Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 52021AE0122

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Akkujen kestävyysvaatimukset EU:ssa” (COM(2020) 798 final – 2020/353(COD))

EESC 2021/00122

OJ C 220, 9.6.2021, p. 128–133 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

9.6.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 220/128

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Akkujen kestävyysvaatimukset EU:ssa”

(COM(2020) 798 final – 2020/353(COD))

(2021/C 220/18)

Esittelijä:

Bruno CHOIX

Toinen esittelijä:

Franck UHLIG

Lausuntopyyntö

Euroopan parlamentti, 18.1.2021

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Komitean täysistunnon päätös

1.12.2020

Vastaava elin

Neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI)

Hyväksyminen CCMI:ssä

5.3.2021

Hyväksyminen täysistunnossa

24.3.2021

Täysistunnon nro

559

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

256/0/4

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1.

 ETSK kannattaa Euroopan komission ehdottamassa asetuksessa [COM(2020) 798 final – 2020/0353 (COD)] esitettyjä toimenpiteitä.

1.2.

 ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden mahdollisista erilaisista lähestymistavoista johtuvan sisämarkkinoiden hajanaisuuden välttäminen on keskeinen kysymys, johon kaikkien sidosryhmien olisi kiinnitettävä huomiota.

1.3.

 ETSK kehottaa määrittelemään yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa tarkemmat ja toimivammat hallintojärjestelyt ja -välineet uuden asetuksen täytäntöönpanoa varten.

1.4.

 ETSK ehdottaa, että näihin haasteisiin vastataan vahvistamalla entisestään Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) roolia ja resursseja.

1.5.

 ETSK ehdottaa, että Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) roolia vahvistetaan kysymyksissä, jotka liittyvät terveyteen, turvallisuuteen ja työoloihin tuotannossa sekä akkujen kierrätykseen ja käyttötarkoituksen muuttamiseen.

1.6.

 Mitä tulee akkujen hankintaketjun seurantaa koskevien asianmukaisten selvitysperiaatteiden soveltamiseen, ETSK kehottaa noudattamaan tällaisen seurantajärjestelmän toteuttamisessa täyttä avoimuutta.

1.7.

 Kierrätys, kunnostaminen ja uudelleenkäyttö mahdollistavat arvoketjun alkupään turvaamisen. Ekologista suunnittelua koskevan tutkimus-ja kehittämistyön tukeminen on olennaisen tärkeää. ETSK ehdottaa, että tämä toteutetaan Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen (IPCEI) muodossa.

1.8.

 Kun otetaan huomioon haasteet, jotka liittyvät työpaikkoihin ja osaamiseen kestäväpohjaisen eurooppalaisen akkuteollisuuden kehittämiseksi, ETSK ehdottaa, että Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) ja asiaankuuluvien Euroopan toimialakohtaisten työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun neuvottelukomiteoiden roolia laajennetaan ja vahvistetaan pyrittäessä oikeudenmukaiseen siirtymään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti.

1.9.

 ETSK katsoo, että komission osaamissopimusaloitteen ja eurooppalaisten hankkeiden ALBATTS, DRIVES ja COSME yhteydessä on ensisijaisen tärkeää suunnitella ja toteuttaa akkujen ekologiseen suunnitteluun ja kierrätykseen liittyviä koulutushankkeita, joille varataan riittävät määrärahat niiden onnistumisen varmistamiseksi. Työmarkkinaosapuolten tulisi osallistua niihin aktiivisesti, ja niitä tulisi toteuttaa yhteistyössä mahdollisten kansallisten järjestelmien tai asiaan suoraan liittyvien työmarkkina-alueiden kanssa.

1.10.

 ETSK ehdottaa EU:n hiilineutraaliutta koskevien sitoumusten mukaisesti akkujen valmistuksen ja alkupään materiaalitoimituslogistiikan hiilijalanjäljen ylärajojen pikaista käyttöönottoa ja komission osoittamien resurssien lisäämistä, jotta voidaan nopeasti kehittää ja ryhtyä soveltamaan välineitä akkuteollisuusalan hiilijalanjäljen arvioimiseksi ja seuraamiseksi.

1.11.

 ETSK katsoo, että on otettava käyttöön tuottajavastuu, joka sopii yhteen ekologisen suunnittelun edistämisen kanssa. Tässä yhteydessä on tarpeen erottaa toisistaan akkujen käyttöiän päättyminen ja niitä käyttävien laitteiden käyttöiän päättyminen.

1.12.

 ETSK ehdottaa, että käyttöiän päättymisen lisäksi otetaan käyttöön ”käytön loppumisen” käsite akkujen uudelleenkäytön, kunnostamisen tai uusiokäytön ja kierrätyksen edistämiseksi.

1.13.

 Merkintöjä koskevan asetusehdotuksen säännöksiin olisi sisällytettävä velvoite tiedottaa ihmisille paremmin myös muiden vaarallisten aineiden kuin kadmiumin, lyijyn ja elohopean mahdollisista riskeistä ja muista turvallisuusriskeistä, jotta akkuja hankittaessa voitaisiin tehdä tietoon perustuvia valintoja ja niitä osattaisiin käyttää paremmin.

2.   Johdanto

2.1.

 Euroopan komissio esitti 10. joulukuuta 2020 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi [COM(2020) 798 final – 2020/0353 (COD)] akuista ja käytetyistä akuista. Sillä on tarkoitus kumota paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista 6. syyskuuta 2006 annettu direktiivi 2006/66/EY ja muuttaa markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta 20. kesäkuuta 2019 annettua asetusta (EU) 2019/1020.

2.2.

 Ehdotetun asetuksen tarkoituksena on luoda EU:hun kehys, joka kattaa akkujen koko elinkaaren ja joka sisältää yhdenmukaistetut ja entistä kunnianhimoisemmat säännöt akkuja, niiden osia, käytettyjä akkuja ja kierrätettyjä materiaaleja varten.

2.3.

 Asetuksen päätavoitteena on parantaa akkujen elinkaarenaikaista kestävyyttä varmistaen EU:n sisämarkkinoille saatettujen akkujen kestävyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset, parantaa akkualan hankintaketjun häiriönsietokykyä EU:ssa edistämällä kiertotaloutta ja vähentää sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia akkujen elinkaaren kaikissa vaiheissa.

2.4.

 Tarkoituksena on muun muassa edistää korkealaatuisten ja suorituskykyisten akkujen tuotantoa ja EU:n markkinoille saattamista, kehittää ja hyödyntää EU:n akkuraaka-aineiden – sekä ensiö- että kierrätysmateriaalien – potentiaalia varmistamalla, että ne tuotetaan tehokkaasti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, sekä turvata kierrätetyille raaka-aineille toimivat markkinat ja niihin liittyvät teolliset prosessit.

2.5.

 Komissio pyrkii asetuksella edistämään innovointia ja EU:n teknologisen osaamisen kehitystä ja hyödyntämistä.

2.6.

 Tämän pitäisi kiertotalouden logiikan mukaisesti vähentää EU:n riippuvuutta strategisesti tärkeiden raaka-aineiden ja harvinaisten maametallien tuonnista ja auttaa kaikkien käytettyjen akkujen asianmukaisen keräyksen ja kierrätyksen toteuttamisessa.

2.7.

 Jotta voitaisiin vähentää ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia, asetuksen avulla on tuettava vastuullisia hankintakäytäntöjä, pyrittävä raaka-aineiden ja kierrätysmateriaalien tehokkaaseen käyttöön, vähennettävä akkujen koko elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä, pienennettävä ihmisten terveydelle ja ympäristön laadulle aiheutuvia riskejä sekä parannettava asianomaisen väestön sosiaalisia oloja.

3.   Yleistä

3.1.

 Akkuteknologia tulee seuraavalla vuosikymmenellä olemaan Euroopassa yksi merkittävimmistä tekijöistä vihreään energiaan siirtymisen edistämisessä. Koska akut mahdollistavat tarvittaessa liikenteen sähköistämisen ja uusiutuvan energian käytön luotettavana energialähteenä, niiden käyttö auttanee edistämään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista Euroopassa.

3.2.

 Komission varapuheenjohtajan Maros Šefčovičin mukaan komission vuonna 2017 perustaman EU:n akkualan yhteenliittymän (EBA) puitteissa saavutetun edistyksen johdosta EU pystyisi täyttämään jopa 80 prosenttia tarpeistaan viiden vuoden kuluessa.

3.3.

 Tätä strategista riippumattomuutta kehitetään yhdessä EU:n akkualan yhteenliittymän kanssa oikeudellisten välineiden tarjoamiseksi, jotta jäsenvaltioiden autoteollisuus, raaka-aineteollisuus ja kemianteollisuus voidaan tuoda yhteen suunnittelemaan ja toteuttamaan 100-prosenttisesti eurooppalaisia arvoketjuja. Ensimmäisten eurooppalaisten akkujen tuotantolaitosten toiminnan olisi tarkoitus käynnistyä vuonna 2021 tai 2022.

3.4.

 ETSK kannattaa komission ehdottamassa asetuksessa esitettyjä toimenpiteitä, sillä niillä pystytään vastaamaan moninaisiin haasteisiin, joita akkujen maailmanlaajuisen tuotannon ja kulutuksen kasvu aiheuttaa.

3.5.

 ETSK varoittaa kuitenkin, että EU:n strateginen riippumattomuus edellyttää toimenpiteiden vahvistamista ja nopeaa toteuttamista, jotta EU:ssa voidaan välttää paitsi akkujen käyttäjien kasvava teknologinen, teollinen ja energiaan liittyvä riippuvuus aasialaisista tai amerikkalaisista tuottajista myös eurooppalaisten autotehtaiden tuotannon siirtäminen kolmansiin maihin akkujen tuotantolaitosten läheisyyteen, millä olisi kielteisiä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, kuten ETSK on jo todennut aiemmassa lausunnossaan (1). Lisäksi eurooppalaisten yritysten etuja on suojeltava hyödyntämällä kattavasti kaikkia asiaankuuluvia EU:n välineitä. ETSK ilmaisee myös huolensa siitä, miten komissio aikoo todentaa hiilijalanjälkeä, kierrätetyn sisällön määriä ja hankintaketjun selvitysperiaatteita koskevat vaatimukset ja niiden noudattamisen. ETSK painottaa tässä yhteydessä, että tuontituotteiden vaatimustenmukaisuutta on tutkittava perusteellisesti, jotta voidaan välttää epäreilu kilpailu kolmansien maiden taholta.

3.6.

 Aurinkopaneelit, tuulipuistot ja akut ovat ratkaisevan tärkeitä uudessa teollisessa mallissamme (2). Ne ovat riippuvaisia pääasiassa EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevista raaka-aineista ja materiaaleista, taitotiedosta ja lisäarvosta. Tällä hetkellä vain noin prosentti maailman litiumakuista tuotetaan Euroopassa (3). Sen lisäksi, että Euroopassa kehitetään kiinteiden akkujen alaa nykyisten ja tulevien sähköverkkosuunnitelmien tehokkaan ja varman toteuttamisen turvaamiseksi, ETSK suosittaa luomaan EU:n tasolla puitteet kaksisuuntaista latausta (V2G) koskevalle täydentävälle lähestymistavalle.

3.7.

 ETSK kannattaa ehdotuksia liikenteen kestäväpohjaisuuden parantamiseksi sekä akkualaa koskevaa strategista toimintasuunnitelmaa, jolla pyritään vähentämään Euroopan energiavajetta ja luomaan arvoketju akkuja varten. Liikenteen irtautuminen hiilestä ja siirtyminen puhtaaseen energiaan ovat keskeisiä seikkoja kolmannessa liikkuvuuspaketissa, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa sekä kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa. Aloite liittyy laajempaan kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan (4).

3.8.

 Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumilla (5) voi olla oma roolinsa näitä aiheita koskevassa viestinnässä.

3.9.

 Tarvitaan myös asianmukainen järjestelmä, jotta loppukäyttäjille voidaan antaa tietoa markkinoilla saatavilla olevien akkujen laadusta ja kuluttajat voidaan saada ymmärtämään roolinsa käytettyjen akkujen keräyksessä.

3.10.

 Paras tapa varmistaa, että valmistetut akut ovat ”puhtaita”, on noudattaa EU:n ympäristönormeja ja -sääntöjä, mitä pyritään edistämään esimerkiksi kiertotalouden toimintamallissa, jota sovelletaan kaivostoiminnasta aina akkujen käyttöiän päättymiseen saakka. Teollisuuden laajamittaiset investoinnit tämän tavoitteen toteuttamiseksi ovat ratkaisevan tärkeitä, kun taas komission tehtävänä on luoda asianmukaiset rajaehdot, kuten tekniset standardit (6).

3.11.

 ETSK kannattaa sitä, että komission asetusehdotuksessa otetaan huomioon akuissa käytettäviin kriittisiin raaka-aineisiin liittyvät haasteet. Kriittiset raaka-aineet määritellään komission 3. syyskuuta antamassa tiedonannossa ”Kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä häiriönsietokyky: miten lisätä toimitusvarmuutta ja kestävyyttä”. Akuissa käytetyt kriittiset raaka-aineet ovat litium, koboltti, luonnongrafiitti ja antimoni. Kaksi tärkeintä muuttujaa, jotka otetaan huomioon kriittisyyttä määritettäessä, ovat taloudellinen merkitys ja toimitusriski.

3.12.

 ETSK on jo ilmoittanut kannattavansa mahdollisuutta ottaa käyttöön oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotta edistetään uusioraaka-aineiden markkinoita ennen kaikkea pakkaus-, ajoneuvo-, rakennusmateriaali- ja akkualalla (7).

3.13.

 Koska uusiutuvien energiamuotojen tuotanto on jaksottaista, energian varastointi asettaa todellisen haasteen niiden hyödyntämiselle ja kehittämiselle. Varastointi on Euroopan unionille strateginen haaste, jonka ratkaiseminen takaisi pysyvästi unionin toimitusvarmuuden ja kannattavat energiamarkkinat sekä teknisesti että julkisen talouden kannalta. ETSK kehottaa muistamaan, että energian varastoinnista saatavien etujen lisäksi varastointi voi myös aiheuttaa merkittäviä taloudellisia sekä ympäristöön liittyviä ja terveydellisiä kustannuksia. Tästä syystä komitea vaatii järjestelmällisiä vaikutustenarviointeja, joissa ei arvioida ainoastaan teknisten ratkaisujen kilpailukykyä vaan myös vaikutuksia ympäristöön ja terveyteen. ETSK pitää tärkeänä myös, että arvioidaan teknisten ratkaisujen vaikutukset taloudellisen toiminnan ja työpaikkojen luomiseen. ETSK katsoo, että energian varastointiin liittyviä jäsenvaltioiden säännöksiä on tarpeen yhdenmukaistaa. ETSK kehottaa myös aloittamaan Euroopassa julkisen keskustelun energiasta (nk. eurooppalaisen energiavuoropuhelun), jotta kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta kokonaisuudessaan ottavat energia-alan siirtymän asiakseen ja voivat punnita energian varastointitekniikoihin liittyviä tulevaisuuden vaihtoehtoja (8). Akkujen merkintöjen laatu edistää tätä.

3.14.

 Taloudellinen haaste on merkittävä: komission arvion mukaan akkujen maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 14-kertaiseksi verrattuna vuoden 2018 tasoon, ja EU:n osuuden tästä kysynnästä odotetaan olevan 17 prosenttia. Litiumakkujen määrä 700-kertaistuu vuosina 2020–2040.

3.15.

 Jotta voidaan arvioida uuden lainsäädännön täytäntöönpanon vaikutusta työpaikkoihin ja osaamistarpeisiin, asetusehdotuksessa hyödynnetään kahta tutkimusta, joista yhden on julkaissut CEPS (9) ja toisen RREUSE (10), sekä EU:n akkualan yhteenliittymän tekemää työtä.

3.16.

 CEPSin tutkimuksessa arvioidaan, että akkujen keräyksen ja kierrätyksen kehittäminen vaikuttaa suorien ja välillisten työpaikkojen luomiseen: kierrätysasteen ollessa 55 % noin 850 työpaikkaa ja kierrätysasteen ollessa 75 % noin 5 500 työpaikkaa.

3.17.

 Sen sijaan RREUSE-järjestön tutkimuksen mukaan akkujen korjaaminen ja uudelleenkäyttö luo 5–10 kertaa enemmän kokoaikatyötä vastaavia työpaikkoja kuin keräys ja kierrätys, mikä herättää kysymyksen niiden toimenpiteiden poliittisista haasteista, joilla edistetään keräystä ja kierrätystä akkujen korjaamisen ja uudelleenkäytön sijaan.

3.18.

 Osaamisvaje koskee pääasiassa akkujen ekologista suunnittelua niiden kestävyyden ja parhaan mahdollisen käytön optimoimiseksi.

3.19.

 Jotta investointeja kestävien akkujen tuotantokapasiteettiin voidaan parantaa sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien riskien valossa, on tarpeen saattaa akkuihin liittyvät hankkeet EU:n kestävien toimintojen luokitusjärjestelmän (11) mukaisiksi InvestEU-ohjelma huomioon ottaen.

4.   Erityistä

4.1.

 ETSK kehottaa määrittelemään tarkemmat ja toimivammat hallinto- ja täytäntöönpanojärjestelyt ja -välineet kaikkien uudessa asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden tosiallisista ja tehokasta toteuttamista varten.

4.2.

 ETSK ehdottaakin, että näihin haasteisiin vastattaisiin tarkistamalla (2005 annetun ja vuonna 2018 tarkistetun) kemikaaleja koskevan EU:n Reach-asetuksen täytäntöönpanosta vastaavan, Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) roolia siten, että se vastaisi myös akkujen kestävyyttä koskevassa uudessa asetuksessa vahvistettujen uusien normien ja sääntöjen rekisteröinnistä, arvioinnista, seurannasta ja valvonnasta.

4.3.

 Kestäväpohjaisen akkualan kehittämisen on vastattava EU:n työterveys- ja työturvallisuusnormien noudattamisen ongelmaan, joka liittyy niiden työntekijöiden suojeluun, jotka ovat kosketuksissa akkujen ja teollisuusakuissa tai ajoneuvojen akuissa käytettävien kierrätettävien raaka-aineiden kanssa. Bilbaossa sijaitseva Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) on tehnyt asiasta tutkimuksia, jotka on otettava huomioon, jotta asetuksessa voidaan antaa asianmukaiset säännökset. ETSK ehdottaakin myös EU-OSHAn roolin vahvistamista.

4.4.

 Mitä tulee akkujen hankintaketjun seurantaa ja Euroopan komission alaisuudessa toimivaa riippumatonta tarkastus-, seuranta- ja valvontajärjestelmää koskevien asianmukaisten selvitysperiaatteiden soveltamiseen OECD:n ohjeissa (12) vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, ETSK kehottaa noudattamaan tällaisen seurantajärjestelmän toteuttamisessa täyttä avoimuutta.

4.5.

 Kun otetaan huomioon työpaikkoihin ja osaamiseen liittyvät haasteet, joita asetuksen mukaiset toimenpiteet kestäväpohjaisen eurooppalaisen akkuteollisuuden kehityksen edistämiseksi tuovat mukanaan, ETSK ehdottaa, että laajennetaan ja vahvistetaan Cedefopin sekä asiaankuuluvien Euroopan toimialakohtaisten (sähkö, metallurgia, kemianteollisuus, kaivannaisteollisuus jne.) työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun neuvottelukomiteoiden roolia tällä alalla pyrittäessä oikeudenmukaiseen siirtymään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Jäsenvaltioiden ammatillisten oppilaitosten on toteutettava asianmukaisia koulutushankkeita opetusohjelmissaan, jotta voidaan varmistaa koulutettujen työntekijöiden saatavuus kestäväpohjaisessa eurooppalaisessa akkuteollisuudessa.

4.6.

 Osana Euroopan komission osaamissopimusaloitetta on käynnistetty ALBATTS-hanke (Alliance for Qualifications and batteries technology training), DRIVES-hanke (Development and Research on Innovative Vocational Educational) ja COSME-ohjelma (yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva monivuotinen ohjelma). ETSK pitää erityisen tärkeänä sellaisten koulutushankkeiden suunnittelemista ja toteuttamista, jotka liittyvät uusiin ekologisen suunnittelun taitoihin sekä akkujen korjaamisen, kunnostuksen ja kierrätyksen edellyttämiin diagnosointitaitoihin. Työmarkkinaosapuolten tulisi osallistua hankkeisiin aktiivisesti, ja niitä tulisi toteuttaa yhteistyössä mahdollisten kansallisten järjestelmien tai asiaan suoraan liittyvien työmarkkina-alueiden kanssa.

Tutkimusta ja innovointia tarvitaan tuotteiden ja prosessien kestävyyden, laadun ja turvallisuuden parantamiseksi sekä kustannusten vähentämiseksi. Akkujen tutkimus ja kehittäminen on asetettava välittömästi etusijalle noudattaen kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka koskee akkujen koko arvoketjua, ja ajan mittaan on tehtävä jatkuvasti merkittäviä investointeja, jotka kattavat sekä lyhyen että pitkän aikavälin tutkimusprioriteetit.

4.7.

 Akuilla ja vedyllä on energian varastoinnissa toisiaan täydentävät tehtävät. Tavoitteena on maksimoida näiden kahden teknisen ratkaisun väliset synergiat.

4.8.

 Uusien digitaaliteknologioiden odotetaan nopeuttavan kehitystä akkualalla: tämä ulottuu materiaalien nopeammasta kehittämisestä aina akkujärjestelmien monialaisen käytön optimointiin energiaverkon tukemiseksi.

4.9.

 Kierrätys, kunnostaminen ja uudelleenkäyttö mahdollistavat arvoketjun alkupään turvaamisen. Ekologista suunnittelua koskevan tutkimus-ja kehittämistyön tukeminen on olennaisen tärkeää. ETSK ehdottaa, että tämä toteutetaan Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen (IPCEI) muodossa. Olisi kehitettävä asiantuntemusta akkujen hyödyntämisen optimoimiseksi suuntaamalla toimintaa mahdollisuuksien mukaan niiden kunnostamiseen, uusiokäyttöön tai niiden osien parempaan hyödyntämiseen ja toteutettava ympäristön kannalta mahdollisimman suotuisia prosesseja. Samalla olisi varmistettava työntekijöiden turvallisuus ja pyrittävä taloudelliseen malliin, joka mahdollistaa tämän toiminnan jatkumisen Euroopassa. On erityisesti otettava käyttöön kilpailukykyisiä teollisia prosesseja, joissa voidaan tuottaa akkuja varten laadukkaita materiaaleja kierrättämällä. Lisäksi on tuettava entistä enemmän suljetun kierron pohjalta yhdennetysti toimivia yrityksiä.

4.10.

 ETSK ehdottaa hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevien EU:n sitoumusten mukaisesti (välitavoitteena kasvihuonekaasupäästöjen 55 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä), että otetaan pikaisesti käyttöön ylärajat akkujen valmistukseen ja alkupään materiaalitoimituslogistiikkaan liittyvälle hiilijalanjäljelle (heinäkuu 2027 on liian myöhäinen ajankohta Eurooppa-neuvoston 11. joulukuuta 2020 asettamien tavoitteiden kannalta). Komission olisi myös myönnettävä lisää resursseja akkualan hiilijalanjäljen seurantavälineiden nopeaa kehittämistä ja käyttöönottoa varten. Strategiset materiaalit akkuja varten on pyrittävä ensisijaisesti hankkimaan (kaupunki- tai luonnon)kaivoksista, jotka sijaitsevat markkinoilla, joilla akkuja valmistetaan ja kierrätetään. Nämä toimenpiteet auttavat osaltaan yksinkertaistamaan ja minimoimaan logistiikkavirtoja. Akkujen valmistus on ratkaisevassa asemassa niiden hiilijalanjäljen kannalta, ja asetuksella on edistettävä vähän sähköä kuluttavia prosesseja ja asetettava etusijalle vähähiilisten sähkölähteiden käyttö.

4.11.

 ETSK katsoo, että on otettava käyttöön tuottajavastuu, joka sopii yhteen ekologisen suunnittelun edistämisen kanssa ja erityisesti sen kanssa, että kannustetaan suunnittelemaan akkuja niin, että voidaan helpottaa niiden jälkiasennusta, uudelleenvalmistusta ja uudelleenkäyttöä. Tämä liittyy akkujen uusiokäyttöön, jota olisi edistettävä. Tässä yhteydessä on tarpeen erottaa toisistaan akkujen käyttöiän päättyminen ja niitä käyttävien laitteiden käyttöiän päättyminen niin, että akut eivät päädy oletusarvoisesti jätteeksi, kun laite, jossa niitä käytetään, saavuttaa elinkaarensa pään. Kun akku tai sitä käyttävä laite saavuttaa oletetun elinkaarensa pään, on tuottajan vastuulla osoittaa, että akku on luokiteltava jätteeksi. Tätä varten on tehtävä arviointi tai testejä ja osoitettava tarkoitusta varten laaditussa asiakirjassa, että nykyinen teknologia ja mahdolliset soveltamisalat huomioon ottaen on teknisesti mahdotonta käyttää akkua uudelleen jälkiasennettuna tai uudelleenvalmistettuna kyseissä markkinaolosuhteissa. Käyttöiän päättymisen lisäksi tulisi ottaa käyttöön ”käytön loppumisen” käsite akkujen uudelleenkäytön, kunnostamisen tai uusiokäytön ja kierrätyksen edistämiseksi. Tämä edellyttää, että uuteen asetukseen sisällytetään nämä uudet toimijat ja toimet.

Bryssel 24. maaliskuuta 2021.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1)  EUVL C 353, 18.10.2019, s. 102.

(2)  EUVL C 364, 28.10.2020, s. 108.

(3)  EUVL C 282, 20.8.2019, s. 51.

(4)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 254.

(5)  https://circulareconomy.europa.eu/platform/en

(6)  EUVL C 262, 25.7.2018, s. 75.

(7)  EUVL C 364, 28.10.2020, s. 94.

(8)  EUVL C 383, 17.11.2015, s. 19.

(9)  CEPS: Drabik E. and Rizos V., Prospects for electric vehicle batteries in a circular economy, 2018.

(10)  RREUSE: Briefing on job creation potential in the re-use sector, 2015.

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2020/852, annettu 18. kesäkuuta 2020.

(12)  OECD (2018), OECD Due Diligence Guidance for Responsible Business Conduct.

Top