(2004/C 88 E/0424)

KIRJALLINEN KYSYMYS E-2507/03

esittäjä(t): Paolo Bartolozzi (PPE-DE) komissiolle

(29. heinäkuuta 2003)

Aihe:   Maksut matkailualalla

Yhteisön jäsenmaiden kansat ovat liittyneet yhteen yhä tiiviimmin ja sen täytyy ilmentyä ihmisten ja tavaroiden vapaana liikkumisena Euroopan unionin valtioissa.

Schengenin sopimus mahdollistaa vapaan liikkumisen EU:n kansalaisille Euroopan unionin alueella ilman kansallisia rajoitteita.

Kuitenkin jotkut Italian maakunnat (esimerkiksi Toscana) edellyttävät turisteilta sisäänpääsymaksua, mikä on tosiasiassa henkilöiden vapaan ja ilmaisen liikkumisen rajoittamista.

Eikö komission tulisi valtuuksiensa rajoissa puuttua asiaan varmistaakseen henkilöiden vapaan, ilmaisen ja turvallisen liikkumisen Euroopan unionin alueella sekä muistuttaa jäsenvaltioita poistamaan nämä liikkumisen estävät tekijät?

Frits Bolkesteinin komission puolesta antama vastaus

(16. syyskuuta 2003)

Kysymyksessä annetut tiedot eivät ole riittäviä, jotta komissio voisi muodostaa selvän ja kokonaisvaltaisen kuvan ongelmasta.

Yleisestä näkökulmasta katsottuna komissio haluaisi muistuttaa, että yhteisöjen tuomioistuin on 16. tammikuuta 2003 antamassaan, nähtävyyksien ja muiden vastaavien kohteiden sisäänpääsymaksuja käsittelevässä tuomiossa (asia C-388/01) määrännyt, että ulkomaiset ja kotimaiset matkailijat eriarvoiseen asemaan asettavat sisäänpääsymaksut tapauksissa, joissa ei ole suoraa yhteyttä tarpeeseen suojella joko yleistä järjestystä, turvallisuutta tai kansanterveyttä (ks. EY:n perustamissopimuksen 46 artikla) tai muuhun yleisen edun mukaiseen ylikäymättömään vaatimukseen, ovat ristiriidassa yhteisön lainsäädännön kanssa (EY:n perustamissopimuksen 12 ja 49 artikla).