52002PC0172

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksella (EY) N:o 2398/97, sellaisena kuin se on muutettuna ja sen soveltaminen keskeytettynä neuvoston asetuksella (EY) N:o 1644/2001, käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin vahvistamisesta Intiasta peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Neuvosto otti 28. marraskuuta 1997 annetulla asetuksella (EY) N:o 2398/97 käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Egyptistä, Intiasta ja Pakistanista peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa.

Maailman kauppajärjestön, jäljempänä 'WTO', riitojenratkaisuelin antoi maaliskuussa 2001 muutoksenhakuelimen kertomuksen ja muutoksenhakuelimen muuttaman paneelin kertomuksen asiasta "Euroopan yhteisöt - Intiasta peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa sovellettavat polkumyyntitullit". Paneelin ja muutoksenhakuelimen suositukset pantiin täytäntöön asetuksella (EY) N:o 1644/2001, jolla myös tullin soveltaminen Intiasta peräisin olevaan tuontiin keskeytettiin.

Seuraavaksi edellä mainittuja suosituksia sovellettiin myös Egyptiin ja Pakistaniin. Tämä toteutettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 160/2002, jolla keskeytettiin polkumyyntitullin soveltaminen Egyptistä peräisin olevaan tuontiin ja saatettiin päätökseen Pakistania koskeva menettely. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 160/2002 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti Egyptistä peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa sovellettavan polkumyyntitullin voimassaolo päättyi 28. helmikuuta 2002, koska Egyptiä koskevia tarkastelupyyntöjä ei ollut tullut 14. päivään helmikuuta mennessä.

Helmikuun 13. päivänä 2002 komissio pani vireille Intiaa ja ainoastaan polkumyyntiä koskevan tarkastelun sen jälkeen, kun alkuperäisessä tutkimuksessa valituksen tekijänä ollut EY:n puuvilla- ja liitännäistekstiiliteollisuuden komitea (EUROCOTON) oli jättänyt asianmukaisilla asiakirjoilla varustetun pyynnön, ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1644/2001 johdanto-osan 78 kappaleen sisältämien säännösten mukaisesti.

Tämä tarkoittaa, että Intia on nyt ainoa maa, jota menettely koskee. Oikeusvarmuuden vuoksi pidetään suositeltavana selventää, että vaikka tuontia Intiasta tarkastellaan erikseen, kyseinen tuonti aiheuttaa edelleen merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Tämä edellytti tiettyjen elokuussa 2001 annetun asetuksen (EY) N:o 1644/2001 päätelmien uudelleenarviointia ja uutta arviointia Intiasta sekä muista kolmansista maista peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnin vaikutuksesta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Uudelleenarviointi tehtiin alkuperäistä tutkimusta varten kerättyjen tietojen uuden tutkimisen perusteella.

On syytä huomata, että edellä mainitun uudelleenarvioinnin tuloksista huolimatta polkumyyntitullin soveltamisen keskeyttämistä jatketaan Intiasta peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa välivaiheen tarkastelun ajan.

Ehdotetaan, että neuvosto hyväksyisi liitteenä olevan asetusluonnoksen.

2002/0087 (ACC)

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksella (EY) N:o 2398/97, sellaisena kuin se on muutettuna ja sen soveltaminen keskeytettynä neuvoston asetuksella (EY) N:o 1644/2001, käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin vahvistamisesta Intiasta peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 [1], jäljempänä 'perusasetus',

[1] EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2238/2000 (EYVL L 257, 11.10.2000, s. 2).

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka komissio on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A. Voimassa olevat toimenpiteet

(1) Neuvosto otti 28 päivänä marraskuuta 1997 annetulla asetuksella (EY) N:o 2398/97 [2], jäljempänä 'lopullista tullia koskeva asetus', käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Egyptistä, Intiasta ja Pakistanista peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa. Lopullisia toimenpiteitä koskevaa asetusta edelsi komission asetus (EY) N:o 1069/97 [3], jäljempänä 'väliaikaista tullia koskeva asetus', väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Egyptistä, Intiasta ja Pakistanista peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa.

[2] EYVL L 332, 4.12.1997, s. 1.

[3] EYVL L 156, 13.6.1997, s. 11.

Maailman kauppajärjestön, jäljempänä 'WTO', riitojenratkaisuelin antoi 12 päivänä maaliskuuta 2001 muutoksenhakuelimen kertomuksen ja muutoksenhakuelimen muuttaman paneelin kertomuksen asiasta "Euroopan yhteisöt - Intiasta peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa sovellettavat polkumyyntitullit", jäljempänä 'kertomukset' [4].

[4] Asiakirja WT/DS141/9, 22. maaliskuuta 2001.

Muistutetaan, että näiden kertomusten antamisen jälkeen lopullisia toimenpiteitä koskevaa asetusta muutettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 1644/2001 [5], jolla otettiin käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Egyptistä, Intiasta ja Pakistanista peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa ja sen soveltaminen Intiasta peräisin olevan tuontiin keskeytettiin. Lopullisia toimenpiteitä koskevaa asetusta muutettiin viimeksi neuvoston asetuksella (EY) N:o 160/2002 [6], jolla keskeytettiin polkumyyntitullin soveltaminen Egyptistä peräisin olevaan tuontiin ja saatettiin päätökseen Pakistania koskeva menettely. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 160/2002 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti Egyptistä peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa sovellettavan polkumyyntitullin voimassaolo päättyi 28 päivänä helmikuuta 2002, koska komissio ei ollut saanut yhtään tarkastelupyyntöä kyseisessä asetuksessa säädetyssä määräajassa.

[5] EYVL L 219, 14.8.2001, s. 1.

[6] EYVL L 26, 30.1.2002, s. 1.

B. Päätelmien uudelleenarviointi

1. ALUSTAVA HUOMAUTUS

(2) Komissio pani vireille ainoastaan polkumyyntiä koskevan tarkastelun perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti sen jälkeen, kun alkuperäisessä tutkimuksessa valituksen tekijänä ollut EY:n puuvilla- ja liitännäistekstiiliteollisuuden komitea (EUROCOTON) oli jättänyt asianmukaisilla asiakirjoilla varustetun pyynnön. Vireille panoa koskeva ilmoitus [7] julkaistiin 13 päivänä helmikuuta 2002, ja polkumyyntitullin soveltamisen keskeyttämistä jatketaan asetuksen (EY) N:o 1644/2001 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, kunnes tarkastelua koskevan tutkimuksen tulokset on saatu.

[7] EYVL C 39, 13.2.2002, s. 17.

(3) Koska menettely on saatettu päätökseen Pakistanista peräisin olevan tuonnin osalta ja Egyptistä peräisin olevaa tuontia koskevien toimenpiteiden voimassaolo päättyi 28 päivänä helmikuuta, päätelmien uudelleenarviointia pidetään nyt aiheellisena. Uudelleenarviointi rajoittuu vahingon ja syy-yhteyden määrittämiseen siinä määrin kuin tämä määrittely aikaisemmin perustui Egyptistä, Intiasta ja Pakistanista peräisin olevan tuonnin yhteisen vaikutuksen tarkasteluun.

(4) Muistutetaan, että polkumyyntiä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 1995 ja 30 päivän kesäkuuta 1996 välisen ajanjakson, jäljempänä 'tutkimusajanjakso'. Vahinkoa koskevan arvion kannalta olennaisia tunnuslukuja koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 1992 ja tutkimusajanjakson päättymispäivän, eli 30 päivän kesäkuuta 1996, välisen ajanjakson. Tästä ajanjaksosta käytetään jäljempänä nimitystä 'tarkastelujakso'.

2. VAHINKO

2.1 Intiasta tulevan tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat

(5) Taulukko osoittaa, miten Intiasta tuleva tuonti erikseen tarkasteltuna kehittyi tarkastelujakson aikana.

>TAULUKON PAIKKA>

(6) Intiasta tuleva tuonti erikseen tarkasteltuna kasvoi vuoden 1992 11 845 tonnista tutkimusajanjakson aikana 18 428 tonniin eli tarkastelujakson aikana 56 prosenttia ja 6 583 tonnia.

(7) Mikäli jätetään huomiotta niiden viejien tuonti, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä, Intiasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrän kasvu on edelleen merkittävä. Kun tällainen tuonti jätetään huomiotta, polkumyynnillä tapahtuva tuonti kasvoi 10 232 tonnista vuonna 1992 15 816 tonniin tutkimusajanjakson aikana eli 55 prosenttia ja 5 584 tonnia. Sen markkinaosuus oli kasvanut 66 prosenttia tarkastelujakson aikana ja oli yhä 8,5 prosenttia yhteisön markkinoista tutkimusajanjakson aikana.

(8) On syytä huomata, että tuonti Intiasta kasvoi eniten vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana (5 315 tonnia ja markkinaosuuden kasvu oli 3,1 prosenttiyksikköä, ja mikäli jätetään huomiotta intialaiset viejät, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä, 5 058 tonnia ja markkinaosuuden kasvu oli 2,9 prosenttiyksikköä). Tämä polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kehitys sattui samaan aikaan kuin kulutus laski 4 prosenttia ja 7 849 tonnia yhteisön markkinoilla.

(9) Lisäksi edellä oleva taulukko osoittaa, että intialaisten vuodeliinavaatteiden hinnat olivat laskeneet merkittävästi tarkastelujakson aikana. Esimerkiksi keskimääräiset hinnat laskivat 18 prosenttia vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana ja 25 prosenttia vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Myyntihintojen kehityssuunnissa ei ole merkittävää eroa, mikäli jätetään huomiotta sellaisten intialaisten viejien tuonti, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä.

(10) Tutkimusajanjakson aikana Intiasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnan alittavuus ilmaistuna prosentteina yhteisön tuotannonalan mukautetuista keskihinnoista vaihteli 13,8 prosentista 40,8 prosenttiin. Tilanne ei muutu myöskään tältä osin, mikäli jätetään huomiotta sellaisten intialaisten viejien tuonti, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä (ks. asetuksen (EY) N:o 1644/2001 johdanto-osan 24 kappale). Painotettu keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali on 19 prosenttia.

2.2 Yhteisön tuotannonalan tilanne

(11) Palautettakoon mieliin, että yhteisön tuotannonalan tilanne analysoitiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 81-91 kappaleessa sekä lopullista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 40-41 kappaleessa. Kaikkia perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa luetteloituja tekijöitä tarkasteltiin, kuten asetuksen (EY) N:o 1644/2001 johdanto-osan 25-47 kappaleesta ilmenee.

2.2.1. Kasvu

(12) Yhteisön tuotannonalan kasvu oli erityisen negatiivista vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana myynnin määrän osalta (-1 173 tonnia). Markkinaosuuden kasvu oli samana aikana hyvin rajoittunutta ( 0,2 prosenttiyksikköä) ja oli jopa negatiivinen vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Samaan aikaan Intiasta tulevan halpatuonnin markkinaosuuden kasvu oli aina positiivinen ja merkittävä. Vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tuonti Intiasta kasvoi 40,5 prosenttia ja 5 315 tonnia (47 prosenttia ja 5 058 tonnia, mikäli jätetään huomiotta niiden intialaisten viejien tuonti, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä) ja markkinaosuuden kasvu oli niinkin korkea kuin 3,1 prosenttiyksikköä (2,9 prosenttiyksikköä) saman ajanjakson aikana.

2.2.2. Yhteisön hintoihin vaikuttavat tekijät

(13) Kotimarkkinoiden hintoihin vaikuttavia tekijöitä koskeva arviointi keskittyi ensisijaisesti kysynnän supistumiseen ja raakapuuvillan hintoihin.

(14) Tutkimus osoitti selvästi, että yhteisön tehtaiden sulkemisen ja tietyistä kolmansista maista tulevan tuonnin laskun aiheuttaman vajauksen täytti tarkastelujakson aikana huomattavassa määrin Intiasta tuleva tuonti, josta suurimman osan havaittiin tapahtuneen polkumyynnillä. Koska Intiasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat alittivat kaikkien vuodeliinavaatteita yhteisön markkinoilla myyvien toimijoiden hinnat, päätellään, että kysynnän supistumisella sinänsä ei ollut kumoavaa vaikutusta varsinkaan yhteisön tuotannonalan hintoihin.

(15) Raakapuuvillan hinta, joka voi olla 15 prosenttia vuodeliinavaatteiden kokonaiskustannuksista, nousi merkittävästi tarkastelujakson aikana. Normaalisti terveissä markkinaolosuhteissa tuottajien olisi pitänyt pystyä siirtämään tämä kustannusten nousu kuluttajille. Tutkimus on osoittanut, että yhteisön tuotannonala ei tässä tapauksessa kyennyt siihen.

(16) Kuten edellä johdanto-osan 9-10 kappaleessa kuvataan, tutkimuksessa varmistui lisäksi, että kyseiset tuontihinnat laskivat huomattavasti ja että intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien hintojen alittavuus oli merkittävä. Intian hinnat laskivat jopa 18 prosenttia, ja havaittiin hinnan alittavuuden marginaaleja, jotka vaihtelivat 13,8 prosentista 40,8 prosenttiin.

(17) Lisäksi vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana Intiasta tulevan tuonnin määrä kasvoi eniten: 5 315 tonnia (5 058 tonnia ottamatta huomioon tuontia, joka ei tapahtunut polkumyyntihintaan) ja sen markkinaosuuden kasvu oli 3,1 prosenttiyksikköä (2,9 prosenttiyksikköä). Tämän tuonnin osuus vastasi 34 prosenttia yhteisön tuotannonalan myynnin määrästä vuonna 1994 ja yli 50 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

2.2.3. Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruus

(18) Kun otetaan huomioon Intiasta peräisin olevan tuonnin määrät ja hinnat, varsinaisen polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutusta yhteisön tuotannonalaan ei voida pitää vähäpätöisenä. Kuten edellä johdanto-osan 8 kappaleessa korostetaan, Intiasta tuleva tuonti kasvoi merkittävästi sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Se oli 33 prosenttia yhteisön tuotannonalan myynnin määrästä vuonna 1992 ja yli 50 prosenttia tutkimusajanjakson aikana (vastaavasti 28 prosenttia ja 43 prosenttia, mikäli jätetään huomiotta niiden intialaisten viejien tuonti, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä).

(19) Intialaisia viejiä edustava järjestö väitti, että jos polkumyyntimarginaalit ovat paljon alhaisemmat kuin hinnan alittavuuden marginaali tai viitehinnan alittavuuden marginaali, yhteisön tuotannonalan kärsimä vahinko johtuu muista syistä. Vaikka todettiin, että yksittäiset polkumyyntimarginaalit ja Intian painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali alittavat hinnan alittavuuden marginaalit, mutta todetut polkumyyntimarginaalit ylittävät silti huomattavasti vähimmäistasot. Ainakin yksi kolmasosa hintojen alittavuudesta olisi poistunut, jos tuonti Intiasta ei olisi tapahtunut polkumyynnillä, ja intialaisia tuotteita kohtaan tunnettu kiinnostus olisi huomattavasti vähentynyt.

2.3 Vahinkoa koskeva päätelmä

(20) Edellä olevasta uudelleenarvioinnista seuraa, että tuonti Intiasta kasvoi 56 prosenttia ja 6 583 tonnia vuoden 1992 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana ja sen markkinaosuus kasvoi 67 prosenttia (55 prosenttia tai 5 584 tonnia, mikäli jätetään huomiotta ilman polkumyyntiä tapahtunut tuonti). Mikäli ainoastaan polkumyynnillä tapahtuva tuonti otetaan huomioon, sen markkinaosuus kasvoi 3,4 prosenttiyksikköä ja oli 8,5 prosenttia yhteisön markkinoista tutkimusajanjakson aikana. Sekä absoluuttisesti että suhteellisesti kasvu on näin ollen merkittävä, vaikka jätetään huomiotta niiden intialaisten viejien tuonti, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä. Lisäksi intialaisten vuodeliinavaatteiden keskimääräiset hinnat laskivat 18 prosenttia tarkastelujakson aikana, ja polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hintojen alittavuus määritettiin keskimäärin 19 prosentiksi tutkimusajanjakson aikana.

(21) Edellä esitetyn perusteella päätellään, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa.

3. SYY-YHTEYS

3.1 Johdanto

(22) Edellä esitettyjen päätelmien perusteella asetuksen (EY) N:o 1644/2000 johdanto-osan 54-58 kappaleessa sekä väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 100-101 kappaleessa esitetty syy-yhteyttä koskeva arviointi olisi myös suoritettava uudelleen.

3.2 Polkumyynnillä Intiasta tapahtuvan tuonnin vaikutus

(23) Kuten johdanto-osan 5-8 kappaleesta ilmenee, tuonti Intiasta kasvoi merkittävästi absoluuttisesti 6 583 tonnia ja 56 prosenttia (mikäli jätetään huomiotta niiden intialaisten viejien tuonti, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä, määrän kasvu olisi 5 584 tonnia, mikä prosentteina on 55). Kyseisen tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujakson aikana 5,9 prosentista 9,9 prosenttiin, eli 4,0 prosenttiyksikköä (5,1 prosentista 8,5 prosenttiin, eli 3,4 prosenttiyksikköä mikäli jätetään huomiotta niiden intialaisten viejien tuonti, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä). Tutkimusajanjakson aikainen painotettu keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali (jättäen huomiotta niiden intialaisten viejien tuonti, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä) vahvistettiin 19 prosentiksi.

(24) Tarkastelujakson aikana yhteisön tuotannonalan myynti kasvoi hiukan eli 348 tonnia ja yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kasvoi 18,1 prosentista 19,7 prosenttiin eli 1,6 prosenttiyksikköä. Tämä on nähtävä siinä valossa, että säilyttääkseen tuotannon ja myynnin tason yhteisön tuotannonala onnistui siirtämään tuotantoaan ja myyntiään lisäarvoltaan parempiin tuotteisiin. Kaiken kaikkiaan tämä johti kustannusten nousuun, jota hintojen korotukset eivät kattaneet. Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalan painotettu keskimääräinen myyntihinta pysyi suurelta osin samana.

(25) Palautettakoon niin ikään mieliin (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 97 kappale), että vuodeliinavaatteiden markkinat ovat avoimet ja että tuotteet ovat keskenään korvattavissa. Yhteisön suuret vuodeliinavaatteiden ostajat, joiden tilauksilla voidaan varmistaa tuotantokapasiteetin korkea käyttötaso ja saavuttaa näin ollen suurtuotannon etua, reagoivat erittäin herkästi hintavaihteluihin. Tämän perusteella voidaan päätellä, että asianomaisten intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien halvat hinnat, jotka olivat yhteisön markkinoiden alhaisimmat, ja niiden merkittävä ja kasvava markkinaosuus ovat aiheuttaneet yhteisön markkinoilla jatkuvaa hintoihin kohdistuvaa laskupainetta.

(26) Kuten edellä johdanto-osan 17 kappaleessa todetaan, olisi lisäksi otettava huomioon, että vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana Intiasta tulevan tuonnin määrä kasvoi eniten, eli 41 prosenttia ja 5 315 tonnia (47 prosenttia ja 5 058 tonnia, mikäli jätetään huomiotta sellaisten intialaisten viejien tuonti, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä). Sinä aikana Intian tuonnin markkinaosuus kasvoi 3,1 prosenttiyksikköä (2,9 prosenttiyksikköä). Palautettakoon mieliin, että tutkimus osoitti, että sillä ajanjaksolla yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne huononi eniten, erityisesti tuotto laski 1,4 prosenttiyksikköä ja sijoitetun pääoman tuotto 7 prosenttiyksikköä.

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 99 kappaleessa todetaan, hinnankorotusten estyminen ja tästä aiheutunut kannattavuuden heikkeneminen (ja vastaava kassavirran ja sijoitetun pääoman tuoton kehitys) olivat pääasiallisia tekijöitä, joiden perusteella yhteisön tuotannonalalle katsottiin aiheutuneen merkittävää vahinkoa. Koska Intiasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan halpatuonnin merkittävä kasvu ja yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkeneminen sattuivat ajallisesti samaan aikaan, vahvistetaan asianomaisen tuonnin ja todetun merkittävän vahingon välillä olevan suora yhteys.

3.3 Muiden tekijöiden vaikutukset

3.3.1. Alustavat huomiot

(27) Palautettakoon mieliin, että asetuksessa (EY) N:o 1644/2001 esitetty arvio muiden tekijöiden kuin polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutuksista yhteisön tuotannonalan tilaan vahvisti syy-yhteyden Intiasta, Egyptistä ja Pakistanista peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja todetun merkittävän vahingon välillä (asetuksen (EY) N:o 1644/2001 johdanto-osan 69 kappale). Tähän arviointiin kuului muista kolmansista maista, joihin toimenpiteitä ei sovellettu, tuleva tuonti, johon Egyptistä ja Pakistanista tuleva tuonti ei luonnollisestikaan kuulunut. Koska Pakistanista peräisin olevaa tuontia koskeva menettely oli saatettu päätökseen (asetuksen (EY) N:o 160/2002 johdanto-osan 13 kappale) ja Egyptiä koskevien toimenpiteiden voimassaolo oli päättynyt, muista kolmansista maista peräisin olevan vuodeliinavaatteiden tuonnin vaikutuksen uudelleenarviointi kattaa kaiken muun tuonnin paitsi tuonnin Intiasta, mukaan luettuna tuonti Egyptistä ja Pakistanista.

(28) Lisäksi on tärkeää varmistaa, että niistä kolmansista maista tulevan tuonnin, joita toimenpiteet eivät koske, Egypti ja Pakistan mukaan luettuina, vahingollisten vaikutusten ei katsota johtuvan Intiasta tulevasta erikseen tarkastellusta tuonnista. Sen vuoksi näistä maista tulevan tuonnin vahingollisista vaikutuksista tehtiin erillinen arviointi ja erittely.

(29) Alusta alkaen olisi korostettava yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon luonnetta eli hinnankorotusten estymistä sekä kannattavuuden heikkenemistä ja riittämättömyyttä, joista aiheutui taloudellista tappiota.

3.3.2. Kolmansista maista tulevan tuonnin vaikutus

(30) Palautettakoon ensinnäkin mieliin, että muista kolmansista maista kuin Intiasta, Egyptistä ja Pakistanista tapahtuneen vuodeliinavaatteiden tuonnin vaikutusta arvioitiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 100-101 kappaleessa. Todettiin, että tämä tuonti oli peräisin hyvin monesta eri kolmannesta maasta, joiden markkinaosuus oli hyvin pieni. Kuten seuraavasta taulukosta ilmenee, tutkimusajanjakson aikana merkittävimpien kolmansien maiden markkinaosuudet olivat: Turkki (4 %), Puola (2,4 %), Thaimaa (1,5 %), Kiina (1,1 %) ja Romania (1,7 %). Kaikkien muiden kolmansien maiden markkinaosuus oli alle prosentti yhteisön kulutuksesta.

>TAULUKON PAIKKA>

(31) Arviosta ilmenee, että Thaimaan, jonka tuontihinta oli 7 prosenttia korkeampi kuin Intian, hinnat olivat alimmat kaikista yllä mainituista kolmansista maista. Thaimaan markkinaosuus (1,5 %) on kuitenkin vain 15 prosenttia pelkästään Intian markkinaosuudesta. Kaikki muut kolmansien maiden viejät myivät vuodeliinavaatteita yhteisön markkinoilla huomattavasti korkeammalla hinnalla kuin intialaiset ja egyptiläiset vientiä harjoittavat tuottajat. Edellä olevasta seuraa, että Intian, Egyptin ja joissakin tapauksissa myös Pakistanin tuontihinnat alittivat suurimman osan edellä mainitun tuonnin hinnoista.

(32) Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 101 kappaleessa todetaan, halpatuonti muista kolmansista maista kuin Egyptistä ja Pakistanista, joka alitti yhteisön tuotannonalan hinnat, olisi myös voinut vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Rajoittuneen markkinaosuuden ja myyntihintojen tason takia sen vaikutuksen yhteisön markkinoihin katsotaan olevan olematon tai vähäpätöinen.

(33) Toiseksi Pakistanin ja Egyptin vientiä harjoittaville tuottajille kuuluvaksi tuonniksi katsottu tuonti analysoitiin tutkimukseen kuulumattomista maista peräisin olevan muun yhteisöön tuonnin vaikutuksen arvioinnin yhteydessä. Vuodeliinavaatteiden tuonti kolmansista maista, Egypti ja Pakistan mukaan luettuina, kehittyi seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

(34) Kuten yllä olevasta taulukosta ilmenee, tuonnin määrä kaikista muista kolmansista maista kasvoi vähän, yhden prosentin ja 384 tonnia tarkastelujakson aikana. Näin ollen verrattuna väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitettyihin päätelmiin, jotka osoittivat yleistä laskevaa suuntausta tarkastelujakson aikana, tuonti näistä muista maista kasvoi 6 prosenttia vuoteen 1994 mennessä ja väheni sen jälkeen 5 prosenttia. Tarkastelujakson lopussa kyseisen tuonnin määrä oli suurin piirtein samalla tasolla kuin alussa. Edellä mainittu päätelmiä koskeva muutos heijastuu myös markkinaosuudessa. Kyseisen tuonnin markkinaosuus kasvoi 8 prosenttia tai 2,6 prosenttiyksikköä samana ajankohtana.

(35) On syytä huomata, että juuri tutkimusajanjaksoa edeltävänä aikana, eli vuodesta 1994 tutkimusajanjakson loppuun, kun yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne kehittyi kaikkein negatiivisimmin, myös tuonti muista kolmansista maista kehittyi negatiiviseen suuntaan: sen määrä laski 5 prosenttia ja 3 474 tonnia ja se myös menetti markkinaosuuttaan. Keskimääräinen hinta kuitenkin nousi jatkuvasti.

(36) On syytä huomata, että Egyptistä ja Pakistanista tulevan tuonnin ottaminen huomioon ei muuta väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 100-101 kappaleessa esitettyjä päätelmiä, jotka koskevat muiden kolmansien maiden tuontimäärien ja keskimääräisen tuontihinnan suuntauksia. Palautettakoon mieliin, että Pakistan on ehdottomasti suurin viejämaa "muiden kolmansien maiden" joukossa ja että keskimääräiset tuontihinnat nousivat tasaisesti tarkastelujakson aikana. Lisäksi tutkimusajanjakson aikana otokseen kuuluneiden pakistanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnat olivat monissa tapauksissa korkeammat kuin otokseen kuuluneiden intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuontihinnat.

(37) Kolmanneksi ja täydellisyyden takia Egyptistä ja Pakistanista peräisin olevien vuodeliinavaatteiden tuontia koskevat käytettävissä olevat tiedot esitetään jäljempänä ja analysoidaan erikseen, jotta erotetaan näiden kolmansien maiden tuonnin vahingollinen vaikutus Intiasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamasta vahingollisesta vaikutuksesta:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

(38) Egyptistä ja Pakistanista tulevan tuonnin kehitys eroaa jyrkästi Intiasta tulevan tuonnin kehityksestä, joka esitetään edellä johdanto-osan 5-7 kappaleessa. Niiden yhteenlaskettu määrä ylitti aina yksinomaan Intiasta tulevan tuonnin määrän. Kun Intiasta tulevan tuonnin määrä kasvoi merkittävästi sekä absoluuttisesti että suhteellisesti tarkastelujakson aikana, Pakistanista tuleva tuonti ei juurikaan muuttunut samana ajankohtana. Egyptistä tulevan tuonnin määrä kasvoi sekä absoluuttisesti että suhteellisesti mutta tarkastelujakson lopussa se oli kuitenkin paljon Intian tasoja alempi.

(39) Hintojen osalta ilmeni Eurostatin tuontitilastojen mukaan, että samanaikaisesti kun Egyptistä tulevan tuonnin, jonka markkinaosuus oli melko vähäinen verrattuna Pakistanista ja Intiasta tulevan tuonnin markkinaosuuksiin, hinnat olivat laskeneet vähän 2 prosentilla tarkastelujakson aikana, Pakistanin hinnat olivat nousseet (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 80 kappale). Pakistanin hinnat ovat lisäksi keskimäärin korkeammat kuin Intian hinnat. Lisäksi todettiin otokseen valituilta yrityksiltä kerättyjen, samantyyppisiä vuodeliinavaatteita koskevien tietojen perusteella, että tutkimusajanjakson aikana pakistanilaisia tuotteita myytiin monissa tapauksissa ja suurien määrien osalta korkeammilla hinnoilla kuin mitä intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat veloittivat.

(40) Eurostatin tuontitilastoista ilmeni, että vuonna 1994 Intian hinnat olivat keskimäärin 7 prosenttia korkeammat kuin Pakistanin hinnat, mutta suuntaus kääntyi merkittävästi toiseen suuntaan tutkimusajanjakson aikana ja Intian hinnat laskivat keskimäärin 18 prosenttia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana Pakistanin hinnat olivat laskeneet 2 prosenttia, kun taas Intian hinnat laskivat jopa 25 prosenttia. Samana ajankohtana Egyptin hinnat olivat nousseet keskimäärin 3 prosenttia.

(41) Tarkastelujakson loppupuolella eli vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat saivat suurimman osan viennin määrästä ja markkinaosuudesta (ks. edellä johdanto-osan 17-26 kappale). Tämä ajanjakso sattui samaan aikaan kuin yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkeneminen.

(42) Intian halpatuonti edusti kaikkiaan yli 50 prosenttia yhteisön tuotannonalan myynnistä tutkimusajanjakson aikana ja kyseiseen maahan sijoittautuneiden vientiä harjoittavien tuottajien hinnanalittavuus oli merkittävä (ks. edellä johdanto-osan 10-18 kappaleet). Vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana Intian hinnat, jotka olivat alhaisimpia hintatietoisilla yhteisön markkinoilla toimivien toimijoiden keskuudessa, olivat laskeneet 18 prosenttia. Intian hinnat olivat laskeneet 25 prosenttia vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson aikana, jolloin yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne kehittyi kaikkein negatiivisimmin.

(43) Kun analysoidaan Intian halpatuonnin yhteisön markkinoille aiheuttaman vahingon luonnetta ja laajuutta, on otettava huomioon tämän tuonnin määrän paisuminen yhteisön tuotannonalan myynnin määrään verrattuna (ks. edellä johdanto-osan 18 kappale) ja Intian myyntihintojen negatiivinen suuntaus tarkastelujakson aikana sekä vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, jolloin kuten on mainittu, yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkeneminen oli selvimmin havaittavissa. Edellä kuvattu määrän kasvun ja myyntihintojen suuntauksen vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen on nähtävä myös avoimuuden ja hintojen tärkeyden kannalta vuodeliinavaatteiden markkinoilla.

(44) Erillinen arviointi Egyptistä ja Pakistanista tulevan tuonnin määrän vaikutuksesta ja tämän tuonnin vaikutuksesta hintoihin yhteisön vuodeliinavaatteiden markkinoilla sekä arvio näistä johtuvasta vaikutuksesta yhteisön tuotannonalaan osoittaa, että vaikka tällä tuonnilla oli negatiivinen vaikutus, Intiasta tulevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin negatiivinen vaikutus erikseen tarkasteltuna oli kaikesta huolimatta merkittävä. Tässä päätelmässä otetaan huomioon todetun merkittävän vahingon luonne ja intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteisön markkinoille tarjoamat kasvaneet määrät ja alhaiset hinnat.

(45) Kuten edellä johdanto-osan 5-10 kappaleessa osoitetaan, tuonti Intiasta kasvoi jatkuvasti tarkastelujakson aikana. Jäljempänä olevasta taulukosta ilmenee niiden intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä, tuonnin kehitys ja niiden osuus vuodeliinavaatteiden kokonaistuonnista Intiasta. Intian tuonnin kehitys on näin ollen merkittävä, vaikka jätetään huomiotta niiden intialaisten viejien tuonti, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä.

>TAULUKON PAIKKA>

(46) Lopuksi, kuten edellä osoitetaan, intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä, toivat vuodeliinavaatteita rajoitetussa määrin yhteisön markkinoille. Tämä tuonti kasvoi 1 612 tonnista vuonna 1992 2 611 tonniin tutkimusajanjakson aikana. Käytettävissä olevista tiedoista myös ilmeni, että tämän tuonnin hinnat olivat nousseet tarkastelujakson aikana. Vaikka tämä tuonti siis otettaisiin huomioon edellä mainitussa arvioinnissa, se ei kumoaisi edellä johdanto-osan 34 kappaleessa todettuja suuntauksia.

Edellä olevan perusteella johdanto-osan 44 kappaleessa esitetty päätelmä ei muutu, vaikka intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä, tuonti otettaisiin huomioon muista kolmansista maista peräisin olevien vuodeliinavaatteiden tuonnin kokonaisarvioinnissa.

3.4 Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(47) Asetuksen (EY) N:o 1644/2001 johdanto-osan 52-70 kappaleen ja edellä olevan päätelmien uudelleenarvioinnin perusteella voidaan nähdä selvästi, että erikseen tarkasteltuna Intiasta polkumyynnillä tulevan tuonnin määrän kasvun ja sen hintoihin kohdistuneen vaikutuksen sekä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä on suora syy-yhteys.

(48) Syy-yhteyden osoittaa erityisesti Intiasta peräisin olevan tuonnin määrän ja markkinaosuuden kasvun aste verrattuna muista kolmansista maista tulevaan tuontiin. Tämä vaikutti myyntihintojen korotusten estymiseen ja yhteisön tuotannonalan kannattavuuden heikkenemiseen 3,6 prosentista vuonna 1992 1,6 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana.

(49) Yhteisön tuotannonalan tilanteesta vuoden 1994 sekä tutkimusajanjakson välisenä aikana ja Intiasta tulevasta vuodeliinavaatteiden tuonnista tehty arviointi osoittaa lisäksi selvästi, että yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen merkittävä heikkeneminen ja Intiasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan halpatuonnin sekä absoluuttinen että suhteellinen kasvu sattuivat selvästi samaan aikaan.

(50) Edellä olevan arvioinnin perusteella päätellään, että Intiasta peräisin olevien vuodeliinavaatteiden tuonnilla oli merkittävä negatiivinen vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ja että muiden tekijöiden, erityisesti kolmansista maista, mukaan luettuina Pakistan ja Egypti, tulevan tuonnin vaikutus ei ollut sellainen, että se olisi muuttanut päätelmää Intiasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välisestä aidosta ja merkittävästä syy-yhteydestä. Intiasta tulevan tuonnin vahingollinen vaikutus yhteisön markkinoihin oli todellakin suurempi kuin minkään muun tekijän tarkastelujakson loppupuolella. Tänä ajanjaksona Intiasta peräisin oleva tuonti kasvoi eniten määrällisesti ja kasvatti eniten markkinaosuuttaan, sen hinta laski 25 prosenttia ja yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni merkittävästi. Sen vuoksi Intiasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä on syy-yhteys.

C. Yleinen päätelmä

(51) Tämän tuloksena asetuksella (EY) N:o 1644/2001 käyttöön otettu muutettu lopullinen tulli, jonka soveltaminen on keskeytetty, olisi vahvistettava Intiasta peräisin olevien vuodeliinavaatteiden tuonnin osalta.

(52) Intian viranomaisille, intialaisille viejille ja niitä edustavalle järjestölle, kaikille yhteisön osapuolille, joita asia koskee, erityisesti yhteisön tuotannonalalle, tuojille ja käyttäjille ilmoitettiin uudelleenarvioinnin päätelmät ja niille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksiaan ja tulla kuulluiksi. Näiden osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset otettiin huomioon, mutta ne eivät ole muuttaneet tässä asetuksessa tehtyjä päätelmiä.

(53) Tämän asetuksen olisi tultava voimaan mahdollisimman pian sen vahvistavasta luonteesta huolimatta avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artiklaVahvistetaan asetuksen (EY) N:o 2398/97, sellaisena kuin se on muutettuna ja sen soveltaminen keskeytettynä asetuksella (EY) N:o 1644/2001, 1 artiklalla käyttöön otettu lopullinen polkumyyntitulli Intiasta peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä [...]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja