EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52010IP0141
The EU strategy for the relations with Latin America European Parliament resolution of 5 May 2010 on the EU strategy for relations with Latin America (2009/2213(INI))
Latinalaista Amerikkaa koskeva EU:n strategia Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. toukokuuta 2010 Latinalaista Amerikkaa koskevasta EU:n strategiasta (2009/2213(INI))
Latinalaista Amerikkaa koskeva EU:n strategia Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. toukokuuta 2010 Latinalaista Amerikkaa koskevasta EU:n strategiasta (2009/2213(INI))
OJ C 81E, 15.3.2011, p. 54–63
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
15.3.2011 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
CE 81/54 |
Keskiviikko 5. toukokuuta 2010
Latinalaista Amerikkaa koskeva EU:n strategia
P7_TA(2010)0141
Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. toukokuuta 2010 Latinalaista Amerikkaa koskevasta EU:n strategiasta (2009/2213(INI))
2011/C 81 E/09
Euroopan parlamentti, joka
ottaa huomioon Latinalaisen Amerikan, Karibian ja Euroopan unionin valtioiden ja hallitusten päämiesten antamat julkilausumat viidessä huippukokouksessa, jotka pidettiin Río de Janeirossa 28.–29. kesäkuuta 1999, Madridissa 17.–18. toukokuuta 2002, Guadalajarassa 28.–29. toukokuuta 2004, Wienissä 12.–13. toukokuuta 2006 ja Limassa 16.–17. toukokuuta 2008,
ottaa huomioon 13. ja 14. toukokuuta 2009 Prahassa pidetyssä Rion ryhmän ja Euroopan unionin 14. ministerikokouksessa annetun yhteisen tiedonannon,
ottaa huomioon 14. toukokuuta 2009 Prahassa pidetyssä Euroopan unionin troikan ja Keski-Amerikan ministerien välisessä San Josén vuoropuheluun liittyvässä ministerikokouksessa annetun yhteisen tiedonannon,
ottaa huomioon Estorilissa Portugalissa 29. marraskuuta – 1. joulukuuta 2009 pidetyn valtion- ja hallitusten päämiesten 19. iberoamerikkalaisen huippukokouksen antaman julistuksen (Lissabonin julistus),
ottaa huomioon komission 30. syyskuuta 2009 antaman tiedonannon ”Euroopan unioni ja Latinalainen Amerikka: globaalien toimijoiden kumppanuus” (KOM (2009)0495),
ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston 8. joulukuuta 2009 esittämät päätelmät Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan suhteista,
ottaa huomioon Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen (EuroLat) päätöslauselmat ja erityisesti 20. joulukuuta 2007 annetun päätöslauselman Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan suhteista ennen viidettä Liman huippukokousta erityisesti demokraattisen hallintotavan näkökulmasta, 8. huhtikuuta 2009 annetun päätöslauselman rauhaa ja turvallisuutta koskevasta Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan peruskirjasta ja 15. lokakuuta 2009 annetun ehdotuksen päätöslauselmaksi Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan kumppanuudesta ennen kuudetta Madridin huippukokousta toukokuussa 2010,
ottaa huomioon 15. marraskuuta 2001 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan suhteita koskevasta yhteisestä strategiasta ja yleisestä kumppanuudesta (1), 27. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan kumppanuuden lujittamisesta (2) ja 24. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen ja Euroopan unionin (ALC-EU) viidennestä huippukokouksesta Limassa (3),
ottaa huomioon 10. helmikuuta 2010 antamansa päätöslauselman Haitin äskettäisestä maanjäristyksestä, 11. helmikuuta 2010 antamansa päätöslauselman Venezuelasta ja 11. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman Kuuban poliittisten vankien ja mielipidevankien tilanteesta,
ottaa huomioon 11. lokakuuta 2007 antamansa päätöslauselman naisten murhista Meksikossa ja Keski-Amerikassa ja Euroopan unionin roolista murhien torjumisessa (4),
ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,
ottaa huomioon ulkoasiain valiokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnot (A7-0111/2010),
A. |
ottaa huomioon EU:n ja Latinalaisen Amerikan välisen strategisen kumppanuuden merkityksen ja sen, että molemmille alueille on tärkeää jatkaa kumppanuuden syventämistä ja kehittämistä, |
B. |
ottaa huomioon, että EU:n puheenjohtajavaltion Espanjan ja tulevien puheenjohtajavaltioiden Belgian ja Unkarin yhtenä painopistealueena on EU:n ja Latinalaisen Amerikan välisten suhteiden lujittaminen, |
C. |
katsoo, että kyseinen alueiden välinen strateginen kumppanuus on saavuttanut huomattavaa edistystä vuonna 1999 pidetyn ensimmäisen huippukokouksen jälkeen erityisesti siksi, että Wienin huippukokouksessa perustettiin EuroLat-edustajakokous, joka on kahden alueen strategisen kumppanuuden parlamentaarinen ulottuvuus, mutta katsoo, että vielä on toteutettava tiettyjä toimia ja kohdattava tiettyjä haasteita, |
D. |
ottaa huomioon, että kahden alueen välisen strategisen kumppanuuden yhtenä keskeisenä tavoitteena on alueellinen yhdentyminen tekemällä strategisten kumppanuuksien rinnalle kumppanuussopimuksia osa-alueiden kanssa sekä kahdenvälisiä kumppanuussopimuksia, |
E. |
ottaa huomioon, että Etelä-Amerikan kansakuntien unioni (UNASUR) – vaikka se onkin erilainen organisaatio kuin mantereen monet yhdentymishankkeet (CAN, Mercosur, SICA) – voi antaa yhdentymishankkeille elinvoimaa, |
F. |
katsoo, että mahdollisissa nykyisissä ja tulevissa Amerikan sisäisissä konflikteissa on eduksi, että konflikteissa mukana olevat hallitukset käyttävät toissijaisuusperiaatteen mukaisesti hyväksi Latinalaisen Amerikan oikeusviranomaisten tarjoamat kaikki keinot ennen kuin turvautuvat alueen ulkopuolisiin oikeusviranomaisiin, |
G. |
ottaa huomioon, että niin Latinalaisen Amerikan kuin Euroopankin sotilasmenot ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina, |
H. |
ottaa huomioon, että tämä alueiden välinen strateginen kumppanuus on entisestään lujittanut osapuolten välistä koordinointia kansainvälisillä foorumeilla ja kansainvälisissä instituutioissa ja että yhteisen toimintaohjelman vahvistamisen lisäksi olisi jatkettava kantojen yhteen sovittamista maailmanlaajuisesti merkittävissä asioissa ottaen huomioon molempien osapuolten edut ja huolenaiheet, |
I. |
ottaa huomioon, että EU ratifioi äskettäin Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, mitä on pidettävä historiallisena saavutuksena, ja että sen täytäntöönpano voi vaikuttaa yli 60 miljoonan Latinalaisessa Amerikassa elävän vammaisen kansalaisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien tosiasialliseen käyttämiseen sekä yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen, |
J. |
ottaa huomioon, että Yhdysvalloissa on uusi hallinto, jolta odotetaan paljon, |
K. |
ottaa huomioon, että Latinalainen Amerikka on alue, jossa asuu yli 600 miljoonaa ihmistä, jonka osuus maailman bruttokansantuotteesta on 10 prosenttia, jossa on 40 prosenttia planeetan kasvilajeista ja jonka inhimilliset voimavarat ovat erinomaiset, |
L. |
ottaa huomioon, että EU:n ja Latinalaisen Amerikan väliset suhteet perustuvat yhteisiin arvoihin ja että ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen ovat oleellinen osa strategista kumppanuutta, |
M. |
katsoo, että suhteiden kehittämisestä Latinalaisen Amerikan kanssa on molemminpuolista etua ja että siitä voi olla hyötyä paitsi kaikille EU:n jäsenvaltioille myös kaikille Latinalaisen Amerikan maille, |
N. |
ottaa huomioon, että sukupuolinäkökulman sisällyttäminen kaikkiin politiikkoihin voi auttaa yhteiskuntia tulemaan oikeudenmukaisemmiksi ja demokraattisemmiksi niin, että naisia ja miehiä pidetään yhdenvertaisina kaikilla elämänalueilla, |
O. |
ottaa huomioon, että EU ja Latinalainen Amerikka sekä Karibian alue edustavat yhdessä yli miljardia ihmistä ja kolmatta osaa Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioista, |
P. |
ottaa huomioon, että EU on suurin kehitysavun antaja, tärkein investoija ja toiseksi suurin kauppakumppani Latinalaiselle Amerikalle – ja suurin kauppakumppani Mercosurille ja Chilelle – ja että vuonna 1999 tapahtuneen alueiden välisen strategisen kumppanuuden käynnistämisen jälkeen EU on rahoittanut hankkeita ja ohjelmia yhteensä yli kolmella miljardilla eurolla, |
Q. |
ottaa huomioon, että toipuminen maailmanlaajuisesta lamasta on vielä hidasta vuonna 2010 ja että vaikka Latinalainen Amerikka on kestänyt kriisin paremmin kuin muut edistyneet taloudet ja vuonna 2010 kasvu on siellä keskimäärin lähes kolme prosenttia, toipuminen tulee olemaan hyvin epätasaista eikä kasvuvauhti riitä parantamaan oleellisesti sosiaalisia olosuhteita väestölle, jonka sosiaaliturva on paljon heikompi kuin kumppaneilla Euroopassa, |
R. |
ottaa huomioon korkean nuorisotyöttömyyden merkittävissä Latinalaisen Amerikan maissa ja Euroopan unionissa, |
S. |
ottaa huomioon, että huomattavasta edistymisestä huolimatta lapsi- ja äitiyskuolleisuus on saatava laskemaan huomattavasti Latinalaisessa Amerikassa, |
T. |
ottaa huomioon, että huumeiden tuotanto ja salakuljetus ovat yhä erittäin vakava ongelma alueella; ottaa huomioon, että kokaviljelmien määrä on moninkertaistunut Etelä-Amerikassa ja että Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimukset ja päätöslauselmat, joissa kokapensas katsotaan kielletyksi viljelykasviksi, ovat poliittisessa ja kulttuurisessa ristiriidassa eräiden hallitusten virallisen linjan kanssa, jonka mukaan kasvi on osa alkuperäisväestön kulttuuria, |
U. |
ottaa huomioon, että alkuperäiskansat joutuvat elämään köyhyyden, epätasa-arvon ja syrjinnän oloissa useissa Latinalaisen Amerikan maissa, |
V. |
ottaa huomioon, että avainaloilla, kuten energia-, vesi-, infrastruktuuri- ja viestintäalalla tarvitaan huomattavia parannuksia televiestinnän alalla jo saavutetun edistyksen mallin mukaisesti, |
W. |
katsoo, että ilman asianmukaista infrastruktuurien parantamista Latinalaisen Amerikan kehitys hidastuu eikä se kykene kunnolla osallistumaan yhdentymisprosesseihin, |
X. |
ottaa huomioon, että EU:n maahanmuuttopolitiikka aiheuttaa suurta huolta Latinalaisessa Amerikassa ja että olisi tehtävä sopimuksia, joissa otetaan huomioon Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan kumppanimaiden oikeutetut edut tässä hyvin arassa asiassa, |
Y. |
ottaa huomioon, että Euroopan investointipankki (EIP) käynnisti toimintansa Latinalaisessa Amerikassa vuonna 1993 ja että sillä on nykyisellä toimikaudellaan (2007–2013) käytettävänä 2,8 miljardia euroa hankerahoitukseen Latinalaisessa Amerikassa, |
Z. |
katsoo, että innovaatio ja tietämys ovat ratkaisevan tärkeitä välineitä köyhyyden poistamisessa, nälän ehkäisemisessä ja kestävän kehityksen saavuttamisessa, kuten viimeksi pidetyssä iberoamerikkalaisessa huippukokouksessa todettiin, |
AA. |
ottaa huomioon, että Iberoamerikkalaisten valtioiden koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (OEI) ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden talouskomission (ECLAC) äskettäin tekemän tutkimuksen mukaan tarvitaan 55 miljardia euroa, jotta voidaan saavuttaa kymmenessä vuodessa, siis vuodesta 2011 vuoteen 2021, vuoden 2021 koulutustavoitteet, joilla pyritään poistamaan nykyiset suuret eriarvoisuudet, hävittämään lukutaidottomuus, turvaamaan 15 miljoonan 3–6-vuotiaan vielä koulun ulkopuolelle jääneen lapsen koulunkäynti, luomaan vahva ja tehokas ammatillisen koulutuksen järjestelmä ja parantamaan huomattavasti yliopistoon pääsemisen edellytyksiä, |
1. |
panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon ”Euroopan unioni ja Latinalainen Amerikka: globaalien toimijoiden kumppanuus”, jolla pyritään yksilöimään, arvioimaan ja esittämään toimintaehdotuksia täysimääräisen alueiden välisen strategisen kumppanuuden saavuttamiseksi; |
2. |
pitää myönteisenä puheenjohtajavaltio Espanjan antamaa sysäystä EU:n ja Keski-Amerikan välisen sopimuksen allekirjoittamiselle ja monenvälisiä kauppasopimuksia Kolumbian ja Perun kanssa sekä vakaata tahtoa EU:n ja Mercosurin välisten neuvottelujen uudelleen käynnistämiseksi; |
3. |
toistaa, että tuki monille alueellisille integraatioprosesseille Latinalaisessa Amerikassa on perusperiaate kahden alueen strategisessa kumppanuudessa, ja luottaa siihen, että tämä alueiden välinen strateginen kumppanuus johtaa kriisitilanteita ja maailmanlaajuisesti tärkeitä asioita koskevien kantojen tiiviimpään koordinointiin yhteisten arvojen, etujen ja huolenaiheiden pohjalta; |
4. |
panee merkille poliittiset muutokset, joita on tapahtunut molemmilla alueilla, ja korostaa, että olisi seurattava tapahtumien kulkua, jotta Euroopan unionin Latinalaista Amerikkaa koskevaa politiikkaa voidaan tarvittaessa mukauttaa ja suunnata uudelleen uusien olosuhteiden mukaiseksi; |
5. |
korostaa kahden alueen strategisen kumppanuuden taustalla olevien periaatteiden ja arvojen merkitystä, kuten moniarvoista ja edustuksellista demokratiaa, poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista, ilmaisunvapautta, oikeusvaltiota ja laillisuutta, pelisääntöjen noudattamista, oikeusvarmuutta ja kaikenlaisen diktatuurin ja autoritaarisen hallinnon torjumista; |
6. |
kehottaa kaikkia kahden alueen välisen strategisen kumppanuuden osapuolia ottamaan vastuun hyvästä hallintotavasta ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta; |
Euroopan parlamentin strateginen näkemys Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan strategisesta kumppanuudesta
7. |
vahvistaa, että EU:n ja Latinalaisen Amerikan strategisen kumppanuuden lopullisena tavoitteena on luoda vuoden 2015 paikkeilla Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden yleinen alueiden välinen kumppanuus, joka käsittää politiikan, talouden, kaupan, yhteiskunnan ja kulttuurin alat ja jolla turvataan molempien alueiden kestävä kehitys; |
Keinot Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan yleiseen alueiden väliseen kumppanuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi:
Kahden alueen strateginen kumppanuus politiikan alalla
8. |
pyytää hyödyntämään Lissabonin sopimuksen tarjoamia uusia mahdollisuuksia kahden alueen strategisen kumppanuuden hyväksi; |
9. |
pyytää, että varapuheenjohtaja/unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Euroopan ulkosuhdehallinnon tukemana varmistaisi unionin Latinalaista Amerikkaa koskevien ulkoisten toimien yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden ja tehokkuuden ja osallistuisi aktiivisesti tulevaan EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden huippukokoukseen toukokuussa 2010 Madridissa; |
10. |
kehottaa varapuheenjohtajaa/korkeaa edustajaa ja neuvostoa erityisesti asettamaan selkeät suuntaviivat parhaalle tavalle tehdä tiivistä yhteistyötä niin, että voidaan vahvistaa tehokasta monenvälisyyttä, suojella ympäristöä ja luonnonvaroja, torjua ilmastonmuutosta, voimistaa Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamis- ja rauhanrakentamiskykyä, saavuttaa vuosituhannen tavoitteet sekä käsitellä kansainvälisen oikeuden puitteissa yhteisiä rauhaan ja turvallisuuteen kohdistuvia uhkia, mukaan lukien huumeiden ja aseiden salakuljetus, järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi, kuten Limassa päätettiin; |
11. |
kehottaa myös luomaan asianmukaisia mekanismeja EuroLat-edustajakokouksen ja Euroopan unionin eri elimien institutionaalista yhteistyötä varten, kuten Liman huippukokouksen päätelmissä vahvistettiin; |
12. |
toistaa, että tulevan Euroopan ulkosuhdehallinnon on varmistettava, että erityisesti ratkaisevan tärkeillä alueilla kuten Latinalaisessa Amerikassa Euroopan parlamentilla on EU:n lähetystöissä toimintakykyisiä keskustelukumppaneita, jotta voidaan varmistaa täysimääräinen yhteistyö Euroopan parlamentin kanssa; |
13. |
suosittelee, että hyväksyttäisiin Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden välinen rauhan ja turvallisuuden edistämistä koskeva peruskirja, johon Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaan ja siihen liittyvään kansainväliseen oikeuteen perustuen sisältyy yhteisiä poliittisia ja turvallisuuteen liittyviä toimia koskevia strategioita ja suuntaviivoja, jotta voidaan käsitellä alueiden välisen strategisen kumppanuuden osapuolia kohtaavia yhteisiä haasteita ja uhkia; |
14. |
antaa UNASURille tunnustusta sen tekemästä työstä ja mantereella saavutetusta diplomaattisesta edistyksestä; |
15. |
toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että monien Latinalaisen Amerikan kumppaneiden sisäinen vakaus riippuu edelleen niiden valtiollisten rakenteiden uudistamisesta, johon on kuuluttava kaikkien alkuperäiskansojen ja muiden vähemmistöjen ottaminen täysimääräisesti ja tosiasiallisesti mukaan päätöksentekoon niin, että voidaan välttää kaikenlainen syrjintä ja tukea alkuperäiskansojen sivistyksellisiä oikeuksia ja perinteitä, mikä rikastuttaa yhteiskuntia entisestään ja vahvistaa demokraattista hallintaa; |
16. |
pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että toimiva ja riippumaton oikeuslaitos ja tehokas, mutta ihmisoikeuksia kunnioittava hallinto, joka on vastuullinen, valvottavissa oleva ja avoin, antavat turvaa väestölle ja vahvistavat sen luottamusta edustukselliseen parlamentaariseen järjestelmään ja ehkäisevät välinpitämättömyyttä hallintoa kohtaan; |
17. |
kehottaa jatkamaan ja syventämään rakentavaa vuoropuhelua siirtolaisuuskysymyksistä Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan alueella sekä kohdemaiden että alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa; tukee tässä yhteydessä Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen välisestä siirtolaisuudesta käytävää alueiden välistä järjestelmällistä ja yleistä vuoropuhelua, joka käynnistyi 30. kesäkuuta 2009 ja antoi sysäyksen toimille, joilla pyritään panemaan täytäntöön Liman huippukokouksen sitoumukset; pitää ilahduttavana myös sitä, että EuroLat-edustajakokouksen sisälle perustettiin siirtolaisuutta käsittelevä työryhmä, jonka tarkoituksena on olla foorumi keskustelulle ja ehdotuksille tästä aiheesta, ottaen huomioon jokaisen kumppanimaan huolenaiheet tässä asiassa; |
18. |
ottaa huomioon Perussa, Kolumbiassa ja Boliviassa parhaillaan toteutettavat hankkeet ja suosittelee, että myönnetään lisää varoja vaihtoehtoiseen kehitykseen perustuvien, huumausaineiden viljelyn lopettamiseen tähtäävien ohjelmien rahoittamiseen etsimällä keinoja, joiden avulla voidaan ottaa mukaan asianomaiset väestöryhmät; |
19. |
pahoittelee, että alikehityksen, pandemioiden, aliravitsemuksen, rikollisuuden ja luonnonkatastrofien aiheuttamien valtavien ongelmien ratkaisemisen sijasta eräät maat ovat käyttäneet taloudelliset voimavaransa sotilasmenojen kohtuuttomaan kasvattamiseen; |
20. |
vaatii, että ilmastonmuutoksen ja maapallon ilmaston lämpenemisen torjunnan on oltava painopistealueena Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden poliittisella asialistalla ja suosittelee kantojen yhteensovittamista erilaisilla ympäristöasioita ja ilmastonmuutosta käsittelevillä keskustelufoorumeilla ja varsinkin YK:ssa, ja tukee seuraavaa huippukokousta, joka järjestetään Meksikossa vuoden 2010 loppupuolella; pyytää myös jatkamaan alueiden välisiä ympäristöministerien kokouksia, joista ensimmäinen pidettiin maaliskuussa 2008 Brysselissä; painottaa lisäksi, että kaikkein köyhimmät ja varsinkin alkuperäisväestö kärsivät eniten ilmastonmuutoksen ja ilmaston lämpenemisen haittavaikutuksista; toivoo lisäksi, että Latinalaisen Amerikan investointivälineestä (LAIF) voidaan muun muassa tukea hankkeita, joiden tarkoituksena on torjua ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja edistää esimerkiksi lähialueiden joukkoliikennettä, sähköautojen käyttöä ja Yasuní-ITT-aloitetta Ecuadorissa; |
Kahden alueen strateginen kumppanuus talouden ja kaupan alalla
21. |
toistaa ehdotuksensa siitä, että perustettaisiin kahdessa vaiheessa Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan välinen yleisen kumppanuuden alue, joka perustuisi sekä WTO:n että regionalismin kanssa yhteensopivaan malliin; |
22. |
kannattaa päättäväisesti neuvottelujen uudelleen käynnistämistä EU:n ja Mercosurin välisestä assosiaatiosopimuksesta ensimmäisen vaiheen loppuun saattamiseksi – sillä tämän kaltainen äärimmäisen tärkeä assosiaatiosopimus, joka vaikuttaisi 700 miljoonaan ihmiseen ja joka olisi tehtävä pian, olisi maailman kunnianhimoisin kahden alueen välinen sopimus – EU:n ja Keski-Amerikan assosiaatiosopimusneuvottelujen loppuun saattamista ennen Madridin huippukokousta, Andien yhteisön kanssa vuonna 2003 tehdyn poliittisen ja yhteistyötä koskevan sopimuksen tarkistamista sekä jo voimassa olevien Meksikon ja Chilen kanssa tehtyjen assosiaatiosopimusten syventämistä; panee merkille, että neuvottelut monenkeskisestä kauppasopimuksesta EU:n ja Andien yhteisön välillä saatiin menestyksellisesti päätökseen; pyrkii noudattamaan asiaankuuluvaa tarkkuutta näitä sopimuksia koskevassa parlamentin ratifiointimenettelyssä, jotta voidaan varmistaa, että niillä on myönteinen vaikutus kaikkiin kummallekin osapuolelle tärkeisiin seikkoihin; |
23. |
muistuttaa, että EU:n ja Keski-Amerikan assosiaatiosopimusneuvottelut aloitettiin alueellisen lähestymistavan pohjalta ja painottaa, että ne olisi saatettava päätökseen yhteneväisellä tavalla, jotta varmistetaan, ettei mikään maa jää neuvotteluissa muista maista jälkeen; |
24. |
toisen vaiheen toteuttamiseksi, ja jotta voidaan saada aikaan alueiden välistä yleistä kumppanuutta koskeva sopimus vuoden 2015 paikkeilla, kehottaa tukemaan kahden alueen strategisen kumppanuuden eri osa-alueita lainsäädännöllisesti ja institutionaalisesti ja tekemään kumppanuudesta maantieteellisesti täysin kattava sekä antamaan yhteisiä yleisesti sovellettavia määräyksiä ja sääntöjä, joilla helpotetaan erilaisten vapauksien soveltamista niin, että kumppanuudesta tulee mahdollisimman laaja, kun syvennetään toisaalta integraatiosopimuksia Latinalaisen Amerikan sisällä ja toisaalta Euroopan unionin kumppanuusprosessia eri maiden ja alueellisten ryhmittymien kanssa; |
Kahden alueen strateginen kumppanuus yhteiskunnan alalla
25. |
suosittelee, että yhteistä toimintaa varten koordinoitaisiin molempien alueiden kantoja siitä, miten voidaan saavuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet, kun valmistaudutaan Yhdistyneiden Kansakuntien korkean tason kokoukseen, joka on määrä pitää syyskuussa 2010, etenkin mitä tulee köyhyyden vähentämiseen, laadukkaiden vakituisten työpaikkojen luomiseen sekä syrjäytyneiden, varsinkin alkuperäiskansojen, lasten, naisten ja vammaisten sosiaaliseen osallisuuteen; |
26. |
katsoo, että vuosituhannen kehitystavoitteet sisältyvät tärkeimpiin tavoitteisiin, jotka on saavutettava vuoteen 2015 mennessä suuntaamalla investoinnit köyhimpiin maihin ja heikoimmassa asemassa oleville kansanryhmille, ja kehottaa molempia alueita etsimään yhteisiä lähtökohtia valmistauduttaessa syyskuussa 2010 pidettävään vuosituhannen kehitystavoitteita koskevaan korkean tason kokoukseen; |
27. |
luottaa siihen, että vakavan ja tiukasti rajatun vuoropuhelun käynnistäminen tieteestä, teknologiasta ja innovaatiosta voi antaa sysäyksen EU:n ja Latinalaisen Amerikan innovaatio- ja tietämysalueen luomiselle; katsoo, että tässä olisi pidettävä esimerkkinä Chilen kanssa tehtyä sopimusta innovaatiosta; |
28. |
katsoo, että koulutus ja investoiminen inhimilliseen pääomaan ovat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja sosioekonomisen kehityksen perusta; pyytää päättäväisiä toimia ja riittävää rahoitusta, joilla torjutaan lukutaidottomuutta, joka on yhä korkea eräissä alueen maissa erityisesti tyttöjen ja naisten keskuudessa, ja parannetaan julkisen ja ilmaisen ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksen saatavuutta, jota rajoittavat eräissä valtioissa niiden riittämättömät budjettivarat; tukee tässä yhteydessä OEI:n hanketta ”Koulutuksen tavoitteet 2021: koulutus sukupolvelle, joka juhlii 200-vuotista itsenäisyyttä”; |
29. |
toteaa, että ilman sosioekonomisen ympäristön huomattavaa muutosta Latinalainen Amerikka ei voi saavuttaa tietoon perustuvaa yhteiskuntaa, jolla on kaikkein suurin strateginen merkitys kehityksen saavuttamisessa; |
30. |
pitää myönteisinä aloitteita tietämyksen ja parhaiden käytänteiden edistämiseksi ja jakamiseksi oikeuden alalla, kuten äskettäistä Latinalaisen Amerikan oikeustieteellisen tutkimus-, kehittämis- ja innovointikeskuksen perustamista; pitää ilahduttavana ”sadan ryhmän” perustamista; katsoo, että tällaiset aloitteet voivat tarjota erittäin hyödyllisen työkalun toimille, joita komissio toteuttaa kahden alueen strategisen kumppanuuden rakentamiseksi; |
31. |
kehottaa niitä Latinalaisen Amerikan maita, joilla on todellisia tai potentiaalisia riitoja naapurimaiden kanssa – olivat sitten kyseessä rajakiistat tai muut kiistat – käyttämään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi eri integraatioprosessien tuomioistuimia tai mantereen yleisiä tuomioistuimia ja välttämään riitojen viemistä alueen ulkopuolisiin tuomioistuimiin; |
32. |
panee tyytyväisenä merkille sukupuolten tasa-arvon hyväksi toteutetut toimet, pyytää tehostamaan kyseisiä toimia, suosittelee sellaisen EU:n ja Latinalaisen Amerikan välisen yhteistyöpolitiikan kehittämistä, jonka avulla vahvistetaan naisten oikeudellista asemaa, yhdenvertaisia koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksia sekä ihmisoikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia, ja pyytää hallituksia ja asianomaisia yhteistyöjärjestöjä tukemaan tällaisia aloitteita myöntämällä niihin riittävästi henkilöresursseja sekä taloudellisia ja teknisiä resursseja; |
33. |
pyytää, että strategiseen kumppanuuteen osallistuvat instituutiot tukisivat taloudellisesti ja teknisesti asianmukaisia toimia, joilla ehkäistään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja suojellaan naisia; |
34. |
pitää myönteisenä Amerikan ihmisoikeustuomioistuimen äskettäistä ratkaisua Campo Algodoneron naisten murhista Meksikossa ja katsoo, että kyseessä on koko aluetta koskeva ennakkotapaus; kehottaa Euroopan unionin sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioiden hallituksia käyttämään mainittua tuomiota ohjeena tulevassa työssään ja varmistamaan, että kun ne tuomitsevat voimakkaasti naisiin kohdistuvan väkivallan, tuomitsemista täydennetään asianmukaisesti rahoitetuilla ohjelmilla, jotka koskevat suojelua, ennaltaehkäisyä ja osallistuvaa konfliktinratkaisua; kehottaa myös sitoutumaan päättäväisesti sukupuoleen liittyvän väkivallan torjumiseen yleensä ja investoimaan asianmukaisesti lisääntymisterveyteen ja ohjelmiin, joiden tarkoituksena on edistää sukupuolten tasa-arvoa, seksuaalivalistusta ja perhesuunnittelun välineiden saatavuutta kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (1994) toimintaohjelman mukaisesti; |
35. |
pitää ilahduttavina sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevia toimia, joita viime vuosina ovat toteuttaneet Euroopan komissio, Latinalaisen Amerikan kehityspankki, YK:n kehitysohjelma (UNDP), Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden talouskomissio (ECLAC), Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Maailmanpankki, ja suosittelee Eurosocial-, URB-AL- ja EUrocLIMA-ohjelmien uudistamista ja tehostamista sekä vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa tulevaisuudessa, jotta voidaan edistää niiden yli 60 miljoonan jollakin tavalla vammaisen kansalaisen yhtäläisiä mahdollisuuksia, joille sosiaalinen syrjäytyminen on todellinen vaara Latinalaisessa Amerikassa; |
36. |
toistaa, että on tärkeää vaihtaa kokemuksia yhteisen edun mukaisista asioista, kuten sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta, jotta voidaan torjua köyhyyttä ja vähentää eriarvoisuutta; tukee tässä yhteydessä Limassa 8.–10. helmikuuta 2010 pidettyä EU:n ja LAC-valtioiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsitellyttä foorumia, jossa huomio kiinnitettiin aiheeseen ”Kunnollinen työ nuorille: miten edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta?”, ja suhtautuu myönteisesti Bahían julkistukseen, joka annettiin 25. kesäkuuta 2009 pidetyssä neljännessä Eurosocial-verkostojen kansainvälisessä tapaamisessa; |
37. |
pitää ilahduttavana 13. ja 14. toukokuuta 2010 Alcalá de Henaresissa (Madrid) pidettävää seuraavaa EU:n ja LAC-maiden sosiaaliturvasta vastaavien ministerien ja korkeiden edustajien tapaamista, jossa käsitellään sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista, tukee myös iberoamerikkalaisen sosiaaliturvajärjestön (OISS) työtä, joka edistää taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia sosiaaliturvan koordinoinnilla ja keskinäisellä kokemusten vaihtamisella, ja pyytää, että niin ministeritapaamisessa kuin OISS:ssä tehdään luovia ehdotuksia, jotta asianomaisten väestöryhmien sosiaaliturva voidaan varmistaa mahdollisimman hyvin; |
38. |
toteaa, että alueellisella yhdentymisellä, johon monet Latinalaisen Amerikan hallitukset pyrkivät ja johon Euroopan unioni niitä kutsuu, pitäisi edistää infrastruktuurien parantamista, alueen sisäisen kaupan lisäämistä ja parempia tietoja eri maissa vaikuttavista politiikan, yhteiskunnan ja talouden toimijoista ja toimien kohteista; |
39. |
toistaa, että konkreettiset ja käytännölliset yhdentymistä edistävät toimet (esimerkiksi maantiet, rautatiet, öljyputket, kaasuputket, uusiutuvia energialähteitä koskeva yhteistyö, alueen sisäisen kaupan edistäminen) ja alueen eri toimijoiden tiedotustoimet edistävät yhdentymistä ja vahvistavat alueen yhteenkuuluvuuden tunnetta; |
40. |
korostaa, että alueen kasvun jähmettymisen ja kestävän kehityksen pysähtymisen ehkäiseminen edellyttävät yhteen sovitettua strategiaa energia- ja vesialalla sekä viestinnässä; |
41. |
ottaa huomioon vaikean sosiaalisen tilanteen suhteellisen vakaissa talouden oloissa ja kehottaa Latinalaisen Amerikan hallituksia hyväksymään päättäväisiä ja johdonmukaisia toimia, kuten investoinnit julkisiin rakennushankkeisiin, sisämarkkinoiden toimintamahdollisuuksien parantaminen, pienten ja keskisuurten yritysten suojelu, luotonannon lisääminen, investointien lisääminen terveydenhuoltoon ja koulutukseen, huomion kiinnittäminen nuorisotyöttömyyteen ja sukupuoleen perustuvaan syrjintään työpaikoilla, ja pyytää Euroopan unionilta mahdollisimman suurta tukea näihin valtaviin tehtäviin; |
42. |
muistuttaa tässä yhteydessä, että vaikka kuvattujen tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole helppoa saada riittävästi rahoitusta, on toimittava oikeudenmukaisen, nykyaikaisen ja tasa-arvoisen verojärjestelmän luomiseksi, jolla torjutaan veronkiertoa, ja lisäksi tarkasteltava uudelleen kohtuuttomia sotilasmenoja; |
43. |
kehottaa Euroopan unionia ja niitä Latinalaisen Amerikan maita, joissa asuu alkuperäisväestöä, tehostamaan yhteistyötä, jotta voidaan toteuttaa toimivia suunnitelmia nälän, alikehityksen, lukutaidottomuuden ja kroonisten tautien torjumiseksi; |
44. |
katsoo, että EU:n ja LAC-maiden välisen sosiaalisen koheesion tavoite voidaan saavuttaa ainoastaan, jos kumppanuus nopeuttaa kehitystä ja tasoittaa tulojen ja varallisuuden jakautumista, ja että tämä tavoite edellyttää konkreettisia toimia köyhyyden poistamiseksi vuosituhannen kehitystavoitteiden mukaisesti sekä LAC-maiden oikeusjärjestelmän lujittamiseksi; |
45. |
tähdentää elintarviketurvan merkitystä LAC-maille ja elintarvikkeiden asianmukaisen varastointivalmiuden merkitystä pyrittäessä vastaamaan tuleviin elintarvikkeiden saatavuuteen liittyviin haasteisiin; |
46. |
kehottaa Euroopan unionia velvoittamaan EU:hun sijoittautuneet monikansalliset yhtiöt noudattamaan LAC-maissa ehdottomina vähimmäisnormeina Kansainvälisen työjärjestön ihmisarvoisen työn ohjelman kaltaisissa kansainvälisissä sopimuksissa vahvistettuja ympäristö- ja sosiaalinormeja; |
Mekanismit strategisen kumppanuuden lopullisten tavoitteiden saavuttamiseksi:
Institutionaaliset mekanismit
47. |
suosittelee, että kahden vuoden välein pidettäviä huippukokouksia jatkettaisiin, mutta korostaa, että suhteet Latinalaiseen Amerikkaan eivät saa rajoittua kahden vuoden perspektiiviin, vaan suhteita on vahvistettava pitkällä aikavälillä; |
48. |
ehdottaa, että käynnistetään alueiden välinen poliittinen vuoropuhelu, jossa on aiheita, aloja ja yhteisiä etuja koskeva kolmitahoinen lähestymistapa EU-LAC-Aasia, EU-LAC-Afrikka ja EU-LAC-Yhdysvallat, jolla pyritään toteuttamaan eurooppalais-atlanttinen alue ja joka kattaa Yhdysvallat, Latinalaisen Amerikan ja Euroopan Unionin; |
49. |
toistaa ehdotuksensa EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen säätiön perustamisesta, jonka ensisijaisena tarkoituksena olisi valmistella huippukokouksia, seurata niissä tehtyjä päätöksiä ja poliittisia toimintalinjoja sekä toimia keskustelu- ja koordinaatiofoorumina huippukokousten välillä kaikille niille poliittisille, taloudellisille, institutionaalisille, akateemisille ja kansalaisyhteiskunnan toimijoille, myös EuroLat-edustajakokoukselle, jotka työskentelevät EU:n ja Latinalaisen Amerikan suhteiden vahvistamiseksi; |
50. |
ehdottaa, että kyseisen säätiön organisaatiorakenne olisi samankaltainen kuin Anna Lindh -säätiöllä, jossa on puheenjohtaja ja neuvoa-antava komitea, joka laatii säätiön hallintoneuvostolle, säätiön johtajalle ja kansallisille verkostoille suositukset strategisiksi suuntaviivoiksi, jotka kohdistetaan siten kaikille asianomaisille tasoille; |
51. |
korostaa, että säätiön budjetin olisi oltava rajoitettu mutta riittävä säätiön tehtävien hoitamiseen ja että varat siihen tulisivat niiltä EU:n jäsenvaltioilta ja Latinalaisen Amerikan valtioilta, jotka ovat säätiön jäseniä, EU:n talousarviosta sekä omista varoista, joita säätiö itse on tuottanut tai joita Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan alueeseen yhteydessä olevat tukielimet ovat antaneet säätiön käytettäviksi; |
52. |
ehdottaa, että säätiön valvonnan ja koordinoinnin alaisuuteen perustetaan Euroopan ja Latinalaisen Amerikan alueen siirtolaisuuden seurantakeskus, jonka tehtävänä on seurata jatkuvasti ja tarkasti kaikkia siirtolaisuusvirtoihin liittyviä kysymyksiä kyseisellä alueella, kahden alueen välinen konfliktienehkäisykeskus, jonka tehtävänä on tunnistaa etukäteen mahdollisten väkivaltaisten ja aseellisten konfliktien syyt ja parhaan kykynsä mukaan estää konfliktien laajeneminen ja kahden alueen välinen katastrofien ehkäisemiskeskus – erityisesti Haitissa 12. tammikuuta 2010 tapahtuneen tuhoisan maanjäristyksen sekä Chilessä 27. helmikuuta 2010 tapahtuneen maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen syntyneen dramaattisen tilanteen johdosta – jonka tehtävänä on laatia yhteisiä strategioita sekä hälytysjärjestelmä hätätilanteita varten, jotta voidaan vähentää keskinäistä haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen tai teknologisen muutoksen aiheuttamien luonnonkatastrofien sattuessa; |
53. |
painottaa, että olisi saatava valmiiksi parhaillaan neuvoteltavana olevat osa-alueiden kumppanuussopimukset ja pahoittelee, että tällä hetkellä jokin näistä sopimuksista on pysähdyksissä monista eri syistä, mutta varoittaa, että ylittämättömien mielipide-erojen esiintyessä olisi etsittävä vaihtoehtoisia ratkaisuja – yleistä strategista näkemystä kadottamatta – jotta ne maat, jotka haluavat luoda läheisempiä poliittisia, kaupallisia ja yhteiskunnallisia suhteita Euroopan unioniin, eivät joudu eristyksiin; |
54. |
toistaa, että EU tukee alueellisia integraatioprosesseja ja ryhmittymien välistä neuvottelustrategiaa, joita EU edistää assosiaatiosopimusten avulla esimerkiksi Keski-Amerikan tapauksessa; tunnustaa kuitenkin, että maat, jotka haluavat kehittää suhteitaan EU:hun eivät saisi joutua heikompaan asemaan alueellisten integraatioprosessien sisäisten ongelmien takia, kuten on tapahtunut Andien yhteisön tapauksessa, eivätkä integraatioprosesseihin kuuluvien osien itsenäisten päätösten takia, olivat ne miten perusteltuja tahansa; |
Rahoitusmekanismit
55. |
tukee komission ehdottamaa Latinalaisen Amerikan investointivälinettä (LAIF) kouriintuntuvana osoituksena unionin sitoutumisesta alueellisen yhdentymisen lujittamiseen ja yhteentoimivuuden edistämiseen Latinalaisessa Amerikassa ja toivoo, että sen avulla voidaan lisätä eurooppalaisista investoinneista hyötyviä maita ja aloja; panee merkille 100 miljoonan euron määrän, joka aiotaan antaa yhteisön talousarviosta vuoteen 2013 ulottuvana aikana, sen kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden mahdollisesti antamiin muihin avustuksiin ja tukiin; |
56. |
pitää myönteisenä, että marraskuussa 2009 allekirjoitettiin EIP:n ja Latinalaisen Amerikan kehityspankin yhteisymmärryspöytäkirja ja tukee EIP:n rahoitustoimia hankkeille Latinalaisessa Amerikassa mutta toteaa, että voidakseen saavuttaa tavoitteensa EIP tarvitsee lisävaroja ja avustuksia sekä EU:lta että EU:n jäsenvaltioilta; |
57. |
korostaa EU:n monien rahoitusvälineiden merkitystä mutta painottaa, että olisi ylitettävä puhtaasti avun antamiseen perustuva lähestymistapa Latinalaisen Amerikan kehitysyhteistyössä, jotta kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä saatava rahoitus voidaan keskittää köyhimpiin maihin ja heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin, ja luotava uusia yhteistyön muotoja kehittyvien ja keskituloisten maiden kanssa Latinalaisessa Amerikassa teollistuneiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen (ICI+) kautta; kehottaa tätä varten sisällyttämään vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 32 artiklassa tarkoitetut edellytykset ja periaatteet EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaan kyseisellä alueella, jotta voidaan edistää ja kannustaa aktiivisia politiikkoja kyseisen ryhmän tosiasiallisen sosiaalisen osallisuuden hyväksi; |
58. |
korostaa, että on tärkeää ja toivottavaa, että Latinalaisen Amerikan eri rahoitusjärjestelmien sääntelyn ja valvonnan yhdenmukaistamisessa päästään eteenpäin, ja että pyritään mahdollisuuksien mukaan yhdistymään ja lähentymään eurooppalaiseen järjestelmään, joka on todistettavasti saanut konkreettisia tuloksia rajat ylittäviä yksiköitä koskevien kehittyneiden valvontamallien kehittämisessä; |
*
* *
59. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman varapuheenjohtajalle / unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja kaikkien Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle, Latinalaisen Amerikan parlamentille, Keski-Amerikan parlamentille, Andien maiden parlamentille ja Mercosurin parlamentille. |
(1) EYVL C 140 E, 16.3.2002, s. 569.
(2) EUVL C 296 E, 6.12.2006, s. 123.
(3) EUVL C 259 E, 29.10.2009, s. 64.
(4) EUVL C 227 E, 4.9.2008, s. 140.