Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 52020AE1431

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)” (COM(2020) 80 final – 2020/0036 (COD))

EESC 2020/01431

OJ C 364, 28.10.2020, p. 143–148 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

28.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 364/143

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)”

(COM(2020) 80 final – 2020/0036 (COD))

(2020/C 364/20)

Esittelijä:

Jan DIRX

Toinen esittelijä:

Tellervo KYLÄ-HARAKKA-RUONALA

Lausuntopyyntö

Euroopan parlamentti, 10.3.2020

neuvosto, 13.3.2020

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohta ja 304 artikla

Vastaava elin

Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö

Hyväksyminen jaostossa

29.6.2020

Hyväksytty täysistunnossa

16.7.2020

Täysistunnon numero

553

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

210/2/9

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 ETSK korostaa monien keskeisten EU:n toimielinten ja yksittäisten henkilöiden tavoin, että ilmastotoimet sekä koronaviruskriisiä seuraava talouden jälleenrakennus ja elpyminen voivat kulkea ja niiden on kuljettava käsi kädessä. Tämä voidaan toteuttaa elvyttämällä Euroopan taloutta siten, että edistetään tehokasta ja täysin kestäväpohjaista julkisten ja yksityisten investointien pakettia. ETSK pitää näin ollen ehdotusta eurooppalaisesta ilmastolaista yhtenä välineistä, joilla edistetään Euroopan talouden toivottua ja tarpeellista jälleenrakentamista.

1.2

 ETSK kannattaa sitä, että ilmastoneutraaliuteen pyritään EU:n tasolla eikä kunkin jäsenvaltion tasolla. Tämän toimintamallin etuna on se, että toimet voidaan jakaa optimaalisesti koko EU:ssa ottaen huomioon jäsenvaltioiden väliset olennaiset erot. ETSK on myös vakuuttunut siitä, että ilmastopolitiikalle saadaan eniten tukea, jos yleisenä tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä mahdollisimman paljon siten, että sosioekonomiset kustannukset ovat mahdollisimman alhaiset.

1.3

 ETSK kehottaa komissiota ottamaan koronaviruskriisin vaikutukset kaikilta osin huomioon, kun se arvioi vuoteen 2030 asetettua päästövähennystavoitetta ja valitsemaan vuoteen 2030 asetetun 55 prosentin vähimmäispäästövähennystavoitteen sekä esittämään vastaavia lainsäädäntöehdotuksia. ETSK tähdentää, että YK:n ympäristöohjelman (UNEP) raportin Emissions Gap Report 2019 mukaan Pariisin sopimuksessa asetetun 1,5 celsiusasteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää globaalisti vieläkin kunnianhimoisempaa vuoteen 2030 asetettua päästövähennystavoitetta.

1.4

 ETSK myöntää, että kaikkien on toteutettava lisätoimia, jotta asetettu ilmastoneutraaliustavoite saavutetaan vuonna 2050. Uusimmassa Eurobarometri-tutkimuksessa (ennen koronaviruskriisiä) havaittiin, että 92 prosenttia EU:n kansalaisista tukee EU:n ilmastoneutraaliustavoitetta. Jotta kansalaisten tuki säilytettäisiin, ilmastotoimia täytyy vauhdittaa talouden elpymisen ja jälleenrakentamisen rinnalla.

1.5

 ETSK kehottaa EU:ta toimimaan aloitteellisesti ja innostavasti marraskuulle 2020 siirretyssä Glasgow’n ilmastohuippukokouksessa ja sitä seuraavissa ilmastohuippukokouksissa, jotta voidaan sitouttaa ainakin kaikki tärkeimmät toimijat maailmanlaajuisesti pyrkimään tarmokkaasti kohti ilmastoneutraaliutta.

1.6

 Unionin ilmastoneutraaliustavoite saavutetaan vuoteen 2050 mennessä Euroopan tasolla vain, jos kaikki jäsenvaltiot osallistuvat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tinkimättä ja ajoissa. ETSK kannattaa näin ollen sitä, että komissio voi antaa jäsenvaltiolle suosituksia selkeiden ja avoimien arviointikriteerien perusteella, jos kyseisen jäsenvaltion toimenpiteet ovat ristiriidassa hillitsemistavoitteen kanssa tai ne eivät riitä varmistamaan, että sopeutumisessa edistytään.

1.7

 ETSK ehdottaa, että kaikki ilmastoneutraaliustavoitteeseen liittyvät toimenpide-ehdotusten tai lainsäädäntöehdotusten arviointiasiakirjat asetetaan julkisesti saataville heti arvioinnin päätyttyä.

1.8

 Komission ehdotus kattaa sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen että siihen sopeutumisen ”Pariisin sopimuksen 7 artiklan mukaisesti”, kuten asianmukaista on.

1.9

 ETSK ehdottaa – ilmastosopimusta käsittelevässä lausunnossaan ehdotetun mukaisesti – eurooppalaisen ilmastosopimuksen sidosryhmäfoorumin perustamista ”yhteiskunnan kaikkien osien” aktiivisen osallistumisen järjestämiseksi ja helpottamiseksi.

2.   Johdanto

2.1

 Nykyinen maailmanlaajuinen koronaviruskriisi (covid-19-kriisi) tekee jälleen kerran selväksi, kuinka haavoittuvaa elämä on maapallollamme. Vaikka koronaviruskriisi ja siitä johtuvat taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset on torjuttava kokonaan, on myös edelleen keskityttävä ehkäisemään ja tarvittaessa torjumaan muuta elämänlaatua uhkaavaa kehitystä, kuten ilmastonmuutosta ja biologisen monimuotoisuuden vähenemistä (1). Toisin sanoen, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) pääsihteeri Patricia Espinosa totesi ilmoittaessaan Glasgow’ssa marraskuussa 2020 järjestettävän ilmastonmuutoshuippukokouksen (COP26) lykkäämisestä: ”Covid-19 on tällä hetkellä painavin uhka ihmiskunnalle, mutta emme saa unohtaa, että ilmastonmuutos on suurin uhka pitkällä aikavälillä”.

2.2

 ETSK:n kannalta tämä tarkoittaa, että ilmastotoimet sekä koronaviruskriisiä seuraava talouden elpyminen ja jälleenrakennus voivat kulkea ja niiden on kuljettava käsi kädessä. Elpymis- ja jälleenrakennustoimien on oltava ilmastotavoitteen mukaisia, ja ilmastotoimiin on ryhdyttävä tavalla, joka minimoi kustannukset ja tuottaa taloudellista hyötyä.

2.3

 Tätä silmällä pitäen ETSK panee merkille myös seuraavat EU:n keskeisten toimielinten ja henkilöiden lausunnot:

Euroopan parlamentti kannatti äänestyksessään 16. huhtikuuta 2020 suurella enemmistöllä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman asettamista EU:n tulevan elvytys- ja jälleenrakennuspaketin keskiöön, ”jotta voidaan polkaista talous käyntiin, parantaa sen selviytymiskykyä ja luoda työpaikkoja ja samalla tukea ekologista siirtymää ja kestävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä”.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi samana päivänä, että Euroopan on kaksinkertaistettava investointinsa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan. Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans esitti saman viestin avoimessa kirjeessä, joka julkaistiin seitsemässä eurooppalaisessa uutiskirjeessä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel haluaa myös käyttää tilaisuutta hyväkseen ja tehdä EU:sta vihreämmän: ”Euroopan unionin on tultava entistäkin paremmaksi. Meidän on hyödynnettävä tätä kriisiä.”

2.4

 Kaikki tämä voidaan toteuttaa elvyttämällä Euroopan taloutta siten, että edistetään tehokasta ja täysin kestäväpohjaista julkisten ja yksityisten investointien pakettia, joka kattaa sellaisia seikkoja kuin energiankulutuksen vähentäminen, kestävä energiahuolto, verkkoinvestoinnit, puhtaat tuotantoprosessit ja kierrätys ja jota tuetaan kestävän kulutuksen tehostamisella. Ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi on myös tehostettava hiilinieluja ja hiilen varastointia esimerkiksi kestäväpohjaisen metsän- ja maaperänhoidon avulla. Eurooppalainen ilmastolaki on yksi välineistä, joilla edistetään Euroopan talouden toivottua ja tarpeellista jälleenrakentamista.

2.5

 ETSK suhtautuukin myönteisesti Euroopan komission 4. maaliskuuta 2020 esittämään ehdotukseen eurooppalaisesta ilmastolaista (2), jossa vahvistetaan oikeudellinen kehys ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi unionissa vuoteen 2050 mennessä. ETSK yhtyy siihen, että tavoite saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuoteen 2050 mennessä on toivottava ja tarpeellinen Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi. Sopimuksen mukaan ilmaston lämpenemisen on pysyttävä selvästi alle 2 celsiusasteen, ja on ryhdyttävä toimiin, jotta se pysyy alle 1,5 celsiusasteen.

2.6

 ETSK:n mielestä on ilman muuta selvää, että Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä, että ainakin kaikki tärkeimmät toimijat maailmanlaajuisesti pyrkivät tarmokkaasti kohti ilmastoneutraaliutta. Tämä edellyttää EU:lta yhtäältä aktiivista ilmastodiplomatiaa ja toisaalta toimenpiteitä – kuten hiilen hinnoittelua – jotta EU:n tuotteille ja palveluille luodaan yhtäläiset mahdollisuudet hiilijalanjäljen osalta EU:n ulkopuolisiin kilpailijoihin nähden.

2.7

 Ehdotus eurooppalaisesta ilmastolaista on komission 11. joulukuuta 2019 julkaiseman Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (3) kulmakivi. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa selvitetään, miten Euroopasta voidaan tehdä ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä sekä piristää taloutta, parantaa ihmisten terveyttä ja elämänlaatua sekä huolehtia luonnosta ketään unohtamatta.

2.8

 ETSK on pannut tyytyväisenä merkille, että poliittisella tasolla Euroopan parlamentti on jo 14. maaliskuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa ja Eurooppa-neuvosto 12. joulukuuta 2019 antamissaan päätelmissä hyväksynyt tavoitteen ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä. EU:n ympäristöneuvosto toimitti 5. maaliskuuta 2020 UNFCCC:lle (United Nations Framework Convention on Climate Change, ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus) Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävän Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden pitkän aikavälin kehitysstrategian (jonka tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraali EU vuoteen 2050 mennessä) (4).

2.9

 ETSK myöntää, että ilmastoneutraaliutta koskevan tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä vaatii paljon hallituksilta, kunnilta, yrityksiltä, ammattiliitoilta, kansalaisyhteiskunnan organisaatioilta ja kansalaisilta. Se tarkoittaa, että kaikkien on toteutettava lisätoimia asetetun tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä, tai kuten komissio on todennut: ”Nykyisillä toimilla kasvihuonekaasupäästöjen odotetaan vähenevän vain 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, joten ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi on vielä paljon tehtävää” (5).

2.10

 ETSK painottaa, että on tärkeää ottaa huomioon ehdotuksen 3 artiklan 3 kohdassa mainitut ”kansainvälinen kehitys ja toteutetut toimet” sekä ”unionin talouden kilpailukyky”. Komitea muistuttaa, että erityisen tärkeää on ”tarve varmistaa oikeudenmukainen ja sosiaalisesti tasapuolinen siirtymä” (ehdotuksen 3 artiklan 3 kohdan h alakohta). ETSK tähdentää, että on ehkäistävä etenkin energiaköyhyyttä, ja suosittaa, että tämä kysymys sisällytetään osaksi ehdotuksen 6 artiklassa mainittua kansallisten toimenpiteiden arviointia.

2.11

 Komissio aikoo syyskuuhun 2020 mennessä tarkastella uudelleen vuoteen 2030 asetettua unionin ilmastotavoitetta ilmastoneutraaliustavoitteen valossa ja tutkia vaihtoehtoja uudeksi vuodelle 2030 asetettavaksi päästövähennystavoitteeksi, jonka mukaan päästöjä vähennetään 50–55 prosenttia vuoden 1990 päästötasoihin verrattuna, sekä esittää vastaavat lainsäädäntöehdotukset vuoden 2021 puoliväliin mennessä. ETSK odottaa, että vuoteen 2030 asetettu uusi päästötavoite perustuu laajaan uudelleentarkasteluun ja asianmukaiseen vaikutustenarviointiin. ETSK katsoo myös, että on olemassa ratkaisevia perusteita sille, että päästöjä vähennettäisiin ainakin 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, jotta EU voisi omalta osaltaan vastata valtavaan globaaliin tarpeeseen vähentää päästöjä. Esimerkiksi YK:n ympäristöohjelman (UNEP) raportissa Emissions Gap Report 2019 (6) todetaan, että vuodelle 2030 on asetettava entistä kunnianhimoisempi päästötavoite, jotta Pariisin sopimukseen sisältyvä 1,5 celsiusasteen tavoite voitaisiin saavuttaa (7).

2.12

 Vaikutusten arvioinnin yhteydessä on tärkeää tunnustaa, että koronaviruskriisillä on ennennäkemättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia, jotka puolestaan vaikuttavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi toteutettavien toimenpiteiden vaikutukseen.

2.13

 ETSK katsoo, että koronakriisin mahdolliset vaikutukset eivät voi eikä niiden tulisi johtaa vuoteen 2030 asetetun vähennystavoitteen lieventämiseen.

2.14

 ETSK kehottaa toteuttamaan prosessin siten, että EU:n on mahdollista toimia aloitteellisesti ja innostavasti marraskuulle 2020 lykätyssä Glasgow’n ilmastohuippukokouksessa ja sitä seuraavissa ilmastohuippukokouksissa, jotta voidaan sitouttaa ainakin kaikki tärkeimmät toimijat maailmanlaajuisesti pyrkimään tarmokkaasti kohti ilmastoneutraaliutta.

2.15

 Lisäksi ETSK suosittelee, että komissio alkaa valmistella vuoteen 2040 asetettua, päästöjen vähentämistä koskevaa ilmastovälitavoitetta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä tai mahdollisuuksien mukaan aiemmin, ja esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle tätä koskevan lainsäädäntöehdotuksen sekä ehdotuksen uusien päästövähennysvelvoitteiden asettamisesta vuosiksi 2031–2040 – tämä ehdotus olisi hyväksyttävä ennen vuotta 2028. Tavoitteen asettaminen ajoissa on tarpeen, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman hyvä ennustettavuus ja avoimuus yhteiskuntaa ja kaikkia talouden aloja varten.

2.16

 Uusimmassa Eurobarometri-tutkimuksessa (ennen koronaviruskriisiä) havaittiin, että 93 prosenttia EU:n kansalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana ja 92 prosenttia tukee EU:n ilmastoneutraaliustavoitetta (8). Jotta EU:n kansalaisten tuki säilytettäisiin, ilmastotoimia täytyy vauhdittaa talouden jälleenrakentamisen ja elpymisen rinnalla.

3.   Säädösvallan siirto

3.1

 Ehdotetussa ilmastolaissa (3 artikla) annetaan komissiolle delegoitu valta ”täydentää” ilmastolainsäädäntöä siten, että siinä määritellään ”unionin tason kehityspolku 2 artiklan 1 kohdassa asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä”. Lisäksi komissio tarkastelee kehityspolkua uudelleen kuuden kuukauden kuluessa kustakin Pariisin sopimuksen 14 artiklassa tarkoitetusta maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta.

Delegoitujen säädösten antamisen sijaan ETSK katsoo, että komission on laadittava lainsäädäntöehdotus kehityspolun vahvistamiseksi ja mukauttamiseksi niiltä osin kuin se katsoo uudelleentarkastelun seurauksena aiheelliseksi.

3.2

 Joka tapauksessa on edelleen turvattava institutionaalisen järjestelmämme demokraattiset säännöt. Tähän sisältyy kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja heidän organisaatioidensa, kuten ETSK:n, oikeus osallistua demokraattiseen päätöksentekoprosessiin. Komitea viittaa tässä yhteydessä siihen, mitä komissio toteaa ilmastolakiluonnoksen 8 artiklassa: ”Komissio toimii yhdessä yhteiskunnan kaikkien osien kanssa – –.”

4.   Edistymisen ja toimenpiteiden arviointi

4.1

 Komissio arvioi 5 artiklan mukaisesti unionin edistymistä ja toimenpiteitä. Komissio arvioi ”mahdollista toimenpide-ehdotusta tai lainsäädäntöehdotusta – – ilmastoneutraaliustavoitteen perusteella – – ennen sen hyväksymistä” ja ”sisällyttää tämän analyysin toimenpiteisiin tai ehdotuksiin mahdollisesti liittyviin vaikutustenarviointeihin”.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että komissio ottaa huomioon ilmastoneutraaliuden vaikutukset ehdotustensa liitteinä olevissa vaikutustenarvioinneissa. ETSK kehottaa komissiota tutkimaan, voidaanko tämä saavuttaa nykyisen sääntelyn parantamista koskevan kehyksen puitteissa muuttamatta lainsäädäntöä.

4.2

 Ehdotuksen 5 artiklassa säädetään, että arvioinnin tulos julkistetaan hyväksymisajankohtana. Unionin tuomioistuin on kuitenkin todennut hyvin selvästi (asiassa C-57/16 P, ClientEarth v. komissio, tuomio 4. syyskuuta 2018), että jopa vaikutustenarviointiraporttien luonnokset on asetettava ”suoraan saataville” avoimuusasetuksen (EY) N:o 1049/2001 (9) 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti. ETSK ehdottaakin sanamuodon muuttamista siten, että koko arviointiasiakirja asetetaan julkisesti saataville heti, kun arviointi on saatu päätökseen.

4.3

 ETSK katsoo, että vuoteen 2050 asetettu unionin ilmastoneutraaliustavoite saavutetaan vuoteen 2050 mennessä Euroopan tasolla vain, jos kaikki jäsenvaltiot osallistuvat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tinkimättä ja ajoissa.

ETSK kannattaa näin ollen seuraavaa komission aikomusta: komissio voi antaa jäsenvaltiolle suosituksia, jos kyseisen jäsenvaltion toimenpiteet ovat ristiriidassa hillitsemistavoitteen kanssa tai ne eivät riitä varmistamaan, että sopeutumisessa edistytään kansallisten suunnitelmien mukaisesti. ETSK tukee komissiota tässä asiassa ja suosittelee, että komissio valitsee suosituksissaan olosuhteisiin sopivien toimenpiteiden tehokkaan yhdistelmän. ETSK kehottaa kuitenkin tekemään selväksi, mihin tavoitteisiin ja kriteereihin yksittäisten jäsenvaltioiden edistymistä verrataan.

4.4

 Komission ehdotuksen tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraali Euroopan unioni vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaa, että kaikkien jäsenvaltioiden ei tarvitse saavuttaa ilmastoneutraaliutta erikseen. ETSK kannattaa tätä lähestymistapaa – joka on itse asiassa jatkoa EU:n ilmastolainsäädännön nykyiselle lähestymistavalle – koska sen etuna on, että EU:n laajuiset toimet voidaan jakaa optimaalisesti ottaen huomioon jäsenvaltioiden väliset olennaiset erot. ETSK:n mielestä kaikki jäsenvaltiot on kuitenkin velvoitettava ilmoittamaan kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan, jotka on esitettävä tammikuun 1. päivään 2029 mennessä (hallinnosta annetun asetuksen (EU) 2018/1999 (10) 3 artiklan mukaisesti), haluavatko ne saavuttaa ilmastoneutraaliuden ja jos, niin milloin, ja minkälaisia toimia ne aikovat toteuttaa, jotta EU-tasolla saavutetaan optimaalinen tulos, mukaan luettuina toimet, joilla annetaan panos muiden jäsenvaltioiden toimiin tai jotka toteutetaan yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sen varmistamiseksi, että kyseiset järjestelyt tehdään ajoissa ja täytäntöönpanokelpoisten sopimusten avulla.

4.5

 ETSK on myös vakuuttunut siitä, että ilmastopolitiikalle saadaan eniten tukea, jos yleisenä tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä mahdollisimman paljon siten, että sosioekonomiset kustannukset ovat mahdollisimman alhaiset. Näin ollen jäsenvaltioiden väliset hyvitykset ja korvaukset olisi tehtävä mahdollisiksi edellyttäen, että niihin sovelletaan vankkaa sääntelykehystä, jota täydennetään täytäntöönpanon valvonnalla. On myös tärkeää panna merkille, että nykyisessä järjestelmässä päästökauppajärjestelmän sektoreita säännellään EU:n laajuisella järjestelmällä, kun taas taakanjakoon kuuluvilla muilla aloilla toimitaan kansallisten päästörajojen mukaisesti. Ajan mittaan päästökauppajärjestelmään luonnollisesti sisällytetään yhä useampia aloja.

4.6

 Päästökauppajärjestelmän lisäksi eri alojen päästöjä valvotaan monin EU-tason säädöksin, kuten teknisin vaatimuksin, ja ne edistävät kokonaistavoitteen saavuttamista. EU-tason sääntely on erityisen tärkeää sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan liittyvillä aloilla.

4.7

 ETSK ehdottaa myös, että EU:n toimien mahdollisia vaikutuksia seurataan asianmukaisesti globaaleissa puitteissa. Mainittakoon esimerkiksi vaikutukset ulkomaisiin investointeihin ja kauppaan sekä niistä johtuvat suorat ja epäsuorat vaikutukset päästöjen kehitykseen.

4.8

 Komission ehdotuksessa todetaan, että ”EU:n tason toimilla olisi – – pyrittävä saavuttamaan pitkän aikavälin ilmastotavoitteet kustannustehokkaasti ja varmistamaan samalla oikeudenmukaisuus ja ympäristötavoitteiden tinkimättömyys”. ETSK myöntää, että sen osalta, miten tämä saavutetaan, on vielä ratkaistava monia sekä menettelyä (mikä on paras päätöksentekotapa?) että sisältöä koskevia kysymyksiä (mitkä ovat oikeudenmukaiset ja taloudellisesti järkevät jakoperusteet, joilla taataan ympäristönsuojelun korkea taso?). Prosessielementti (parhaillaan käytävä horisontaalinen keskustelu EU:n toimielinten, myös ETSK:n ja AK:n, välillä ja vertikaalinen keskustelu jäsenvaltioiden kanssa) on näin ollen merkittävä. Vieläkin tärkeämpi kysymys on se, mitä tehdään, jos jäsenvaltiot haluavat saavuttaa ilmastoneutraaliuden omassa maassaan aiemmin kuin vuonna 2050 – tämä ei välttämättä ole EU:n tasolla kaikkein kustannus- ja ilmastotehokkain vaihtoehto. ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja neuvostoa antamaan asiaa koskevia selvennyksiä ja ohjeita mahdollisimman pian.

5.   Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

5.1

 Komission ehdotus kattaa aivan oikein sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen että siihen sopeutumisen ”Pariisin sopimuksen 7 artiklan mukaisesti”. Erityisesti sopeutumisen osalta komissio ehdottaa, että EU:n toimia laajennetaan kansallisiin sopeutumistoimiin.

Yleisesti ottaen sopeutumisen katsotaan liittyvän paikallishallinnon toimiin enemmän kuin hillitsemisen. ETSK:n mielestä komission olisikin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti selvennettävä, missä määrin toimivaltaa olisi siirrettävä EU:n tasolla, sekä tarkennettava jäsenvaltioille asetettavia velvoitteita.

5.2

 Lisäksi on tutkittava, mitä velvoite merkitsee ”asiaankuuluville EU:n toimielimille”. Ehdotuksessa todetaan, että jäsenvaltioiden on hyväksyttävä kansallisia sopeutumisstrategioita ja -suunnitelmia. EU:n toimielimiltä ei vaadita erityisiä toimia, kuten suunnitelmaa.

5.3

 Komissio ehdottaa, että se saisi valtuudet arvioida hillitsemistoimien lisäksi myös jäsenvaltioiden sopeutumistoimia (6 artiklan 1 kohdan b alakohta). Jos komissio katsoo, että jäsenvaltion toimenpiteet ”eivät riitä varmistamaan 4 artiklassa tarkoitetun sopeutumisen edistymistä, se voi antaa kyseiselle jäsenvaltiolle suosituksia”. Tämä on hyvin avoin säännös. ETSK pitää toivottavana, että komissio laatii tällaista arviointia varten kriteerit.

6.   Yleisön osallistuminen

6.1

 ETSK pitää ilmastolain 8 artiklaa (yleisön osallistuminen) itsestään selvänä ja suhtautuukin siihen myönteisesti. ”Yhteiskunnan kaikkien osien” aktiivinen osallistuminen on välttämätön edellytys ilmastopolitiikan onnistumiselle EU:ssa, kun otetaan huomioon, että juuri kansalaisyhteiskunnan toimijat (yritykset, työntekijät, kuluttajat, kansalaiset ja näiden organisaatiot) toteuttavat ilmastotavoitteet käytännössä.

ETSK kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita kutsumaan aktiivisesti kaikki nämä kansalaisyhteiskunnan toimijat osallistumaan ja esittämään konkreettista ilmastopolitiikkaa ja ilmastotoimia koskevia ehdotuksiaan.

6.2

 ETSK suhtautuu näin ollen myönteisesti siihen, että Euroopan komissio käynnisti hiljattain julkisen kuulemisen kerätäkseen näkemyksiä tavoista, joilla kansalaiset voivat osallistua ilmastotoimiin (11). Komissio käynnistää tältä pohjalta ”ilmastosopimuksen” vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä. Euroopan komissio aikoo eurooppalaisen ilmastosopimuksen avulla tuoda yhteen sidosryhmiä, joita ovat alueet, paikallisviranomaiset, paikallisyhteisöt, kansalaisyhteiskunta, oppilaitokset, yritykset ja yksittäiset henkilöt.

6.3

 Ilmastosopimuksesta (asiakokonaisuus NAT/785) antamassaan lausunnossa (12) esitettyjen ehdotusten mukaisesti sekä Euroopan komission ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean perustaman Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumin myönteiset kokemukset huomioon ottaen ETSK ehdottaa, että perustetaan eurooppalainen ilmastosopimuksen sidosryhmäfoorumi, joka perustuu osallisuuden, avoimuuden ja paikallisten ilmastotoimijoiden aidon osallistumisen ja sitoutumisen periaatteisiin.

Bryssel 16. heinäkuuta 2020.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  Eräiden asiantuntijoiden mukaan biologinen monimuotoisuus on luonnollinen este virusten ja tautien leviämiselle luonnonvaraisista eläimistä ihmisiin (zoonoosi). Näin ollen biologisen monimuotoisuuden väheneminen voi lisätä pandemioita tulevaisuudessa. Tämä on ajankohtainen lisäargumentti.

(2)  Eurooppalainen ilmastolaki.

(3)  Euroopan vihreän kehityksen ohjelma.

(4)  UNFCCC:lle toimitettu asiakirja.

(5)  Eurooppalainen ilmastolaki, ks. esimerkiksi s. 2.

(6)  Emissions Gap Report 2019.

(7)  YK:n ympäristöohjelman (UNEP) raportissa Emissions Gap Report 2019 todetaan, että maailmanlaajuisia päästöjä on tästä lähtien vähennettävä vuosittain 7,6 prosenttia, jotta maapallon lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 celsiusasteeseen. Tämä tarkoittaa vähennystavoitteen asettamista ainakin 68 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

(8)  Kansalaisten tuki ilmastotoimille.

(9)  EUVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(10)  EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1.

(11)  Eurooppalainen ilmastosopimus – julkinen kuuleminen.

(12)  ETSK:n ilmastosopimuksesta antama lausunto (katso tämän virallisen lehden sivu 67).

Top