Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (CIP) (2007–2013)

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmalla tuetaan Lissabonin strategian mukaisesti kilpailukykyä ja innovointivalmiuksia edistäviä toimia Euroopan unionissa (EU) vuosina 2007–2013. Sillä kannustetaan etenkin tietotekniikan, ympäristöteknologian ja uusiutuvien energiavarojen käyttöä.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta [Ks. muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa (CIP) ehdotetaan yhtenäisiä puitteita, joilla parannetaan Euroopan unionin (EU) kilpailukykyä * ja innovointipotentiaalia *. Puiteohjelmasta tuettavilla toimilla edistetään tietoyhteiskunnan kehittämistä ja tasapainoiseen talouskasvuun perustuvaa kestävää kehitystä.

Puiteohjelmassa kootaan yhteen tiettyjä yhteisön tukiohjelmia ja uusia toimia ja siinä luodaan yhteyksiä muihin ohjelmiin. Sen avulla yhteisön toimintaa kehitetään uudistetun Lissabonin strategian tavoitteiden mukaisesti yksinkertaisemmaksi, näkyvämmäksi ja paremmin kohdennetuksi.

Erityisohjelmat

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa on kolme erityistä alaohjelmaa, jotta ohjelman kaikki eri tavoitteet tulisivat huomioiduiksi ja saisivat näkyvyyttä. Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) edut ja ekoinnovointi ovat koko puiteohjelman läpäiseviä ja siihen vaikuttavia painopistealueita.

• Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmassa kootaan yhteen toimet, joilla pyritään edistämään yrittäjähenkisyyttä, teollisuuden kilpailukykyä ja innovointia. Ohjelma on suunnattu erityisesti pk-yrityksille * vahvan kasvupotentiaalin omaavista korkean teknologian yrityksistä ("gaselleista") mikro- ja perheyrityksiin, joita eurooppalaiset yritykset valtaosin ovat. Ohjelmalla helpotetaan pk-yritysten rahoituksen saantia ja investointeja niiden alku- ja kasvuvaiheessa. Sen avulla yritykset saavat myös tietoa ja neuvontaa sisämarkkinoiden toiminnasta ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista sekä yrityksiin sovellettavasta yhteisön lainsäädännöstä ja tulevasta lainsäädännöstä, johon ne voivat valmistautua ja pienentää siten sopeuttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Yritys‑Eurooppa‑verkostolla (DE) (EN) (FR) on tässä merkittävä rooli. Lisäksi ohjelmassa vaihdetaan parhaita toimintatapoja koskevia tietoja jäsenvaltioiden välillä, jotta sääntely- ja hallintoympäristö kehittyisi paremmin yritystoimintaa ja innovointia tukevaksi. Ohjelmalla kannustetaan hyödyntämään täysimääräisesti ekoteknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja siten edistetään myös ekoinnovointia *.
• Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman tavoitteena on edistää osaamistalouden kulmakiven eli tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttöönottamista ja hyödyntämistä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto sekä yksityisellä että julkisella sektorilla edistää innovointia ja kilpailukykyä Euroopassa. Ohjelma on osa Euroopan digitaalistrategiaa, ja siinä yhdistyvät aikaisemmin eTEN-, eContent- ja MODINIS-ohjelmista rahoitetut välineet.
• Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmalla (EN) pyritään nopeuttamaan kestävää energiankäyttöä koskevien tavoitteiden toteutumista. Siksi ohjelmalla tuetaan energiatehokkuuden parantamista, uusien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja niiden laajempaa tuloa markkinoille, energian ja polttoaineiden monipuolistamista, uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamista (Euroopan unionin asettaman tavoitteen mukaan uusiutuvien energialähteiden osuuden energian kokonaiskulutuksesta unionissa pitäisi kasvaa 12 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä) ja energian kokonaiskulutuksen vähentämistä. Tältä osin kiinnitetään erityistä huomiota liikenteen alaan. Ohjelmalla varmistetaan 31. joulukuuta 2006 päättyvän Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman (2003–2006) jatkuvuus.

Täytäntöönpano

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmantäytäntöönpano perustuu useisiin eri välineisiin (esimerkiksi rahoitusvälineisiin, hankkeisiin, verkostoihin ja analysointitoimiin), joita voidaan käyttää jokaisessa erityisohjelmassa. Tämän eri ohjelmien yhteisen "työkalupakin" ansiosta puiteohjelma toimii käyttäjien kannalta yksinkertaisemmin. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa hyödynnetään aiemmin kokeiltuja ja testattuja toimia, mutta otetaan myös käyttöön uusia välineitä.

Yrityksiä tuetaan useilla yhteisön rahoitusvälineillä. Kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuen (GIF) avulla lisätään siemenpääoman ja alkuvaiheen pääoman tarjontaa pk‑yrityksille, ja niiden lisäpääoman saantia laajentumisvaiheessa helpotetaan kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan sisältyvällä uudella tuella. Pk-yritysten takausjärjestelmällä puolestaan helpotetaan pk-yritysten velkarahoituksen (lainojen tai leasingin) ja pienluottojen sekä pääomasijoitusten tai oman pääoman ehtoisten sijoitusten saantia. Järjestelmään sisältyy myös uusi pankkilainasalkkujen arvopaperistamisväline, jolla pk-yritysten käyttöön saadaan lisää velkarahoitusta.

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmalla tehostetaan ja kehitetään yrityksiä ja innovointia tukevia palveluja. Yrityksille jaetaan tietoa erityisesti sisämarkkinoita ja tutkimuksen puiteohjelmia koskevista politiikoista, lainsäädännöstä ja yhteisön ohjelmista. Palvelujen avulla yritykset saavat tietoa myös innovaatioiden, teknologian ja tietojen siirrosta. Toisaalta niillä varmistetaan se, että yrityksiltä saadaan palautetta vaikutustenarviointeja ja toimintalinjojen kehittämistä varten.

Yrityksissä tapahtuvaa innovointia edistävien kansallisten ja alueellisten ohjelmien välistä yhteistyötä helpotetaan uudella järjestelmällä, joka tarjoaa yrityksille lisäkeinoja hyödyntää muiden Euroopan alueiden ideoita ja osaamista sekä niiden markkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Lisäksi puiteohjelmalla tuetaan markkinoille saattamiseen liittyviä pilottihankkeita. Niiden tarkoituksena on tehostaa sellaisten innovatiivisten tai ekoinnovatiivisten tekniikkojen tai tuotteiden markkinoille saattamista ja taloudellista hyödyntämistä, joiden tekninen esittely on jo suoritettu onnistuneesti mutta joita ei vielä merkittävässä määrin pidetä kaupan. Tällaiset hankkeet toteutetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksina.

Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto (aiemmalta nimeltään Älykkään energiahuollon toimeenpanovirasto) vastaa Älykäs energiahuolto Euroopassa ‑ohjelman ja yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman (EIP) toimien täytäntöönpanosta.

Jotta tietämys ja ideat liikkuisivat parhaalla mahdollisella tavalla, yhteisön toimintalinjoja on kehitettävä edelleen avoimen koordinointimenetelmän pohjalta, ja lisäksi on toteutettava uutta kummitoimintaa, jonka avulla jäsenvaltiot ja alueet voivat hyötyä hyviksi todetuista käytännöistä.

Johdonmukaisuus muiden yhteisön politiikkojen kanssa

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmalla on yhtymäkohtia muihin tärkeisiin yhteisön aloitteisiin. Niihin kuuluvia erilaisia toimia toteutetaan samanaikaisesti, ja ne täydentävät toisiaan. Tällä tavoin puiteohjelma osaltaan auttaa saavuttamaan yhteisön tavoitteita tutkimuksen, yhteenkuuluvuuden, ympäristön sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla.

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmalla helpotetaan sellaisten yritysten rahoituksen saantia, joiden toiminta-alaan kuuluu innovointi, tutkimus ja kehittäminen. Sillä myös autetaan yrityksiä osallistumaan seitsemänteen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmaan.

Talousarvio

Puiteohjelmaa toteutetaan seitsemän vuoden ajan (1. tammikuuta 2007 – 31. joulukuuta 2013). Ohjelmalle osoitetaan 3,621 miljardin euron talousarvio sen koko kestoajaksi.

Ohjeellisen jaon mukaan 60 prosenttia kokonaistalousarviosta (2 170 miljardia euroa) osoitetaan innovoinnin ja yrittäjyyden ohjelmalle. Kyseisestä määrästä viidesosa (430 miljoonaa euroa) käytetään ekoinnovoinnin edistämiseen. Lisäksi kokonaistalousarviosta varataan 20 prosenttia (730 miljoonaa euroa) tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelmalle ja viimeiset 20 prosenttia (730 miljoonaa euroa) "Euroopan älykäs energiahuolto" ‑ohjelmalle.

Kustannuksia, joille voitaisiin myöntää tukea useammasta välineestä, ei voida kuitenkaan korvata kaksinkertaisesti.

Seuranta ja arviointi

Komissio seuraa säännöllisesti puiteohjelman ja siihen kuuluvien erityisohjelmien toteutusta. Se laatii vuosittain kertomuksen ohjelmasta tuettujen toimintojen tilanteesta käyttäen apunaan indikaattoreita, joilla arvioidaan toimien rahoituksen toteutumista, saavutettuja tuloksia ja – mikäli mahdollista – toimien vaikutusta.

Puiteohjelmasta ja siihen kuuluvista erityisohjelmista laaditaan väli- ja loppuarviointi. Arvioinneissa voidaan tarkastella muun muassa puiteohjelman aiheellisuutta, johdonmukaisuutta, synergioita, tehokkuutta, resurssien järkevää käyttöä, kestävyyttä jne. Loppuarvioinnissa arvioidaan lisäksi, miten puiteohjelma ja kukin sen erityisohjelmista on saavuttanut tavoitteensa.

Tausta

Lissabonin prosessi, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, on luonnollisesti tehnyt kilpailukyvystä yhden EU:n keskeisistä poliittisista huolenaiheista. Euroopan komissio ehdottaa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa parantamaan kilpailukyvyn kohentamiseen tähtäävien yhteisön eri ohjelmien välistä johdonmukaisuutta ja edistämään uudistetussa Lissabonin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2020) [KOM(2011) 834 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].Yhteispäätösmenettely (2011/0394/COD)

Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: ”Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman arvioinnit” [COM(2013) 2 final – Ei julkaistu EUVL:ssä].

See also

• Yritysten rahoituksensaantimahdollisuudet

Viimeisin päivitys 01.02.2013