Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 52020AR3164

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta: ”Unionin pelastuspalvelumekanismin tehostaminen”

COR 2020/03164

OJ C 440, 18.12.2020, p. 150–159 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

18.12.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/150

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta: ”Unionin pelastuspalvelumekanismin tehostaminen”

(2020/C 440/23)

Esittelijä:

Alberto CIRIO (IT, EPP) Piemonten aluehallituksen puheenjohtaja

Viiteasiakirja:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta

COM(2020) 220 final

I   MUUTOSEHDOTUKSET

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta,

COM(2020) 220 final

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 2 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(2)

Samalla, kun tunnustetaan jäsenvaltioiden ensisijainen vastuu luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisystä ja niihin varautumisesta ja reagoimisesta, unionin mekanismilla edistetään jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(2)

Samalla, kun tunnustetaan jäsenvaltioiden ja niiden alueviranomaisten ensisijainen vastuu luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisystä ja niihin varautumisesta ja reagoimisesta, unionin mekanismilla ja eritoten pelastuspalvelumekanismi rescEU:ella edistetään jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti täydentämällä jäsenvaltioiden ja alueiden nykyisiä valmiuksia sekä varmistamalla entistä tehokkaampi varautuminen ja reagointi siellä, missä valtio-, alue- ja paikallistason valmiudet eivät ole riittävät .

Perustelu

On tärkeää tunnustaa, että valmiuksissa on eroja paitsi jäsenvaltioiden myös alueiden välillä. EU:n täydentävät toimet olisi siksi suunniteltava sellaisen eriytetyn toimintamallin pohjalta, jossa otetaan huomioon aluetason erilaiset tarpeet.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 6 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(6)

Jotta voidaan parantaa ennaltaehkäisyyn ja varautumiseen liittyvää suunnittelua, unionin olisi edelleen edistettävä investointeja katastrofien ehkäisyyn eri aloilla sekä kokonaisvaltaisia riskinhallintaan liittyviä toimintatapoja, joilla tuetaan ennaltaehkäisyä ja varautumista, ottaen huomioon useita riskejä kattava lähestymistapa ja ekosysteemilähtöinen lähestymistapa sekä ilmastonmuutoksen todennäköiset vaikutukset, tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien tiedeyhteisöjen ja keskeisten talouden toimijoiden kanssa. Tätä varten monialaiset ja kaikki riskit kattavat lähestymistavat olisi asetettava etusijalle. Niiden olisi perustuttava unionin laajuisiin kriisinsietokykyä koskeviin tavoitteisiin, ja ne olisi otettava huomioon valmiuksien ja varautumisen perusmääritelmässä . Komission tarkoituksena on tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa määriteltäessä unionin laajuisia kriisinsietokykyä koskevia tavoitteita.

(6)

Jotta voidaan parantaa ennaltaehkäisyyn ja varautumiseen liittyvää suunnittelua, unionin olisi edelleen edistettävä investointeja katastrofien ehkäisyyn eri aloilla sekä kokonaisvaltaisia riskinhallintaan liittyviä toimintatapoja, joilla tuetaan ennaltaehkäisyä ja varautumista, ottaen huomioon useita riskejä kattava lähestymistapa ja ekosysteemilähtöinen lähestymistapa sekä ilmastonmuutoksen todennäköiset vaikutukset, tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien tiedeyhteisöjen ja keskeisten talouden toimijoiden kanssa. Tätä varten monialaiset ja kaikki riskit kattavat lähestymistavat olisi asetettava etusijalle. Niiden olisi perustuttava EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden erilaisiin tarpeisiin, jotta voidaan vahvistaa niiden valmiuksia ja parantaa EU:n yleistä kriisinsietokykyä ja varautumista . Komission tarkoituksena on tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueyhteisöjen kanssa määriteltäessä unionin laajuisia kriisinsietokykyä koskevia tavoitteita.

Perustelu

EU:n toimet on eriytettävä, ja niissä on otettava huomioon EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden erilaiset valmiudet.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 8 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(8)

Koska kyseessä on operaatiokeskus, joka on toiminnassa vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa ja jolla on valmiudet seurata ja tukea erityyppisissä hätätilanteissa toteutettavia operaatioita unionissa ja sen ulkopuolella reaaliaikaisesti, hätäavun koordinointikeskusta (ERCC) olisi vahvistettava edelleen. Tähän olisi sisällyttävä hätäavun koordinointikeskuksen tehostettu koordinointi jäsenvaltioiden kansallisten kriisijärjestelmien ja pelastuspalveluviranomaisten sekä muiden asiaankuuluvien unionin elinten kanssa. Hätäavun koordinointikeskuksen työtä tukee tieteellinen asiantuntemus, mukaan lukien Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen tarjoama asiantuntemus.

(8)

Koska kyseessä on operaatiokeskus, joka on toiminnassa vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa ja jolla on valmiudet seurata ja tukea erityyppisissä hätätilanteissa toteutettavia operaatioita unionissa ja sen ulkopuolella reaaliaikaisesti, hätäavun koordinointikeskusta (ERCC) olisi vahvistettava edelleen. Tähän olisi sisällyttävä hätäavun koordinointikeskuksen tehostettu koordinointi jäsenvaltioiden kansallisten ja aluekohtaisten kriisijärjestelmien ja pelastuspalveluviranomaisten sekä muiden asiaankuuluvien unionin elinten kanssa. Hätäavun koordinointikeskuksen työtä tukee tieteellinen asiantuntemus, mukaan lukien Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen tarjoama asiantuntemus.

Perustelu

Jäsenvaltioiden sisäiset yhteydet ja tiettyjen hätätilanteiden luonne saattavat edellyttää, erityisesti tietämyksen ja koulutuksen osalta, yhteydenpitoa myös aluekohtaisiin kriisitoimintajärjestelmiin.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 9 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

(9 a)

Unionin pelastuspalvelumekanismia ja rescEU:ta olisi kehitettävä siten, että unioni voi terveyskriisien ohella reagoida tehokkaasti monenlaisiin hätätilanteisiin. Esimerkiksi ilmastonmuutos aiheuttaa yhä enemmän luonnonkatastrofeja, kuten tulipaloja tai tulvia. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että unionin pelastuspalvelumekanismissa on myös riittävät valmiudet reagoida luonnonkatastrofeihin.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 11 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(11)

rescEU:n valmiuksia, joita jäsenvaltiot ovat hankkineet, vuokranneet tai liisanneet tai jotka ne ovat muulla tavalla hankkineet sopimuksella, voitaisiin käyttää kansallisiin tarkoituksiin, mutta ainoastaan silloin, kun niitä ei käytetä tai tarvita unionin mekanismin avustusoperaatioihin.

(11)

rescEU:n valmiuksia, joita komissio tai jäsenvaltiot ovat hankkineet, vuokranneet tai liisanneet tai jotka ne ovat muulla tavalla hankkineet sopimuksella, voitaisiin käyttää kansallisiin tarkoituksiin, mutta ainoastaan silloin, kun niitä ei käytetä tai tarvita unionin mekanismin avustusoperaatioihin.

Perustelu

RescEU:n resurssien saatavuus kansalliseen käyttöön ei saisi riippua siitä, ovatko ne komission vai jäsenvaltioiden ostamia, vuokraamia, liisaamia tai muutoin hankkimia.

Muutosehdotus 6

1 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(2)

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

(2)

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

 

c)

lisätään 5 kohta seuraavasti:

”5.   Komissio määrittää unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet ennaltaehkäisy- ja varautumistoimien tukemiseksi. Katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevilla tavoitteilla on varmistettava yhteinen lähtökohta yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi ja sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi vaikutuksiltaan huomattavan katastrofin ketjureaktiovaikutusten varalta. Tavoitteiden on perustuttava tulevaisuuteen suuntautuviin skenaarioihin, joissa otetaan huomioon muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset katastrofiriskiin, tiedot aiemmista tapahtumista ja monialainen vaikutusanalyysi kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.

 

c)

lisätään 5 kohta seuraavasti:

”5.   Komissio määrittää unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet ennaltaehkäisy- ja varautumistoimien tukemiseksi jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueyhteisöjä kuullen . Katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevilla tavoitteilla on varmistettava yhteinen lähtökohta yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi ja sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi vaikutuksiltaan huomattavan katastrofin ketjureaktiovaikutusten varalta. Tavoitteiden on perustuttava tulevaisuuteen suuntautuviin skenaarioihin, joissa otetaan huomioon muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset katastrofiriskiin, tiedot aiemmista tapahtumista ja monialainen vaikutusanalyysi kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.

 

 

Siirretään komissiolle valta antaa tarvittaessa delegoituja säädöksiä 30 artiklan mukaisesti unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevien tavoitteiden määrittämiseksi ;”

 

 

Komissio ehdottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevien unionin tavoitteiden hyväksymisestä. ”

Perustelu

On olennaisen tärkeää varmistaa, että yleisiä ja unionin tason tavoitteita kehitetään ja määritellään yhteistyössä valtiotason ja sitä alempien tasojen edustajien kanssa.

Asiaan liittyville hyväksymisasiakirjoille olisi saatava tavoitteita koskevan yhteisymmärryksen ilmentämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntä.

Muutosehdotus 7

1 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(3)

Korvataan artikla 7 seuraavasti:

(3)

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

 

”7 artikla

Hätäavun koordinointikeskus

 

”7 artikla

Hätäavun koordinointikeskus

 

1.   Perustetaan hätäavun koordinointikeskus (ERCC). Hätäavun koordinointikeskus huolehtii ympärivuorokautisesta toimintavalmiudestaan seitsemänä päivänä viikossa, ja se palvelee jäsenvaltioita ja komissiota unionin mekanismin tavoitteiden saavuttamisessa.

 

1.   Perustetaan hätäavun koordinointikeskus (ERCC). Hätäavun koordinointikeskus huolehtii ympärivuorokautisesta toimintavalmiudestaan seitsemänä päivänä viikossa, ja se palvelee jäsenvaltioita ja komissiota unionin mekanismin tavoitteiden saavuttamisessa.

 

Hätäavun koordinointikeskuksen tehtävänä on erityisesti koordinoida , seurata ja tukea reaaliaikaisesti hätätilanteissa toteutettavaa avustustoimintaa unionin tasolla. Hätäavun koordinointikeskus tekee tiivistä yhteistyötä kansallisten kriisijärjestelmien, pelastuspalveluviranomaisten sekä asiaankuuluvien unionin elinten kanssa .

 

Hätäavun koordinointikeskuksen tehtävänä on erityisesti seurata ja tukea reaaliaikaisesti hätätilanteissa toteutettavaa avustustoimintaa unionin tasolla. Hätäavun koordinointikeskus antaa tukeaan valtiollisille ja tarvittaessa aluekohtaisille kriisijärjestelmille, pelastuspalveluviranomaisille sekä asiaankuuluville unionin elimille .

 

2.   Hätäavun koordinointikeskus voi hyödyntää operatiivisia ja analyyttisiä sekä seuranta-, tiedonhallinta- ja viestintävalmiuksia monenlaisiin hätätilanteisiin vastaamiseksi unionissa ja sen ulkopuolella.”

 

2.   Hätäavun koordinointikeskus voi hyödyntää logistisia ja analyyttisiä sekä seuranta-, tiedonhallinta- ja viestintävalmiuksia palvellakseen kansallisia kriisinhallintajärjestelmiä unionissa ja sen ulkopuolella.”

Perustelu

Hätäavun koordinointikeskuksen olisi helpotettava ja tuettava valtiollisten – ja tarvittaessa – aluekohtaisten kriisinhallintajärjestelmien toimintaa välttäen päällekkäisyyksiä, jotka saattaisivat aiheuttaa sekaannusta hätätoimenpiteiden vastuukysymyksistä.

Muutosehdotus 8

1 artiklan 6 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(6)

Korvataan 10 artikla seuraavasti:

(6)

Korvataan 10 artikla seuraavasti:

 

”10 artikla

Katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskeva suunnittelu

 

”10 artikla

Katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskeva suunnittelu

 

1.   Komissio ja jäsenvaltiot työskentelevät yhdessä parantaakseen monialaista suunnittelua, joka koskee selviytymistä luonnon ja ihmisen aiheuttamista katastrofeista, joilla todennäköisesti on ylikansallisia vaikutuksia, ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset mukaan lukien. Katastrofien ennaltaehkäisyä ja katastrofiapua koskevaan suunnitteluun on sisällyttävä sellaisten katastrofivalmiutta koskevien skenaarioiden laatiminen unionin tasolla, jotka perustuvat 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisiin riskinarviointeihin sekä 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiseen yleiskatsaukseen riskeistä, 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiseen katastrofeihin liittyvään riskinhallintasuunnitteluun, 6 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaiseen katastrofeista johtuvia vahinkoja koskevien tietojen keruuseen sekä voimavarojen kartoitukseen ja avustusvalmiuksien käyttöönottoa koskevien suunnitelmien laatimiseen, ottaen huomioon 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet.

 

1.   Komissio ja jäsenvaltiot työskentelevät paikallis- ja alueyhteisöjä kuullen yhdessä parantaakseen monialaista suunnittelua, joka koskee selviytymistä luonnon ja ihmisen aiheuttamista katastrofeista, joilla todennäköisesti on ylikansallisia vaikutuksia, ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset mukaan lukien. Katastrofien ennaltaehkäisyä ja katastrofiapua koskevaan suunnitteluun on sisällyttävä sellaisten katastrofivalmiutta koskevien skenaarioiden laatiminen unionin tasolla, jotka perustuvat 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisiin riskinarviointeihin sekä 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiseen yleiskatsaukseen riskeistä, 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiseen katastrofeihin liittyvään riskinhallintasuunnitteluun, 6 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaiseen katastrofeista johtuvia vahinkoja koskevien tietojen keruuseen sekä voimavarojen kartoitukseen ja avustusvalmiuksien käyttöönottoa koskevien suunnitelmien laatimiseen, ottaen huomioon 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet.

 

2.   [– –]”;

 

2.   [– –]”;

Perustelu

On olennaisen tärkeää varmistaa, että katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden suunnitteluun ja skenaarioiden kehittämiseen osallistetaan myös alue- ja paikallistasot, joita asia välittömimmin koskee.

Muutosehdotus 9

1 artiklan 8 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(8)

Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

(8)

Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

 

a)

Korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

 

a)

Korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

 

 

”2.   [– –]

 

 

”2.   [– –]

 

 

3.   Komissio tai jäsenvaltiot hankkivat, vuokraavat tai liisaavat rescEU:n valmiuksia ja/tai muulla tavalla hankkivat niitä sopimuksella. Komissio voi ostaa, vuokrata tai liisata rescEU:n valmiuksia ja/tai muulla tavoin hankkia niitä sopimuksella, jotta voidaan varastoida ja jakaa tarvikkeita tai tarjota palveluja jäsenvaltioille, soveltaen hankintamenettelyjä unionin varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti. Kun jäsenvaltiot hankkivat, vuokraavat tai liisaavat rescEU:n valmiuksia tai muulla tavoin hankkivat niitä sopimuksella, komissio voi myöntää jäsenvaltioille suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöjä.

 

 

3.   Komissio tai jäsenvaltiot hankkivat, vuokraavat tai liisaavat rescEU:n valmiuksia ja/tai muulla tavalla hankkivat niitä sopimuksella. Komissio voi ostaa, vuokrata tai liisata rescEU:n valmiuksia ja/tai muulla tavoin hankkia niitä sopimuksella, jotta voidaan varastoida ja jakaa tarvikkeita tai tarjota palveluja jäsenvaltioille, soveltaen hankintamenettelyjä unionin varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti. Jos komissio hankkii rescEU:n valmiuksia, ne säilyvät komission omistuksessa silloinkin, kun ne jaetaan jäsenvaltioille, lukuun ottamatta tapauksia, joissa niitä ei voi käyttää uudelleen. Kun jäsenvaltiot hankkivat, vuokraavat tai liisaavat rescEU:n valmiuksia tai muulla tavoin hankkivat niitä sopimuksella, komissio voi myöntää jäsenvaltioille suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöjä.

 

 

Komissio ja kaikki jäsenvaltiot voivat halutessaan osallistua varainhoitoasetuksen 165 artiklan mukaisesti toteutettavaan yhteishankintamenettelyyn hankkiakseen rescEU:n valmiuksia.

 

 

Komissio ja kaikki jäsenvaltiot voivat halutessaan osallistua varainhoitoasetuksen 165 artiklan mukaisesti toteutettavaan yhteishankintamenettelyyn hankkiakseen rescEU:n valmiuksia.

 

 

rescEU:n valmiudet ovat niiden jäsenvaltioiden hallussa, jotka hankkivat, vuokraavat tai liisaavat tai muulla tavalla hankkivat sopimuksella kyseisiä valmiuksia. Unionin selviytymiskykyä voidaan parantaa siten, että rescEU:n valmiudet, jotka komissio hankkii, vuokraa tai liisaa tai muulla tavalla hankkii sopimuksella, sijoitetaan strategisesti etukäteen unionin sisällä. Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa rescEU:n valmiuksia, joita komissio hankkii, vuokraa tai liisaa tai muulla tavalla hankkii sopimuksella, voitaisiin sijoittaa myös kolmansiin maihin asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen hallinnoimien luotettavien verkostojen kautta.”

 

 

rescEU:n valmiudet ovat niiden jäsenvaltioiden hallussa, jotka hankkivat, vuokraavat tai liisaavat tai muulla tavalla hankkivat sopimuksella kyseisiä valmiuksia. Unionin selviytymiskykyä voidaan parantaa siten, että rescEU:n valmiudet, jotka komissio hankkii, vuokraa tai liisaa tai muulla tavalla hankkii sopimuksella, sijoitetaan strategisesti etukäteen unionin sisällä. Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa rescEU:n valmiuksia, joita komissio hankkii, vuokraa tai liisaa tai muulla tavalla hankkii sopimuksella, voitaisiin sijoittaa myös kolmansiin maihin asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen hallinnoimien luotettavien verkostojen kautta.”

Perustelu

Näin varmistetaan, että resurssit jaetaan Euroopan komission arvion mukaan niitä eniten tarvitseville alueille Euroopassa.

Muutosehdotus 10

1 artiklan 14 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Korvataan 20 a artikla seuraavasti:

Korvataan 20 a artikla seuraavasti:

”20 a artikla

Näkyvyys ja huomionosoitukset

”20 a artikla

Näkyvyys ja huomionosoitukset

1.   Unionin rahoituksen saajien sekä apua saaneiden on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

1.   Unionin rahoituksen saajien sekä apua saaneiden on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

Tämän päätöksen nojalla annetun avun tai rahoituksen on tuotettava asianmukaista näkyvyyttä. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että unionin mekanismista rahoitettuja operaatioita koskevassa julkisessa viestinnässä

Tämän päätöksen nojalla annetun avun tai rahoituksen on tuotettava asianmukaista näkyvyyttä. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että unionin mekanismista rahoitettuja operaatioita koskevassa julkisessa viestinnässä

—

on asianmukaiset viittaukset unionin mekanismiin,

—

on asianmukaiset viittaukset unionin mekanismiin,

—

toteutetaan unionin mekanismista rahoitettujen tai yhteisrahoitettujen valmiuksien visuaalinen brändäys,

—

toteutetaan unionin mekanismista rahoitettujen tai yhteisrahoitettujen valmiuksien visuaalinen brändäys,

—

toteutetaan toimia unionin tunnuksella,

—

toteutetaan toimia unionin tunnuksella,

—

tiedotetaan ennakoivasti unionin tuesta kansallisille tiedotusvälineille ja sidosryhmille sekä jäsenvaltioiden omilla viestintäkanavilla,

—

tiedotetaan ennakoivasti unionin tuesta kansallisille tiedotusvälineille ja sidosryhmille sekä jäsenvaltioiden omilla viestintäkanavilla,

—

tuetaan operaatioita koskevia komission viestintätoimia.

—

tuetaan operaatioita koskevia komission viestintätoimia.

2.   Komissio toteuttaa viestintä- ja tiedotustoimia, jotka koskevat tätä päätöstä ja sen toimia ja tuloksia. Tätä päätöstä varten osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevia komission tiedotustoimia sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

2.   Komissio toteuttaa viestintä- ja tiedotustoimia, jotka koskevat tätä päätöstä ja sen toimia ja tuloksia. Tätä päätöstä varten osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevia komission tiedotustoimia sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

3.   Komissio myöntää mitaleja tunnustuksen ja arvostuksen osoituksena unionin mekanismiin liittyvästä pitkäaikaisesta sitoutumisesta ja poikkeuksellisesta toiminnasta.”

3.   Komissio myöntää mitaleja tunnustuksen ja arvostuksen osoituksena unionin mekanismiin liittyvästä pitkäaikaisesta sitoutumisesta ja poikkeuksellisesta toiminnasta.

 

4.     Kun rescEU:n valmiuksia käytetään 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin tarkoituksiin, jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien on ilmaistava näiden valmiuksien alkuperä ja varmistettava kyseisten valmiuksien hankkimiseen käytetyn unionin rahoituksen näkyvyys. ”

Perustelu

On tärkeää varmistaa EU:n toimien näkyvyys kriisiaikoina. Covid-19-kriisi on osoittanut, että kriisiaikoina valeuutiset voivat levitä laajalti.

Muutosehdotus 11

1 artiklan 15 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

muutetaan 21 artikla seuraavasti:

muutetaan 21 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan g alakohta seuraavasti:

”g)

selviytymiskykyä koskevaan suunnittelun kehittäminen unionin mekanismin puitteissa 10 artiklan mukaisesti.”

a)

Korvataan 1 kohdan g alakohta seuraavasti:

”g)

selviytymiskykyä koskevaan suunnittelun kehittäminen unionin mekanismin puitteissa 10 artiklan mukaisesti.”

b)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

b)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

 

”3.   Edellä 1 kohdan j alakohdassa tarkoitettuun toimeen myönnettävä rahoitustuki kattaa kaikki kustannukset, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että rescEU:n valmiudet ovat käytettävissä ja otettavissa käyttöön unionin mekanismin puitteissa tämän kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Tukikelpoisten kustannusten luokat, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että rescEU:n valmiudet ovat käytettävissä ja otettavissa käyttöön, vahvistetaan liitteessä I a.

 

”3.   Edellä 1 kohdan j alakohdassa tarkoitettuun toimeen myönnettävä rahoitustuki kattaa kaikki kustannukset, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että rescEU:n valmiudet ovat käytettävissä ja otettavissa käyttöön unionin mekanismin puitteissa tämän kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Tukikelpoisten kustannusten luokat, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että rescEU:n valmiudet ovat käytettävissä ja otettavissa käyttöön, vahvistetaan liitteessä I a.

 

Siirretään komissiolle valta antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tukikelpoisten kustannusten luokkia koskevaa liitettä I a.

 

Siirretään komissiolle valta antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tukikelpoisten kustannusten luokkia koskevaa liitettä I a.

 

Tässä kohdassa tarkoitettu rahoitustuki voidaan panna täytäntöön monivuotisilla työohjelmilla. Jos toimet kestävät yli vuoden, talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin maksueriin.”

 

Tässä kohdassa tarkoitettu rahoitustuki voidaan panna täytäntöön monivuotisilla työohjelmilla. Jos toimet kestävät yli vuoden, talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin maksueriin.”

c)

Poistetaan 4 kohta.

 

Perustelu

Myös tämäntyyppisten riskien käsittelystä aiheutuvat kustannukset olisi edelleen katettava unionin rahoitustuella.

II   POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

1.

 uudistaa kehotuksensa vahvistaa merkittävästi EU:n hätätilanne- ja katastrofivalmiuksia valtakunnallisten ja paikallis- ja aluetason valmiustoimintarakenteiden myötävaikutuksella ja SEUT-sopimuksen 196 artiklassa vahvistettua toissijaisuusperiaatetta noudattaen.

2.

 kehottaa ottamaan paikallis- ja alueyhteisöt mukaan EU:n päätöksentekoprosessiin kaikilta osin, sillä ne ovat ensimmäisinä katastrofitilanteiden vaikutuspiirissä ja ensimmäinen hallintotaso, joka reagoi hätätilanteissa.

3.

 suhtautuu myönteisesti ehdotukseen laatia katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat unionin tavoitteet ennaltaehkäisy- ja varautumistoimien tueksi. Komitea korostaa kuitenkin, että tämä on tehtävä yhteistyössä jäsenvaltioiden lisäksi myös paikallis- ja alueyhteisöjen kanssa.

4.

 tukee EU:n välittömän ja pitkän aikavälin toimintakyvyn vahvistamista hätätilanteissa, kunhan operatiivinen johto pysyy paikallisten toimivaltaisten tahojen käsissä. Komitea korostaa kuitenkin, että tarvitaan lisää joustavuutta myös rescEU:n voimavarojen käyttöön ottamiseksi, jotta on mahdollista reagoida tehokkaasti terveyskriisien lisäksi myös muihin laajamittaisiin hätätilanteisiin.

5.

 panee tyytyväisenä merkille, että rescEU:n määrärahoja on lisätty 1,9 miljardilla eurolla uuden Next Generation EU -elpymisvälineen puitteissa, mikä tarkoittaa, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen (2021–2027) kokonaismäärärahat sitä varten ovat 3 miljardia euroa. EU:n talousarviosta onkin päästävä nopeasti sopimukseen ja se on hyväksyttävä ripeästi, jotta EU:lla olisi enemmän resursseja valmistautua tuleviin laajamittaisiin hätätilanteisiin ja reagoida niihin.

6.

 korostaa, että vaikka Next Generation EU on myönteinen väliaikainen ja kertaluonteinen lisäys, tarvitaan pitkän aikavälin sitoutumista ja voimistamista EU:n pelastuspalvelumekanismin ja sen välineiden, kuten rescEU:n ja eurooppalaisten lääkintäapujoukkojen, vahvistamiseksi edelleen.

7.

 on yhtä mieltä siitä, että komission olisi voitava myöntää rescEU:n varoja suoraan jäsenvaltioiden tukemiseksi vakavissa hätätilanteissa, koska tämä olisi omiaan keventämään jäsenvaltioiden taloudellista ja hallinnollista taakkaa ja antaisi EU:lle mahdollisuuden toimia nopeammin, jotta pystytään varmistamaan strategisten resurssien riittävä saatavuus, kun jäsenvaltioilta vaaditaan enemmän kuin mihin niiden valmiudet yltävät.

8.

 on yhtä mieltä siitä, että strategisten resurssien saatavuuden lisäksi hätätilanteessa tarvitaan riittävää logistiikkaa ja kuljetuskapasiteettia, monikäyttöiset ilma-alukset mukaan luettuina, jotta kyetään reagoimaan nopeasti ja antamaan kiireellistä apua.

Keskeiset viestit

9.

 viittaa Euroopan alueiden komitean vuosien 2020–2025 painopisteistä antamassa päätöslauselmassa ilmaisemaan sitoumukseen edistää ”koordinoituja EU:n toimia ja tukea valtakunnallisille ja paikallis- ja aluetason hätäapurakenteille, jotta voidaan reagoida tehokkaasti terveysuhkiin ja kriisitilanteisiin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti”.

10.

 palauttaa mieliin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 196 artiklan, jonka mukaan ”unioni kannustaa jäsenvaltioita keskinäiseen yhteistyöhön niiden järjestelmien tehostamiseksi, joilla on tarkoitus ehkäistä ennalta luonnon tai ihmisen aiheuttamia suuronnettomuuksia ja suojautua niiltä”.

11.

 pitää valitettavana, että covid-19-pandemialla on ollut laajamittaisia seurauksia, joihin ei pystytty varautumaan ennakolta, mutta katsoo, että se voidaan ratkaista vahvojen yhteistyö- ja vakauttamismekanismien avulla.

12.

 toteaa, että jokainen kriisi on EU:n ja sen jäsenvaltioiden solidaarisuuden koetinkivi, kuten nykyinen covid-19-pandemia on tuoreeltaan osoittanut, ja on paikallis- ja alueyhteisöjen edustajana vahvasti sitä mieltä, että tarvitaan koordinoituja Euroopan tason toimia aidon solidaarisuuden hengessä.

13.

 pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että unionin toimielimet ovat toimivaltansa puitteissa käynnistäneet voimakkaita toimenpiteitä ja aloitteita, joilla pyritään vastaamaan covid-19-kriisiin määrätietoisesti. Komitea katsoo, että on kiireellisesti luotava perusta Euroopan unionin selviytymis- ja palautumiskyvyn parantamiselle kaikilla tasoilla.

14.

 korostaa, että kuten nykyinen kriisi osoittaa, on äärimmäisen tärkeää tehostaa koordinointia jäsenvaltioiden välillä, kaikkien hallintotasojen välillä ja rajojen yli.

15.

 toteaa, että myös EU:n pelastuspalvelumekanismia on tarkasteltava covid-19-pandemian yhteydessä uudestaan. Nyt ehdotetuilla erityisillä muutoksilla ja tarkastelun tulosten avulla on pyrittävä parantamaan ja tehostamaan unionin mekanismia ja antamaan sekä EU:lle että jäsenvaltioille paremmat valmiudet valmistautua ja reagoida nopeasti ja tuloksekkaasti merkittäviin tuleviin kriiseihin. Tässä yhteydessä on kunnioitettava SEUT-sopimuksen mukaista toimivallan jakoa EU:n, jäsenvaltioiden, ja erityisesti paikallishallintotason, kesken.

16.

 vahvistaa, että on kehitettävä yhteinen hälytysjärjestelmä raja-alueilla, jotta varmistetaan yhdenmukaiset menettelyt ennaltaehkäisevää tiedotusta varten ja sovelletaan hätätilanteissa yhdessä sovittuja toimintatapoja. Lisäksi on luotava naapurimaiden yhteinen tietokanta, jotta voidaan yksilöidä vapaaehtoistyöntekijöiden käyttämät tarvikkeet, välineet ja laitteet, heidän erikoisalansa sekä välineiden sijainti ja se, miten kalustologistiikka hoidetaan (1).

17.

 on tietoinen siitä, että unionin pelastuspalvelumekanismin tärkeimmät osapuolet ovat jäsenvaltiot, mutta katsoo, että mekanismi kokonaisuudessaan hyötyisi siitä, että alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin ja olosuhteisiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

18.

 kehottaa keskittymään EU:n toimissa enemmän teknisen koulutusavun tarjoamiseen, jotta voidaan vahvistaa yhteisöjen itseapukapasiteettia ja siten parantaa niiden valmiuksia kiireellisen avun tarjoamiseen ja katastrofin hillitsemiseen (2).

19.

 vahvistaa, että on lisättävä verkko-opiskelun mahdollistavia alustoja, kuten EU:n pelastuspalvelumekanismiin liittyvää koulutusohjelmaa, ja parannettava pelastuspalvelua käsittelevien avointen verkkokurssien saatavuutta (3).

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen analyysi

Pelastuspalvelu kuuluu EU:n ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan, ja unioni ryhtyy toimiin tukeakseen, koordinoidakseen tai täydentääkseen jäsenvaltioiden toimia (SEUT-sopimuksen 196 artikla). Toissijaisuusperiaate pätee puheena olevaan alaan selvästi.

Ehdotuksen tarkoituksena on tehdä eräitä kohdennettuja muutoksia päätökseen, jonka nojalla Euroopan unioni tukee, koordinoi ja täydentää jäsenvaltioiden toimia pelastuspalvelun alalla. Pyrkimyksenä on luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisy ja niihin varautuminen sekä avustustoimet unionissa ja sen ulkopuolella.

Kuten covid-19-epidemian puhkeaminen on osoittanut, vakavissa hätätilanteissa, joiden laajuus ja ulottuvuus koskee koko Euroopan unionia, tarvitaan yhteistä, koordinoitua ja nopeaa toimintaa, jotta vältetään hajanainen, unionin toiminnan tuloksellisuutta heikentävä menettely. Riittävät resurssit on saatava nopeasti käyttöön kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, mikä edellyttää koordinoitua toimintaa unionin tasolla yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Bryssel 14. lokakuuta 2020.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1)  CDR 2018/6135.

(2)  CDR 2018/617.

(3)  CDR 2018/6135.

Top