppanuusohjelman suositusten täytäntöönpanon edistymistä ja tehokkuutta sekä raportoimaan niistä vuosittain;

69.

katsoo, että syöpää aiheuttavia tai edistäviä aineita koskevan nykyisen lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano on erittäin tärkeää syöväntorjunnassa; kehottaa siksi komissiota varmistamaan työtekijöiden terveyttä koskevan lainsäädännön täysimääräisen täytäntöönpanon ja edistämään nopeasti ja päättäväisesti kattavan kandidaattiluettelon laatimista erityistä huolta aiheuttavista aineista apuna nopeille CMR-aineita koskeville päätöksille REACH-järjestelmän lupamenettelyssä;

70.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.