52011DC0206

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi ”Yhdessä uuteen kasvuun”

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto 2

2. 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi 5

2.1. Pk-yritysten rahoituksen saanti 5

2.2. Kansalaisten liikkuvuus 6

2.3. Teollis- ja tekijänoikeudet 8

2.4. Kuluttajat sisämarkkinoiden toimijoina 9

2.5. Palvelut 10

2.6. Verkot 11

2.7. Digitaaliset sisämarkkinat 12

2.8. Sosiaalinen yrittäjyys 14

2.9. Verotus 16

2.10. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus 17

2.11. Yritysten sääntely-ympäristö 18

2.12. Julkiset hankinnat 19

3. Sisämarkkinoiden tehostetun hallintotavan onnistumisen edellytykset 20

4. Jatkotoimet ja päätelmät 23

1. JOHDANTO

Yhteismarkkinat – nykyiset sisämarkkinat – ovat olleet Euroopan yhdentymishankkeen keskeinen sisältö alusta alkaen. Ne ovat tuoneet jo yli 50 vuoden ajan yhteisvastuullisuutta Euroopan kansalaisten välille samalla, kun ne ovat avanneet uusia kasvunäkymiä yli 21 miljoonalle eurooppalaiselle yritykselle . Tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaan liikkuvuuden periaatteeseen perustuvia sisämarkkinoita on täydennetty vuodesta 1993 lujittamalla taloudellista yhdentymistä, luomalla yhteinen raha sekä kehittämällä solidaarisuus- ja koheesiopolitiikkaa. Sisämarkkinat ovat tänään osa kansalaisten jokapäiväistä elämää . Kansalaiset hyötyvät sisämarkkinoiden tuomista eduista toiminnassaan, työ- ja yksityiselämässään sekä kuluttajina. Sisämarkkinat ovat Euroopan talouskasvun ja yritysten kehittymisen tärkein moottori .

Sisämarkkinoilla on kuitenkin tiettyjä puutteita , jotka Mario Monti otti esille raportissaan ” Uusi sisämarkkinastrategia ” ja Euroopan parlamentti päätöslauselmassaan (Louis Grechin mietintö) ” Kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamine n”[1].

Toimintasuunnitelma kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen vahvistamiseksi

Sisämarkkinoiden puutteiden korjaamisen myötä sisämarkkinoiden kehitys pääsee täyteen vauhtiin , kun kansalaiset voivat taas toimia yhteisenssä elintilassaan ja julkisten ja yksityisten toimijoiden aloitteilla on paremmat mahdollisuudet onnistua. Tämä edellyttää ennakoivaa , monialaista strategiaa . Markkinat on eheytettävä ja palvelujen liikkuvuutta, innovointia ja luovuutta haittaavat esteet on poistettava . Kansalaisten luottamusta sisämarkkinoihin on lujitettava, ja kuluttajille on annettava tilaisuus saada täysi hyöty sisämarkkinoiden tuomista eduista . Yhdentyneemmillä markkinoilla Euroopan naisten ja miesten, yritysten sekä eri alueiden, myös kaukaisimpien ja vähiten kehittyneiden alueiden[2] kollektiivinen kilpailukyky on parempi. Tarvitaan pikaisia toimia . Vaikka Euroopan unioni reagoi nopeasti viimeaikaiseen kriisiin ja vaikka finanssimarkkinoiden sekä talouden ohjauksen ja hallinnan uudistukset ovat edenneet pitkälle, kriisi saattaa vaikuttaa pysyvästi kasvupotentiaaliin ja työttömyyteen ja sitä kautta eurooppalaisten elinoloihin ja tulevaisuuteen.[3] Näihin haasteisiin vastatakseen Euroopan unioni on hyväksynyt Eurooppa 2020 -strategian [4], jossa unionille asetetaan älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävät kunnianhimoiset tavoitteet. Nämä tavoitteet voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos unioni ja jäsenvaltiot toteuttavat kiirellisiä rakenneuudistuksia . Painopiste on asetettava toimenpiteisiin, jotka ovat omiaan edistämään kasvua ja työllisyyttä . Komissio korosti vuotuisessa kasvuselvityksessään[5], että kriisiin on löydettävä kattava ratkaisu, ja sisämarkkinoiden sitä varten käytettävä kaikki keinonsa kasvun edistämiseksi. Eurooppa-neuvosto puolestaan korosti 24.–25. maaliskuuta 2011 pidetyn kokouksensa päätelmissä, että ”sisämarkkinat ovat ratkaisevassa asemassa kasvun ja työllisyyden aikaansaamisessa ja kilpailukyvyn edistämisessä. […] Erityisesti olisi painotettava toimenpiteitä, joilla luodaan kasvua ja työpaikkoja ja saadaan aikaan konkreettisia tuloksia, jotka hyödyttävät kansalaisia ja yrityksiä.”.[6] Sisämarkkinat tarjoavat puitteet ja välineet näiden uudistusten toteuttamiselle.

Vilkas ja virikkeellinen julkinen keskustelu

Vastatakseen näihin haasteisiin komissio esitti tiedonannossaan ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti” [7] 50 ehdotusta , joista se käynnisti julkisen keskustelun.

Keskustelua käytiin Euroopan, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla. Sisämarkkinoiden toimenpidepaketista järjestettyyn julkiseen kuulemiseen saatiin yli 800 vastausta jäsenvaltioilta, valtiosta riippumattomilta järjestöiltä, kansallisilta ja eurooppalaisilta työmarkkinaosapuolilta, paikallis- ja alueviranomaisilta, teollisuus- ja ammattialajärjestöiltä, työntekijäjärjestöiltä, yrityksiltä, kuluttajayhdistyksiltä, pohdintaryhmiltä, korkeakouluilta ja monilta yksittäisiltä kansalaisilta.[8] Kuulemisen tuloksista nähdään, että kansalaisyhteiskunta kohdistaa suuria odotuksia sekä kasvua ja työllisyyttä tukevan sisämarkkinapotentiaalin kehittämiseen että sisämarkkinoiden sosiaaliseen ulottuvuuteen ja julkisten palvelujen turvaamiseen. Talouden toimijoiden prioriteetit osoittavat, toimijoilla on yhteinen tavoite – erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous .

Neuvosto hyväksyi 10. joulukuuta 2010 antamissaan päätelmissä[9] sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa noudatetun yleisen lähestymistavan, jonka mukaan sisämarkkinoilla on oltava vahva taloudellinen ja sosiaalinen perusta talouden kilpailukyvyn parantamiseksi. Neuvosto sitoutui jatkamaan sisämarkkinoiden toimenpidepaketin tarkastelua voidakseen määritellä mahdollisimman pian yhdessä Euroopan parlamentin ja komission kanssa ensisijaiset toimet, jotka on määrä toteuttaa ennen vuoden 2012 loppua. Euroopan parlamentti esitteli 6. huhtikuuta 2011 antamissaan päätöslauselmissa keskeiset toimet, joilla on määrä kehittää Euroopan kansalaisia palvelevia sisämarkkinoita yritysten ja kasvun edistämiseksi kumppanuuden ja hyvän hallinnon keinoin. Päätöslauselmat perustuivat Sandra Kalnieten, Cristian Silviu Busoin ja Antonio Fernando Correia de Camposin mietintöihin[10].

12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi

Komissio on yksilöinyt 12 viputekijää julkisen keskustelun kuluessa esitettyjen kannanottojen, Euroopan parlamentin ja neuvoston lausuntojen ja päätelmien sekä alueiden komitean[11] ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean[12] lausuntojen perusteella. Komissio ehdottaa, että EU hyväksyy vuoden 2012 loppuun mennessä kullekin viputekijälle avaintoimen kasvun vauhdittamiseksi ja kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi.

Komissio aikoo esittää vuoden 2011 aikana avaintoimien toteutuksen edellyttämät lainsäädäntöehdotukset, jotta parlamentti ja neuvosto voivat noudattaa Eurooppa-neuvoston kehotusta [13] , jonka mukaan niiden olisi hyväksyttävä vuoden 2012 loppuun mennessä ensimmäinen erä ensisijaisia toimenpiteitä sisämarkkinoiden vauhdittamiseksi .

Ensisijaisten toimien yksilöinti ei kuitenkaan tarkoita sitä, että komissio olisi luopumassa muista tiedonannossa ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti” yksilöidyistä toimenpiteistä, jotka tarjoavat perustan kasvulle ja työpaikkojen luomiselle. Kasvua ja työllisyyttä edistävät toimet on toteutettava mahdollisimman pikaisesti, ja nyt esitettävä toimintasuunnitelma on vasta ensimmäinen vaihe tässä prosessissa .

Työskentelyä on jatkettava, ja seuraavan vaiheen valmistelu on aloitettava jo nyt. Komissio aikoo esitellä myös muita toimenpiteitä, jotka tähtäävät samoihin tavoitteisiin ja edistävät merkittävästi sisämarkkinoiden vauhdittamista. Komissio tarkastelee vuoden 2012 lopulla toimintasuunnitelman etenemistä ja esittelee ohjelmansa seuraavaa vaihetta varten. Tämä toimenpidepaketti tarjoaa johdonmukaisen ratkaisun sisämarkkinoiden puutteiden poistamiseen esittelemällä Eurooppa 2020 -strategian mukaisen kestävän, älykkään ja osallistavan kasvun mallin.

Kestävä kasvu

Kaikkien uudistusten on edistettävä erittäin kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen perustuvaa kestävää kehitystä.[14] Niiden on tuettava sosiaalista edistystä ja työllisyyttä , ympäristön tilan parantamista sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa . Niiden on lujitettava sisämarkkinoiden ulkoista ulottuvuutta . Lisäksi niiden on tuotava konkreettisia etuja kansalaisille , joita varten ne toteutetaan. Vaakalaudalla on kansalaisten tuki Euroopan yhdentymishankkeelle ja heidän luottamuksensa sisämarkkinoihin.

Älykäs kasvu

Uudistuksilla pyritään täydentämään ja nykyaikaistamaan sisämarkkinoita, mukauttamaan ne 2000-luvun haasteisiin – muun muassa digitaalitalouteen – antamaan Euroopan teollisuudelle keinot parantaa kilpailukykyään kansainvälisillä markkinoilla sekä luomaan Eurooppaan henkilöiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden kannalta välttämättömät infrastruktuurit. Niiden on myös edistettävä innovointia ja luovuutta, jotka tukevat omalta osaltaan elinkeinoelämän vahvistamista Euroopassa ja kilpailukykyisen palveluyhteiskunnan kehittämistä.

Osallistava kasvu

Pienten yritysten ja mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen helpottuu uudistusten myötä. Kyseiset yritykset muodostavat Euroopan ja jäsenvaltioiden talouksien kulmakiven . Järkevää sääntelyä ja byrokratian karsimista koskevat toimet muodostavat uudistusten erottamattoman osan. Tarkoituksena on auttaa Euroopan kansalaisia ratkaisemaan konkreettisia ongelmia. Samalla huolehditaan siitä, että sisämarkkinoiden yhdentyminen ei heikennä sosiaalisia oikeuksia, vaan uudistuksilla pyritään päinvastoin kohti yhteisvastuullisempaa yhteiskuntaa.

Tätä varten komissio aikoo ottaa sosiaaliset näkökohdat entistä laajemmin huomioon kaikkien sisämarkkinoiden alalla tehtävien lainsäädäntöaloitteiden oheen liitettävissä vaikutustenarvioinneissa . Se huolehtii siitä, että sen tekemiin lainsäädäntöehdotuksiin sisällytetään viittaus sosiaalipolitiikkaan ja sosiaalisiin oikeuksiin aina, kun se on vaikutustenarviointien mukaan perusteltua. Se ottaa myös asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan. Perusoikeuksien mukaan työntekijöillä ja työnantajilla tai näiden järjestöillä on unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti muun muassa oikeus asianmukaisilla tasoilla neuvotella ja tehdä työ- ja virkaehtosopimuksia sekä oikeus ryhtyä eturistiriitatilanteissa etujensa puolustamiseksi työtaistelutoimiin, lakko mukaan lukien.[15]

Osallistuva kasvu tarkoittaa myös sitä, että vammaisten henkilöiden tarpeet otetaan erityishuomion kohteeksi, jotta he voivat hyötyä sisämarkkinoista. Esimerkiksi liikuntarajoitteisten henkilöiden on voitava matkustaa vaivattomammin ja näkövammaisten lukutarjontaa on laajennettava.

Yhdennetty strategia

Komissio on jo aloittanut monia keskeisiä Eurooppa 2020 -strategian seitsemään lippulaivahankkeeseen liittyviä toimia. Meneillään olevat hankkeet, kuten energiatehokkuussuunnitelma 2011[16] tai eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu[17], liittyvät kaikkiin talouden elvyttämiseen osallistuviin aloihin ja raivaavat asteittain tietä uudelle kasvulle. Rahoitusmarkkinat ovat tässä keskeisessä asemassa, joten uudistuksia, jotka on aloitettu rahoituspalvelujen sääntelyn alalla kestävän kasvun varmistamiseksi[18], tullaan jatkamaan.

2. 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi

2.1. Pk-yritysten rahoituksen saanti

Avaintoimi: Annetaan lainsäädäntöä, jolla pyritään helpottamaan jäsenvaltioihin sijoittautuneiden riskipääomarahastojen mahdollisuuksia sijoittaa missä tahansa muussa jäsenvaltiossa ilman niiden toimintaa haittaavia esteitä ja lisävaatimuksia. Tavoitteena on, että pk-yritykset, jotka haluavat käyttää riskipääomaa, voivat kääntyä sellaisten rahastojen puoleen, joilla on tarvittavaa asiantuntemusta kyseisten pk-yritysten erityisalalta ja joilla on kapasiteettia tarjota niille pääomaa houkuttelevaan hintaan.[19] |

Euroopan unionin 21 miljoonaa pk-yritystä ovat kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta keskeinen voimavara. Rahoituksen saantiin liittyvät ongelmat ovat tärkeimpiä tekijöitä, jotka estävät pk-yrityksiä tuomaan markkinoille uusia tuotteita, vahvistamaan infrastruktuureitaan ja palkkaamaan uusia työntekijöitä.[20] Tämä koskee sekä vakiintuneita että innovatiivisia ja nopeasti kasvavia pk-yrityksiä.

Valtaosa vakiintuneista eurooppalaisista pk-yrityksistä turvautuu pankkien luotonantoon, jota finanssikriisi on rajoittanut. Tämän vuoksi komissio sitoutui helmikuussa hyväksytyssä Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelussa arvioimaan rahoituspalvelujen sääntelyä koskevien ehdotusten (kuten pankeille asetettujen pääomavaatimusten) vaikutuksia pk-yrityksiin ja tekemään ehdotuksiin tarkoituksenmukaisia tarkistuksia.

Nopeasti kasvavien pk-yritysten rahoituksensaannin helpottaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä tällaiset yritykset – erityisesti innovatiiviset pk-yritykset – ovat keskeisessä asemassa innovatiivisen ja kestävän talouden kehittymisen kannalta. Hankkiakseen varat, jotka tarvitaan innovaatioiden muuttamiseksi markkinakelpoisiksi, pk-yritykset hakeutuvat pankkien luotonannon lisäksi myös muille pääomamarkkinoille. Riskipääomamarkkinat voivat tarjota pääomaa, mutta niiden kehitys ei ole vielä edennyt Euroopassa riittävän pitkälle. Riskipääomarahastoilla on suuria vaikeuksia ulkomaisen pääoman saannissa ja valtioiden rajojen yli ulottuvassa toiminnassa kansallisten sääntelyjärjestelmien moninaisuuden ja verotuksellisten esteiden vuoksi. Tämä avaintoimi toteutetaan tiiviissä yhteistyössä pk-yritysten rahoittamista käsittelevän foorumin kanssa.

Pk-yritysten rahoittamista varten aiotaan laatia toimintasuunnitelma, joka kattaa eri rahoituslähteiden käytön lisäksi myös varsinaiset pk-yritysten rahoitusvälineet sekä pk-yritysten kehityksen ja kasvun kannalta suotuisan ympäristön luomisen.

Myös avoimuusdirektiiviä, tarjousesitedirektiivin soveltamisasetusta ja markkinoiden väärinkäyttöä koskevaa direktiiviä on muutettava listattuihin pk-yrityksiin sovellettavien velvoitteiden muuttamiseksi oikeasuhtaisemmiksi heikentämättä kuitenkaan sijoittajansuojan tasoa. Lisäksi rahoitusmarkkinadirektiivin tarkistukseen on sisällytettävä pk-yrityksille tarkoitettuihin kauppapaikkoihin mitoitettuja erityisedellytyksiä laatumerkin luomiseksi kyseisille markkinoille ja niiden verkottumisen helpottamiseksi.

2.2. Kansalaisten liikkuvuus

Avaintoimi: Annetaan lainsäädäntöä, jolla uudistetaan ammatillisen koulutuksen tunnustamista[21]. Tarkoituksena on yksinkertaistaa liikkuvien työntekijöiden vastavuoroista tunnustamista koskevia menettelyjä, nykyaikaistaa lainsäädäntöä, tarkastella uudelleen ammatinharjoittamisen sääntelyä sekä lisätä luottamusta ja yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä. Eurooppalaisen ammattikortin luomisen avulla voitaisiin erityisesti kannustaa ammatinharjoittajien liikkuvuutta sekä lujittaa samalla luottamusta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä, mikä hyödyttää viime kädessä sekä kuluttajia että työntekijöitä. |

Työntekijöiden liikkuvuus ja pätevyys myötävaikuttavat kasvun vauhdittamiseen Euroopassa. Pätevän työvoiman suurempi liikkuvuus parantaa Euroopan talouden kilpailukykyä. Euroopassa on yhä liikaa sääntelyesteitä, jotka estävät kansalaisia työskentelemästä valitsemassaan paikassa Euroopan unionissa, samalla kun täyttämättä on lukuisia erityisosaamista edellyttäviä työpaikkoja. Työntekijöiden tilapäinen liikkuvuus voisi hyödyttää taloutta nykyistä enemmän, jos sitä arvostettaisiin enemmän ja jos sitä helpotettaisiin selkeyttämällä liikkuvuutta koskevia sääntöjä. Lisäksi sääntelyn ulkopuolelle jäävillä aloilla on tärkeää parantaa edelleen kansallisten tutkintojärjestelmien vastaavuutta eurooppalaisten tutkintojen viitekehyksen puitteissa, jotta maasta toiseen liikkuvien työntekijöiden tutkintojen vertailu helpottuisi.

Työvoimapula ja työnantajien ongelmat ammatilliset pätevyysvaatimukset täyttävien työntekijöiden löytämisessä ovat leimallisia työmarkkinoiden nykytilalle, johon talouskriisi ja väestön ikääntyminen ovat jättäneet jälkensä. Tätä taustaa vasten kansalaisilla on oltava mahdollisuus siirtyä nopeasti uuteen työpaikkaan toiseen jäsenvaltioon. Tämä edellyttää, että työntekijöiden tutkinnot ja ammattipätevyys tunnustetaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Liikkuvuuden helpottamiseksi kansalaisten on myös voitava näyttää toteen ja säilyttää lisäeläkeoikeutensa (oikeuksien siirrettävyys) , vaikka he siirtyisivät työskentelemään toiseen jäsenvaltioon. Parlamentin ja neuvoston täysi tuki eläkeoikeuksien siirrettävyydelle on tarpeen, jotta kansalaisten suuret odotukset voidaan täyttää vuoteen 2012 mennessä.

Komissio aikoo vuonna 2010 annetun vihreän kirjan[22] perusteella julkaista eläkkeitä koskevan valkoisen kirjan, jossa käsitellään muun muassa kysymystä eläkeoikeuksien suojaamisesta ja kannustetaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön eläketietopalveluja, joiden avulla kansalaiset voivat seurata eläkeoikeuksiensa kehittymistä. Valkoisen kirjan jatkoksi on tarkoitus tehdä vuoden 2012 aikana lainsäädäntöehdotuksia, joilla parannetaan eläkeoikeuksien suojaa. Komissio aikoo myös tarkistaa työeläkelaitoksia koskevaa direktiiviä ja parantaa siten työntekijöiden ja heidän työnantajiensa mahdollisuuksia hyödyntää sisämarkkinoita.

Komissio on ehdottanut liikkuvuutta edistäviä toimenpiteitä myös lippulaiva-aloitteessaan ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma”[23]. Yksi näistä toimenpiteistä on nk. eurooppalainen osaamispassi , jossa voidaan antaa yksityiskohtaisia tietoja koko eliniän aikana hankituista tiedoista ja taidoista.

Nuorten – erityisesti koulunsa keskeyttäneiden nuorten – liikkuvuutta on myös helpotettava. Tätä tarkoitusta varten komissio aikoo esittää luonnoksen neuvoston suositukseksi koulun ulkopuolella tapahtuvan koulutuksen edistämiseksi ja validoimiseksi .[24]

2.3. Teollis- ja tekijänoikeudet

Avaintoimi: Annetaan lainsäädäntöä, jolla luodaan mahdollisimman monessa jäsenvaltiossa voimassa oleva yhtenäinen patenttisuoja ja patenttioikeudenkäyntijärjestelmä. Ensimmäiset yhtenäiseen patenttisuojaan perustuvat patentit on tarkoitus antaa vuonna 2013.[25] |

Teollis- ja tekijänoikeudet tunnustetaan perusoikeuskirjassa[26]. Ne ovat aivan yhtä tärkeitä kuin raaka-aineet tai teollisuus: 45–75 prosenttia suurten yritysten resursseista on kytköksissä teollis- ja tekijänoikeuksiin.[27] Teollis- ja tekijänoikeuksia intensiivisesti käyttävät teollisuudenalat ovat strategisessa asemassa Euroopan talouden kestävän kasvun kannalta. Kyseiset alat tuottavat innovaatioiden lisäksi myös mittavaa lisäarvoa ja tarjoavat varmoja, erityisosaamista edellyttäviä työpaikkoja, joiden palkkataso on keskimäärin 60 prosenttia muita aloja korkeampi.

Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen kannustaa investoimaan innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, sillä se antaa varmuuden siitä, että investoinnista saadaan kohtuullinen tuotto. Suunnitelmissa on sääntelykehys, jolla varmistetaan, että teollis- ja tekijänoikeudet suojataan tehokkaasti ja perusoikeuksia kunnioittaen. Sääntelykehyksellä on varmistettava samaan aikaan sekä tietojen, tuotteiden ja palvelujen levittäminen että kilpailuoikeuden noudattaminen, ja sen luominen onkin sisällytettävä EU:n ehdottoman ensisijaisiin toimenpiteisiin.

Nykyinen järjestelmä lukuisine patentteineen ja kansallisine patenttioikeudenkäyntijärjestelmineen on kallis, tehoton ja oikeudellisesti epävarma. Yhtenäisen patenttisuojan ja patenttioikeudenkäyntijärjestelmän luominen onkin asetettava tällä alalla tärkeimmäksi tavoitteeksi. Yhtenäinen suoja alentaisi kustannuksia 80 prosenttia.

Teollis- ja tekijänoikeuksien arvottamisvälineen kehittäminen helpottaisi toimivien eurooppalaisten patentti- ja lisenssimarkkinoiden toteutumista. Aineettomat hyödykkeet, jotka yrityksellä on hallussaan teollis- ja tekijänoikeuksien muodossa, olisi tunnustettava täysimittaisiksi lainavakuuksiksi.

Nykyisiä järjestelmiä laillista verkkotarjontaa koskevien tekijänoikeuslisenssien myöntämisessä on yksinkertaistettava ja muutettava läpinäkyvimmiksi.[28] Internetin aikakaudella tekijänoikeuksien kollektiivista hallinnointia on voitava kehittää kohti Euroopan tasolla käytettäviä malleja, joilla helpotetaan useampia alueita ja verkkopalveluja kattavien lisenssien myöntämistä samalla, kun oikeudenhaltijoille taataan korkeatasoinen suoja. Entistä joustavampi, uudistettu lainsäädäntökehys mahdollistaa uusien liiketoimintamallien käytön ja sitä kautta luovan sisällön laajan ja kohdennetun jakamisen entistä liikkuvammille kuluttajille. Lisäksi digitaalisen version luomista eurooppalaisten kulttuurilaitosten teoksista, myös orvoista teoksista , on helpotettava.

Laillisten tuotteiden tarjontaa on tuettava eurooppalaisella lainsäädännöllä, jolla tehostetaan piratismin ja väärentämisen torjuntaa erityisesti vahvistamalla väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen roolia ja parantamalla viranomaisyhteistyötä.[29] Tulliviranomaisten valmiuksia osallistua teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseen on vahvistettava lainsäädännön tarkistamisen yhteydessä. Piratismi ja väärentäminen aiheuttavat eurooppalaisille yrityksille vuosittain noin 250 miljardin euron kustannukset.[30]

Euroopan tavaramerkkijärjestelmää on nykyaikaistettava, jotta tavaramerkeillä olisi kattavampi suoja ja jotta eurooppalainen järjestelmä ja kansalliset järjestelmät olisivat paremmin linjassa keskenään. Näin voidaan yksinkertaistaa menettelyjä, alentaa kustannuksia ja varmistaa, että tavaramerkkijärjestelmässä voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti hakujen tekemistä helpottavia uusia teknologioita.

Näitä kysymyksiä on tarkoitus käsitellä teollis- ja tekijänoikeustrategiaa koskevassa tiedonannossa, jonka komissio aikoo antaa vuonna 2011.

2.4. Kuluttajat sisämarkkinoiden toimijoina

Avaintoimi: Annetaan vaihtoehtoista riitojenratkaisua koskevaa lainsäädäntöä. Tarkoituksena on varmistaa, että kuluttajilla on käytettävissään yksinkertaiset, nopeat ja edulliset tuomioistuimen ulkopuoliset oikeussuojakeinot, jotka suojaavat samalla yritysten ja niiden asiakaskunnan välisiä suhteita. Toimi kattaa myös verkkokaupan. |

Sisämarkkinat ovat osa kuluttajien jokapäiväistä elämää heidän matkustaessaan, tehdessään ostoksia ja suorittaessaan maksuja. He törmäävät kuitenkin vielä aivan liian usein monenlaisiin esteisiin eivätkä luota täysin siihen, että heillä on mahdollisuus saada oikeussuojaa ongelmatilanteissa. Sisämarkkinoiden ja erityisesti digitaalisten sisämarkkinoiden vauhdittaminen edellyttää, että kuluttajilla on vahva luottamus siihen, että he voivat ajaa oikeuksiaan ja saada oikeutta. Lainsäädännön tehokkaampi soveltaminen auttaisi kuluttajia välttämään merkittävät tappiot – ne arvioidaan noin 0,16 prosentiksi suhteessa Euroopan unionin bruttokansantuotteeseen (BKT). Jos kuluttajien luottamus valtioiden rajojen yli käytävään sähköiseen kauppaan lujittuisi, tästä kertyisi noin 0,02 prosentin lisäsäästöt suhteessa Euroopan unionin BKT:hen (noin 2,50 miljardia euroa).[31]

Vaihtoehtoisen riitojenratkaisun lisäksi komissio aikoo jatkaa järjestämänsä kuulemisen tulosten perusteella valmistelutoimia, jotka koskevat ryhmäkanteisiin liittyvää eurooppalaista lähestymistapaa.

Jotta kuluttajien luottamus sisämarkkinoihin lisääntyisi, tarvitaan myös muita konkreettisia toimia. Kuluttajien on voitava olla varmoja siitä, että tavarat, jotka he ostavat, ovat luotettavia riippumatta siitä, missä ne on valmistettu. Tämän vuoksi on tärkeää tarkistaa yleistä tuoteturvallisuutta koskevaa direktiiviä . Samaten yritykset odottavat jäsenvaltioiden soveltavan samanlaisia kuluttajansuojasääntöjä koko EU:ssa. Komissio aikoo laatia yhdessä tulli- ja markkinavalvontaviranomaisten kanssa markkinavalvontaa (myös EU:n ulkorajoilla harjoitettavaa markkinavalvontaa) koskevan monivuotisen toimintasuunnitelman , jonka täytäntöönpano annetaan jäsenvaltioiden vastuulle. Kuluttajien on saatava luotettavia tietoja tuotteiden ympäristötehokkuudesta. Tässä tarkoituksessa komissio aikoo tehdä tuotteiden ympäristövaikutuksia koskevan aloitteen , joka perustuu kestävää kulutusta ja tuotantoa koskevaan toimintasuunnitelmaan.

On myös huolehdittava siitä, että matkustajien , myös liikuntarajoitteisten matkustajien, oikeuksia kunnioitetaan asianmukaisesti kaikissa liikennemuodoissa. Aiheesta annettavassa tiedonannossa luodaan katsaus Euroopan unionissa voimassa oleviin sääntöihin, joilla turvataan matkustajien oikeudet kaikissa liikennemuodoissa (lento-, juna-, laiva- ja linja-autoliikenne). Kuluttajansuojan parantamiseksi komissio aikoo ehdottaa lähiaikoina pakettimatkadirektiivin tarkistamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti pakettimatkojen verkkokaupaan.

Vähittäisrahoitustuotteita ostavien kuluttajien suojaa aiotaan parantaa edelleen. Huomiota kiinnitetään muun muassa pankkimaksujen läpinäkyvyyteen ja lainanottajien parempaan suojaamiseen kiinnelainamarkkinoilla.

2.5. Palvelut

Avaintoimi: Tarkistetaan eurooppalaista standardointijärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä laajentamalla se kattamaan myös palvelut ja muuttamalla standardointimenettelyjä tehokkaammiksi, vaikuttavammiksi ja osallistavammiksi.[32] |

Standardointi mahdollistaa tavaroiden vapaan liikkuvuuden. Sen avulla voidaan varmistaa, että saatavilla on yhteentoimivia, turvallisia ja laadukkaita tuotteita. Standardointi on yleistymässä myös palvelualalla, tosin lähinnä kansallisella tasolla. Tämä voi vaikeuttaa palveluiden sisämarkkinoiden yhdentymistä. Jotta voidaan välttää uusien esteiden ilmaantuminen ja helpottaa palvelujen – erityisesti liike-elämän palvelujen , kuten logistiikka- tai yritysten tukipalvelujen (nk. facility management ) – tarjoamista maasta toiseen, on tärkeää kehittää palvelujen standardointia Euroopan tasolla siten, että markkinoiden tarpeet otetaan täysin huomioon. Euroopan standardointijärjestelmän uudistaminen edistää tämän tärkeän tavoitteen saavuttamista. Toisena tärkeänä tavoitteena on tehokkaampi, vaikuttavampi ja osallistavampi järjestelmä. Standardointijärjestelmän on mahdollistettava se, että standardit voidaan vahvistaa mahdollisimman nopeasti, että ne voidaan mukauttaa uusiin tieto- ja viestintätekniikoihin, että pk-yritykset ja muut intressitahot voivat osallistua tiiviimmin standardointiin ja että kaikilla käyttäjillä, joiden etu on kyseessä, on mahdollisuus tutustua standardeihin.

Yleisesti ottaen palvelujen sisämarkkinoiden sujuva toiminta on olennainen edellytys kasvun ja työpaikkojen luomiselle Eurooppaan. Kun Euroopan talouden vuotuinen kasvu oli vuosien 1998 ja 2008 välisenä aikana keskimäärin 2,1 prosenttia, palvelualan keskimääräinen kasvu oli samaan aikaan 2,8 prosenttia. Palvelualan työllisyys on kasvanut 2 prosenttia vuodessa, kun vastaava luku koko taloudessa oli 1 prosentti.[33] Jotta palvelumarkkinat toimisivat sujuvasti, ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettava se, että kaikki jäsenvaltiot panevat palveludirektiivin kokonaisuudessaan täytäntöön muun muassa perustamalla keskitettyjä asiointipisteitä. Tämän lisäksi komissio suorittaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 24. ja 25. maaliskuuta 2011 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmien mukaisesti suorituskykytestejä , joiden tarkoituksena on tarkastella perusteellisemmin tiettyihin kasvualoihin, kuten liike-elämän palveluihin sekä rakennus- ja matkailualaan, sovellettavan sääntelykehyksen käytännön toimivuutta. Komissio arvioi perusteellisemmin tietyille ryhmille varattuja palveluja, pääomaomistusta, oikeudellista muotoa ja niihin liittyviä vakuutusten vaatimuksia. Nämä esteet jarruttavat palvelumarkkinoiden tiiviimpää yhdentymistä.[34] Komissio päättää jatkotoimista vuonna 2012 näiden aloitteiden tulosten perusteella. Kauppaan ja jakeluun on kiinnitettävä erityishuomiota, sillä ne ovat kasvua ja työllisyyttä edistäviä aloja. Yritysten välisiä sopimattomia kaupallisia menettelyjä pyritään torjumaan erillisellä aloitteella, jonka puitteissa on tarkoitus selvittää ammatinharjoittajien sopimattomien kaupallisten menettelyjen luonnetta ja niihin liittyvien ongelmien laajuutta koko toimitusketjussa, karoittaa jäsenvaltioissa voimassa olevat säännökset, luoda katsaus kyseisien säännösten täytäntöönpanotilanteeseen sekä yksilöidä toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot. Tavoitteena on lopettaa yritysten elinkelpoisuuden vaarantavat sopimattomat käytännöt ja parantaa hankintaketjun eri toimijoiden kilpailukykyä tehostamalla ja tasapuolistamalla kaupan ja jakelun sisämarkkinoita. Lisäksi pyritään täyttämään kuluttajien ja tuottajien odotukset, jotka kohdistuvat kilpailukykyisiin hintoihin. Liike-elämän palvelujen tärkeän merkityksen vuoksi komissio aikoo perustaa korkean tason työryhmän, jonka tehtävänä on tutkia markkinoiden toiminnan puutteita.

Tarkoitus on selvittää myös sitä, kuinka koulutuksen laatu voidaan varmistaa palvelujen vapaan liikkuvuuden olosuhteissa ottaen huomioon franchising-toiminnan yleistyminen koulutusalalla. Tämä ei kuitenkaan vaikuta tutkintotodistusten tunnustamiseen.

2.6. Verkot

Avaintoimi: Annetaan energia- ja liikenneinfrastruktuureja koskevaa lainsäädäntöä, jossa nimetään ja jolla käynnistetään Euroopan etua koskevat strategiset hankkeet ja jolla varmistetaan verkkojen yhteentoimivuus ja intermodaalisuus. |

Liikenne- ja energiaverkot sekä sähköisen viestinnän verkot ovat sisämarkkinoiden selkäranka. Suorituskykyiset infrastruktuurit edistävät henkilöiden, tavaroiden, eri energiamuotojen ja tietojen (kun niille on osoitettu sopivat radiotaajuusalueet) vapaata, nopeaa ja kohtuuhintaista liikkuuvuutta. Tehokas taloudellinen yhdentyminen edellyttää suorituskykyisten verkkoinfrastruktuurien yhdentämistä.

Uusi eurooppalainen energiainfrastruktuuripolitiikka [35] on välttämätön edellytys sille, että EU:n infrastruktuuriverkkojen suunnittelu- ja kehitystapoja saadaan muutettua. Verkoista puuttuu huomattavia osia, mihin on löydettävä ratkaisu, ja verkkoja on muutettava älykkäämmiksi, jotta energiaa voidaan siirtää paremmin. On annettava uutta lainsäädäntöä, jolla helpotetaan yhtenäisen, älykkään verkon rakentamista . Näin voidaan parantaa paitsi energian toimitusvarmuutta ja markkinoiden yhdentymistä, myös energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian kulutusta. Lupamenettelyjä on nopeutettava ja muutettava avoimemmiksi, jotta kansalliset energiaverkot voidaan yhdistää yhdeksi eurooppalaiseksi verkoksi. Tämä edellyttää kiireellisiä toimia, sillä uusiin hankkeisiin tarvittavien lupien saamiseen kuluu paljon aikaa (usein yli kymmenen vuotta).

Liikennealalla on toteutettava valkoisessa kirjassa ”Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2050”[36] esitellyt toimet, joiden tarkoituksena on muun muassa poistaa esteet, jotka jarruttavat kaikki kansalliset liikennevälineet ja -järjestelmät (myös älykkäät liikennejärjestelmät) kattavien todellisten sisämarkkinoiden toteutumista sekä rannikkoliikenteen verkoston ja nykyaikaisen multimodaalisen kuljetusverkoston kehittämistä. EU:ssa ei ole vieläkään riittävässä määrin yhteenliitettyä, yhteentoimivaa ja tehokasta valtioiden rajat ylittävää infrastruktuuriverkkoa. Muutoksilla, jotka on tarkoitus tehdä vuonna 2011 Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä koskeviin yhteisiin suuntaviivoihin, on tarkoitus poistaa pahimmat pullonkaulat, rakentaa puuttuvat osat ja mahdollistaa liikennemuotojen yhteenliittäminen. Sitä varten hankkeet yksilöidään paremmin ja päätösten täytäntöönpanoa seurataan tehokkaammin. Uusissa suuntaviivoissa määriteltävä Euroopan strategisista infrastruktuureista muodostuva runkoverkko yhdistää EU:n itä- ja länsiosat. Se tarjoaa lähtökohdat Euroopan laajuisen liikenneverkon ja yhtenäisen liikennealueen luomiselle.

Radiotaajuudet ovat olennaisen tärkeitä digitaaliselle yhteiskunnalle ja nopeille langattomille palveluille, talouden elpymiselle ja kasvulle, laadukkaille työpaikoille ja EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvylle. Radiotaajuuksien saatavuus ja tehokas käyttö ovat tärkeitä tekijöitä sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden luomisessa ja myös EU:n muilla politiikanaloilla. Tämän vuoksi parlamenttia ja neuvostoa kehotetaan hyväksymään pikaisesti ehdotus päätökseksi Euroopan radiotaajuuksien käytön strategista suunnittelua ja yhdenmukaistamista koskevan ohjelman perustamisesta .

2.7. Digitaaliset sisämarkkinat

Avaintoimi: Annetaan lainsäädäntöä, jolla taataan sähköisen tunnistamisen ja todentamisen vastavuoroinen tunnustaminen koko EU:ssa, ja tarkistetaan sähköistä allekirjoitusta koskevaa direktiiviä. Näin voidaan turvata varma ja esteetön sähköinen kanssakäyminen yritysten, kansalaisten ja viranomaisten välillä, tehostaa palveluja ja julkisia hankintoja sekä parantaa erityisesti valtioiden rajat ylittävää palvelutarjontaa ja sähköistä kaupankäyntiä. |

Luottamuksen lisääminen sähköisiä liiketoimia kohtaan on ehdoton edellytys sellaisten digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymiselle, joista kansalaiset, yritykset ja viranomaiset saavat täyden hyödyn. Digitaalisten sisämarkkinoiden keskeisiä rakennusaineita ovat sähköiset luottamuspalvelut, jotka kunnioittavat yksityiselämän suojaa ja takaavat oikeusvarmuuden ja kaupanteon turvallisuuden, toimivat rajojen yli sekä jotka tunnustetaan kaikilla toimialoilla. Niiden on toisaalta oltava helppokäyttöisiä, taloudellisia ja liiketoimen osapuolten tiukan valvonnan alaisia.

Komissio aikoo tämän vuoksi ehdottaa uutta lainsäädäntökehystä, jonka tarkoituksena on lisätä luottamusta sähköisiin liiketoimiin. Uuden lainsäädäntökehyksen puitteissa ehdotetaan sähköistä allekirjoitusta koskevan direktiivin tarkistamista siinä käytettyjen käsitteiden selventämiseksi, sähköisen allekirjoituksen käytön yksinkertaistamiseksi ja yhteentoimivuuden esteiden poistamiseksi. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa sähköisten tunnistamis- ja todentamispalvelujen vastavuoroinen tunnustaminen . Huomiota kiinnitetään myös siihen, kuinka eräät muut sähköiset luottamuspalvelut toimivat, kun niitä tarjotaan valtioiden rajojen yli. Tavoitteena on ehdottaa yleisluontoisia välineitä, jotka eivät kuitenkaan ole sidoksissa mihinkään erityiseen toimialaan. Tämä koskee varsinkin sähköistä identiteettiä . Lainsäädäntökehys on teknologisesti neutraali ja kattaa kaikki viestintäkanavat, muun muassa internetin ja matkaviestinnän.

Digitaalisten markkinoiden kehittäminen on yksi tärkeimmistä viputekijöistä EU:n kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi . Esimerkkeinä voidaan mainita tieto- ja viestintätekiikka (jonka tuoma lisäarvo Euroopan taloudelle oli noin 600 miljardia euroa vuonna 2007[37]), internetiä säännöllisesti (65 prosenttia Euroopan kokonaisväestöstö vuonna 2010[38]) tai jopa päivittäin (53 prosenttia) käyttävien eurooppalaisten lukumäärän kasvu, laajakaistamarkkinoiden nousu maailman markkinajohtajaksi vuonna 2010[39] ja julkisen sektorin tietomarkkinat, joiden arvo on noin 27 miljardia euroa[40]. Lippulaiva-aloite ”Euroopan digitaalistrategia”[41] sisältää toimenpidepaketin, jonka perimmäisenä tavoitteena on digitaalisten sisämarkkinoiden luominen.

Puheen- ja tiedonsiirto ovat yhä tärkeämpiä palveluja kaikille eurooppalaisille. Sääntelytoimenpiteet, joita unioni on toteuttanut vuodesta 2007 verkkovierailumaksujen (”roaming”) alalla, ovat myötävaikuttaneet selkeästi puhelinkustannusten alenemiseen ja toiminnan muuttumiseen kuluttajien kannalta avoimemmaksi. Tiedonsiirron verkkovierailupalveluista veloitettavat vähittäishinnat ovat kuitenkin edelleen aivan liian korkeat, mikä on saanut useimmat yksityishenkilöt ja monet yritykset luopumaan kyseisten palvelujen käytöstä kotimaansa rajojen ulkopuolella.

Kuluttajien luottamuksen puute on jarruttanut digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymistä. Tärkeimpiä syitä luottamuspulaan ovat ongelmat, jotka liittyvät maksuliikenteen turvallisuuteen ja kuluttajien oikeuksien kunnioittamiseen valtioiden rajat ylittävissä maksutapahtumissa[42], erityisesti tuoteturvallisuuden ja väärentämisen osalta[43]. Tämä luottamuspula ja ongelmat verkko-ostosten tekemisessä muissa jäsenvaltioissa ovat aiheuttaneet sen, että verkkokaupan osuus vähittäismyynnistä on alle 5 prosenttia ja että vain 9 prosenttia eurooppalaisista on jo tehnyt ostoksia internetissä toisessa jäsenvaltiossa.[44] Todelliset sisämarkkinat on asetettava kaikkien kansalaisten – myös heikoimmassa asemassa olevien tai syrjäseuduilla asuvien väestöryhmien – ulottuville. Tätä tarkoitusta varten komissio aikoo esittää sähköisen kaupankäynnin kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman. Tiedonannossa arvioidaan sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin soveltamista ja analysoidaan toiminnan haasteita, joita ovat esim. mikromaksut, verkkomaksujen turvallisuus, henkilötietojen suoja, väärentämisen torjunta, tilausten toimitus, verkkopalvelujen tarjoajien vastuu sekä sähköiseen kaupankäyntiin vaikuttavan EU:n lainsäädännön johdonmukaisuus[45]. Komissio aikoo ehdottaa myös toimenpiteitä, joilla edistetään maksukortteja ja muita innovatiivisia maksuvälineitä koskevan yhteisen alueen kehittämistä.

Maantieteelliseen sijaintiin perustuva syrjintä on saatava loppumaan myös verkkokaupassa. Komissio aikoo antaa suuntaviivat [46] kansallisuuteen tai asuinpaikkaan perustuvan perusteettoman syrjinnän poistamiseksi erityisesti verkkokaupasta.

Julkisen sektorin hallussa olevista tiedoista annetussa direktiivissä (PSI-direktiivi, public sector information )[47] vahvistetaan perusedellytykset viranomaisten tuottamien tietojen uudelleenkäytölle. Viranomaistiedot voivat vauhdittaa sisältö- ja palvelumarkkinoiden toimintaa, jos ne ovat käytettävissä avoimin ja syrjimättömin ehdoin.[48] PSI-direktiivin tarkistaminen tarjoaa tilaisuuden julkisen sektorin tietojen kehittämiseen merkittäväksi kasvumahdollisuuksien lähteeksi monille muille innovatiivisille aloille.

2.8. Sosiaalinen yrittäjyys

Avaintoimi: Annetaan lainsäädäntöä, jolla luotavilla eurooppalaisilla puitteilla helpotetaan sosiaalisesti vastuullisten sijoitusrahastojen kehittämistä ja tehostetaan siten jäsenvaltioiden aloitteiden vaikutuksia antamalla sijoitusrahastoille tilaisuus hyötyä sisämarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista (mahdollisuus hyödyntää sijoitusmahdollisuuksia missä tahansa jäsenvaltiossa ja tarjota palveluja mihin tahansa jäsenvaltioon sijoittautuneille sijoittajille). |

Sisämarkkinat perustuvat ”erittäin kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen” ja seuraavat osallistavaan, sosiaalisesti tasapuolisempaan ja ekologisesti kestävään kasvuun tähtäävää kehityssuuntausta. Uusissa talousmalleissa nämä yhteiskunnalliset huolenaiheet on asetettu pelkän taloudellisen voiton tavoittelun edelle. Tämä kehityssuuntaus on otettava huomioon myös sisämarkkinoilla. On turvattava tasapuoliset kilpailuedellytykset ja tuettava aloitteita, joilla edistetään tasavertaisen kohtelun periaatteiden ottamista huomioon talouselämässä ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa. Eurooppalaisten omaisuudenhoitoyhtiöiden tarjoamalla rahoituksen viputekijällä (7 000 miljardia euroa vuonna 2009) olisi tuettava sellaisten yritysten kehitystä, jotka pyrkivät taloudellisen hyödyn perustellun tavoittelemisen lisäksi tavoitteisiin, jotka palvelevat yleistä etua tai edistävät sosiaalista, eettistä tai ympäristöarvoja tukevaa kehitystä. Jotta kaikilla yrityksillä olisi tasapuoliset toimintaedellytykset, komissio aikoo esittää lainsäädäntöehdotuksen eri aloilla toimivien yritysten sosiaali- ja ympäristöasioista antamien tietojen avoimuudesta.

Jotta yhteisötalous voi kehittyä ja saavuttaa tavoitteensa on oltava mahdollista, että yhteisötaloudessa voidaan sisämarkkinoilla perustaa erityisiä oikeudellisia organisaatiorakenteita. Esimerkiksi osuuskunta-ala toimii aktiivisemmin kuin koskaan.[49] On kuitenkin arvioitava syitä siihen, miksi eurooppaosuuskuntien perustaminen ei ole päässyt vauhtiin. Keskinäiset yritykset toimivat kansalaisten kannalta keskeisillä aloilla (terveydenhuolto-, pankki-, vakuutusala jne.), mutta ne tarjoavat vain harvoin palvelujaan useammissa jäsenvaltioissa. Niiden osuus vakuutusmarkkinoista on kuitenkin 25 prosenttia ja alan yritysten kokonaismäärästä 70 prosenttia, joten niitä ei voida jättää huomiotta myöskään sisämarkkinoilla. Säätiöt osallistuvat merkittävällä panoksella yleishyödyllisten innovatiivisten hankkeiden rahoittamiseen. Ne kohtaavat kuitenkin ongelmia pyrkiessään sijoittautumaan toisiin jäsenvaltioihin tai yhdistämään varansa muista jäsenvaltioista tulevien säätiöiden kanssa. Näiden ongelmien poistamiseksi komissio aikoo esittää eurooppalaisten säätiöiden perussääntöä koskevan asetusehdotuksen.

Tietyt yritykset ovat asettaneet tavoitteekseen sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan luopumatta voiton tavoittelusta. Kyse on usein erittäin pienistä, paikallisesti toimivista yrityksistä, mutta toisinaan myös nopeasti kasvavista yrityksistä, joilla on hyvät mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja.[50] Oikeudellisilla välineillä[51] olisi pyrittävä varmistamaan, että kyseiset yritykset käyttävät sisämarkkinoita kehitysalustanaan ja kasvumahdollisuuksien tarjoajana sen sijaan, että ne tyytyisivät toimimaan pelkästään kotimaansa rajojen sisäpuolella.

Komissio tukee yhteisötalouden kehittämistä aktiivista osallisuutta edistäväksi välineeksi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen foorumin[52] puitteissa. Se aikoo ehdottaa vuonna 2011 sosiaalisen yrittäjyyden aloitetta sekä helpottaa pääsyä niille tarkoitettujen EU:n rahoitusohjelmien piiriin.

Komissio aikoo antaa vuonna 2011 myös tiedonannon yritysten sosiaalisesta vastuusta, joka on sosiaalista yrittäjyyttä laajempi käsite. Tarkoituksena on kannustaa kaikkia yrityksiä asettamaan päivittäiselle toiminnalleen myös sosiaalisia tai ympäristöpoliittisia tavoitteita.

2.9. Verotus

Avaintoimi: Tarkistetaan energiaverotusta koskevaa direktiiviä eri energialähteiden johdonmukaisen kohtelun takaamiseksi. Näin voidaan ottaa paremmin huomioon tuotteiden energiasisältö sekä niihin liittyvät hiilidioksidipäästöt. |

Verotuksen sääntely ei EU:ssa enää vastaa 2000-luvun sisämarkkinoiden realiteetteja eikä kestävän kehityksen vaatimuksia. Sillä ei voida varmistaa loppukuluttajien tasapuolista kohtelua sisämarkkinoilla, eikä se kannusta riittävässä määrin energiaa säästävään tai ympäristöystävällisimpään energiankulutukseen. Nykypäivänä verotuksen olisi mahdollistettava kulutuksen ohjaaminen kohti energialähteiden parempaa käyttöä ja puhtaiden energialähteiden suosimista.

Lisäksi useampaan jäsenvaltioon sijoittautuneiden yritysten on tehtävä monta eri veroilmoitusta ja asioitava monien veroviranomaisten kanssa. Komissio ehdottaa yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjahankkeen (CCCTB) puitteissa verotettavan tulon laskentaperusteiden yhdenmukaistamista, jotta yrityksiin sovellettaisiin samoja sääntöjä riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa niiltä kannetaan veroa.[53] Keskitetyn veroasiointipisteen perustaminen helpottaa yritysten ja veroviranomaisten yhteydenpitoa ja jäsenvaltioiden veroviranomaisten hallinnollisen yhteistyön organisointia. CCCTB:n myötä yhtiöille koituu vuosittain EU:ssa 700 miljoonan euron säästöt, kun sääntöjen noudattamisesta aiheutuvat kustannukset alenevat. Voittojen ja tappioiden yhdistämisestä saatavat säästöt arvioidaan 1,3 miljardiksi euroksi. Lisäksi sellaisten yhtiöiden kustannussäästöt, jotka harkitsevat toimintansa laajentamista kotimaansa ulkopuolelle, arvioidaan jopa miljardiksi euroksi. CCCTB on yksilöity vuotuisessa kasvustrategiassa kasvua edistäväksi toimenpiteeksi, joka on asetettava etusijalle, jotta se saataisiin toteutettua vuoden 2012 loppuun mennessä. Parlamentin ja neuvoston täysipainoinen osallistuminen hankkeen toteutukseen on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan vastata suuriin odotuksiin, joita yritykset kohdistavat sääntely-ympäristönsä yksinkertaistamiseen.

Myös arvonlisäverojärjestelmää on tarkistettava erityisesti valtioiden rajat ylittäviin liiketapahtumiin sovellettavan järjestelmän ja niiden verotusta koskevien menettelyjen määrittelemiseksi. Tarkoituksena on vähentää tällaisiin liiketapahtumiin sovellettavia erityisiä hallinnollisia maksuja ja turvata koko myyntiketju erityisesti pk-yritysten osalta. Komissio aikoo yksilöidä vuoden 2011 loppuun mennessä ne arvonlisäverostrategian osatekijät, joista on syytä tehdä lainsäädäntöaloitteita. Kyseisiä aloitteita tullaan tarkastelemaan sisämarkkinoiden vahvistamisprosessin seuraavassa vaiheessa, vuoden 2012 jälkeen.

Kansalaisilla on usein vero-ongelmia, kun he toimivat useissa valtioissa. Ongelmiin on löydettävä ratkaisu. Komission tiedonannossa ”Veroesteiden poistaminen unionin kansalaisten rajatylittävältä toiminnalta”[54] yksilöidään polttavimmat ongelmat, joita ovat muun muassa kaksinkertainen verotus, verosyrjintä, sekä ongelmat, joita liittyy muiden jäsenvaltioiden verotietojen saantiin ja asiointiin veroviranomaisten kanssa. Tiedonannossa ehdotettiin toimenpiteitä erityisongelmien ratkaisemiseksi. Mahdollisina ratkaisuina mainitaan muun muassa kaksinkertaiseen verotukseen liittyvien riitojen sitova ratkaisumekanismi, keskitettyjen asiointipisteiden perustaminen viranomaisten kanssa asiointiin sekä verokohtelu kansainvälisissä perintöasioissa.

2.10. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus

Avaintoimi: Annetaan lainsäädäntöä, joka liittyy direktiiviin, joka koskee työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon. Uuden lainsäädännön tavoitteena on parantaa ja tehostaa direktiivin sisällyttämistä kansalliseen lainsäädäntöön sekä sen soveltamista ja noudattamista.[55] Tarkoituksena on ehkäistä sääntöjen rikkomista ja kiertämistä sekä määrätä niistä seuraamuksia. Lisäksi annetaan lainsäädäntöä, jolla pyritään selkiyttämään sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden käyttöä sosiaalisten perusoikeuksien rinnalla. |

Sosiaalisessa markkinataloudessa toimivien yhtenäisempien eurooppalaisten palvelumarkkinoiden odotetaan helpottavan yritysten mahdollisuuksia tarjota palvelujaan koko Euroopan unionissa (muun muassa lähettämällä työntekijöitään työhön toiseen jäsenvaltioon) heikentämättä kuitenkaan yritysten toimintakykyä. Samalla on kuitenkin huolehdittava laadukkaampien työpaikkojen tarjonnan lisäämisestä sekä työntekijöiden ja heidän sosiaalisten oikeuksiensa korkeatasoisesta suojasta.

Työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevan oikeudellisen kehyksen soveltamista on parannettava, jotta voidaan helpottaa yritysten ja jäsenvaltioiden viranomaisten välistä tiedonkulkua, tiukentaa valvontaa ja torjua erityisesti työntekijöiden oikeuksiin kohdistuvia väärinkäytöksiä.

Sisämarkkinalainsäädännössä on otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 ja 9 artikla sekä Euroopan unionin perusoikeuskirja, jolla on nykyisin sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksella. Tämän vuoksi komissio aikoo ehdottaa monialaista lainsäädäntöä, jolla voidaan selkiyttää sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden käyttöä sosiaalisten perusoikeuksien (muun muassa työtaisteluoikeuden) rinnalla kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti ja unionin lainsäädäntöä noudattaen.[56]

Myös yleisemmällä tasolla sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus on Euroopan yhdentymishankkeen tärkeimpiä periaatteita. EU tunnustaa, että markkinavoimat eivät voi yksin vastata kaikkiin kollektiivisiin tarpeisiin. Yleishyödylliset taloudelliset palvelut ovat Euroopan sosiaalisen mallin, samalla sekä erittäin kilpailukykyisen että sosiaalisesti osallistavan talouden olennainen osatekijä.

Euroopan unioni tunnustaa (erityisesti SEUT-sopimuksen 14 artiklassa ja perussopimusten pöytäkirjassa nro 26) yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen tärkeän merkityksen unionin ja sen jäsenvaltioiden sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten keskeisen aseman ja laajan harkintavallan niiden tarjotessa, tilatessa ja järjestäessä yleistä taloudellista etua koskevia palveluja mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeita vastaten sekä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Komissio käynnisti hiljattain keskustelun valtiontukisääntöjen ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen vuorovaikutuksen täsmentämisestä sekä yrityksen sisäisesti tarjottaviin palveluihin sovellettavista järjestelyistä.

SEUT-sopimuksen 106 artiklan mukaisesti komissio on yksin vastuussa sen varmistamisesta, että yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen tarjoaminen ja rahoitus ovat perussopimuksen kilpailuperiaatteiden ja -määräysten mukaiset. Myös yleishyödyllisiin taloudellisiin palveluihin myönnettäviä valtiontukia koskevan paketin (joka tunnetaan myös post-Altmark-pakettina) seuraavasta tarkistamisesta on jo alettu keskustella.[57] Tulevassa uudistuksessa olisi pyrittävä sekä selkeyttämään pakettia että noudattamaan eriytettyä ja suhteutettua lähestymistapaa. Komissio aikookin tarkentaa tarvittaessa monia keskeisiä käsitteitä ja varmistaa, että valtiontukien tutkinnan perusteellisuus suhteutetaan tarjottavien palvelujen luonteeseen ja volyymiin.

Komissio aikoo esitellä vuoden 2011 loppuun mennessä annettavassa tiedonannossa toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan, että yleishyödylliset taloudelliset palvelut ja myös yleishyödylliset sosiaalipalvelut voidaan tarjota puitteissa, joissa niillä on edellytykset täyttää tehtävänsä.

Komissio aikoo sen vuoksi tutkia tarvittavat toimenpiteet saadakseen SEUT-sopimuksen 14 artiklan ja pöytäkirjan nro 26 mukaisesti varmuuden siitä, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus saada kohtuulliseen hintaan jokapäiväisen elämänsä ja talous- ja yhteiskuntaelämään osallistumisen kannalta olennaisia palveluja puuttumatta jäsenvaltioiden keskeiseen asemaan niiden tarjotessa, tilatessa ja järjestäessä kyseisiä palveluja. Tässä yhteydessä on otettava huomioon se, että Euroopan kansalaisten tarpeet kehittyvät koko ajan.

Komissio on tietoinen siitä, että kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta osallistua aktiivisesti sisämarkkinoihin. Kaikilla kansalaisilla ei ole täyttä varmuutta esimerkiksi peruspankkipalvelujen saatavuudesta – josta on tullut ehdoton edellytys osallistumiselle talous- ja yhteiskuntaelämään. Komissio aikoo sen vuoksi tehdä aloitteen, jolla varmistetaan, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus käyttää kohtuulliseen hintaan perusmaksutiliä riippumatta siitä, millä EU:n alueella heidän asuinpaikkansa sijaitsee.

2.11. Yritysten sääntely-ympäristö

Avaintoimi: Yksinkertaistetaan tilinpäätösstandardeja koskevia direktiivejä tilinpäätösraportointia koskevien velvoitteiden osalta ja karsitaan erityisesti pk-yrityksiä rasittavaa byrokratiaa. |

Eurooppa-neuvosto korosti 24.–25. maaliskuuta 2011 pitämänsä kokouksen päätelmissä, että erityisesti pk-yrityksiin vaikuttavia sääntelyvaatimuksia on tarpeen keventää sekä Euroopan että kansallisella tasolla. Komissio laatii aiheesta kertomuksen Eurooppa-neuvostolle.[58] Sisämarkkinoista saatavan hyödyn laajuus riippuu siitä, kuinka vaivattomasti henkilöt, tavarat, palvelut ja pääoma voivat liikkua esteettä jäsenvaltiosta toiseen. Sisämarkkinapolitiikan tavoitteena on helpottaa tällaista liikkuvuutta paitsi poistamalla esteitä, myös luomalla sääntely-ympäristö, jossa byrokratia on karsittu minimiin.

Tilinpäätösdirektiivien tarkistamista koskevan ehdotuksen päätarkoituksena on keventää osakeyhtiön tai rajoitetun vastuun yhtiön muodossa toimiville mikroyrityksille ja pienyrityksille asetetuista tilinpäätösvelvoitteista johtuvaa hallinnollista rasitetta. Ehdotuksen myötä kertyvien vuotuisten säästöjen odotetaan nousevan 1,5 miljardiin euroon 1,1 miljoonan pienyrityksen kohdalla ja 5,2 miljardiin euroon 5,9 miljoonan mikroyrityksen kohdalla.[59] Säästöt kertyvät pääasiassa mikroyritysten ja pienten yritysten tilinpäätösvaatimusten kevenemisestä. Yksinkertaistamisen lisäksi direktiivien tarkistamisen tarkoituksena on parantaa sekä pienten että suurten yritysten tilinpäätösten selkeyttä ja vertailtavuutta koko EU:ssa. Komission ehdotukselle mikroyritysten vapauttamisesta tilinpäätösdirektiivien säännösten soveltamisesta on saatava neuvoston ja parlamentin hyväksyntä.

EU:n yhdenmukaistetuilla säännöillä korvataan 27 jäsenvaltion kansalliset säännöt. Jo yksin tämä keventää hallinnollista rasitetta. EU:n säännöistä johtuvaa hallinnollista rasitetta pyritään keventämään myös muilla toimenpiteillä.[60] Tässä tarkoituksessa komissio on laatinut yksityisen eurooppayhtiön sääntöehdotuksen , joka on edelleen neuvoston käsiteltävänä. Neuvoston odotetaan hyväksyvän ehdotuksen.

Pk-yritysten toimintaa pyritään helpottamaan komission Small Business Act -aloitteella [61]. Aloitteella ankkuroidaan ”pienet ensin” -periaate EU:n kaikkeen politiikkaan ja esitellään lukuisia konkreettisia toimenpiteitä pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi sisämarkkinoilla.

On otettava käyttöön Euroopan sopimusoikeuden alaan kuuluva vapaaehtoinen väline , jolla helpotetaan valtioiden rajat ylittäviä maksutapahtumia sisämarkkinoilla. Lisäksi on pyrittävä antamaan asetus, jolla helpotetaan rajat ylittävää velkojen perintää . Voimassa olevat säännöt yksinkertaistuisivat tätä kautta entisestään kansalaisten ja yritysten hyödyksi. Nämä ovat toivoneet oikeusvarmuuden lisäämistä tällä alalla.

2.12. Julkiset hankinnat

Avaintoimi: Tarkistetaan ja nykyaikaistetaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntökehystä siten, että tuloksena on tasapainoinen toimintapolitiikka, joka tukee ympäristönäkökohdat huomioon ottavien sekä sosiaalista vastuuta ja innovatiivisuutta edistävien tuotteiden ja palvelujen kysyntää. Lisäksi tarkoituksena on asettaa hankintaviranomaisten käyttöön yksinkertaisemmat ja joustavammat menettelyt sekä tarjota erityisesti pk-yrityksille paremmat mahdollisuudet osallistua julkisiin hankintamenettelyihin.[62] |

Julkisen sektorin tavara-, palvelu- ja työurakkamenot ovat noin 18 prosenttia EU:n BKT:sta. Julkiset hankinnat on EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännöllä avattu terveelle kilpailulle, jonka seurauksena kansalaiset saavat laadukkaampaa tarjontaa alhaisempaan hintaan.

Julkisten hankintasopimusten kohteina olevien tavaroiden, palvelujen ja työurakoiden suuren määrän vuoksi julkiset hankinnat tarjoavat tilaisuuden ympäristöystävällisten, sosiaalisesti vastuullisten ja innovaativisten tavaroiden, palvelujen ja työurakoiden kysynnän kasvattamiseen. Julkisia hankintoja voidaan toisin sanoen käyttää kannustimena ekologisempien, sosiaalisempien ja innovatiivisempien sisämarkkinoiden kehittämisessä. On myös tutkittava, kuinka menettelyjä voidaan yksinkertaistaa ja joustavoittaa julkisten hankintojen tehostamiseksi. Yksinkertaistaminen ei kuitenkaan saa rajoittaa pääsyä Euroopan markkinoille. Markkinoille pääsyn on päinvastoin muututtava yhä helpommaksi, erityisesti pk-yritysten ja rajat ylittävän kaupan osalta ja myös eri hankintaviranomaisten tekemien yhteishankintojen osalta. Toisen jäsenvaltion yritysten kanssa tehtyjen julkisten hankintasopimusten prosentuaalinen osuus on edelleen suhteellisen pieni, erityisesti kun sitä verrataan kyseisten yritysten osuuteen yksityisellä sektorilla.

Palveluja koskevilla käyttöoikeussopimuksilla on suuri taloudellinen merkitys[63], ja ne muodostavat valtaosan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista. Lainsäädäntökehyksellä voidaan parantaa näiden kumppanuuksien oikeusvarmuutta.

Julkisten hankintojen avaaminen kilpailulle tuottaa etuja sekä koko maailman että Euroopan tasolla. Jotta voidaan varmistaa, että tämä tapahtuu vastavuoroisuuden ja keskinäisen hyödyn hengessä ja siten, että eurooppalaisille ja ulkomaisille yrityksille tarjotaan tasapuoliset mahdollisuudet terveen kilpailun pohjalta, on annettava myös lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan kolmansien maiden yritysten pääsy Euroopan julkisten hankintojen markkinoille Euroopan tasolla annettujen sitoumusten mukaisesti.

3. Sisämarkkinoiden tehostetun hallintotavan onnistumisen edellytykset

Jotta ehdotetuilla toimilla olisi odotusten mukaisia vaikutuksia kasvuun ja työllisyyteen, niiden kehittämistä ja tehokasta toteutusta koskevien ehtojen on täytyttävä. Näitä ehtoja on neljä: 1) parempi vuoropuhelu koko kansalaisyhteiskunnan kanssa, 2) tiiviimpi kumppanuus eri toimijoiden kanssa, 3) tehokas tiedotus kansalaisille ja yrityksille sekä sisämarkkinasääntöjen soveltamisen aktiivisempi valvonta.

Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ja arviointikulttuurin kehittäminen

Julkisessa kuulemisessa saatiin selkeä osoitus siitä, että kansalaisyhteiskunta haluaa osallistui aiempaa tiiviimmin sisämarkkinoiden kehittämiseen .[64] Komissio aikoo julkaista säännöllisin väliajoin luettelon 20 tärkeimmästä odotuksesta, jotka kansalaisilla ja yrityksillä on sisämarkkinoita kohtaan konkreettisten kokemustensa pohjalta. Kyseinen sisämarkkinafoorumille toimitettava luettelo tulee olemaan todellinen sisämarkkinoiden toiminnan tilaa kuvaava mittari . Säännöllisin väliajoin järjestettävään sisämarkkinafoorumiin osallistuu eri markkinatoimijoiden edustajia. Edustettuina ovat niin yritykset, työmarkkinaosapuolet, valtiosta riippumattomat järjestöt ja kansalaisjärjestöt, eri hallintotasoja edustavat viranomaiset ja kansalliset parlamentit. Foorumi tarkastelee sisämarkkinoiden tilaa, erityisesti direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden soveltamista. Foorumissa vaihdetaan myös hyviä käytäntöjä. Foorumi myötävaikuttaa politiikan arviointikulttuurin kehittämiseen ja osallistuu omalta osaltaan sisämarkkinapaketin seurantaan mittaamalla sen konkreettisia vaikutuksia kentällä. Myös Euroopan oikeusasiamies osallistuu arviointiin. Arvioinnin vahvistamiseksi komissio käyttää rajattua määrää indikaattoreita, jotka esitellään liitteessä 2.

Myös työmarkkinaosapuolten asemaa on vahvistettava, ja niille on annettava mahdollisuus ottaa kantaa taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyviin kysymyksiin.

Kumppanuuksien luominen ja yhteistyön lisääminen

Alueviranomaiset ovat korostaneet tarvetta kaikkien sisämarkkinatoimijoiden , erityisesti jäsenvaltioiden välillä ja komission kanssa muodostettavien, kumppanuuksien vahvistamiseen ja syventämiseen. Alueviranomaiset ovat ilmaisseet voimakkaasti halunsa osallistua täysimittaisesti sisämarkkinapolitiikan kehittämiseen. Tämä tavoite saavutetaan ottamalla ne tiiviimmin mukaan komission ehdotuksia koskeviin kuulemisiin ja helpottamalla ja lisäämällä kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä tasolla, jolla yksittäiset päätökset tehdään – eli usein aluetasolla. Tässä tarkoituksessa sähköisen tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) – johon osallistuu jo 6 000 viranomaista – oikeusvarmuutta tullaan parantamaan . Tätä järjestelmää olisi käytettävä kumppanien välillä, kun komission tulevaisuudessa antamien säädösten sisältämiä sisämarkkinasääntöjä pannaan täytäntöön. Viranomaisten kanssakäymisen helpottamiseksi konekääntämisen tarjoamia teknisiä mahdollisuuksia on kehitettävä.

Sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon parantaminen paremman tiedotuksen avulla

Sisämarkkinat voisivat vauhdittaa kasvua nykyistä enemmän, jos kaikki jäsenvaltiot panisivat EU:n säännöstön (erityisesti voimassa olevat EU:n säädökset) kokonaisuudessaan täytäntöön, jolloin yritykset ja kansalaiset saisivat niistä täyden hyödyn . Yrityksillä ja kansalaisilla on parhaat mahdollisuudet huolehtia siitä, että niiden oikeuksia kunnioitetaan. Jotta ne voisivat tehdä niin, niiden on tunnettava oikeutensa, pystyttävä käyttämään niitä ja saatava apua silloin, kun kyseisiä oikeuksia ei kunnioiteta. Tätä varten komissio aikoo kehittää Sinun Eurooppasi -portaalia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, jotta siitä muodostuisi keskitetty tiedotus- ja neuvontapiste sekä Euroopan että kansallisella tasolla. On myös ehdottoman tärkeää parantaa olosuhteita, joissa kansalaisille ja yrityksille, joiden oikeuksia ei ole kunnioitettu kaikilta osin, voidaan tarjota nopeasti ja maksutta konkreettisia ratkaisuja. Näin voidaan parantaa luottamusta sisämarkkinoihin ja jokaisen kansalaisen halua antaa niihin panoksensa. Tämän vuoksi komissio ja jäsenvaltiot aikovat vahvistaa kansallisten viranomaisten Solvit-ongelmanratkaisuverkkoa .

Tasapuoliset, yhdenmukaisesti sovellettavat säännöt

Vaihtoehtoisiin riitojenratkaisukeinoihin on turvauduttava järjestelmällisesti[65] silloin, kun ongelmia ei saada poistettua ja kun ne aiheutuvat kansallisesta lainsäädännöstä alkunsa saavista rakenteellisemmista ongelmista. Komission tehtävänä on kuitenkin käyttää täysipainoisesti SEUT-sopimuksen 258 artiklan mukaisia menettelyjä. Kuulemiseen osallistuneet tahot korostivat sen varmistamista , että sisämarkkinoiden pelinsäännöt ovat kaikille samat . Ne ottivat esille monia lukkiutuneita tilanteita. Komissio aikookin harjoittaa määrätietoisempaa politiikkaa tällä alalla ja kehottaa jäsenvaltioita parantamaan EU:n lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja kansallisen lainsäädäntönsä saattamista vaatimusten mukaiseksi. Parantaakseen tilannetta komissio on asettanut numerotavoitteita. Vaje EU:n sisämarkkinalainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä on supistunut tämän seurauksena jo 1 prosenttiin, mutta tämä ei vielä riitä. Sisämarkkinasääntöjen moitteeton ja täysimääräinen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa vuoteen 2012 mennessä Euroopan parlamentin pyynnön mukaisesti edellyttää, että i) jäsenvaltiot toimittavat vastaavuustaulukot julkaisemista varten, ii) asetetaan numerotavoitteet, joiden avulla vaje EU:n sisämarkkinalainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä saadaan supistumaan 0,5 prosenttiin[66] ja vaje kansallisen lainsäädännön saattamisessa EU:n lainsäädännön mukaiseksi 0,5 prosenttiin[67], iii) rikkomisesta johtuvaa menettelyä sovelletaan tehokkaammin menettelyn eri vaiheissa asetettavien numerotavoitteiden avulla.

Komissio voi ehdottaa vertaisarvioinnin käyttöä, kun direktiivi, joka on määrä saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä, koskee keskeistä alaa, jolla kansallisia säännöksiä on voimassa erityisen runsaasti.

Maailmanlaajuiset pelinsäännöt

Sisämarkkinoiden ja eurooppalaisten yritysten menestyminen globaalissa kilpailussa riippuu siitä, kykeneekö Euroopan unioni varmistamaan, että sen harjoittamat sisä- ja ulkopolitiikat ovat johdonmukaisia ja täydentävät toisiaan. Tätä varten komissio aikoo jatkaa sääntelyn lähentämiseen tähtäävää politiikkaa ja ajaa yhä useampien kansainvälisten standardien hyväksymistä. Se aikoo neuvotella kauppasopimuksia, joissa painotetaan markkinoille pääsyn lisäksi myös sääntelyn lähentämistä. Erityishuomiota on kiinnitettävä Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneisiin maihin, joiden on saatettava voimaan unionin säännöstö, sekä unionin naapurimaihin ja strategisiin kumppanuusmaihin, jotta ne voisivat integroitua taloudellisesti unioniin. Siten voitaisiin parantaa molempien osapuolten markkinoillepääsyä, ja niiden harjoittamaa sääntelyä voitaisiin lähentää unionin sääntelyyn erityisesti kattavampien vapaakauppasopimusten avulla.

4. JATKOTOIMET JA PÄÄTELMÄT

Ensisijaisten tavoitteiden asettaminen seuraavien 18 kuukauden jaksolle ei estä katsauksen luomista jo nyt myös vuoden 2012 jälkeisiin jatkotoimiin. Sisämarkkinat on suunnattava uudelleen, ja ne on muutettava dynaamisemmiksi, jotta ne palvelisivat päämääriä, jotka Eurooppa 2020 -strategiassa on asetettu seuraavalle kymmenvuotisjaksolle. Sisämarkkinoiden olisi edistettävä kestävyyttä, resurssien tehokkaampaa käyttöä, innovaatiotoimintaa, sosiaalista osallisuutta, alueellista yhteenkuuluvuutta ja työllisyysstrategiaa.

Vuoden 2012 päättyessä sisämarkkinoiden kehittämisessä on siirryttävä uuteen vaiheeseen. Ideoita haetaan laajalla taloustutkimuksella, jonka tulosten perusteella on tarkoitus yksilöidä markkina-alueita, joilla on käyttämätöntä kasvupotentiaalia, ja löytää mahdollisesti uusia viputekijöitä kasvun vauhdittamiseksi. Komissio huolehtii uusien hallinnointivälineiden avulla siitä, että myös kansalaisyhteiskunta ja kaikki sisämarkkinatoimijat saavat tilaisuuden esittää näkemyksiään.

Kansalaiset ja yritykset voivat saada täyden hyödyn sisämarkkinoista vain siinä tapauksessa, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketti ja siinä yksilöidyt ensisijaiset toimenpiteet toteutetaan nopeasti ja tarmokkaasti . Tämä toimintasuunnitelma vaikuttaa olennaisesti Euroopan talouden kilpailukyvyn parantamiseen, ja se onkin ehdottomasti nostettava ehdottoman ensisijaisten tavoitteiden joukkoon. Tämä edellyttää EU:n kaikkien toimielinten, jäsenvaltioiden ja intressitahojen mobilisointia.

Tämän perusteella komissio

- kehottaa Euroopan parlamenttia, Eurooppa-neuostoa, neuvostoa, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa antamaan tukensa sisämarkkinoiden toimenpidepaketille;

- kehottaa Eurooppa-neuvostoa tukemaan sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa vahvistettujen 12 ensisijaisen toimenpiteen toteuttamista ensisijaisina;

- kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa sopimaan, että sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin sisältyvät avaintoimet käsitellään lainsäädäntömenettelyssä nopeasti, viimeistään vuoden 2012 lopussa;

- antaa Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle kertomuksen sisämarkkinoiden toimenpidepaketin täytäntöönpanon edistymisestä eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa, jotta kertomusta voidaan käsitellä kevään Eurooppa-neuvostossa;

- toimii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa helpottaakseen sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ja sen avaintoimien nopeaa täytäntöönpanoa;

- kehottaa jäsenvaltioiden kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia huolehtimaan sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanosta ja noudattamisesta;

- kehottaa kaikkia intressitahoja, Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien jäseniä, kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten edustajia sekä kaikkia asianomaisia osapuolia osallistumaan aktiivisesti nk. sisämarkkinapäivään, jonka aikana käydään keskusteluja (kansallisella ja Euroopan tasolla, erityisesti sisämarkkinafoorumilla) toimenpiteiden edistymisestä ja tulevista haasteista.

Liite 1: Taulukko avaintoimista

Avaintoimi: | Viputekijä | Komission ehdotus |

1 | Annetaan lainsäädäntöä, jolla pyritään helpottamaan jäsenvaltioihin sijoittautuneiden riskipääomarahastojen mahdollisuuksia sijoittaa missä tahansa muussa jäsenvaltiossa ilman niiden toimintaa haittaavia esteitä ja lisävaatimuksia. | Pk-yritysten rahoituksen saanti | Vuoden 2011 viimeinen neljännes |

2 | Annetaan lainsäädäntöä, jolla uudistetaan ammatillisen koulutuksen tunnustamista. | Kansalaisten liikkuvuus | Vuoden 2011 viimeinen neljännes |

3 | Annetaan lainsäädäntöä, jolla luodaan mahdollisimman monessa jäsenvaltiossa voimassa oleva yhtenäinen patenttisuoja ja patenttioikeudenkäyntijärjestelmä. Ensimmäiset yhtenäiseen patenttisuojaan perustuvat patentit on tarkoitus antaa vuonna 2013. | Teollis- ja tekijänoikeudet | Vuoden 2011 toinen neljännes |

4 | Annetaan vaihtoehtoista riitojenratkaisua koskevaa lainsäädäntöä. Toimi kattaa myös verkkokaupan. | Kuluttajat sisämarkkinoiden toimijoina | Vuoden 2011 viimeinen neljännes |

5 | Tarkistetaan eurooppalaista standardointijärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä laajentamalla se kattamaan myös palvelut ja muuttamalla standardointimenettelyjä tehokkaammiksi, vaikuttavammiksi ja osallistavammiksi. | Palvelut | Vuoden 2011 toinen neljännes |

6 | Annetaan energia- ja liikenneinfrastruktuureja koskevaa lainsäädäntöä, jossa nimetään ja jolla käynnistetään Euroopan etua koskevat strategiset hankkeet ja jolla varmistetaan verkkojen yhteentoimivuus ja intermodaalisuus. | Verkot | Vuoden 2011 viimeinen neljännes Vuoden 2011 kolmas neljännes |

7 | Annetaan lainsäädäntöä, jolla taataan sähköisen tunnistamisen ja todentamisen vastavuoroinen tunnustaminen koko EU:ssa, ja tarkistetaan sähköistä allekirjoitusta koskevaa direktiiviä. | Digitaaliset sisämarkkinat | Vuoden 2012 ensimmäinen neljännes |

8 | Annetaan lainsäädäntöä, jolla luotavilla eurooppalaisilla puitteilla helpotetaan sosiaalisesti vastuullisten sijoitusrahastojen kehittämistä. | Sosiaalinen yrittäjyys | Vuoden 2011 viimeinen neljännes |

9 | Tarkistetaan energiaverotusta koskevaa direktiiviä eri energialähteiden johdonmukaisen kohtelun takaamiseksi. Näin voidaan ottaa paremmin huomioon tuotteiden energiasisältö sekä niihin liittyvät hiilidioksidipäästöt. | Verotus | Vuoden 2011 toinen neljännes |

10 | Annetaan lainsäädäntöä, joka liittyy direktiiviin, joka koskee työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon. Uuden lainsäädännön tavoitteena on parantaa ja tehostaa direktiivin sisällyttämistä kansalliseen lainsäädäntöön sekä sen soveltamista ja noudattamista.[68] Lisäksi annetaan lainsäädäntöä, jolla pyritään selkiyttämään sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden käyttöä sosiaalisten perusoikeuksien rinnalla. | Sosiaalinen yhteenkuuluvuus | Vuoden 2011 viimeinen neljännes |

11 | Yksinkertaistetaan tilinpäätösstandardeja koskevia direktiivejä. | Yritysten sääntely-ympäristö | Vuoden 2011 toinen neljännes |

12 | Tarkistetaan ja nykyaikaistetaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntökehystä. | Julkiset hankinnat | Vuoden 2011 viimeinen neljännes |

Liite 2: Sisämarkkinaindikaattorit

- EU:n sisäinen tavara- ja palvelukauppa: EU:n sisäinen tavarakauppa vuonna 2009 oli 37 prosenttia suhteessa BKT:hen (4 320 miljardia euroa) ja palvelukauppa 10,5 prosenttia suhteessa BKT:hen (1 233 miljardia euroa).[69]

- EU:n sisäinen sähköinen kauppa: 9 prosenttia Euroopan kansalaisista teki vuonna 2010 hankintoja muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneilta toimittajilta.[70]

- Eurooppapatentin saamiseksi jätettyjen hakemusten ja myönnettyjen patenttien lukumäärä: Euroopan patenttivirastolle jätettiin vuonna 2010 (alustavien lukujen mukaan) 235 029 eurooppapatenttihakemusta, ja virasto myönsi 58 108 eurooppapatenttia.[71]

- EU:n viranomaisten valtioiden rajat ylittävä yhteistyö (sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä, IMI): IMI:in oli rekisteröity vuoden 2010 lopulla 5 737 toimivaltaista viranomaista.[72]

- Vaje EU:n sisämarkkinalainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä: vaje oli koko EU:n osalta 0,9 prosenttia vuoden 2010 lopulla.[73]

- Toisessa jäsenvaltiossa työskentelevien EU:n kansalaisten lukumäärä: 5,8 miljoonaa henkilöä vuonna 2009, eli 2,5 prosenttia EU:n työvoimasta.[74]

[1] A7-0132/2010.

[2] Komissio on antanut Pedro Solbesille tehtäväksi raportin laatimisen näiden alueiden tilanteesta.

[3] Potentiaalinen kasvu keskipitkällä aikavälillä arvioidaan 1,5 prosentiksi vuoteen 2020 ulottuvalla jaksolla. Aktiiviväestöstä 9,6 prosenttia on työttömänä. Komission tiedonanto ”Vuotuinen kasvuselvitys: EU:lle kattava ratkaisu kriisiin”, s. 2 ja 3.

[4] KOM(2010) 2020.

[5] Tiedonanto ”Vuotuinen kasvuselvitys”, KOM(2011) 11.

[6] Eurooppa-neuvoston päätelmät, 24.–25.maaliskuuta 2011, EUCO 10/11, 7 kohta.

[7] KOM(2010) 608.

[8] Ks. liitteenä oleva raportti sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevasta julkisesta kuulemisesta.

[9] Neuvoston päätelmät sisämarkkinoiden toimenpidepaketista (17799/10).

[10] ”Hallintotapa ja kumppanuus sisämarkkinoilla” (P7TA-PROV(2011)0144), ”Sisämarkkinat eurooppalaisia varten” (P7TA-PROV(2011)0145) ja ”Yrityksiä ja kasvua tukevat sisämarkkinat” (P7TA-PROV(2011)0146).

[11] CdR 330/2010 - ECOS-V-009.

[12] CESE 525/2011 (INT/548).

[13] Eurooppa-neuvoston päätelmät, 24.–25. maaliskuuta 2011, EUCO 10/11, 25.3.2011, 7 kohta.

[14] Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohta.

[15] Perusoikeuskirjan 28 artikla

[16] KOM(2011) 109.

[17] KOM(2011) 78.

[18] Ks. 2. lokakuuta 2010 annettu tiedonanto ”Rahoituspalvelujen sääntely kestävän kasvun varmistamiseksi”, KOM(2010) 301, ja helmikuussa 2011 julkaistu tilannekatsaus (http://ec.europa.eu/internal_market/finances/docs/110209_progress_report_financial_issues_en.pdf).

[19] Ks. myös lippulaivahanke ”Innovaatiounioni”, KOM(2010) 546.

[20] Vuonna 2009 toteutetun Eurobarometri-tutkimuksen mukaan ongelmat rahoituksen saannissa mainitaan toiseksi tärkeimpänä yritysten kasvua jarruttavana esteenä. Ks. http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl_271_en.pdf.

[21] Ks. myös lippulaiva-aloite ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma”, KOM(2010) 682.

[22] ”Riittävien, kestävien ja turvattujen eurooppalaisten eläkejärjestelmien kehittäminen”, KOM(2010) 365.

[23] Ks. KOM(2010) 682.

[24] Ks. myös lippulaiva-aloite ”Nuoret liikkeellä”, KOM(2010) 477.

[25] Ks. myös lippulaiva-aloitteet ”Innovaatiounioni”, KOM(2010) 546, ja ”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka”, KOM(2010) 614.

[26] Perusoikeuskirjan 17 artikla.

[27] Lähde: http://www.wipo.int/sme/en/documents/valuing patents.htm

[28] Ks. myös lippulaiva-aloite ”Euroopan digitaalistrategia”, KOM(2010) 245.

[29] Ks. myös lippulaiva-aloite ”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka”, KOM(2010) 614.

[30] OECD: ”Magnitude of counterfeiting and piracy of tangible products - November 2009 update”; http://www.oecd.org

[31] Eurobarometri-tutkimukseen 342 perustuva valmisteluasiakirja ”Strengthening the powers of consumers in the European Union”, annettu 7. huhtikuuta 2011 (SEC(2011) 469), ja komission yksiköiden arviot, jotka perustuvat YouGovPsychonomicsin toteuttamaan tutkimukseen (2009) ”Mystery Shopping Evaluation of Cross-Border E-Commerce in the EU”.

[32] Ks. myös lippulaiva-aloitteet ”Innovaatiounioni”, KOM(2010) 546, ”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka”, KOM(2010) 614, ja ”Euroopan digitaalistrategia”, KOM(2010) 245.

[33] Eurostat.

[34] Komission tiedonanto KOM(2011) 20 ”Palvelujen sisämarkkinat toimivammiksi”.

[35] Ks. myös tiedonanto ”Energiainfrastruktuurien painopisteet vuodelle 2020 ja sen jälkeen – Suunnitelma integroitua eurooppalaista energiaverkkoa varten”, KOM(2010) 677, 4. helmikuuta 2011 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmät, lippulaivahanke ”Resurssitehokas Eurooppa”, KOM(2011) 21, ja energiatehokkuussuunnitelma 2011, KOM(2011) 109.

[36] Ks. myös lippulaiva-aloite ”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka”, KOM(2010) 614.

[37] Raportti EU:n digitaalisesta kilpailukyvystä, SEC(2010) 627.

[38] Eurostat.

[39] Komission viestintäkomitean valmisteluasiakirja ”Laajakaistayhteydet EU:ssa: tilanne 1. heinäkuuta 2010”.

[40] Euroopan komission teettämä tutkimus ”MEPSIR – Measuring European Public Sector Information Resources”, (2006), HELM Group of Companies with Zenc

[41] KOM(2010) 245.

[42] Flash Eurobarometer nro 299 – Cross-border trade and consumer protection , syyskuu 2010, analyysiraportti, s. 30.

[43] Ks. myös elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisestä rajatylittävästä sähköisestä kaupankäynnistä EU:ssa annetun tiedonannon päätelmät, KOM(2009) 557:http://ec.europa.eu/consumers/strategy/docs/COM_2009_0557_4_fi.pdf

[44] 5th Consumer Scoreboard - http://ec.europa.eu/consumers/strategy/docs/5th_edition_scoreboard_en.pdf

[45] Eurooppalainen sopimuslakialoite on yksi toimista, joilla pyritään poistamaan sähköistä kaupankäyntiä haittaavia sääntelyesteitä.

[46] Palveludirektiivin 20 artiklan soveltamista varten.

[47] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY, annettu 17. marraskuuta 2003.

[48] Esimerkiksi sähköisesti tai GPS:ssä saatavilla olevia karttoja ja matkareittejä ei olisi kehitetty yhtä pitkälle, jos PSI-direktiivillä ei olisi luotu edellytyksiä julkisen sektorin tietojen saatavuudelle.

[49] Osuuskunnat tarjoavat 4,8 miljoonaa työpaikkaa.

[50] Sosiaalisten yritysten ja sosiaalitalouden arvioidaan työllistävän 7 miljoonaa työntekijää (4 prosenttia palkansaajista Euroopassa).

[51] Julkisten hankintojen sääntely, yritysten väliset suhteet erityisesti kaupan ja jakelun aloilla (” B to B ”), rahoituksen saanti (pankkien luotonanto, erikoistuneet sijoitusrahastot, yksityisten säästöjen kohdentaminen Yhdistyneen kuningaskunnan Big Society Bank -aloitteen tyyppisillä aloitteilla jne.).

[52] KOM(210) 758.

[53] On arvioitu, että pk-yritysten verotukseen liittyviä hallinnollisia kustannuksia voidaan alentaa 67 prosenttia yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan ansiosta.

[54] KOM(2010) 769.

[55] Ks. lippulaiva-aloite ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma”, KOM(2010) 682.

[56] Kyseisessä aloitteessa voitaisiin hyödyntää sisämarkkinoiden toimivuudesta jäsenvaltioiden välisen tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta 7 päivänä joulukuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2679/98 mukaisia ratkaisuja.

[57] Komission tiedonanto, annettu 23. maaliskuuta 2011, ”Yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja koskevien EU:n valtiontukisääntöjen uudistus”, KOM(2011) 146.

[58] Eurooppa-neuvoston päätelmät, 24.–25.maaliskuuta 2011, EUCO 10/11, 25.3.2011, 7 kohta.

[59] Luvut perustuvat Center of Strategy & Evaluation Services -tutkimuskeskuksen (CSES) lokakuussa 2010 toteuttamaan tutkimukseen ja ”EU project on reference measures and lower administrative costs” -hanketta koskevaan raporttiin (Capgemini, Deloitte ja Ramboll, helmikuu 2009).

[60] Ks. myös strategia sääntely-ympäristön yksinkertaistamiseksi, KOM(2005) 535.

[61] Ks. myös tiedonanto ”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka”, KOM(2010) 614.

[62] Ks. myös lippulaiva-aloitteet ”Innovaatiounioni”, KOM(2010) 546, ja ”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka”, KOM(2010) 614.

[63] Varovaisen arvion mukaan vähintään 138 miljardia euroa vuosina 2000–2006.

[64] Kansalaisyhteiskunnan kuuleminen ja vuoropuhelu sen kanssa katsottiin Small Business Act -aloitteessa esitellyistä 50 toimesta tärkeimmäksi useimmissa sähköisesti annetuissa vastauksissa (312:ssa yhteensä 740 vastauksesta).

[65] Komission ja tiettyjen jäsenvaltioiden välinen EU pilot -hanke on keino, jolla riidat yritetään ratkaista ennen rikkomisesta johtuvan menettelyn aloittamista. Komissio käyttää järjestelmällisesti tätä tehokkaaksi osoittautunutta keinoa ja haluaa laajentaa sen käytön kaikkiin jäsenvaltioihin.

[66] Vuonna 2010 keskimääräinen vaje oli 0,9 prosenttia. Neljäsosassa jäsenvaltiosta vaje on enää 0,5 prosenttia.

[67] Vuonna 2010 keskimääräinen vaje oli 0,7 prosenttia.

[68] Ks. lippulaiva-aloite ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma”, KOM(2010) 682.

[69] Eurostat.

[70] Eurostat.

[71] Euroopan patenttivirasto.

[72] Euroopan komissio.

[73] Euroopan komissio.

[74] Eurostat.