EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32009D0371

Neuvoston päätös, tehty 6 päivänä huhtikuuta 2009 , Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta

OJ L 121, 15.5.2009, p. 37–66 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 19 Volume 008 P. 211 - 240

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 30/04/2017; Kumoava ja korvaava 32016R0794

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2009/371/oj

15.5.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 121/37


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 6 päivänä huhtikuuta 2009,

Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta

(2009/371/YOS)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 30 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 2 kohdan sekä 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan poliisiviraston, jäljempänä ’Europol’, perustamisesta sovittiin Euroopan unionista 7 päivänä helmikuuta 1992 tehdyn sopimuksen puitteissa ja sitä säännellään Euroopan poliisiviraston perustamisesta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehdyllä yleissopimuksella, jäljempänä ’Europol-yleissopimus’ (2).

(2)

Europol-yleissopimukseen on tehty joukko muutoksia, jotka on otettu kolmeen pitkän ratifiointiprosessin jälkeen voimaan tulleeseen pöytäkirjaan. Näin ollen yleissopimuksen korvaaminen päätöksellä helpottaa myöhemmin mahdollisesti tarvittavien muutosten tekemistä.

(3)

Europolin säädöskehystä voidaan osittain yksinkertaistaa ja parantaa perustamalla Europol unionin virastona, joka saa rahoituksensa Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, koska Europoliin voidaan sen jälkeen soveltaa yleisiä sääntöjä ja menettelyjä.

(4)

Viimeaikaiset säädökset, joilla on perustettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon kuuluvilla aloilla toimivia vastaavia unionin elimiä, on annettu neuvoston päätöksinä (Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi 28 päivänä helmikuuta 2002 tehty neuvoston päätös 2002/187/YOS (3) ja Euroopan poliisiakatemian (Cepol) perustamisesta 20 päivänä syyskuuta 2005 tehty neuvoston päätös 2005/681/YOS (4), koska tällaisia päätöksiä on helpompi mukauttaa olosuhteiden muuttuessa ja uusien poliittisten painopisteiden noustessa esiin.

(5)

Europolin perustaminen Euroopan unionin talousarviosta rahoitettavana unionin virastona vahvistaa Euroopan parlamentin asemaa Europolin valvojana, koska Euroopan parlamentti osallistuu talousarvion ja siihen sisältyvän henkilöstötaulukon hyväksymiseen ja vastuuvapauden myöntämismenettelyyn.

(6)

Soveltamalla Europoliin samoja yleisiä sääntöjä ja menettelyjä kuin unionin vastaaviin elimiin varmistetaan hallinnon yksinkertaistaminen, mikä antaa Europolille mahdollisuuden käyttää nykyistä suuremman osan voimavaroistaan perustehtäviensä hoitamiseen.

(7)

Europolin toimintaa voidaan edelleen yksinkertaistaa ja parantaa toimenpiteillä, joilla pyritään lisäämään Europolin mahdollisuuksia avustaa ja tukea jäsenvaltioiden toimivaltaisia lainvalvontaviranomaisia, ilman että Europolin henkilöstölle annetaan toimeenpanovaltuuksia.

(8)

Eräs tällainen parannus on huolehtiminen siitä, että Europol pystyy avustamaan jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia vakavan rikollisuuden erityisten muotojen torjumisessa ilman nykyistä rajoitusta, jonka mukaan rikollisjärjestön osallisuudesta on oltava tosiasioihin perustuvaa näyttöä.

(9)

Olisi rohkaistava yhteisten tutkintaryhmien perustamista, ja on tärkeää, että Europolin henkilöstö voi osallistua niihin. Jotta osallistuminen olisi mahdollista kaikissa jäsenvaltioissa, olisi taattava, ettei Europolin henkilöstön jäseniin sovelleta erivapauksia heidän osallistuessaan yhteisen tutkintaryhmän toimintaan tukemalla sitä. Tämä on mahdollista sen jälkeen, kun sitä varten on annettu asetus Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 16 artiklan perusteella.

(10)

Turhien menettelyjen välttämiseksi Europolin kansallisilla yksiköillä olisi oltava suora pääsy kaikkiin Europolin tietojärjestelmässä oleviin tietoihin.

(11)

Tavoitteidensa saavuttamiseksi Europol käsittelee henkilötietoja automaattisesti tai strukturoitujen manuaalisten arkistojen avulla. Näin ollen olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla taataan sellainen tietosuojan taso, joka vastaa vähintään yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä Strasbourgissa 28 päivänä tammikuuta 1981 allekirjoitetun Euroopan neuvoston yleissopimuksen ja, sen jälkeen kun ne ovat voimassa jäsenvaltioiden välillä, siihen myöhemmin tehtyjen muutosten sisältämien periaatteiden soveltamisesta johtuvaa tasoa.

(12)

Poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamista koskevaa neuvoston puitepäätöstä tullaan soveltamaan henkilötietojen toimittamiseen jäsenvaltioilta Europolille. Puitepäätös ei vaikuta tämän päätöksen asiaan liittyviin tietosuojasäännöksiin, ja tämän päätöksen olisi sisällettävä henkilötietojen suojaa koskevia erityisiä säännöksiä, joilla näitä asioita säädellään tarkemmin Europolin luonne, tehtävät ja toimivalta huomioiden.

(13)

Tarvitaan tietosuojasta vastaava henkilö, jonka tehtävänä olisi varmistaa itsenäisesti henkilötietojen, mukaan luettuina ne Europolin henkilöstöä koskevat henkilötiedot, jotka on suojattu henkilötietoja, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (5) 24 artiklan nojalla, lainmukainen käsittely sekä tämän päätöksen säännösten noudattaminen.

(14)

Olisi lisättävä Europolin nykyisiä mahdollisuuksia luoda ja hallinnoida sen tehtäviä tukevia tietojenkäsittelyjärjestelmiä. Tällaisia uusia tietojenkäsittelyjärjestelmiä olisi perustettava ja pidettävä yllä neuvoston hyväksymällä hallintoneuvoston päätöksellä noudattaen yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä Strasbourgissa 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa ja Euroopan neuvoston ministerikomitean 17 päivänä syyskuuta 1987 antamassa suosituksessa R(87) 15 vahvistettuja yleisiä tietosuojaperiaatteita.

(15)

Tämä päätös mahdollistaa virallisia asiakirjoja koskevan julkisuusperiaatteen huomioon ottamisen.

(16)

Europolin olisi tehtäviensä hoitamiseksi toimittava yhteistyössä Euroopan unionin toimielinten, elinten ja virastojen, Eurojust mukaan lukien, kanssa varmistaen tietosuojan riittävän tason.

(17)

Europolin olisi voitava tehdä sopimuksia tai sopia yhteistyöjärjestelyistä unionin ja yhteisön toimielinten, virastojen ja elinten kanssa, jotta parannetaan tehokkuutta ja vältetään päällekkäistä työtä kummankin osapuolen toimivaltaan kuuluvassa vakavan rikollisuuden eri muotojen torjunnassa.

(18)

Europolin mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä kolmansien valtioiden ja organisaatioiden kanssa olisi järkeistettävä, jotta tältä osin varmistetaan yhdenmukaisuus Euroopan unionin yleisen toimintalinjan kanssa, ja tällaisen tulevan yhteistyön toteuttamistavoista olisi annettava uusia säännöksiä.

(19)

Europolin hallintomallia olisi parannettava yksinkertaistamalla menettelyjä ja laatimalla aikaisempaa yleisluonteisempi kuvaus hallintoneuvoston tehtävistä sekä vahvistamalla yleissääntö, jonka mukaan kaikki päätökset olisi tehtävä kahden kolmasosan enemmistöllä.

(20)

Europolin täyden vastuullisuuden ja avoimuuden varmistamiseksi olisi myös toivottavaa säätää Euroopan parlamentin Europolia koskevan valvonnan tehostamisesta, ottaen asianmukaisella tavalla huomioon tarpeen turvata sen toimintaa koskevien tietojen luottamuksellisuus.

(21)

Europolin tuomioistuinvalvonta toteutetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 35 artiklan mukaisesti.

(22)

Olisi säädettävä tarkkaan harkituista siirtymätoimenpiteistä, jotta Europol voisi edelleen suorittaa tehtävänsä parhaan kykynsä mukaan.

(23)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitetta, joka on unionin tason lainvalvontayhteistyöstä vastaavan elimen perustaminen, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi hyväksyä toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa tarkoitetun ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(24)

Tässä päätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

I   LUKU

PERUSTAMINEN JA TEHTÄVÄT

1 artikla

Perustaminen

1.   Tämä päätös korvaa Euroopan poliisiviraston perustamisesta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ’Europol-yleissopimus’, määräykset.

Europolin toimipaikka on Haagissa, Alankomaissa.

2.   Tässä päätöksessä tarkoitettua Europolia pidetään Europol-yleissopimuksella perustetun Europolin oikeudellisena seuraajana.

3.   Europol toimii yhteistyössä kunkin jäsenvaltion 8 artiklan mukaisesti perustettavan tai nimettävän yhden kansallisen yksikön kanssa.

2 artikla

Oikeuskelpoisuus

1.   Europol on oikeushenkilö.

2.   Europolilla on kussakin jäsenvaltiossa laajin oikeus- ja oikeustoimikelpoisuus, joka oikeushenkilöillä voi kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan olla. Europol voi erityisesti hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.   Europolilla on valtuudet tehdä toimipaikkaansa koskeva sopimus Alankomaiden kuningaskunnan kanssa.

3 artikla

Tavoite

Europolin tavoitteena on tukea ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavan järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja muiden vakavan rikollisuuden muotojen ehkäisemisessä ja torjunnassa.

Tässä päätöksessä ’toimivaltaisilla viranomaisilla’ tarkoitetaan kaikkia jäsenvaltioissa olevia julkisia elimiä, jotka ovat kansallisen lainsäädännön nojalla vastuussa rikosten ehkäisemisestä ja torjunnasta.

4 artikla

Toimivalta

1.   Europolin toimivalta käsittää järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja liitteessä I luetellut muut vakavan rikollisuuden muodot, jotka vaikuttavat vähintään kahteen jäsenvaltioon siten, että rikosten laajuuden, merkittävyyden ja seurausten vuoksi tarvitaan jäsenvaltioiden yhteinen toimintatapa.

2.   Neuvosto määrittelee hallintoneuvoston suosituksesta Europolin painopisteet ottaen erityisesti huomioon Europolin valmistelemat strategiset analyysit ja uhka-arviot.

3.   Europolin toimivalta käsittää myös liitännäisrikokset. Liitännäisrikoksiksi katsotaan seuraavat rikokset:

a)

rikokset, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen suorittamiseen tarvittavien keinojen hankkimiseksi;

b)

rikokset, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen edistämiseksi tai toteuttamiseksi;

c)

rikokset, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen rankaisematta jäämisen varmistamiseksi.

5 artikla

Tehtävät

1.   Europolin ensisijaiset tehtävät ovat:

a)

kerätä, säilyttää, käsitellä, analysoida ja vaihtaa tiedustelu- ja muita tietoja;

b)

ilmoittaa viipymättä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille 8 artiklassa tarkoitetun kansallisen yksikön välityksellä niitä koskevat tiedot ja rikosten välillä havaitut yhteydet;

c)

avustaa jäsenvaltioissa tehtävää tutkintaa erityisesti välittämällä kansallisille yksiköille kaikki asiaankuuluvat tiedot;

d)

pyytää yksittäisissä tapauksissa asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia aloittamaan, tekemään tai sovittamaan yhteen tutkintaa sekä ehdottaa yhteisten tutkintaryhmien perustamista;

e)

toimittaa tiedustelutietoja ja analyysitukea jäsenvaltioille merkittävien kansainvälisten tapahtumien yhteydessä;

f)

laatia Europolin tavoitteeseen liittyviä uhka-arvioita, strategisia analyyseja ja yleisiä tilannekatsauksia, järjestäytynyttä rikollisuutta koskevat uhka-arviot mukaan luettuina.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin kuuluu tuen antaminen jäsenvaltioille internetistä saatavien tietojen keräämisessä ja analysoimisessa, tarkoituksena avustaa internetin välityksellä edistetyn tai harjoitetun rikollisen toiminnan tunnistamista.

3.   Europolin tehtäviin kuuluvat lisäksi:

a)

jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tutkinnassa käyttämän erikoisosaamisen kehittäminen ja tutkintaa koskevien neuvojen antaminen;

b)

strategisten tiedustelutietojen toimittaminen, minkä tarkoituksena on avustaa ja edistää operatiiviseen toimintaan kansallisella ja unionin tasolla käytettävissä olevien voimavarojen tehokasta ja tuloksellista käyttöä, sekä tällaisen toiminnan tukeminen.

4.   Lisäksi Europol voi 3 artiklan mukaisen tavoitteensa puitteissa sekä käytettävissään olevien henkilöstö- ja budjettiresurssien mukaisesti ja hallintoneuvoston asettamissa rajoissa avustaa jäsenvaltioita tarjoamalla tukea, neuvoja ja tutkimusta seuraavilla aloilla:

a)

jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten edustajien koulutus, tarvittaessa yhteistyössä Euroopan poliisiakatemian kanssa;

b)

näiden viranomaisten toiminnan organisointi ja niiden varusteet helpottamalla jäsenvaltioiden välisen teknisen tuen antamista;

c)

rikoksentorjuntamenetelmät;

d)

tekniset ja rikosten tutkintaan liittyvät menetelmät ja analyysit sekä tutkintamenetelmät.

5.   Europol toimii myös keskustoimistona euron väärentämisen torjunnassa siten kuin euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä Europol euron väärentämisen torjunnan keskustoimistoksi 12 päivänä heinäkuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksessä 2005/511/YOS (6) on säädetty. Europol voi myös edistää jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tai yhteisten tutkintaryhmien euron väärentämisen torjumiseksi toteuttamien toimenpiteiden yhteensovittamista asianmukaisessa yhteistyössä unionin ja kolmansien valtioiden elinten kanssa. Europol voi pyynnöstä tukea taloudellisesti euron väärentämisen tutkintaa.

6 artikla

Osallistuminen yhteisiin tutkintaryhmiin

1.   Europolin henkilöstö voi osallistua tukihenkilöinä yhteisiin tutkintaryhmiin, myös sellaisiin ryhmiin, jotka on perustettu yhteisistä tutkintaryhmistä 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/465/YOS (7) 1 artiklan, keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn yleissopimuksen (8) 13 artiklan tai tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä 18 päivänä joulukuuta 1997 tehdyn yleissopimuksen (9) 24 artiklan mukaisesti, siltä osin kuin kyseiset ryhmät tutkivat rikoksia, joiden osalta Europol on toimivaltainen tämän päätöksen 4 artiklan nojalla.

Europolin henkilöstö voi niiden jäsenvaltioiden lainsäädännössä säädetyissä rajoissa, joiden alueella yhteinen tutkintaryhmä toimii, ja 2 kohdassa tarkoitetun järjestelyn mukaisesti avustaa kaikessa yhteisen tutkintaryhmän toiminnassa ja vaihtaa tietoja kaikkien sen jäsenten kanssa 4 kohdan mukaisesti. He eivät kuitenkaan saa osallistua pakkokeinojen käyttämiseen.

2.   Niistä hallinnollisista järjestelyistä, jotka tarvitaan, jotta Europolin henkilöstö voi osallistua yhteiseen tutkintaryhmään, määrätään johtajan ja yhteiseen tutkintaryhmään osallistuvien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisellä järjestelyllä, johon kansalliset yksiköt osallistuvat. Hallintoneuvosto hyväksyy tällaisia järjestelyjä koskevat säännöt.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä määritellään ehdot, joilla Europolin henkilöstöä asetetaan yhteisen tutkintaryhmän käyttöön.

4.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen mukaisesti Europolin henkilöstö voi olla suoraan yhteydessä yhteisen tutkintaryhmän jäseniin sekä antaa sen jäsenille ja lähetetyille jäsenille tämän päätöksen mukaisesti tietoja, jotka ovat peräisin mistä tahansa 10 artiklassa tarkoitettujen tietojenkäsittelyjärjestelmien osista. Jos kyse on tällaisesta suorasta yhteydenpidosta, Europol ilmoittaa siitä samanaikaisesti niiden jäsenvaltioiden, joilla on edustaja ryhmässä, sekä tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden kansallisille yksiköille.

5.   Tiedot, jotka Europolin henkilöstön jäsen on saanut yhteisen tutkintaryhmän jäsenenä, voidaan tiedot toimittaneen jäsenvaltion suostumuksella ja vastuulla sisällyttää 10 artiklassa tarkoitettujen tietojenkäsittelyjärjestelmien mihin tahansa osaan tässä päätöksessä säädetyin edellytyksin.

6.   Jos Europolin henkilöstöön kuuluva tekee yhteisen tutkintaryhmän tehtäviä suorittaessaan rikoksen tai jos häntä vastaan tehdään rikos, häneen sovelletaan sen jäsenvaltion, jossa tutkintaryhmä toimii, sellaisia kansallisia säännöksiä, joita sovelletaan vastaavia tehtäviä suorittaviin henkilöihin.

7 artikla

Rikostutkinnan aloittamista koskevat Europolin pyynnöt

1.   Jäsenvaltioiden on käsiteltävä Europolin esittämät pyynnöt, jotka koskevat tietyn asian tutkinnan aloittamista, suorittamista tai yhteensovittamista, ja otettava tällaiset pyynnöt asianmukaisella tavalla huomioon. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Europolille, aloitetaanko pyydetty tutkinta.

2.   Europolin on ennen rikostutkinnan aloittamista koskevan pyynnön esittämistä ilmoitettava asiasta Eurojustille.

3.   Jos asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päättävät olla noudattamatta Europolin pyyntöä, niiden on ilmoitettava Europolille päätöksestään ja sen perusteluista, paitsi jos perusteluja ei voida esittää sen vuoksi, että

a)

niiden esittäminen vahingoittaisi keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja; tai

b)

niiden esittäminen vaarantaisi meneillään olevan tutkinnan onnistumisen tai jonkin henkilön turvallisuuden.

4.   Europolille annettavat vastaukset sen esittämiin tietyn asian tutkinnan aloittamista, suorittamista tai yhteensovittamista koskeviin pyyntöihin sekä Europolille annettavat tiedot tutkinnan tuloksista toimitetaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välityksellä tässä päätöksessä ja asiaan liittyvässä kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

8 artikla

Kansalliset yksiköt

1.   Kukin jäsenvaltio perustaa tai nimeää kansallisen yksikön, joka vastaa tässä artiklassa säädettyjen tehtävien toteuttamisesta. Kussakin jäsenvaltiossa nimitetään virkamies kansallisen yksikön johtajaksi.

2.   Kansallinen yksikkö on ainoa Europolin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteyselin. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia suorat yhteydet nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten ja Europolin välillä kyseessä olevan jäsenvaltion määrittelemin ehdoin, joihin kuuluu kansallisen yksikön edeltä käsin tapahtuva osallistuminen.

Kansallinen yksikkö saa Europolilta samaan aikaan kaikki Europolin ja nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten välisen suoran yhteydenpidon aikana vaihdetut tiedot. Kansallisen yksikön ja toimivaltaisten viranomaisten välisissä suhteissa noudatetaan kansallista lainsäädäntöä ja erityisesti asiaa koskevien kansallisten valtiosääntöjen asettamia vaatimuksia.

3.   Jäsenvaltioiden on toteuttava tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan niiden kansallisten yksiköiden toimintakyky ja erityisesti se, että niillä on pääsy asiaankuuluviin kansallisiin tietoihin.

4.   Kansallisten yksiköiden tehtävänä on:

a)

toimittaa Europolille oma-aloitteisesti tiedustelu- ja muita tietoja, joita se tarvitsee tehtäviensä suorittamisessa;

b)

vastata Europolin esittämiin tiedustelu- ja muita tietoja sekä neuvoja koskeviin pyyntöihin;

c)

pitää tiedustelu- ja muut tiedot ajan tasalla;

d)

arvioida kansallista lainsäädäntöä noudattaen tiedustelu- ja muita tietoja toimivaltaisten viranomaisten puolesta ja toimittaa tämä aineisto näille viranomaisille;

e)

toimittaa Europolille neuvoja, tiedustelu- ja muita tietoja sekä analyyseja koskevia pyyntöjä;

f)

toimittaa Europolille sen tietokantoihin tallennettavia tietoja;

g)

varmistaa, että kaikki tietojenvaihto niiden ja Europolin välillä tapahtuu lainmukaisesti.

5.   Rajoittamatta jäsenvaltioiden vastuuta pitää yllä lakia ja järjestystä sekä huolehtia sisäisestä turvallisuudesta, kansallinen yksikkö ei yksittäisessä tapauksessa ole velvollinen välittämään tiedustelu- tai muita tietoja, jos tämä

a)

vahingoittaisi keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja;

b)

vaarantaisi vireillä olevan tutkinnan onnistumisen tai yksittäisten henkilöiden turvallisuuden; tai

c)

paljastaisi tietoja valtion turvallisuusyksiköistä tai valtion turvallisuutta koskevista yksittäisistä tiedustelutoimista.

6.   Jäsenvaltiot suorittavat kansallisten yksiköiden yhteydenpidosta Europoliin aiheutuvat kulut eikä niitä, lukuun ottamatta liityntämaksuja, veloiteta Europolilta.

7.   Kansallisten yksiköiden johtajat kokoontuvat omasta aloitteestaan taikka hallintoneuvoston tai Europolin johtajan pyynnöstä säännöllisesti avustamaan Europolia operatiivisissa kysymyksissä, erityisesti

a)

tarkastelemaan ja kehittämään ehdotuksia, jotka parantavat Europolin operatiivista tehokkuutta ja rohkaisevat jäsenvaltioita sitoutumaan siihen;

b)

arvioimaan Europolin 5 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti laatimia katsauksia ja analyyseja sekä kehittämään toimenpiteitä, joilla helpotetaan niiden antamien tulosten täytäntöönpanoa;

c)

tukemaan sellaisten yhteisten tutkintaryhmien perustamista, joissa Europol on mukana 5 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 6 artiklan mukaisesti.

9 artikla

Yhteyshenkilöt

1.   Kukin kansallinen yksikkö lähettää Europoliin ainakin yhden yhteyshenkilön. Jollei tämän päätöksen yksittäisistä säännöksistä muuta johdu, yhteyshenkilöt ovat heidät lähettäneen jäsenvaltion lainsäädännön alaisia.

2.   Yhteyshenkilöt muodostavat Europolin kansalliset yhteystoimistot, ja heidän kansalliset yksikkönsä antavat heille tehtäväksi edustaa näiden yksiköiden etuja Europolissa heidät lähettäneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön ja Europolin hallintoon sovellettavien säännösten mukaisesti.

3.   Jollei 8 artiklan 4 ja 5 kohdasta muuta johdu, yhteyshenkilöiden tehtävänä on

a)

välittää yhteyshenkilön lähettäneestä kansallisesta yksiköstä saatuja tietoja Europolille;

b)

toimittaa Europolista saatuja tietoja yhteyshenkilön lähettäneen jäsenvaltion kansalliselle yksikölle;

c)

toimia Europolin henkilöstön kanssa yhteistyössä välittämällä tietoja ja antamalla neuvoja; ja

d)

avustaa omilta kansallisilta yksiköiltään saatujen tietojen vaihdossa muiden jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden kanssa omalla vastuullaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tällainen kahdenvälinen tietojenvaihto voi, jos kansallinen lainsäädäntö sen sallii, koskea myös sellaisia rikoksia, jotka eivät kuulu Europolin toimivaltaan.

4.   Yhteyshenkilöiden toimintaan sovelletaan soveltuvin osin 35 artiklaa.

5.   Hallintoneuvosto päättää yhteyshenkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista suhteessa Europoliin.

6.   Yhteyshenkilöillä on tehtäviensä suorittamiseksi tarpeelliset 51 artiklan 2 kohdan mukaiset erioikeudet ja vapaudet.

7.   Europol huolehtii siitä, että yhteyshenkilöille tiedotetaan kaikesta sen toiminnasta ja että heidät otetaan mukaan sen toimintaan siinä määrin kuin se sopii yhteen heidän asemansa kanssa.

8.   Europol antaa korvauksetta jäsenvaltioiden käyttöön tarvittavat tilat Europolin toimitiloissa ja tarvittavan tuen niiden yhteyshenkilöiden tehtävien suorittamista varten. Yhteyshenkilön lähettänyt jäsenvaltio vastaa muista hänen lähettämisestään sekä hänen käyttöönsä annettavista varusteista aiheutuvista kustannuksista, jollei hallintoneuvosto Europolin talousarviota laatiessaan tapauskohtaisesti muutoin suosita.

II   LUKU

TIETOJENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT

10 artikla

Tietojenkäsittely

1.   Europol käsittelee tämän päätöksen mukaisesti tiedustelu- ja muita tietoja, mukaan lukien henkilötiedot, siinä määrin kuin tämä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Europol perustaa 11 artiklassa tarkoitetun Europolin tietojärjestelmän sekä 14 artiklassa tarkoitetut analyysitietokannat ja pitää niitä yllä. Europol voi perustaa myös tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti perustettuja muita henkilötietojen käsittelyjärjestelmiä ja pitää niitä yllä.

2.   Hallintoneuvosto tekee johtajan ehdotuksesta, otettuaan huomioon Europolin nykyisten tietojenkäsittelyjärjestelmien tarjoamat mahdollisuudet ja yhteistä valvontaviranomaista kuultuaan, päätöksen uuden henkilötietojen käsittelyjärjestelmän perustamisesta. Hallintoneuvoston päätös toimitetaan neuvoston hyväksyttäväksi.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa hallintoneuvoston päätöksessä määritellään ne edellytykset ja rajoitukset, joita Europolin on noudatettava perustaessaan uutta henkilötietojen käsittelyjärjestelmää. Hallintoneuvoston päätöksellä voidaan sallia sellaisten henkilötietojen käsittely, jotka liittyvät 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin henkilöryhmiin, mutta ei sellaisten henkilötietojen käsittelyä, jotka paljastavat rodun tai etnisen alkuperän, poliittisia mielipiteitä, uskonnollisen tai filosofisen vakaumuksen tai ammattiliittoon kuulumisen, sekä terveyteen ja seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvien tietojen käsittelyä. Hallintoneuvoston päätöksellä on varmistettava, että 18, 19, 20, 27, 29 ja 35 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet ja periaatteet pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Hallintoneuvoston päätöksessä on määriteltävä erityisesti uuden järjestelmän tarkoitus, tietoihin pääsy ja niiden käyttö sekä tietojen säilyttämistä ja poistamista koskevat määräajat.

4.   Europol voi käsitellä tietoja sen selvittämiseksi, onko kyseisillä tiedoilla merkitystä sen tehtävien hoitamiselle ja voidaanko ne tallentaa 11 artiklassa tarkoitettuun Europolin tietojärjestelmään, 14 artiklassa tarkoitettuihin analyysitietokantoihin tai muihin tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti perustettuihin henkilötietojen käsittelyjärjestelmiin. Hallintoneuvosto päättää johtajan ehdotuksesta ja yhteistä valvontaviranomaista kuultuaan tällaisten tietojen käsittelyä sekä erityisesti niihin pääsyä ja käyttöä koskevista ehdoista samoin kuin tietojen säilyttämistä ja poistamista koskevista aikarajoista, jotka eivät saa ylittää kuutta kuukautta, ottaen asianmukaisesti huomioon 27 artiklassa tarkoitetut periaatteet. Hallintoneuvoston päätös toimitetaan neuvoston hyväksyttäväksi.

11 artikla

Europolin tietojärjestelmä

1.   Europol ylläpitää Europolin tietojärjestelmää.

2.   Europol varmistaa, että Europolin tietojärjestelmän käyttöä koskevia tämän päätöksen säännöksiä noudatetaan. Se vastaa Europolin tietojärjestelmän moitteettomasta teknisestä ja operatiivisesta toiminnasta sekä erityisesti toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 20, 29, 31 ja 35 artiklassa tarkoitetut Europolin tietojärjestelmää koskevat toimenpiteet toteutetaan moitteettomasti.

3.   Kansallinen yksikkö vastaa kussakin jäsenvaltiossa yhteyksistä Europolin tietojärjestelmään. Sen vastuualueeseen kuuluvat erityisesti asianomaisen jäsenvaltion alueella tietojenkäsittelyyn käytettäviin laitteisiin sovellettavat, 35 artiklassa tarkoitetut turvatoimenpiteet, 20 artiklassa säädetty valvonta ja, jos asianomaisen jäsenvaltion lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset sekä siellä noudatettavat menettelyt sitä vaativat, muu tämän päätöksen moitteeton täytäntöönpano.

12 artikla

Europolin tietojärjestelmän sisältö

1.   Europolin tietojärjestelmää voidaan käyttää ainoastaan sellaisten tietojen käsittelyyn, jotka ovat välttämättömiä Europolin tehtävien hoitamiseksi. Tallennettavien tietojen on koskettava:

a)

henkilöitä, joita asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti epäillään Europolin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta;

b)

henkilöitä, joiden osalta on kansallisen lainsäädännön nojalla tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä syitä epäillä, että he aikovat tehdä Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevat tiedot saavat sisältää vain seuraavat seikat:

a)

sukunimi, alkuperäinen sukunimi, etunimet ja tarvittaessa salanimi tai peitenimi;

b)

syntymäaika ja -paikka;

c)

kansalaisuus;

d)

sukupuoli;

e)

asuinpaikka, ammatti ja asianomaisen henkilön oleskelupaikka;

f)

sosiaaliturvanumerot, ajokortit, henkilöasiakirjat ja passitiedot; ja

g)

tarvittaessa muut henkilöllisyyden toteamiseksi tarvittavat tuntomerkit, erityisesti mahdolliset objektiivisesti havaittavat ja muuttumattomat fyysiset tuntomerkit, kuten sormenjälkitiedot ja DNA-tunniste (joka on saatu DNA:n koodaamattomasta osasta).

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi Europolin tietojärjestelmää voidaan käyttää seuraavien 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevien tietojen käsittelyyn:

a)

rikokset, epäillyt rikokset sekä niiden (väitetty) tapahtuma-aika ja -paikka ja tekotapa;

b)

näiden rikosten teossa käytetyt tai mahdollisesti käytettävät keinot, myös oikeushenkilöitä koskevat tiedot;

c)

asiaa käsittelevät viranomaiset ja niiden käyttämät asiakirjojen numerot;

d)

epäily henkilön kuulumisesta rikollisjärjestöön;

e)

rikostuomiot, sikäli kuin on kyse Europolin toimivaltaan kuuluvista rikoksista;

f)

tietojen tallentaja.

Nämä tiedot voidaan tallentaa myös siinä tapauksessa, että niissä ei vielä viitata henkilöihin. Jos Europol itse tallentaa tiedot, myös silloin kun se antaa oman asiakirjanumeronsa, sen on lisäksi ilmoitettava tietolähde.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia täydentäviä tietoja, joita Europolilla ja kansallisilla yksiköillä on hallussaan, voidaan luovuttaa muille kansallisille yksiköille ja Europolille niiden pyynnöstä. Kansallisten yksiköiden on tietoja luovuttaessaan noudatettava kansallista lainsäädäntöä.

Siinä tapauksessa, että täydentävät tiedot koskevat yhtä tai useampaa 4 artiklan 3 kohdassa määriteltyä liitännäisrikosta, Europolin tietojärjestelmään tallennettu tieto varustetaan tätä ilmaisevalla merkinnällä, jotta kansalliset yksiköt ja Europol voisivat vaihtaa liitännäisrikoksia koskevia tietoja.

5.   Jos asianomaista henkilöä koskevasta menettelystä luovutaan lopullisesti tai häneen kohdistuneet syytteet hylätään lopullisesti, sitä asiaa koskevat tiedot, jota kyseinen päätös koskee, on poistettava.

13 artikla

Europolin tietojärjestelmän käyttö

1.   Kansallisilla yksiköillä, yhteyshenkilöillä, johtajalla ja apulaisjohtajilla sekä asianmukaisesti valtuutetuilla Europolin työntekijoillä on oikeus tallentaa tietoja suoraan Europolin tietojärjestelmään ja hakea tietoja siitä. Europol saa hakea tietoja vain, jos tämä on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi tietyssä tapauksessa. Kansallisten yksiköiden ja yhteyshenkilöiden on tietoja hakiessaan noudatettava tietoja hakevan osapuolen lakeja, asetuksia, hallinnollisia määräyksiä ja siellä noudatettavia menettelyjä, jollei tämän päätöksen täydentävistä säännöksistä muuta johdu.

2.   Ainoastaan tiedot järjestelmään tallentaneella osapuolella on oikeus muuttaa, oikaista tai poistaa näitä tietoja. Jos jollain muulla osapuolella on aihetta epäillä, että 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat virheellisiä, tai jos se haluaa täydentää niitä, sen on ilmoitettava tästä tiedot tallentaneelle osapuolelle välittömästi. Tiedot tallentaneen osapuolen on välittömästi tutkittava nämä tiedot ja tarvittaessa viipymättä muutettava tai täydennettävä tietoja taikka oikaistava tai poistettava ne.

3.   Jos järjestelmä sisältää henkilöä koskevia 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja, jokainen osapuoli voi tallentaa siihen muita mainitussa säännöksessä tarkoitettuja lisätietoja. Jos nämä tiedot ovat ilmeisen ristiriitaisia, asianomaisten osapuolten on neuvoteltava asiasta keskenään ja päästävä ratkaisuun.

4.   Jos jokin osapuoli aikoo poistaa kokonaan järjestelmään tallentamansa, 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiettyä henkilöä koskevat tiedot, ja muut osapuolet ovat tallentaneet samaa henkilöä koskevia 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja, 29 artiklan 1 kohdan mukainen vastuu tietosuojasta ja oikeus muuttaa, täydentää, oikaista ja poistaa 12 artiklan 2 kohdan mukaisia tietoja siirtyvät sille osapuolelle, joka on seuraavaksi tallentanut järjestelmään 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja asianomaisesta henkilöstä. Osapuolen, joka aikoo poistaa tietoja, on ilmoitettava tästä sille osapuolelle, jolle vastuu tietosuojasta siirtyy.

5.   Osapuoli, joka hakee tietoja Europolin tietojärjestelmästä taikka tallentaa tai muuttaa niitä, vastaa siitä, että haku, tallennus tai muutos on sallittu. Kyseinen osapuoli on voitava tunnistaa. Kansallisten yksiköiden ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisessä tietojen toimittamisessa noudatetaan kansallista lainsäädäntöä.

6.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten yksiköiden ja henkilöiden lisäksi myös jäsenvaltioiden tätä tarkoitusta varten nimeämät toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä hakuja Europolin tietojärjestelmästä. Tällaisen haun tuloksesta saa kuitenkin käydä ilmi vain se, ovatko haetut tiedot Europolin tietojärjestelmässä. Lisätietoja voidaan tämän jälkeen saada kansallisen yksikön välityksellä.

7.   Edellä 6 kohdan mukaisesti nimettyjä toimivaltaisia viranomaisia koskevat tiedot ja niiden myöhemmät muutokset on toimitettava neuvoston pääsihteeristölle, joka julkaisee nämä tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

14 artikla

Analyysitietokannat

1.   Europol voi, jos se on sen tehtävien suorittamisen kannalta tarpeen, säilyttää, muuttaa ja käyttää analyysitietokannoissa olevia tietoja toimivaltaansa kuuluvista rikoksista, 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut liitännäisrikokset mukaan luettuina. Analyysitietokantoihin voidaan tallentaa tietoja seuraavista henkilöryhmistä:

a)

edellä 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt;

b)

henkilöt, jotka voidaan kutsua todistamaan käynnissä olevassa rikostutkinnassa tai siitä johtuvassa rikosoikeudenkäynnissä;

c)

käsiteltävinä olevien rikosten uhrit tai henkilöt, joiden voidaan tiettyjen seikkojen perusteella olettaa olevan tällaisen rikoksen uhreja;

d)

henkilöt, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan; ja

e)

henkilöt, jotka voivat antaa tietoja käsiteltävinä olevista rikoksista.

Sellaisten henkilötietojen käsittely, jotka paljastavat rodun tai etnisen alkuperän, poliittisia mielipiteitä, uskonnollisen tai filosofisen vakaumuksen tai ammattiliittoon kuulumisen, sekä terveyteen ja seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvien tietojen käsittely on sallittua ainoastaan, jos se on kyseisen tietokannan tavoitteiden kannalta ehdottoman välttämätöntä ja jos nämä tiedot täydentävät muita samaan tietokantaan jo tallennettuja tietoja. Tietyn henkilöryhmän valitseminen ainoastaan edellä mainittujen arkaluonteisten tietojen perusteella on kielletty edellä mainittuja tavoitteita koskevien säännösten vastaisena.

Neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä Euroopan parlamenttia kuultuaan analyysitietokantojen käyttöä koskevat täytäntöönpanosäännöt, jotka hallintoneuvosto on valmistellut saatuaan yhteisen valvontaviranomaisen lausunnon ja jotka käsittävät erityisesti tässä artiklassa tarkoitettuja henkilötietoryhmiä, tällaisten tietojen suojaamista ja niiden käytön sisäistä valvontaa koskevia tarkempia säännöksiä.

2.   Analyysitietokannat perustetaan analyysia varten, jolla tarkoitetaan sellaista tietojen keräämistä, käsittelyä tai käyttöä, jonka tarkoituksena on avustaa rikostutkinnassa. Kutakin analysoitavaa tapausta varten perustetaan analyysiryhmä, johon osallistuvat tiiviisti seuraavat henkilöt:

a)

analyytikot ja muut johtajan tehtävään määräämät Europolin työntekijät;

b)

siitä jäsenvaltiosta olevat yhteyshenkilöt ja/tai asiantuntijat, joka on toimittanut tiedot tai jota analyysi koskee 4 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

Ainoastaan analyytikoilla on valtuudet tallentaa tietoja kyseiseen tietokantaan ja muuttaa niitä. Kaikki analyysiryhmään osallistuvat henkilöt saavat hakea tietoja tietokannasta.

3.   Kansallisten yksiköiden on välitettävä Europolille sen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan tiettyä analyysitietokantaa varten tarvittavia tietoja, jollei 8 artiklan 5 kohdasta muuta johdu. Jäsenvaltiot toimittavat tietoja ainoastaan, jos niiden käsittely rikosten estämisessä, analyysissa tai rikollisuuden torjunnassa on sallittu myös kansallisessa lainsäädännössä. Nimetyiltä toimivaltaisilta viranomaisilta tulevien tietojen kiireellisyydestä riippuen ne voidaan toimittaa suoraan analyysitietokantoihin 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4.   Jos analyysityö on yleisluonteista ja strategista, kaikille jäsenvaltioille tiedotetaan yhteyshenkilöiden ja/tai asiantuntijoiden välityksellä seikkaperäisesti työn tuloksista, erityisesti toimittamalla niille Europolin laatimat selostukset.

Jos analyysityössä on kyse yksittäistapauksesta, joka ei koske kaikkia jäsenvaltioita, ja sillä on välitön operationaalinen tavoite, siihen osallistuvat seuraavien jäsenvaltioiden edustajat:

a)

jäsenvaltiot, joista analyysitietokannan perustamista koskevan päätöksen tekemiseen johtaneet tiedot ovat peräisin tai joita nämä tiedot välittömästi koskevat, sekä jäsenvaltiot, joita analyysiryhmä pyytää myöhemmin osallistumaan analyysiin sen vuoksi, että asiasta on tullut myös niitä koskeva;

b)

jäsenvaltiot, jotka 15 artiklassa tarkoitettua hakemistotoimintoa tutkiessaan havaitsevat, että niiden on tarpeen tutustua tietoihin, ja vaativat tätä tämän artiklan 5 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

5.   Valtuutetut yhteyshenkilöt voivat esittää tietoihin tutustumista koskevan vaatimuksen. Kukin jäsenvaltio nimeää ja valtuuttaa tehtävään rajoitetun määrän tällaisia yhteyshenkilöitä.

Yhteyshenkilön on perusteltava 4 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu tutustumistarve kirjallisessa ilmoituksessa, jossa on sen viranomaisen hyväksyntä, jonka alainen hän on jäsenvaltiossaan, ja toimittaa sen kaikille analyysiin osallistuville. Tämän jälkeen hänet otetaan ilman eri toimenpiteitä mukaan käynnissä olevaan analyysityöhön.

Jos analyysiryhmässä vastustetaan tätä ilman eri toimenpiteitä tapahtuvaa osallistumista, sitä lykätään sovittelumenettelyn ajaksi, joka käsittää seuraavat kolme vaihetta:

a)

analyysityöhön osallistuvat pyrkivät saavuttamaan yksimielisyyden yhteyshenkilön kanssa, joka on esittänyt tietojen saantia koskevan vaatimuksen. Tätä varten niillä on käytettävissä enintään kahdeksan päivää;

b)

jos yksimielisyyttä ei saavuteta, asianomaisten kansallisten yksiköiden johtajat sekä Europolin johtaja kokoontuvat kolmen päivän kuluessa ja pyrkivät pääsemään yksimielisyyteen;

c)

jos erimielisyys edelleen jatkuu, hallintoneuvostossa olevat asianomaisten osapuolten edustajat kokoontuvat kahdeksan päivän kuluessa. Jos asianomainen jäsenvaltio ei luovu vaatimuksestaan saada tietoja, tämän jäsenvaltion osallistumisesta päätetään yhteisymmärryksellä.

6.   Tietojen arkaluonteisuuden asteesta ja sen vaihtelusta sekä tietojen käsittelyä koskevista ehdoista päättää yksin se jäsenvaltio, joka on toimittanut kyseiset tiedot Europolille. Tietojen levittämisestä ja niiden operatiivisesta käytöstä päättää jäsenvaltio, joka on toimittanut tiedot Europolille. Jos ei voida ratkaista, mikä jäsenvaltio on toimittanut tiedot Europolille, tietojen levittämisestä ja niiden operatiivisesta käytöstä päättävät analyysityöhön osallistuvat. Jäsenvaltio tai asianomainen asiantuntija, joka tulee mukaan jo käynnissä olevaan analyysiin, ei saa varsinkaan levittää tai käyttää tietoja ilman niiden jäsenvaltioiden ennalta antamaa suostumusta, joita asia on alun perin koskenut.

7.   Jos Europol havaitsee tietojen analyysitietokantaan lisäämisen jälkeen, että nämä tiedot koskevat henkilöä tai esinettä, josta tietokantaan on jo tallennettu toisen jäsenvaltion tai kolmannen osapuolen välittämiä tietoja, kyseiselle jäsenvaltiolle tai kolmannelle osapuolelle on 6 kohdasta poiketen ilmoitettava 17 artiklan mukaisesti välittömästi tietojen välisestä yhteydestä.

8.   Europol voi pyytää 22 artiklan 1 kohdassa tai 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen elinten asiantuntijoita osallistumaan analyysiryhmän toimintaan, jos

a)

Europolin ja kyseessä olevan elimen välillä on voimassa 22 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu sopimus tai käytännön järjestely, joka sisältää asianmukaiset määräykset tietojen vaihdosta, myös henkilötietojen toimittamisesta, ja vaihdettavien tietojen luottamuksellisuudesta;

b)

elimen asiantuntijoiden osallistuminen on jäsenvaltioiden edun mukaista;

c)

analyysityö koskee suoraan kyseistä elintä; ja

d)

kaikki osallistujat ovat yksimielisiä elimen asiantuntijoiden osallistumisesta analyysiryhmän toimintaan.

Europol pyytää ensimmäisen alakohdan b, c ja d alakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti Euroopan petostentorjuntaviraston asiantuntijoita tulemaan mukaan analyysiryhmän toimintaan, jos analysoitava tapaus koskee petosta tai muuta Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin vaikuttavaa laitonta toimintaa.

Elimen asiantuntijoiden osallistuminen analyysiryhmän toimintaan edellyttää Europolin ja kyseisen elimen välistä järjestelyä. Hallintoneuvosto päättää tällaisia järjestelyjä koskevista säännöistä.

Europolin ja elinten välisistä järjestelyistä ilmoitetaan yhteiselle valvontaviranomaiselle, joka voi esittää tarpeellisiksi katsomansa huomautukset hallintoneuvostolle.

15 artikla

Hakemistotoiminto

1.   Europol luo hakemistotoiminnon analyysitietokantoihin tallennettuja tietoja varten.

2.   Johtajalla, apulaisjohtajilla, asianmukaisesti valtuutetulla Europolin henkilöstöllä, yhteyshenkilöillä ja kansallisten yksiköiden asianmukaisesti valtuutetuilla jäsenillä on oikeus käyttää hakemistotoimintoa. Hakemistotoiminnon on oltava sellainen, että tutkittavasta tiedosta käy toimintoa käyttävälle henkilölle selvästi ilmi, onko analyysitietokannassa tietoja, joilla on merkitystä hänen tehtäviensä suorittamisen kannalta.

3.   Oikeus käyttää hakemistotoimintoa määritellään siten, että on mahdollista saada selville, onko jokin tieto tallennettu analyysitietokantaan, mutta ei muodostaa yhteyksiä tietojen välillä eikä tehdä pitemmälle meneviä päätelmiä tietokannan sisällöstä.

4.   Hallintoneuvosto päättää yhteisen valvontaviranomaisen lausunnon saatuaan hakemistotoiminnon järjestämistä koskevista yksityiskohtaisista menettelyistä, mukaan lukien toiminnon käyttöä koskevat ehdot.

16 artikla

Analyysitietokannan perustaminen

1.   Johtaja laatii jokaisen analyysitietokannan perustamista varten rekisteriselosteen, johon sisältyy

a)

tietokannan nimi;

b)

tietokannan tarkoitus;

c)

henkilöryhmät, joita tietokantaan tallennetut tiedot koskevat;

d)

tallennettavien tietojen luonne ja henkilötiedot, jotka paljastavat rodun tai etnisen alkuperän, poliittisia mielipiteitä, uskonnollisen tai filosofisen vakaumuksen tai ammattiliittoon kuulumisen, sekä ehdottoman välttämättömät terveyteen ja seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvät tiedot, mikäli nämä tiedot ovat ehdottoman välttämättömiä;

e)

tietokannan perustamista koskevaan päätökseen johtaneet yleiset syyt;

f)

tietokannan perustamisajankohtana analyysiryhmän työhön osallistuvat henkilöt;

g)

edellytykset, joiden mukaisesti tietokantaan tallennetut henkilötiedot voidaan välittää, vastaanottajat, joille ne voidaan välittää ja noudatettava menettelytapa;

h)

tietojen tarkastamista koskevat määräajat ja tietojen säilytysaika;

i)

lokitiedoston luomistapa.

2.   Johtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle ja yhteiselle valvontaviranomaiselle välittömästi tietokannan perustamista varten laaditusta rekisteriselosteesta tai edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin tehdyistä muutoksista, ja niille annetaan kaikki asiakirjat. Yhteinen valvontaviranomainen voi esittää hallintoneuvostolle tarpeellisina pitämänsä huomautukset. Johtaja voi pyytää, että yhteinen valvontaviranomainen esittää huomautuksensa tietyn ajan kuluessa.

3.   Analyysitietokantaa säilytetään enintään kolmen vuoden ajan. Ennen kolmen vuoden säilytysajan päättymistä Europolin on tarkistettava, onko tietokannan säilyttämisen jatkaminen tarpeen. Jos se on tietokannan käytön kannalta on ehdottoman tärkeää, johtaja voi määrätä tietokannan säilyttämisestä vielä kolmen vuoden ajan. Johtajan on ilmoitettava hallintoneuvostolle ja yhteiselle valvontaviranomaiselle välittömästi mitkä tietokannassa olevat tekijät ovat perusteluna sille, että sen säilyttämisen jatkaminen on ehdottoman välttämätöntä. Yhteinen valvontaviranomainen esittää hallintoneuvostolle tarpeellisina pitämänsä huomautukset. Johtaja voi pyytää, että yhteinen valvontaviranomainen esittää huomautuksensa tietyn ajan kuluessa.

4.   Hallintoneuvosto voi milloin tahansa antaa johtajalle tehtäväksi muuttaa rekisteriselostetta tai sulkea analyysitietokannan. Hallintoneuvosto päättää, milloin muutos tai tietokannan sulkeminen on tehtävä.

III   LUKU

TIETOJENKÄSITTELYÄ KOSKEVAT YHTEISET SÄÄNNÖKSET

17 artikla

Tiedonantovelvollisuus

Europol antaa viipymättä kansallisille yksiköille ja niiden pyynnöstä kansallisten yksiköiden yhteyshenkilöille tiedoksi niiden jäsenvaltiota koskevat tiedot samoin kuin Europolin toimivaltaan 4 artiklan nojalla kuuluvien rikosten välillä havaitut yhteydet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14 artiklan 6 ja 7 kohdan soveltamista. Lisäksi voidaan välittää muita vakavia rikoksia koskevia tiedustelu- ja muita tietoja, jotka Europol saa haltuunsa tehtäviään suorittaessaan.

18 artikla

Tiedonhaun valvonta

Europol laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa asianmukaiset valvontamenetelmät, jotta sen henkilötietojen käsittelyyn käytettäviin sähköisiin tietokantoihin tehtyjen hakujen lainmukaisuus voidaan tarkistaa, ja antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tutustua pyynnöstä lokitietoihin. Europol ja 33 ja 34 artiklassa tarkoitetut valvontaviranomaiset saavat käyttää näin kerättyjä tietoja ainoastaan tällaiseen valvontatarkoitukseen, ja tiedot on poistettava 18 kuukauden kuluttua, paitsi jos ne ovat edelleen tarpeen parhaillaan suoritettavan valvonnan kannalta. Hallintoneuvosto päättää näitä valvontamenetelmiä koskevista yksityiskohdista yhteistä valvontaviranomaista kuultuaan.

19 artikla

Tietojen käyttämistä koskevat säännöt

1.   Ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset saavat välittää tai käyttää Europolin tietokannoista haettuja tai jollain muulla asianmukaisella tavalla toimitettuja henkilötietoja Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten sekä muiden vakavien rikollisuuden muotojen ehkäisemistä ja torjuntaa varten. Europol saa käyttää näitä tietoja ainoastaan tehtäviensä suorittamista varten.

2.   Jos tiedot toimittava jäsenvaltio tai kolmas valtio tai kolmas elin ilmoittaa, että asianomaisiin tietoihin tässä jäsenvaltiossa, kolmannessa valtiossa tai kolmannessa elimessä sovelletaan erityisiä käyttörajoituksia, myös tietojen käyttäjän on noudatettava näitä rajoituksia, lukuun ottamatta erityistapauksia, joissa kansallisen lainsäädännön mukaan rajoituksista luovutaan tuomioistuinten tai lainsäädäntöelinten osalta taikka sellaisten muiden lain nojalla perustettujen riippumattomien elinten osalta, jotka ovat vastuussa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten valvonnasta. Tällöin tietoja saa käyttää ainoastaan, kun tiedot toimittanutta jäsenvaltiota on ennalta kuultu, ja sen edut ja näkökannat on otettava huomioon mahdollisimman laajalti.

3.   Tietoja saa käyttää muihin tarkoituksiin ja niitä saavat käyttää muut kuin toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ainoastaan, jos tiedot toimittanutta jäsenvaltiota on kuultu ja edellyttäen, että tämä on kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan sallittua.

20 artikla

Tietojen säilyttämistä ja poistamista koskevat määräajat

1.   Europol saa säilyttää tietokannoissa olevia tietoja ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Tietojen säilyttämisen jatkamisen tarpeellisuus on tutkittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua niiden järjestelmään tallentamisesta. Europolin tietojärjestelmään tiedot tallentanut yksikkö suorittaa tietojärjestelmässä säilytettyjen tietojen tarkastamisen ja poistamisen. Europol suorittaa sen muissa tietokannoissa säilytettyjen tietojen tarkastamisen ja poistamisen. Europol ilmoittaa ilman eri toimenpiteitä jäsenvaltioille kolme kuukautta etukäteen niiden tallentamien tietojen säilyttämisen tutkimista koskevan määräajan päättymisestä.

2.   Tarkastusta tehdessään 1 kohdan kolmannessa ja neljännessä virkkeessä mainitut yksiköt voivat päättää tietojen säilyttämisestä seuraavaan, toisen kolmivuotisjakson jälkeen tehtävään tarkastukseen saakka, jos tietojen säilyttäminen on Europolin tehtävien hoitamiseksi edelleen tarpeen. Jos tietojen säilyttämistä ei päätetä jatkaa, ne poistetaan ilman eri toimenpiteitä.

3.   Jos jäsenvaltio poistaa kansallisista tietokannoistaan sellaisia Europolille toimittamiaan tietoja, joita säilytetään muissa Europolin tietokannoissa, jäsenvaltion on ilmoitettava siitä Europolille. Europol poistaa tällöin tiedot, jollei niillä ole edelleen merkitystä sille, ottamalla huomioon tiedot, jotka ovat laajemmat kuin ne, jotka tiedot toimittaneella jäsenvaltiolla on. Europol ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle tällaisten tietojen edelleen säilyttämisestä tietokannassa.

4.   Tällaisia tietoja ei saa poistaa, jos tämä vahingoittaisi suojaa vaativan rekisteröidyn henkilön etuja. Tässä tapauksessa tietoja saa käyttää ainoastaan rekisteröidyn henkilön suostumuksella.

21 artikla

Pääsy muiden tietojärjestelmien tietoihin

Jos Europolilla on unionin säädösten taikka kansainvälisten tai kansallisten säädösten nojalla oikeus tehdä tietojenkäsittelyjärjestelmää käyttäen hakuja muista luonteeltaan kansallisista tai kansainvälisistä tietojärjestelmistä, se saa tällä tavoin hakea henkilötietoja, jos tämä on sen tehtävien hoitamiseksi tarpeen. Sovellettavat unionin säädökset taikka kansainväliset tai kansalliset säädökset määräävät, miten Europol suorittaa näiden tietojen hakua ja käyttöä, sikäli kuin ne sisältävät tiukempia tietoihin pääsyä ja niiden käyttöä koskevia sääntöjä kuin ne, jotka tämä päätös sisältää.

IV   LUKU

SUHTEET YHTEISTYÖKUMPPANEIHIN

22 artikla

Suhteet unionin tai yhteisön toimielimiin, elimiin ja virastoihin

1.   Europol voi, siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi, luoda yhteistyösuhteet ja pitää niitä yllä Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella tai Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksilla taikka näiden sopimusten nojalla perustettuihin toimielimiin, elimiin ja virastoihin, erityisesti seuraaviin:

a)

Eurojust;

b)

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) (10);

c)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex) (11);

d)

Euroopan poliisiakatemia (CEPOL);

e)

Euroopan keskuspankki;

f)

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EHNVS) (12).

2.   Europol tekee sopimuksia 1 kohdassa tarkoitettujen tahojen kanssa tai sopii käytännön järjestelyistä niiden kanssa. Tällaiset sopimukset tai käytännön järjestelyt voivat koskea operatiivisten, strategisten ja teknisten tietojen vaihtoa, mukaan lukien henkilötiedot ja turvaluokitellut tiedot. Sopimus voidaan tehdä tai käytännön järjestelyistä sopia vasta sen jälkeen, kun hallintoneuvosto on ne hyväksynyt saatuaan ensin, sikäli kuin on kyse henkilötietojen vaihdosta, yhteisen valvontaviranomaisen lausunnon.

3.   Ennen 2 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tai käytännön järjestelyn voimaantuloa Europol voi vastaanottaa tietoja, mukaan lukien henkilötiedot, suoraan 1 kohdassa tarkoitetuilta tahoilta ja käyttää niitä, jos tämä on tarpeen sen tehtävien lainmukaista suorittamista varten, ja se voi 24 artiklan 1 kohdassa säädetyin edellytyksin toimittaa tietoja, mukaan lukien henkilötiedot, suoraan näille tahoille, jos tämä on tarpeen vastaanottajan tehtävien lainmukaista suorittamista varten.

4.   Europol saa toimittaa turvaluokiteltuja tietoja 1 kohdassa tarkoitetuille tahoille ainoastaan, jos Europolin ja vastaanottajan välillä on sopimus tietojen luottamuksellisuudesta.

23 artikla

Suhteet kolmansiin valtioihin ja organisaatioihin

1.   Europol voi, siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi, luoda yhteistyösuhteet ja pitää niitä yllä myös seuraavien tahojen kanssa:

a)

kolmannet valtiot;

b)

organisaatiot, kuten

i)

kansainväliset järjestöt ja niiden alaiset julkisoikeudelliset elimet;

ii)

muut julkisoikeudelliset elimet, jotka on perustettu kahden tai useamman valtion välisellä sopimuksella tai tällaisen sopimuksen perusteella; ja

iii)

Kansainvälinen rikospoliisijärjestö (Interpol).

2.   Europol tekee sopimuksia sellaisten 1 kohdassa tarkoitettujen tahojen kanssa, jotka ovat 26 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa luettelossa. Tällaiset sopimukset voivat koskea operatiivisten, strategisten tai teknisten tietojen vaihtoa, mukaan lukien henkilötiedot ja turvaluokitellut tiedot, jos tiedot toimitetaan tämän artiklan 6 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa sopimuksessa määritetyn nimetyn yhteyspisteen välityksellä. Tällaiset sopimukset voidaan tehdä vasta sen jälkeen kun neuvosto on ne hyväksynyt saatuaan ensin hallintoneuvoston lausunnon ja, silloin kun sopimus koskee henkilötietojen vaihtoa, saatuaan hallintoneuvoston välityksellä yhteisen valvontaviranomaisen lausunnon.

3.   Ennen 2 kohdassa tarkoitettujen sopimusten voimaantuloa Europol voi vastaanottaa suoraan ja käyttää tietoja, mukaan lukien henkilötiedot ja turvaluokitellut tiedot, jos tämä on tarpeen sen tehtävien lainmukaista suorittamista varten.

4.   Ennen 2 kohdassa tarkoitettujen sopimusten voimaantuloa Europol voi 24 artiklan 1 kohdassa säädetyin edellytyksin toimittaa muita tietoja kuin henkilötietoja ja turvaluokiteltuja tietoja suoraan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille tahoille, jos tämä on tarpeen vastaanottajan tehtävien lainmukaista suorittamista varten.

5.   Europol voi 24 artiklan 1 kohdassa säädetyin edellytyksin toimittaa muita tietoja kuin henkilötietoja ja turvaluokiteltuja tietoja suoraan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille tahoille, jotka eivät ole 26 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa luettelossa, jos tämä on yksittäistapauksissa ehdottoman tarpeen Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten estämiseksi tai torjumiseksi.

6.   Europol voi 24 artiklan 1 kohdassa säädetyin edellytyksin toimittaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille tahoille:

a)

henkilötietoja ja turvaluokiteltuja tietoja, jos tämä on yksittäistapauksissa tarpeen Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisemisessä tai torjunnassa; ja

b)

henkilötietoja, jos Europol on tehnyt asianomaisen tahon kanssa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun sopimuksen, jossa sallitaan tällaisten tietojen toimittaminen kyseisestä kolmannesta valtiosta tai järjestöstä tehdyn arvioinnin perusteella, jonka mukaan sen tietosuojataso on riittävä.

7.   Europol saa toimittaa turvaluokiteltuja tietoja 1 kohdassa tarkoitetuille tahoille ainoastaan, jos Europolin ja vastaanottajan välillä on sopimus tietojen luottamuksellisuudesta.

8.   Poiketen siitä, mitä 6 ja 7 kohdassa säädetään, ja rajoittamatta 24 artiklan 1 kohdan soveltamista Europol voi toimittaa hallussa pitämiään henkilötietoja ja turvaluokiteltuja tietoja tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille tahoille, jos johtaja pitää tietojen toimittamista ehdottoman tarpeellisena asianomaisten jäsenvaltioiden olennaisten etujen suojelemiseksi Europolin tavoitteiden puitteissa taikka rikokseen tai terrorismin uhkaan liittyvän välittömän vaaran estämiseksi. Johtajan on kaikissa tapauksissa arvioitava kyseiseen kolmanteen valtioon tai organisaatioon sovellettavaa tietosuojatasoa löytääkseen tasapainon sen ja edellä mainittujen etujen välillä. Johtajan on mahdollisimman pian ilmoitettava hallintoneuvostolle ja yhteiselle valvontaviranomaiselle päätöksestään sekä asianomaisten kolmansien valtioiden ja organisaation tietosuojatason riittävyyden arvioinnissa käytetyistä perusteista.

9.   Ennen kuin henkilötietoja toimitetaan 8 kohdan mukaisesti, johtajan on arvioitava asianomaisten kolmansien valtioiden ja organisaatioiden tietosuojatason riittävyys ottaen huomioon kaikki henkilötietojen toimittamiseen vaikuttavat tekijät, joihin kuuluvat erityisesti

a)

tietojen luonne;

b)

tietojen käyttötarkoitus;

c)

suunnitellun käsittelyn kesto;

d)

kyseiseen kolmanteen valtioon tai organisaatioon sovellettavat yleiset tai erityiset tietosuojasäännökset;

e)

se, onko kolmas valtio tai organisaatio hyväksynyt tietoja koskevat erityisehdot, joita Europol on pyytänyt.

24 artikla

Tietojen toimittaminen

1.   Jos jokin jäsenvaltio on toimittanut tietyt tiedot Europolille, Europol saa toimittaa ne 22 artiklan 1 kohdassa ja 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille toimielimille, elimille ja virastoille tai kolmansille valtioille ja organisaatioille ainoastaan kyseisen jäsenvaltion suostumuksella. Kyseinen jäsenvaltio voi etukäteen antaa tällaista toimittamista koskevan yleisen tai erityisin ehdoin annetun suostumuksensa. Suostumus voidaan peruuttaa milloin tahansa.

Jos tiedot eivät ole jäsenvaltion toimittamia, Europolin on varmistettava, että niiden toimittaminen ei voi

a)

estää jäsenvaltioita hoitamasta asianmukaisesti toimivaltaansa kuuluvia tehtäviä;

b)

uhata jäsenvaltion turvallisuutta tai sen yleistä järjestystä taikka muulla tavoin aiheuttaa sen yleisille eduille vahinkoa.

2.   Europol vastaa tietojen toimittamisen lainmukaisuudesta. Sen on pidettävä kirjaa kaikesta tämän artiklan nojalla tapahtuneesta tietojen toimittamisesta ja sen perusteista. Tietoja saa toimittaa ainoastaan, jos vastaanottaja sitoutuu siihen, että tietoja käytetään ainoastaan niihin tarkoituksiin, joita varten ne toimitettiin.

25 artikla

Yksityisiltä osapuolilta ja yksityishenkilöiltä peräisin olevat tiedot

1.   Tässä päätöksessä

a)

’yksityisillä osapuolilla’ tarkoitetaan jäsenvaltion tai kolmannen valtion lainsäädännön mukaisesti perustettuja yhteisöjä ja elimiä, erityisesti yhtiöitä ja yrityksiä, kaupallisia yhteenliittymiä, voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä ja muita yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä, jotka eivät kuulu 23 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan;

b)

’yksityishenkilöillä’ tarkoitetaan kaikkia luonnollisia henkilöitä.

2.   Europol voi 3 kohdassa säädetyin edellytyksin käsitellä yksityisiltä osapuolilta peräisin olevia tietoja, mukaan lukien henkilötiedot, jos tämä on tarpeen sen tehtävien lainmukaista suorittamista varten.

3.   Europol voi käsitellä yksityisiltä osapuolilta peräisin olevia henkilötietoja seuraavin edellytyksin:

a)

Europol voi käsitellä jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustetuilta yksityisiltä osapuolilta peräisin olevia henkilötietoja ainoastaan, jos ne on toimitettu kyseisen jäsenvaltion kansallisen yksikön kautta ja sen lainsäädännön mukaisesti. Europol ei saa ottaa suoraan yhteyttä jäsenvaltioiden yksityisiin osapuoliin tietojen hankkimiseksi.

b)

Sellaisen kolmannen valtion lainsäädännön mukaisesti perustetuilta yksityisiltä osapuolilta, joiden kanssa Europol on tehnyt 23 artiklan mukaisesti yhteistyösopimuksen, joka sallii henkilötietojen vaihdon, peräisin olevia tietoja voidaan toimittaa Europolille ainoastaan voimassa olevassa yhteistyösopimuksessa määrätyn mainitun valtion yhteyspisteen kautta ja kyseisen yhteistyösopimuksen mukaisesti.

c)

Europol voi käsitellä sellaisen kolmannen valtion, jonka kanssa Europol ei ole tehnyt yhteistyösopimusta, joka sallii henkilötietojen vaihdon, lainsäädännön mukaisesti perustetuilta yksityisiltä osapuolilta peräisin olevia henkilötietoja ainoastaan, jos

i)

kyseinen yksityinen osapuoli on 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa luettelossa; ja

ii)

Europol ja kyseinen yksityinen osapuoli ovat tehneet tietojen toimittamista, mukaan lukien henkilötiedot, koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa vahvistetaan, että yksityinen osapuoli saa laillisesti kerätä ja toimittaa henkilötietoja ja että toimitettuja henkilötietoja saadaan käyttää ainoastaan Europolin tehtävien lainmukaista suorittamista varten. Tällainen yhteisymmärryspöytäkirja voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun hallintoneuvosto on hyväksynyt sen saatuaan ensin yhteisen valvontaviranomaisen lausunnon.

Jos toimitetut tiedot vaikuttavat jonkin jäsenvaltion etuihin, Europolin on ilmoitettava tästä viipymättä asianomaisen jäsenvaltion kansalliselle yksikölle.

4.   Sen lisäksi, että Europol käsittelee yksityisiltä osapuolilta peräisin olevia tietoja 3 kohdan mukaisesti, se voi hakea ja käsitellä tietoja, mukaan lukien henkilötiedot, suoraan julkisista lähteistä, kuten tiedotusvälineistä, julkisista tietopalveluista ja kaupallisten tietojen tarjoajilta tämän päätöksen tietosuojasäännösten mukaisesti. Europol välittää kaikki merkitykselliset tiedot kansallisille yksiköille 17 artiklan mukaisesti.

5.   Europol voi käsitellä yksityishenkilöiltä peräisin olevia tietoja, mukaan lukien henkilötiedot, jos ne on vastaanotettu kansallisen yksikön kautta kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai sellaisen kolmannen valtion yhteyspisteen kautta, jonka kanssa Europol on tehnyt yhteistyösopimuksen 23 artiklan mukaisesti. Jos Europol saa tietoja, mukaan lukien henkilötiedot, sellaisessa kolmannessa valtiossa asuvalta yksityishenkilöltä, jonka kanssa Europol ei ole tehnyt yhteistyösopimusta, Europol saa välittää tiedot ainoastaan asianomaiselle jäsenvaltiolle tai sellaiselle asianomaiselle kolmannelle valtiolle, jonka kanssa Europol on tehnyt yhteistyösopimuksen 23 artiklan mukaisesti. Europol ei saa olla suoraan yhteydessä yksityishenkilöihin tietojen hankkimiseksi.

6.   Henkilötietoja, jotka toimitetaan Europolille tai jotka Europol hankkii tämän artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti, saa käsitellä ainoastaan niiden lisäämiseksi 11 artiklassa tarkoitettuun Europolin tietojärjestelmään ja 14 artiklassa tarkoitettuihin analyysitietokantoihin tai muihin 10 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti perustettuihin henkilötietojen käsittelyjärjestelmiin, jos nämä tiedot liittyvät johonkin edellä mainittuihin järjestelmiin jo syötettyihin tietoihin tai ne liittyvät kansallisen yksikön jostakin edellä mainituista järjestelmistä tekemään aiempaan hakuun.

Vastuu Europolin käsittelemistä tiedoista, jotka on toimitettu tämän artiklan 3 kohdan b ja c alakohdassa ja 4 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, ja sellaisen kolmannen valtion yhteyspisteen kautta toimitetuista tiedoista, jonka kanssa Europol on tehnyt yhteistyösopimuksen 23 artiklan mukaisesti, kuuluu Europolille tämän päätöksen 29 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

7.   Johtaja esittää kattavan kertomuksen hallintoneuvostolle tämän artiklan soveltamisesta kahden vuoden kuluttua tämän päätöksen soveltamispäivästä. Hallintoneuvosto voi yhteisen valvontaviranomaisen kehotuksesta tai omasta aloitteestaan toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä 37 artiklan 9 kohdan b alakohdan mukaisesti.

26 artikla

Europolin suhteita koskevat täytäntöönpanosäännöt

1.   Määräenemmistöllä Euroopan parlamenttia kuultuaan neuvosto:

a)

määrittää luettelossa 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kolmannet valtiot ja organisaatiot, joiden kanssa Europol tekee sopimuksia. Hallintoneuvosto valmistelee tämän luettelon ja sitä tarkastellaan tarvittaessa uudelleen; ja

b)

hyväksyy täytäntöönpanosäännöt, jotka koskevat Europolin suhteita 22 artiklan 1 kohdassa ja 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin toimielimiin, elimiin ja virastoihin tai kolmansiin valtioihin ja organisaatioihin, mukaan lukien henkilötietojen ja turvaluokiteltujen tietojen vaihtoa koskevat säännöt. Hallintoneuvosto valmistelee täytäntöönpanosäännöt saatuaan yhteisen valvontaviranomaisen lausunnon.

2.   Hallintoneuvosto laatii luettelon, jossa määritetään ne yksityiset osapuolet, joiden kanssa Europol voi tehdä yhteisymmärryspöytäkirjan 25 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisesti, ja tarkastelee sitä tarvittaessa uudelleen, sekä hyväksyy tällaisten yhteisymmärryspöytäkirjojen sisältöä ja niiden tekemismenettelyä koskevat säännöt saatuaan yhteisen valvontaviranomaisen lausunnon.

V   LUKU

TIETOSUOJA JA TIETOTURVALLISUUS

27 artikla

Tietosuojan taso

Europol ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen ja Euroopan neuvoston ministerikomitean 17 päivänä syyskuuta 1987 antaman suosituksen R(87) 15 periaatteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän päätöksen erityissäännösten soveltamista. Europolin on noudatettava näitä periaatteita henkilötietojen käsittelyssä, muun muassa tietokantojen sisältämien automaattisesti käsiteltävien sekä muiden kuin automaattisesti käsiteltävien tietojen osalta, ja erityisesti minkä tahansa sellaisten henkilötietojen jäsenneltyjen kokonaisuuksien osalta, joita voidaan käyttää tiettyjen perusteiden mukaisesti.

28 artikla

Tietosuojavastaava

1.   Hallintoneuvosto nimittää johtajan ehdotuksesta tietosuojavastaavan, joka kuuluu henkilöstöön. Hänen on tehtäviään suorittaessaan toimittava riippumattomalla tavalla.

2.   Tietosuojavastaavan tehtävänä on erityisesti:

a)

huolehtia riippumattomalla tavalla henkilötietojen, Europolin henkilöstöä koskevat tiedot mukaan luettuina, käsittelyn lainmukaisuudesta ja tämän päätöksen tätä koskevien säännösten noudattamisesta;

b)

huolehtia, että toimitetut ja vastaanotetut henkilötiedot kirjataan tämän päätöksen mukaisesti;

c)

huolehtia, että rekisteröidyille ilmoitetaan heidän pyynnöstään heidän tästä päätöksestä johtuvista oikeuksistaan;

d)

tehdä yhteistyötä tietojenkäsittelymenettelyistä, -koulutuksesta ja -neuvonnasta vastaavan Europolin henkilöstön kanssa;

e)

tehdä yhteistyötä yhteisen valvontaviranomaisen kanssa; ja

f)

laatia vuosikertomus sekä toimittaa se hallintoneuvostolle ja yhteiselle valvontaviranomaiselle.

3.   Suorittaessaan tehtäviään tietosuojavastaava saa käyttää kaikkia Europolin käsittelemiä tietoja ja päästä kaikkiin Europolin tiloihin.

4.   Jos tietosuojavastaava katsoo, että tämän päätöksen henkilötietojen suojaa koskevia säännöksiä ei ole noudatettu, hänen on ilmoitettava tästä johtajalle ja pyydettävä tätä korjaamaan tilanne tietyn määräajan puitteissa.

Jollei johtaja oikaise tietojen virheellistä käsittelyä annetun määräajan puitteissa, tietosuojavastaavan on ilmoitettava tästä hallintoneuvostolle ja sovittava sen kanssa määräajasta vastauksen antamiselle.

Jollei hallintoneuvosto oikaise tietojen virheellistä käsittelyä sovitun määräajan kuluessa, tietosuojavastaavan on saatettava asia yhteisen valvontaviranomaisen käsiteltäväksi.

5.   Hallintoneuvosto hyväksyy tietosuojavastaavaan sovellettavat tarkemmat säännöt. Nämä tarkemmat säännöt koskevat erityisesti tietosuojavastaavan valintaa ja erottamista, tehtäviä, velvollisuuksia, toimivaltuuksia sekä hänen riippumattomuutensa takeita.

29 artikla

Tietosuojavastuu

1.   Vastuu Europolissa käsiteltävistä tiedoista, erityisesti niiden keräämisen ja Europolille välittämisen lainmukaisuudesta sekä tietojen tallentamisesta järjestelmään, niiden oikeellisuudesta, ajankohtaisuudesta ja säilytysaikojen valvonnasta, kuuluu

a)

jäsenvaltiolle, joka on tallentanut tai muutoin toimittanut tiedot järjestelmään;

b)

Europolille niiden tietojen osalta, jotka kolmannet osapuolet ovat toimittaneet, mukaan lukien yksityisten osapuolten 25 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdan ja 25 artiklan 4 alakohdan mukaisesti välittämät tiedot sekä sellaisen kolmannen valtion, jonka kanssa Europol on 23 artiklan mukaisesti tehnyt yhteistyösopimuksen, yhteyspisteen kautta toimitetut tiedot, tai jotka on saatu Europolin analyysityön tuloksena.

2.   Tietosuojavastuu Europolille toimitetuista, mutta ei vielä johonkin Europolin tietokantaan tallennetuista tiedoista on tiedot toimittaneella osapuolella. Siihen asti, kun tällaiset tiedot on tallennettu tietokantaan, Europolin on kuitenkin huolehdittava 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti tietojen turvallisuudesta siten, että niihin saavat tutustua ainoastaan joko valtuutettu Europolin henkilöstö sen ratkaisemiseksi, voidaanko niitä käsitellä Europolissa, tai tiedot toimittaneen osapuolen valtuutetut työntekijät. Jos Europolilla on arvioinnin perusteella syytä olettaa, että toimitetut tiedot ovat virheellisiä tai vanhentuneita, sen on ilmoitettava asiasta tiedot toimittaneelle osapuolelle.

3.   Jollei tämän päätöksen muissa säännöksissä toisin määrätä, Europol vastaa lisäksi kaikista käsittelemistään tiedoista.

4.   Jos Europolilla on todisteita, joiden mukaan johonkin sen II luvussa tarkoitetuista järjestelmistä syötetyissä tiedoissa on asiavirhe tai tiedot on tallennettu oikeudettomasti, sen on ilmoitettava asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle tai muulle osapuolelle.

5.   Europolin on säilytettävä tiedot siten, että ne toimittanut jäsenvaltio tai kolmas osapuoli voidaan tunnistaa tai tietää, onko ne saatu Europolin analyysityön tuloksena.

30 artikla

Yksityisen oikeus saada tietoja

1.   Jokaisella on oikeus kohtuullisin väliajoin saada tietoja siitä, käsitteleekö Europol häntä koskevia henkilötietoja, sekä saada nämä tiedot itselleen ymmärrettävässä muodossa tai tarkistuttaa ne, kaikissa tapauksissa tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.   Jokainen, joka haluaa käyttää tämän artiklan mukaisia oikeuksiaan, voi esittää asiaa koskevan pyynnön valitsemassaan jäsenvaltiossa tämän valtion tätä tarkoitusta varten määräämälle viranomaiselle ilman, että se aiheuttaa hänelle liiallisia kustannuksia. Tämän viranomaisen on saatettava asia Europolin käsiteltäväksi viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

3.   Europolin on vastattava pyyntöön tämän artiklan mukaisesti aiheettomasti viivyttelemättä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun Europol on ottanut pyynnön vastaan.

4.   Europolin on neuvoteltava asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ennen kuin se päättää vastauksestaan 1 kohdan mukaiseen pyyntöön. Tietojen saamista koskeva päätös riippuu tiiviistä yhteistyöstä Europolin ja niiden jäsenvaltioiden välillä, joita kyseisten tietojen luovuttaminen välittömästi koskee. Jos jäsenvaltio vastustaa ehdotusta Europolin vastaukseksi, sen on aina ilmoitettava vastustamisensa perusteet Europolille.

5.   Tietojen antaminen 1 kohdan mukaiseen pyyntöön vastaamiseksi evätään sikäli kuin tämä on tarpeen

a)

Europolin tehtävien asianmukaiseksi suorittamiseksi;

b)

jäsenvaltioiden turvallisuuden ja yleisen järjestyksen suojelemiseksi tai rikosten ehkäisemiseksi;

c)

sen takaamiseksi, ettei kansallisia tutkintatoimia vaaranneta;

d)

kolmansien osapuolten oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

Poikkeuksen sovellettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon asianomaisen henkilön edut.

6.   Jos tietojen antaminen 1 kohdan mukaiseen pyyntöön vastaamiseksi evätään, Europol ilmoittaa asianomaiselle, että se on suorittanut tarkastuksia, ilmaisematta mitään sellaista, mikä voisi paljastaa, käsitteleekö Europol asianomaista koskevia henkilötietoja.

7.   Jokaisella on oikeus pyytää kohtuullisin väliajoin yhteistä valvontaviranomaista tarkistamaan, onko Europol noudattanut pyynnön esittäjää koskevien henkilötietojen keräämisessä, tallentamisessa, käsittelyssä ja käytössä tämän päätöksen henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä. Yhteinen valvontaviranomainen ilmoittaa asianomaiselle, että se on suorittanut tarkastuksia, ilmaisematta mitään sellaista, mikä voisi paljastaa, käsitteleekö Europol asianomaista koskevia henkilötietoja.

31 artikla

Rekisteröidyn oikeus oikaista ja poistaa tietoja

1.   Jokaisella on oikeus pyytää Europolia oikaisemaan tai poistamaan häntä koskevat virheelliset tiedot. Jos tämän oikeuden käyttämisen tuloksena tai muuten osoittautuu, että Europolin tallentamissa tiedoissa, joita kolmannet osapuolet ovat sille toimittaneet tai jotka ovat syntyneet sen suorittaman analyysin tuloksena, on virheitä tai niiden tallentaminen tai säilyttäminen on tämän päätöksen vastaista, Europolin on oikaistava tai poistettava nämä tiedot.

2.   Jos virheelliset tai tämän päätöksen vastaisesti käsitellyt tiedot ovat jäsenvaltioiden suoraan Europolille toimittamia, asianomaisten jäsenvaltioiden on oikaistava tai poistettava nämä tiedot yhteistyössä Europolin kanssa.

3.   Jos virheelliset tiedot on toimitettu muilla asianmukaisilla tavoilla tai jos virheet jäsenvaltioiden toimittamissa tiedoissa johtuvat virheellisestä tai tämän päätöksen vastaisesti suoritetusta tietojen toimittamisesta tai jos ne johtuvat niiden virheellisestä tai tämän päätöksen vastaisesta Europolin suorittamasta tallentamisesta, haltuun ottamisesta tai säilyttämisestä, Europolin on oikaistava tai poistettava tiedot yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.

4.   Tiedot vastaanottaneille jäsenvaltioille tai kolmansille osapuolille on 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ilmoitettava viipymättä asiasta. Tiedot vastaanottaneiden jäsenvaltioiden ja kolmansien osapuolten on myös oikaistava tai poistettava kyseiset tiedot. Jos tietojen poisto ei ole mahdollista, tiedot on suojattava myöhemmän käsittelyn estämiseksi.

5.   Europolin on kirjallisesti ilmoitettava pyynnön esittäneelle rekisteröidylle ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, että se on oikaissut tai poistanut häntä koskevat tiedot.

32 artikla

Muutoksenhaku

1.   Vastauksessaan tarkastusta koskevaan pyyntöön, pyyntöön saada tutustua tietoihin taikka tietojen oikaisemista tai poistamista koskevaan pyyntöön Europolin on ilmoitettava pyynnön esittäneelle, että tämä voi hakea muutosta yhteiseltä valvontaviranomaiselta siinä tapauksessa, ettei hän tyydy päätökseen. Tällainen henkilö voi saattaa asian yhteisen valvontaviranomaisen käsiteltäväksi myös siinä tapauksessa, että hänen pyyntöönsä ei ole vastattu 30 tai 31 artiklassa säädetyissä määräajoissa.

2.   Jos pyynnön esittänyt hakee muutosta yhteiseltä valvontaviranomaiselta, tämä viranomainen tutkii asian.

3.   Jos muutoksenhaku koskee 30 tai 31 artiklassa tarkoitettua päätöstä, yhteinen valvontaviranomainen kuulee sen jäsenvaltion kansallisia valvontaviranomaisia tai toimivaltaista oikeusviranomaista, josta tiedot ovat peräisin, tai jäsenvaltiota, jota asia välittömästi koskee. Yhteinen valvontaviranomainen tekee päätöksensä, jossa se voi evätä tietojen luovuttamisen, tiiviissä yhteistyössä kansallisen valvontaviranomaisen tai toimivaltaisen oikeusviranomaisen kanssa.

4.   Jos muutoksenhaku koskee sellaisten tietojen luovuttamista, jotka Europol on tallentanut Europolin tietojärjestelmään tai jotka on tallennettu analyysitietokantaan tai mihin tahansa muuhun sellaiseen järjestelmään, jonka Europol on perustanut henkilötietojen käsittelemistä varten 10 artiklan nojalla, ja jos Europol edelleen vastustaa pyyntöön suostumista, yhteinen valvontaviranomainen voi Europolia ja 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua yhtä tai useampaa jäsenvaltiota kuultuaan jättää tällaisen vastustamisen huomiotta ainoastaan jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Jos tätä enemmistöä ei saavuteta, yhteisen valvontaviranomaisen on ilmoitettava pyynnön esittäneelle muutoksenhaun hylkäämisestä, paljastamatta mitään sellaista, mikä voisi ilmaista, että kyseistä henkilöä koskevia tietoja on tietojärjestelmässä.

5.   Jos muutoksenhakemus koskee sellaisten tietojen tarkastamista, jotka jäsenvaltio on tallentanut Europolin tietojärjestelmään tai jotka on tallennettu analyysitietokantaan tai mihin tahansa muuhun sellaiseen järjestelmään, jonka Europol on perustanut henkilötietojen käsittelemistä varten 10 artiklan nojalla, yhteinen valvontaviranomainen varmistaa, että tarvittavat tarkastukset on suoritettu asianmukaisesti ja tiiviissä yhteistyössä tiedot tallentaneen jäsenvaltion kansallisen valvontaviranomaisen kanssa. Yhteisen valvontaviranomaisen on ilmoitettava pyynnön esittäneelle, että se on toimittanut tarkastukset, paljastamatta mitään sellaista, mikä voisi ilmaista, että kyseistä henkilöä koskevia tietoja on tietojärjestelmässä.

6.   Jos muutoksenhakemus koskee sellaisten tietojen tarkastamista, jotka Europol on tallentanut Europolin tietojärjestelmään tai jotka on tallennettu analyysitietokantaan tai mihin tahansa muuhun sellaiseen järjestelmään, jonka Europol on perustanut henkilötietojen käsittelemistä varten 10 artiklan nojalla, yhteinen valvontaviranomainen varmistaa, että Europol on suorittanut tarvittavat tarkastukset. Yhteisen valvontaviranomaisen on ilmoitettava pyynnön esittäneelle, että se on toimittanut tarkastukset, paljastamatta mitään sellaista, mikä voisi ilmaista, että kyseistä henkilöä koskevia tietoja on tietojärjestelmässä.

33 artikla

Kansallinen valvontaviranomainen

1.   Kukin jäsenvaltio nimeää kansallisen valvontaviranomaisen, jonka tehtävänä on valvoa riippumattomana ja kansallista lainsäädäntöä noudattaen, että jäsenvaltion suorittama henkilötietojen järjestelmään tallentaminen, käyttäminen sekä mikä hyvänsä toimittaminen Europolille on luvallista, ja tutkia, loukkaako tällainen tallentaminen, käyttäminen tai välittäminen rekisteröidyn oikeuksia. Tätä varten kansallisella valvontaviranomaisella on oltava mahdollisuus asianmukaisia kansallisia menettelyjä noudattaen tutkia kansallisissa yksiköissä tai yhteyshenkilöiden tiloissa tietoja, jotka kyseinen jäsenvaltio on tallentanut Europolin tietojärjestelmään tai mihin tahansa sellaiseen tietojärjestelmään, jonka Europol on perustanut henkilötietojen käsittelemistä varten 10 artiklan nojalla.

Kansallisilla valvontaviranomaisilla on valvontatehtävänsä suorittamista varten oikeus päästä Europolissa olevien yhteyshenkilöidensä toimitiloihin ja tutustua näiden hallussa oleviin asiakirjoihin.

Lisäksi kansalliset valvontaviranomaiset valvovat asianmukaisia kansallisia menettelyjä noudattaen kansallisten yksiköiden ja yhteyshenkilöiden toimintaa siltä osin kuin toiminnalla on merkitystä henkilötietojen suojan kannalta. Niiden on ilmoitettava yhteiselle valvontaviranomaiselle kaikista Europolia koskevista toimenpiteistään.

2.   Jokaisella on oikeus pyytää kansallista valvontaviranomaista varmistamaan, että asianomainen jäsenvaltio on toiminut lainmukaisesti tallentaessaan pyynnön esittäjää koskevia tietoja tai toimittaesaan niitä Europolille missä hyvänsä muodossa sekä tutkiessaan tietoja.

Tätä oikeutta käytettäessä noudatetaan sen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, jossa pyyntö esitetään.

34 artikla

Yhteinen valvontaviranomainen

1.   Perustetaan riippumaton yhteinen valvontaviranomainen valvomaan tämän päätöksen mukaisesti Europolin toimintaa sen varmistamiseksi, että Europolin hallussa olevien tietojen säilyttäminen, käsittely ja käyttö eivät loukkaa yksilön oikeuksia. Yhteinen valvontaviranomainen valvoo lisäksi Europolista peräisin olevien tietojen siirron lainmukaisuutta. Yhteinen valvontaviranomainen muodostuu enintään kahdesta kunkin jäsenvaltion viideksi vuodeksi nimeämästä riippumattoman kansallisen valvontaviranomaisen jäsenestä tai edustajasta, joilla on tarvittava kelpoisuus ja joilla voi olla apunaan varajäseniä. Kullakin valtuuskunnalla on yksi ääni.

Yhteinen valvontaviranomainen valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan.

Tehtäviään suorittaessaan yhteisen valvontaviranomaisen jäsenet eivät saa ottaa vastaan ohjeita miltään muulta taholta.

2.   Europolin on avustettava yhteistä valvontaviranomaista sen tehtävien hoitamisessa. Europolin on erityisesti

a)

toimitettava yhteiselle valvontaviranomaiselle sen pyytämät tiedot ja annettava sen käyttöön kaikki asiakirjat sekä tietokantoihin tallennetut tiedot;

b)

sallittava yhteiselle valvontaviranomaiselle pääsy milloin hyvänsä vapaasti kaikkiin toimitiloihinsa;

c)

pantava täytäntöön yhteisen valvontaviranomaisen muutoksenhaun johdosta tekemät päätökset.

3.   Yhteisellä valvontaviranomaisella on toimivalta tutkia soveltamis- ja tulkintakysymyksiä, jotka koskevat Europolin toimia, jotka liittyvät henkilötietojen käsittelyyn ja käyttöön, tutkia jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten riippumattomaan valvontaan tai tiedonsaantioikeuteen liittyviä kysymyksiä ja laatia yhdenmukaistettuja ehdotuksia yhteisten ratkaisujen löytämiseksi havaittuihin ongelmiin.

4.   Jos yhteinen valvontaviranomainen toteaa, ettei henkilötietojen säilyttämisessä, käsittelyssä tai käytössä ole noudatettu tämän päätöksen säännöksiä, se toimittaa tarpeellisiksi katsomansa huomautukset johtajalle ja pyytää tätä vastaamaan tietyn määräajan kuluessa. Johtajan on ilmoitettava hallintoneuvostolle menettelyn etenemisestä. Jos yhteinen valvontaviranomainen ei ole tyytyväinen vastaukseen, jonka johtaja on antanut sen pyyntöön, se saattaa asian hallintoneuvoston käsiteltäväksi.

5.   Yhteinen valvontaviranomainen toimii tehtäviensä suorittamiseksi ja tietojenkäsittelyä koskevien sääntöjen ja menettelyjen noudattamisen yhdenmukaistamiseksi tarvittaessa yhteistyössä muiden valvontaviranomaisten kanssa.

6.   Yhteinen valvontaviranomainen laatii säännöllisin väliajoin toimintakertomuksia. Kertomukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Hallintoneuvostolle on annettava mahdollisuus esittää huomautuksia, jotka liitetään kertomukseen.

Yhteinen valvontaviranomainen päättää, julkaistaanko sen toimintakertomus ja, jos se päättää julkaista sen, julkaisutavasta.

7.   Yhteinen valvontaviranomainen hyväksyy jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä työjärjestyksensä ja saattaa sen neuvoston hyväksyttäväksi. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä.

8.   Yhteinen valvontaviranomainen asettaa jäsentensä keskuudesta komitean, johon kuuluu kustakin jäsenvaltiosta yksi pätevä jäsen, jolla on äänioikeus. Komitean tehtävänä on tutkia 32 artiklassa tarkoitetut muutoksenhaut kaikin aiheellisin tavoin. Komitea kuulee osapuolia niiden pyynnöstä; osapuolilla voi halutessaan olla avustajia. Tässä yhteydessä tehdyt päätökset ovat kaikkiin asianosaisiin nähden lopullisia.

9.   Yhteinen valvontaviranomainen voi myös perustaa yhden tai useamman muun komitean 8 artiklassa tarkoitetun lisäksi.

10.   Yhteiseltä valvontaviranomaiselta on pyydettävä lausunto siitä Europolin talousarvion osasta, joka koskee sitä. Sen lausunto liitetään kyseiseen talousarvioesitykseen.

11.   Yhteistä valvontaviranomaista avustaa sihteeristö, jonka tehtävät määritellään työjärjestyksessä.

35 artikla

Tietoturvallisuus

1.   Europol toteuttaa tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavat tekniset ja organisaatiota koskevat toimenpiteet. Toimenpiteet katsotaan tarpeellisiksi ainoastaan, jos ne ovat asianmukaisessa suhteessa niillä tavoiteltuun suojan tasoon nähden.

2.   Kunkin jäsenvaltion ja Europolin on toteutettava toimenpiteitä, jotka koskevat automaattista tietojenkäsittelyä Europolin yksiköissä ja joiden tarkoituksena on:

a)

estää asiaankuulumattomia henkilöitä käyttämästä henkilötietojen käsittelyyn käytettäviä laitteita (laitteiden käytön valvonta);

b)

estää tietovälineiden luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen ja poistaminen (tietovälineiden valvonta);

c)

estää tietojen luvaton tallennus järjestelmään sekä säilytettyjen henkilötietojen luvaton käyttö, muuttaminen tai poistaminen (tietojen säilyttämisen valvonta);

d)

estää asiaankuulumattomia henkilöitä käyttämästä automaattisia tietojenkäsittelyjärjestelmiä tietoliikennelaitteiston avulla (käyttäjävalvonta);

e)

varmistaa, että automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän käyttöön valtuutetut henkilöt pääsevät ainoastaan valtuutuksensa piiriin kuuluviin tietoihin (pääsynvalvonta);

f)

varmistaa, että on mahdollista tarkastaa ja osoittaa, mille elimille henkilötiedot voidaan välittää tai on välitetty tietoliikennelaitteiston avulla (tietoliikenteen valvonta);

g)

varmistaa, että on mahdollista tarkastaa ja todeta jälkeenpäin, mitä henkilötietoja on tallennettu automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään ja millä hetkellä ja kenen toimesta ne on tallennettu (tallentamisen valvonta);

h)

estää henkilötietojen luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen tai poistaminen henkilötietojen siirron tai tietovälineiden kuljetuksen aikana (siirron valvonta);

i)

varmistaa, että häiriön tapahtuessa käytetyt järjestelmät voidaan välittömästi korjata (toimintakunnon palauttaminen);

j)

varmistaa, että järjestelmä toimii virheettömästi, että toimintavirheistä ilmoitetaan välittömästi (luotettavuus) ja ettei virhe toimintajärjestelmässä voi turmella säilytettyjä tietoja (eheys).

VI   LUKU

ORGANISAATIO

36 artikla

Europolin elimet

Europolin elimet ovat

a)

hallintoneuvosto;

b)

johtaja.

37 artikla

Hallintoneuvosto

1.   Hallintoneuvostossa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja yksi komission edustaja. Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä on yksi ääni. Jokainen hallintoneuvoston jäsen voi antaa sijaisen edustaa itseään; varsinaisen jäsenen poissa ollessa voi sijainen käyttää hänen äänioikeuttaan.

2.   Kolmen jäsenvaltion ryhmä, joka on yhdessä laatinut neuvoston 18 kuukauden ohjelman, valitsee keskuudestaan hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Nämä henkilöt toimivat tehtävässään kyseistä neuvoston ohjelmaa vastaavan 18 kuukauden ajan. Tänä aikana puheenjohtaja ei enää toimi oman maansa edustajana hallintoneuvostossa. Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

3.   Puheenjohtaja vastaa hallintoneuvoston tehokkaasta toiminnasta sen 9 kohdan mukaisten tehtävien suorittamisessa varmistaen samalla sen keskittymisen erityisesti strategisiin kysymyksiin ja Europolin 5 artiklan 1 kohdan mukaisiin perustehtäviin.

4.   Puheenjohtajalla on tukenaan hallintoneuvoston sihteeristö. Sihteeristöllä on erityisesti seuraavat tehtävät:

a)

osallistua tiiviisti ja jatkuvasti hallintoneuvoston työskentelyn järjestelyyn, yhteensovittamiseen ja sen työskentelyn johdonmukaisuudesta huolehtimiseen. Se avustaa puheenjohtajaa hänen vastuullaan ja johdollaan ratkaisujen hakemisessa;

b)

tarjota hallintoneuvostolle hallinnollista tukea, jota se tarvitsee velvollisuuksiensa hoitamisessa.

5.   Johtaja osallistuu hallintoneuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta.

6.   Hallintoneuvoston jäsenet tai heidän sijaisensa ja johtaja voivat käyttää avustajinaan asiantuntijoita.

7.   Hallintoneuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

8.   Hallintoneuvosto tekee päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä, jollei siitä tässä päätöksessä toisin säädetä.

9.   Hallintoneuvosto

a)

hyväksyy Europolille strategian, joka sisältää arviointiperusteita, joiden avulla mitataan, onko asetetut tavoitteet saavutettu;

b)

valvoo johtajan toimintaa mukaan lukien hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpano;

c)

tekee päätökset ja toteuttaa täytäntöönpanotoimenpiteet tämän päätöksen mukaisesti;

d)

hyväksyy johtajan ehdotuksesta ja komission suostumuksen pyydettyään Europolin henkilöstöön sovellettavat täytäntöönpanosäännöt;

e)

hyväksyy Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (13) mukaisesti varainhoitoasetuksen ja nimeää tilinpitäjän, komissiota kuultuaan;

f)

perustaa sisäisen tarkastuksen ja nimittää tarkastuksesta vastaavat henkilöt, jotka ovat Europolin henkilöstön jäseniä. Hallintoneuvosto hyväksyy sisäiseen tarkastukseen sovellettavat tarkemmat säännöt. Näiden tarkempien sääntöjen olisi koskettava erityisesti valintaa ja erottamista, tehtäviä, velvollisuuksia, toimivaltuuksia sekä sisäisen tarkastuksen riippumattomuuden takeita. Sisäinen tarkastus vastaa toiminnastaan vain hallintoneuvostolle, ja sen on saatava käyttää kaikkia tehtäviensä suorittamisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja;

g)

hyväksyy vähintään kolme ehdokasta johtajan ja apulaisjohtajien virkaan käsittävän luettelon, jonka se toimittaa neuvostolle;

h)

vastaa muiden neuvoston sille antamien tehtävien suorittamisesta, erityisesti niissä määräyksissä olevien, jotka on hyväksytty tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi;

i)

hyväksyy oman työjärjestyksensä, mukaan lukien säännökset sihteeristön riippumattomuudesta.

10.   Hallintoneuvosto hyväksyy vuosittain

a)

komissiolle toimitettavan tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion, mihin sisältyy henkilöstötaulukko, sekä lopullisen talousarvion;

b)

komission annettua lausuntonsa Europolin toimintasuunnitelman, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden operatiiviset tarpeet ja suunnitelman vaikutukset Europolin talousarvioon ja henkilöstöön;

c)

edellistä vuotta koskevan yleiskertomuksen Europolin toiminnasta, johon sisältyvät myös neuvoston asettamien painopistealueiden osalta saavutetut tulokset.

Nämä asiakirjat toimitetaan neuvostolle hyväksyttäviksi. Neuvosto toimittaa ne tiedoksi Euroopan parlamentille.

11.   Hallintoneuvosto teettää riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin tämän päätöksen täytäntöönpanosta ja Europolin toiminnasta neljän vuoden kuluessa tämän päätöksen soveltamispäivästä ja sen jälkeen neljän vuoden välein.

Hallintoneuvosto laatii tätä varten yksityiskohtaiset ohjeet.

Arviointikertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

12.   Hallintoneuvosto voi päättää perustaa työryhmiä. Työryhmien perustamista ja toimintaa koskevat säännöt vahvistetaan hallintoneuvoston työjärjestyksessä.

13.   Hallintoneuvosto käyttää 39 artiklan 3 kohdan mukaisia toimivaltuuksiaan suhteessa johtajaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 38 artiklan 1 ja 7 kohdan soveltamista.

38 artikla

Johtaja

1.   Neuvosto nimittää johtajan neljän vuoden toimikaudeksi määräenemmistöllä hallintoneuvoston esittämästä, vähintään kolme ehdokasta sisältävästä luettelosta. Hallintoneuvoston arvioitua johtajan toimintaa neuvosto voi sen ehdotuksesta jatkaa johtajan toimikautta yhden kerran enintään neljällä vuodella.

2.   Johtajalla on apunaan kolme apulaisjohtajaa, jotka nimitetään 1 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Johtaja määrää tarkemmin heidän tehtävänsä.

3.   Hallintoneuvosto vahvistaa johtajan ja apulaisjohtajien valintaa koskevat säännöt, mukaan luettuina ne, jotka koskevat heidän toimikautensa jatkamista. Säännöt tulevat voimaan, kun neuvosto on hyväksynyt ne määräenemmistöllä.

4.   Johtaja vastaa

a)

Europolin tehtävien hoitamisesta;

b)

juoksevasta hallinnosta;

c)

jäljempänä 39 artiklan 3 kohdassa säädetyn toimivallan käyttämisestä henkilöstön ja apulaisjohtajien suhteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 ja 7 kohdan soveltamista;

d)

hallintoneuvoston päätösten valmistelemisesta ja täytäntöönpanosta sekä hallintoneuvoston pyyntöihin vastaamisesta;

e)

hallintoneuvoston puheenjohtajan tukemisesta valmisteltaessa hallintoneuvoston kokouksia;

f)

komissiolle toimitettavan tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion, mihin sisältyy henkilöstötaulukko, sekä toimintasuunnitelmaluonnoksen laatimisesta;

g)

jäljempänä 37 artiklan 10 kohdan c alakohdassa tarkoitetun kertomuksen laatimisesta;

h)

Europolin talousarvion toteuttamisesta;

i)

neuvoston asettamien painopisteiden toteuttamista sekä Europolin ulkosuhteita koskevasta säännöllisestä tiedottamisesta hallintoneuvostolle;

j)

Europolin tavoitteiden saavuttamiseksi tapahtunutta toimintaa koskevan tehokkaan seuranta- ja arviointimenettelyn perustamisesta ja täytäntöönpanosta yhteistyössä hallintoneuvoston kanssa. Johtaja raportoi tämän seurannan tuloksista säännöllisesti hallintoneuvostolle;

k)

kaikista muista johtajalle tässä päätöksessä asetetuista tehtävistä.

5.   Johtaja on toiminnastaan vastuussa hallintoneuvostolle.

6.   Johtaja on Europolin laillinen edustaja.

7.   Johtaja ja apulaisjohtajat voidaan erottaa päätöksellä, jonka neuvosto tekee määräenemmistöllä hallintoneuvoston lausunnon saatuaan. Hallintoneuvosto vahvistaa tällaisissa tapauksissa sovellettavat säännöt. Ne tulevat voimaan, kun neuvosto on hyväksynyt ne määräenemmistöllä.

39 artikla

Henkilöstö

1.   Johtajaan, apulaisjohtajiin ja tämän päätöksen soveltamispäivän jälkeen palvelukseen otettuun Europolin henkilöstöön sovelletaan neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (14) vahvistettuja Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’ ja ’palvelussuhteen ehdot’, sekä Euroopan yhteisöjen toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2.   Henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanon osalta Europol katsotaan henkilöstösääntöjen 1 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi virastoksi.

3.   Europol käyttää henkilöstöönsä ja johtajaan nähden tämän päätöksen 37 artiklan 13 kohdan ja 38 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti valtuuksia, jotka henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen mukaan kuuluvat nimittävälle viranomaiselle ja viranomaiselle, jolla on toimivalta tehdä työsopimuksia.

4.   Europolin henkilöstö koostuu väliaikaisista toimihenkilöistä ja/tai sopimussuhteisesta henkilöstöstä. Jos johtaja aikoo tehdä toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia, hallintoneuvoston on annettava siihen vuosittain suostumus. Hallintoneuvosto päättää, mihin henkilöstötaulukon mukaisiin tilapäisiin tehtäviin voidaan ottaa ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten lähettämää henkilöstöä. Tällaisiin tehtäviin palkattua henkilöstöä pidetään palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuina väliaikaisina toimihenkilöinä, ja heidät voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan määräaikaisella työsopimuksella, joka voidaan uusia kerran määräajaksi.

5.   Jäsenvaltiot voivat lähettää Europoliin kansallisia asiantuntijoita. Tätä varten hallintoneuvosto vahvistaa tarvittavat soveltamissäännöt.

6.   Europol soveltaa asetuksen (EY) N:o 45/2001 periaatteita Europolin henkilöstöä koskevaan henkilötietojen käsittelyyn.

VII   LUKU

TIETOJEN LUOTTAMUKSELLISUUTTA KOSKEVAT KYSYMYKSET

40 artikla

Salassapitovelvollisuus

1.   Europolin ja jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet varmistaakseen suojan salassa pidettäville tiedoille, jotka tämän päätöksen mukaisesti kerätään Europoliin tai joita vaihdetaan Europolin puitteissa. Tätä varten neuvosto hyväksyy Euroopan parlamenttia kuultuaan määräenemmistöllä hallintoneuvoston laatimat salassapitosuojaa koskevat säännöt. Näissä säännöissä määrätään myös tapauksista, joissa Europol voi vaihtaa salassa pidettäviä tietoja kolmansien osapuolten kanssa.

2.   Kun Europol aikoo antaa jollekulle turvallisuuden kannalta arkaluonteisia tehtäviä, jäsenvaltiot sitoutuvat tekemään johtajan pyynnöstä kansallista lainsäädäntöä noudattaen omia kansalaisiaan koskevia turvallisuusselvityksiä ja avustamaan toisiaan tässä tehtävässä. Kansallisten säännösten nojalla toimivaltainen viranomainen on velvollinen välittämään Europolille ainoastaan turvallisuusselvityksen tulokset. Nämä tulokset sitovat Europolia.

3.   Kukin jäsenvaltio ja Europol voivat nimetä tietojenkäsittelyä koskeviin tehtäviin Europolissa ainoastaan erityiskoulutuksen saaneita henkilöitä, joille on tehty turvallisuusselvitys. Hallintoneuvosto hyväksyy Europolin henkilöstön turvallisuusselvitystä koskevat säännöt. Johtaja tiedottaa hallintoneuvostolle säännöllisesti Europolin henkilöstön turvallisuusselvitystilanteesta.

41 artikla

Pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskeva velvollisuus

1.   Hallintoneuvoston jäsenten, johtajan, apulaisjohtajien, Europolin työntekijöiden ja yhteyshenkilöiden on pidättäydyttävä toimista ja kannanotoista, jotka saattaisivat vahingoittaa Europolia tai vaarantaa sen toimintaa.

2.   Hallintoneuvoston jäsenet, johtaja, apulaisjohtajat, Europolin työntekijät, yhteyshenkilöt sekä muut henkilöt, joille on nimenomaan määrätty pidättymistä tai luottamuksellisuutta koskeva velvollisuus, eivät saa antaa tehtäviään hoitaessaan tai toiminnassaan saamiaan tietoja kenellekään asiaan kuulumattomalle henkilölle tai julkisuuteen. Tämä ei koske tietoja, joiden sisältö ei ole niin merkittävä, että ne olisi pidettävä salassa. Pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskeva velvollisuus jatkuu myös tehtävien, työsopimuksen tai toiminnan päätyttyä. Europol ilmoittaa ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetusta velvollisuudesta ja varoittaa samalla sen rikkomisesta aiheutuvista rangaistusseuraamuksista. Ilmoitus tehdään kirjallisesti.

3.   Hallintoneuvoston jäsenet, johtaja, apulaisjohtajat, Europolin työntekijät, yhteyshenkilöt sekä henkilöt, joita 2 kohdan mukainen velvollisuus koskee, eivät saa ilman johtajan tai, jos kyse on johtajasta, hallintoneuvoston suostumusta antaa todistajanlausuntoa tai lausuntoa tuomioistuimessa tai oikeuslaitoksen ulkopuolisessa menettelyssä tosiseikoista tai tiedoista, jotka he ovat saaneet tietoonsa tehtäviään hoitaessaan tai toiminnassaan.

Hallintoneuvosto tai tarvittaessa johtaja ottaa yhteyttä oikeusviranomaiseen tai muuhun toimivaltaiseen elimeen sen varmistamiseksi, että toteutetaan tarvittavat toimenpiteet siihen elimeen sovellettavan kansallisen lainsäädännön suhteen, johon yhteyttä otetaan.

Näiden toimenpiteiden tarkoituksena voi olla joko todistamismenettelyn mukauttaminen siten, että tietojen luottamuksellisuus taataan tai, jos se kansallisen lain mukaan on sallittua, kieltäytyminen tietojen luovuttamisesta, jos Europolin tai jonkin jäsenvaltion elintärkeä etu sitä edellyttää.

Jos jäsenvaltion lainsäädännössä säädetään oikeudesta kieltäytyä todistamasta, 2 kohdassa tarkoitettujen, todistamaan kutsuttujen henkilöiden on pyydettävä todistamiseen lupa. Luvan antaa johtaja, ja jos hänet on itse kutsuttu todistamaan, hallintoneuvosto. Jos yhteyshenkilö on kutsuttu todistamaan Europolilta saamistaan tiedoista, lupa annetaan sen jäsenvaltion suostumuksella, joka on lähettänyt yhteyshenkilön Europoliin. Velvollisuus pyytää lupa todistamiseen jatkuu myös virkasuhteen, työsopimuksen tai toiminnan päätyttyä.

Jos ilmenee, että todistaminen voi käsittää myös jäsenvaltion Europolille toimittamia tietoja tai tietoja, jotka ilmeisesti koskevat jotain jäsenvaltiota, tältä jäsenvaltiolta on lisäksi pyydettävä lausunto ennen luvan antamista.

Luvan todistaa saa evätä ainoastaan, jos se on tarpeen Europolin taikka suojaa tarvitsevan yhden tai useamman jäsenvaltion ehdottoman välttämättömien etujen turvaamiseksi.

4.   Kukin jäsenvaltio käsittelee 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevien velvollisuuksien loukkaamista oman salassapitovelvollisuutta koskevan lainsäädäntönsä tai turvaluokiteltua aineistoa koskevien säännöstensä mukaisesti.

Sen on huolehdittava siitä, että näitä säännöksiä ja määräyksiä sovelletaan myös sen omiin toimihenkilöihin, jotka tehtäviään hoitaessaan ovat yhteydessä Europoliin.

VIII   LUKU

TALOUSARVIOSÄÄNNÖKSET

42 artikla

Talousarvio

1.   Europolin tulot koostuvat Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (komission pääluokka) tämän päätöksen soveltamispäivästä alkaen otettavasta yhteisön avustuksesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muunlaisia tuloja. Europolin rahoitus riippuu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen (15) mukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston, jäljempänä ’budjettivallan käyttäjä’, suostumuksesta.

2.   Europolin menoihin kuuluvat sen henkilöstöstä, hallinnosta, infrastruktuurista ja toiminnasta aiheutuvat kulut.

3.   Johtaja laatii ennakkoarvion Europolin seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista, mihin sisältyy esitys henkilöstötaulukoksi, ja toimittaa sen hallintoneuvostolle. Henkilöstötaulukkoa koskeva esitys käsittää luonteeltaan pysyvät tai tilapäiset toimet sekä lähetetyt kansalliset asiantuntijat, ja siinä mainitaan Europolin palveluksessa kyseisenä varainhoitovuonna olevan henkilöstön lukumäärä, palkkaluokat ja ura-alueet.

4.   Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

5.   Hallintoneuvosto hyväksyy tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion, mihin sisältyy alustava henkilöstötaulukko, ja alustavan työohjelman, sekä toimittaa ne vuosittain 31 päivään maaliskuuta mennessä komissiolle. Jos komissiolla on ennakkoarviota koskevia huomautuksia, se ilmoittaa niistä hallintoneuvostolle 30 päivän kuluessa ennakkoarvion vastaanottamisesta.

6.   Komissio toimittaa ennakkoarvion yhdessä Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen kanssa budjettivallan käyttäjälle.

7.   Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, jotka se katsoo henkilöstötaulukon ja talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta tarpeellisiksi, budjettivallan käyttäjälle Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti toimitettavaan Euroopan yhteisöjen yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen.

8.   Budjettivallan käyttäjä hyväksyy Europolille suoritettavaa avustusta varten tarvittavat määrärahat sekä henkilöstötaulukon, kun se vahvistaa Euroopan unionin yleisen talousarvion.

9.   Hallintoneuvosto vahvistaa Europolin talousarvion ja henkilöstötaulukon. Niistä tulee lopulliset, kun Euroopan yhteisöjen yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Niitä mukautetaan tarvittaessa hyväksymällä tarkistettu talousarvio.

10.   Muutokset talousarvioon, mukaan lukien henkilöstötaulukko, tehdään 5–9 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

11.   Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle. Jos toinen budjettivallan käyttäjistä ilmoittaa aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa lausuntonsa hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa siitä päivästä, jona ilmoitus on annettu budjettivallan käyttäjälle.

43 artikla

Talousarvion toteuttaminen ja valvonta

1.   Johtaja vastaa Europolin talousarvion toteuttamisesta.

2.   Europolin tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan helmikuun 28 päivään mennessä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (16) 128 artiklan mukaisesti.

3.   Komission tilinpitäjä toimittaa Europolin alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivään mennessä. Selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.   Saatuaan Europolin alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on tehnyt asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 129 artiklan mukaisesti, johtaja laatii Europolin lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5.   Hallintoneuvosto antaa lausunnon Europolin lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.   Johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston sitä koskevan lausunnon kutakin varainhoitovuotta seuraavan heinäkuun 1 päivään mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

7.   Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

8.   Johtaja toimittaa 30 päivään syyskuuta mennessä tilintarkastustuomioistuimelle vastineensa sen huomautuksiin. Johtaja toimittaa tämän vastauksen myös hallintoneuvostolle.

9.   Johtaja antaa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn sujuvaa toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

10.   Euroopan parlamentti myöntää, ottaen huomioon neuvoston määräenemmistöllä antaman suosituksen, johtajalle ennen vuoden n + 2 huhtikuun 30 päivää vastuuvapauden varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamisesta.

44 artikla

Varainhoitoasetus

Hallintoneuvosto hyväksyy Europolin varainhoitoasetuksen komissiota kuultuaan. Se ei saa poiketa asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002, jollei Europolin toiminta sitä nimenomaisesti edellytä. Asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 poikkeavien sääntöjen hyväksyminen edellyttää komission ennalta antamaa suostumusta. Tällaisista poikkeavista säännöistä ilmoitetaan budjettivallan käyttäjälle.

IX   LUKU

MUUT SÄÄNNÖKSET

45 artikla

Säännöt oikeudesta tutustua Europolin asiakirjoihin

Kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen soveltamispäivästä hallintoneuvosto hyväksyy johtajan esityksestä säännöt, jotka koskevat oikeutta tutustua Europolin asiakirjoihin. Säännöissä otetaan huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (17) säädetyt periaatteet ja rajoitukset.

46 artikla

EU:n turvaluokitellut tiedot

Europol soveltaa niitä turvallisuutta koskevia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia, joista säädetään neuvoston turvallisuussääntöjen vahvistamisesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2001/264/EY (18) EU:n turvaluokiteltujen tietojen osalta.

47 artikla

Kielet

1.   Europoliin sovelletaan Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annettua asetusta N:o 1 (19).

2.   Hallintoneuvosto päättää yksimielisellä päätöksellä Europolin sisäisistä kielijärjestelyistä.

3.   Euroopan unionin elinten käännöskeskus (20) hoitaa Europolin toiminnassa tarpeelliset käännöstyöt.

48 artikla

Tietojen antaminen Euroopan parlamentille

Neuvoston puheenjohtaja, hallintoneuvoston puheenjohtaja ja Europolin johtaja osallistuvat, pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet huomioon ottaen, Euroopan parlamentin pyynnöstä sen istuntoihin osallistuakseen Europoliin liittyviä kysymyksiä käytäviin keskusteluihin.

49 artikla

Petostentorjunta

Europoliin sovelletaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (21) säännöksiä. Johtajan esityksestä hallintoneuvosto toteuttaa viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän päätöksen soveltamispäivästä tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet, joilla operatiiviset tiedot voidaan sulkea pois OLAFin tutkimusten soveltamisalasta.

50 artikla

Toimipaikkaa koskeva sopimus

Europolin toimipaikan sijaintivaltion Europolille tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä johtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, apulaisjohtajiin, Europolin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä mainitussa jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan Europolin ja Alankomaiden kuningaskunnan välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt.

51 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

1.   Johtajaan, apulaisjohtajiin ja Europolin henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa ja erityistä asetusta, joka annetaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 16 artiklan perusteella.

2.   Europoliin sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

3.   Alankomaiden kuningaskunta ja muut jäsenvaltiot sopivat, että muiden jäsenvaltioiden lähettämille yhteyshenkilöille samoin kuin heidän perheenjäsenilleen myönnetään ne erioikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen yhteyshenkilöiden Europolissa suorittamien tehtävien moitteetonta ja asianmukaista suorittamista varten.

52 artikla

Vastuu tietojen luvattomasta tai virheellisestä käsittelystä

1.   Kukin jäsenvaltio on vastuussa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti Europolissa säilytettyjen tai käsiteltyjen tietojen oikeudellisista tai asiavirheistä johtuvista yksittäisille henkilöille aiheutuneista vahingoista. Vahingon kärsineellä on oikeus vaatia korvausta ainoastaan jäsenvaltiolta, jossa vahingon aiheuttanut seikka on tapahtunut, osoittamalla vaatimuksensa asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla toimivaltaisille tuomioistuimille. Jäsenvaltio ei voi, vapautuakseen vastuusta, joka sille kuuluu sen kansallisen lain mukaan vahingon kärsinyttä kohtaan, vedota siihen, että toinen jäsenvaltio tai Europol on toimittanut virheellisiä tietoja.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitettu tietojen oikeudellinen tai asiavirhe aiheutuu niiden virheellisestä toimittamisesta tai siitä, että yksi tai useampi jäsenvaltio on jättänyt noudattamatta tässä päätöksessä säädettyjä velvoitteita, taikka siitä, että Europol on säilyttänyt tai käsitellyt niitä luvattomasti tai virheellisesti, Europolin tai kyseisen toisen jäsenvaltion on pyynnöstä hyvitettävä määrä, joka vahingon kärsineelle on 1 kohdan mukaisesti maksettu, jollei jäsenvaltio, jonka alueella vahinko aiheutui, ole käyttänyt tietoja tämän päätöksen vastaisesti.

3.   Edellä 1 kohdan mukaisesti korvauksen maksaneen jäsenvaltion ja Europolin tai toisen jäsenvaltion väliset periaatteelliset tai hyvityksen määrää koskevat riidat ratkaistaan hallintoneuvostossa sen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

53 artikla

Muu vastuu

1.   Europolin sopimusperusteinen vastuu määräytyy kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavan lain mukaisesti.

2.   Muun kuin sopimusperusteisen vastuun alalla Europolin on, riippumatta 52 artiklan mukaisesta korvausvelvollisuudesta, korvattava elintensä tai työntekijöidensä tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot, sikäli kuin vahinko voidaan lukea heidän syykseen. Tämä ei rajoita jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisten eri oikeussuojakeinojen käyttämistä.

3.   Vahingon kärsineellä on oikeus vaatia, että Europol luopuu toimen suorittamisesta tai peruuttaa sen.

4.   Ne jäsenvaltioiden kansalliset tuomioistuimet, joilla on toimivalta käsitellä tässä artiklassa tarkoitettuja Europolin korvausvelvollisuutta koskevia riita-asioita, määräytyvät tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (22) mukaisesti.

54 artikla

Europolin osallistumisesta yhteisiin tutkintaryhmiin johtuva korvausvastuu

1.   Jos Europolin henkilöstö aiheuttaa vahinkoa avustaessaan jäsenvaltion alueella 6 artiklan mukaisesti toteutettavissa operatiivisissa toimissa, kyseisen jäsenvaltion on korvattava aiheutuneet vahingot samoin edellytyksin kuin ne, joita sovelletaan sen omien työntekijöiden aiheuttamiin vahinkoihin.

2.   Jollei asianomainen jäsenvaltio muuta sovi, Europol hyvittää täysimääräisesti kaikki määrät, jotka jäsenvaltio on suorittanut vahingon kärsineille tai heidän oikeudenomistajilleen 1 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen johdosta. Jäsenvaltion ja Europolin väliset periaatteelliset tai hyvityksen määrää koskevat riidat ratkaistaan hallintoneuvostossa.

X   LUKU

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

55 artikla

Yleinen oikeusseuraanto

1.   Tämä päätös ei vaikuta niiden sopimusten oikeudelliseen sitovuuteen, jotka Europol-yleissopimuksella perustettu Europol on tehnyt ennen tämän päätöksen soveltamispäivää.

2.   Mitä edellä 1 kohdassa säädetään, sovelletaan erityisesti Europolin toimipaikasta Europol-yleissopimuksen 37 artiklan nojalla tehtyyn sopimukseen, Alankomaiden kuningaskunnan ja muiden jäsenvaltioiden välillä Europol-yleissopimuksen 41 artiklan 2 kohdan nojalla tehtyihin sopimuksiin sekä kaikkiin Europol-yleissopimuksella perustetun Europolin tekemiin kansainvälisiin sopimuksiin, mukaan lukien niiden tietojenvaihtoa koskevat määräykset, sekä sen tekemiin muihin sopimuksiin, sen vastuihin ja sen hankkimiin kiinteistöihin.

56 artikla

Johtaja ja apulaisjohtajat

1.   Europol-yleissopimuksen 29 artiklan mukaisesti nimitetyt johtaja ja apulaisjohtajat toimivat tämän päätöksen 38 artiklassa tarkoitettuina johtajana ja apulaisjohtajina jäljellä olevan toimikautensa ajan. Jos heidän toimikautensa päättyy vuoden kuluessa tämän päätöksen soveltamispäivästä, toimikautta jatketaan ilman eri toimenpiteitä vuoden ajan tämän päätöksen soveltamispäivästä.

2.   Jos johtaja tai yksi tai useampi apulaisjohtaja ei halua tai voi toimia 1 kohdan mukaisesti, hallintoneuvosto nimittää väliaikaisen johtajan taikka yhden tai useamman väliaikaisen apulaisjohtajan enintään 18 kuukauden ajaksi siihen asti, kun 38 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut nimitykset on tehty.

57 artikla

Henkilöstö

1.   Edellä 39 artiklasta poiketen kaikki Europol-yleissopimuksella perustetun Europolin tekemät ja tämän päätöksen soveltamispäivänä voimassa olevat työsopimukset pysyvät voimassa niiden viimeiseen voimassaolopäivään asti, eikä niitä voida uusia Europolin henkilöstösääntöjen (23) perusteella tämän päätöksen soveltamispäivän jälkeen.

2.   Kaikille Europolin työntekijöille, joilla on 1 kohdassa tarkoitettu työsopimus, tarjotaan mahdollisuus tehdä palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukainen väliaikaisen toimihenkilön työsopimus jossakin henkilöstötaulukossa esitetyistä palkkaluokista tai sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimus palvelussuhteen ehtojen 3 a artiklan mukaisesti.

Tätä varten viranomainen, jolla on toimivalta tehdä työsopimuksia, järjestää tämän päätöksen voimaantulon jälkeen kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen soveltamispäivästä sisäisen valintamenettelyn, joka rajoitetaan koskemaan henkilöstöä, jolla on työsopimus Europolin kanssa tämän päätöksen soveltamispäivänä, ja jonka tarkoituksena on tarkistaa palvelukseen otettavien pätevyys, tehokkuus ja luotettavuus.

Valituille ehdokkaille tarjotaan suoritettavien tehtävien tyypistä ja tasosta riippuen joko väliaikaisen toimihenkilön työsopimusta tai sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimusta, jonka kesto vastaa vähintään ennen tämän päätöksen soveltamispäivää tehdyn työsopimuksen jäljellä olevaa kestoa.

3.   Jos Europolin kanssa on tehty toinen määräaikainen työsopimus ennen tämän päätöksen soveltamispäivää, ja henkilöstön jäsen hyväksyy väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksen tai sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimuksen 2 kohdan kolmannessa alakohdassa esitetyin edellytyksin, työsopimus voidaan uusia myöhemmin vain toistaiseksi 39 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

4.   Jos Europolin kanssa on tehty toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ennen tämän päätöksen soveltamispäivää, ja henkilöstön jäsen hyväksyy väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksen tai sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimuksen 2 kohdan kolmannessa alakohdassa esitetyin edellytyksin, tämä työsopimus tehdään toistaiseksi palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan ensimmäisen kohdan ja 85 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

5.   Europolin henkilöstösääntöjä ja muita asiaankuuluvia säädöksiä sovelletaan edelleen niihin henkilöstön jäseniin, joita ei oteta palvelukseen 2 kohdan mukaisesti. Europolin henkilöstöön sovelletaan Europolin henkilöstösääntöjen 5 luvusta poiketen palkkojen vuosittaista mukauttamisprosenttia, josta neuvosto päättää henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti.

58 artikla

Talousarvio

1.   Europol-yleissopimuksen 35 artiklan 5 kohdan mukaisesti vahvistettuihin talousarvioihin sovellettavassa vastuuvapausmenettelyssä noudatetaan Europol-yleissopimuksen 36 artiklan 5 kohdan nojalla annettuja sääntöjä ja Europol-yleissopimuksen 35 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttyä varainhoitoasetusta.

2.   Edellä 1 kohdassa mainitussa vastuuvapausmenettelyssä noudatetaan seuraavaa:

a)

vastuuvapausmenettelyn noudattamiseksi tämän päätöksen soveltamispäivää edeltävän vuoden tilinpäätöksen osalta yhteinen tilintarkastuskomitea jatkaa toimintaansa Europol-yleissopimuksen 36 artiklan perusteella annettujen sääntöjen mukaisesti. Europol-yleissopimuksen nojalla hyväksyttyjä vastuuvapausmenettelyjä sovelletaan siltä osin kuin se on tätä varten tarpeen;

b)

tämän päätöksen 36 artiklassa tarkoitetulla hallintoneuvostolla on oikeus päättää varainhoidon valvojan ja varainhoitokomitean Europol-yleissopimuksen perusteella aiemmin hoitamien tehtävien suorittamisesta.

3.   Kaikki sellaisista menositoumuksista aiheutuvat menot, jotka Europol on tehnyt Europol-yleissopimuksen 35 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksytyn varainhoitoasetuksen mukaisesti ennen tämän päätöksen soveltamispäivää, ja joita ei ole vielä maksettu mainittuna ajankohtana, maksetaan tämän artiklan 4 kohdassa kuvatulla tavalla.

4.   Hallintoneuvosto vahvistaa 3 kohdassa tarkoitettujen menojen kattamiseksi tarvittavan määrän 12 kuukauden kuluessa tämän päätöksen soveltamispäivästä. Tätä vastaava määrä, joka rahoitetaan Europol-yleissopimuksen 35 artiklan 5 kohdan mukaisesti vahvistetuista talousarvioista kertyneestä ylijäämästä, siirretään ensimmäiseen tämän päätöksen mukaisesti hyväksyttävään talousarvioon kyseisten menojen kattamista varten sidottuina tuloina.

Jos ylijäämät eivät riitä kattamaan 3 kohdassa tarkoitettuja menoja, jäsenvaltiot antavat tarvittavan rahoituksen Europol-yleissopimuksen nojalla hyväksyttyjen menettelyjen mukaisesti.

5.   Jäljelle jäävä osa Europol-yleissopimuksen 35 artiklan 5 kohdan mukaisesti vahvistettujen talousarvioiden ylijäämistä palautetaan jäsenvaltioille. Palautettavat määrät lasketaan kunkin jäsenvaltion Europolin talousarvioon Europol-yleissopimuksen 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti suorittamien vuotuisten rahoitusosuuksien perusteella.

Palautus suoritetaan kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun 3 kohdassa tarkoitetut menot kattava määrä on vahvistettu ja Europol-yleissopimuksen 35 artiklan 5 kohdan mukaisesti vahvistettuja talousarvioita koskevat vastuuvapausmenettelyt on saatettu päätökseen.

59 artikla

Ennen tämän päätöksen soveltamispäivää valmisteltavat ja hyväksyttävät toimenpiteet

1.   Europol-yleissopimuksella perustettu hallintoneuvosto, mainitun yleissopimuksen mukaisesti nimitetty johtaja ja yleissopimuksella perustettu yhteinen valvontaviranomainen valmistelevat seuraavassa lueteltujen välineiden hyväksymisen:

a)

edellä 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja yhteyshenkilöiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat säännöt;

b)

edellä 14 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut analyysitietokantoihin sovellettavat säännöt;

c)

edellä 26 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut Europolin suhteisiin sovellettavat säännöt;

d)

edellä 37 artiklan 9 kohdan d alakohdassa tarkoitetut Europolin henkilöstösääntöjen täytäntöönpanosäännöt;

e)

edellä 38 artiklan 3 ja 7 kohdassa tarkoitetut johtajan ja apulaisjohtajien valintaa ja erottamista koskevat säännöt;

f)

edellä 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut salassapitovelvollisuutta koskevat säännöt;

g)

edellä 44 artiklassa tarkoitettu varainhoitoasetus;

h)

tämän päätöksen soveltamisen valmisteluun tarvittavat muut välineet.

2.   Hallintoneuvosto toimii 1 kohdan a, d, e, g ja h alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden hyväksymiseksi 37 artiklan 1 kohdassa säädetyssä kokoonpanossaan. Hallintoneuvosto hyväksyy nämä toimenpiteet tämän artiklan 1 kohdan a, d, e ja g alakohdassa tarkoitetuissa säännöksissä säädettyä menettelyä noudattaen.

Neuvosto hyväksyy 1 kohdan b, c ja f alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet 1 kohdan b, c ja f alakohdassa tarkoitetuissa säännöksissä säädettyä menettelyä noudattaen.

60 artikla

Ennen tämän päätöksen soveltamispäivää toteutettavat rahoitusta koskevat toimet ja päätökset

1.   Hallintoneuvosto toteuttaa 37 artiklan 1 kohdassa säädetyssä kokoonpanossaan kaikki uuden rahoituskehyksen soveltamisen edellyttämät rahoitusta koskevat toimet ja tekee sitä tarkoittavat päätökset.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimet toteutetaan ja päätökset tehdään asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 mukaisesti, ja niihin kuuluvat muun muassa:

a)

kaikkien 42 artiklassa tarkoitettujen toimien ja päätösten, jotka koskevat tämän päätöksen soveltamispäivää seuraavaa ensimmäistä varainhoitovuotta, valmistelu ja hyväksyminen;

b)

edellä 37 artiklan 9 kohdan e alakohdassa säädetyn tilinpitäjän nimeäminen sen vuoden marraskuun 15 päivään mennessä, joka edeltää tämän päätöksen soveltamispäivää seuraavaa ensimmäistä varainhoitovuotta;

c)

edellä 37 artiklan 9 kohdan f alakohdassa säädetyn sisäisen tarkastuksen perustaminen.

3.   Europol-yleissopimuksen 29 artiklan mukaisesti nimitetty johtaja antaa tämän päätöksen soveltamispäivää seuraavaa ensimmäistä varainhoitovuotta edeltävän vuoden 15 päivästä marraskuuta alkaen luvan tämän päätöksen soveltamispäivää seuraavan ensimmäisen varainhoitovuoden toimiin. Johtajalla on myös mainitusta päivästä alkaen oikeus siirtää tarvittaessa tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävä. Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävien hoitamisessa on noudatettava asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 vaatimuksia.

4.   Europol-yleissopimuksen 27 artiklan 3 kohdan mukaisesti nimetty varainhoidon valvoja huolehtii tämän päätöksen soveltamispäivää seuraavan ensimmäisen varainhoitovuoden toimien tarkastamisesta etukäteen tämän päätöksen soveltamispäivää seuraavaa ensimmäistä varainhoitovuotta edeltävän vuoden marraskuun 15 päivän ja joulukuun 31 päivän välisenä aikana. Varainhoidon valvoja hoitaa tämän tehtävänsä asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 mukaisesti.

5.   Osa Europolille uuden rahoituskehyksen valmistelusta aiheutuvista siirtymäkauden kustannuksista tämän päätöksen soveltamispäivää seuraavaa ensimmäistä varainhoitovuotta edeltävänä vuonna rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Nämä kustannukset voidaan rahoittaa yhteisön avustuksena.

XI   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

61 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden kansallinen lainsäädäntö on tämän päätöksen mukainen viimeistään tämän päätöksen soveltamispäivänä.

62 artikla

Korvattavat säädökset

Tämä päätös korvaa tämän päätöksen soveltamispäivästä alkaen Europol-yleissopimuksen sekä Europolin, sen elinten jäsenten sekä apulaisjohtajien ja työntekijöiden erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan.

63 artikla

Kumoaminen

Jollei tässä päätöksessä toisin säädetä, kaikki Europol-yleissopimuksen täytäntöönpanotoimenpiteet kumotaan tämän päätöksen soveltamispäivästä alkaen.

64 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.   Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010 tai 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun asetuksen soveltamispäivästä alkaen sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhempi.

Edellä 57 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa sekä 59, 60 ja 61 artiklaa sovelletaan kuitenkin päivästä, jona tämä päätös tulee voimaan.

Tehty Luxemburgissa 6 päivänä huhtikuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. POSPÍŠIL


(1)  Lausunto annettu 17. tammikuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EYVL C 316, 27.11.1995, s. 1. Suomenkielinen toisinto julkaistu oikaistuna EYVL C 301, 30.9.1998, s. 9.

(3)  EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1.

(4)  EYVL L 256, 1.10.2005, s. 63.

(5)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(6)  EUVL L 185, 16.7.2005, s. 35.

(7)  EYVL L 162, 20.6.2002, s. 1.

(8)  EYVL C 197, 12.7.2000, s. 3.

(9)  EYVL C 24, 23.1.1998, s. 2.

(10)  Komission päätös 1999/352/EY, EHTY, Euratom, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) perustamisesta (EYVL L 136, 31.5.1999, s. 20).

(11)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2007/2004, annettu 26 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston perustamisesta (EUVL L 349, 25.11.2004, s. 1).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1920/2006, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 1).

(13)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

(14)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

(15)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(16)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(17)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(18)  EYVL L 101, 11.4.2001, s. 1.

(19)  EYVL 17, 6.10.1958, s. 385/58.

(20)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2965/94, annettu 28 päivänä marraskuuta 1994, Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta (EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1).

(21)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(22)  EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1.

(23)  Neuvoston säädös, annettu 3 päivänä joulukuuta 1998, Europolin henkilöstösäännöt (EYVL C 26, 30.1.1999, s. 23).


LIITE

Luettelo muista vakavan rikollisuuden muodoista, joiden käsittelyyn Europolilla on toimivalta 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti:

laiton huumausainekauppa,

laiton rahanpesu,

ydin- ja radioaktiivisiin aineisiin liittyvät rikokset,

laittoman maahantulon järjestäminen,

ihmiskauppa,

varastettujen ajoneuvojen laittomaan kauppaan liittyvä rikollisuus,

tahallinen henkirikos, pahoinpitely ja vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen,

ihmisen elinten ja kudosten laiton kauppa,

ihmisryöstö, vapaudenriisto ja panttivangin ottaminen,

rasismi ja muukalaisviha,

järjestäytynyt varkausrikollisuus,

kulttuuriomaisuuden, mukaan lukien antiikki- ja taide-esineiden laiton kauppa,

kavallus ja petos,

ryöstön tapainen kiristys ja kiristys,

tuotteiden luvaton väärentäminen ja jäljentäminen,

hallinnollisten asiakirjojen väärentäminen ja kaupankäynti väärennöksillä,

rahan ja maksuvälineiden väärentäminen,

tietotekniikkarikollisuus,

lahjonta,

laiton ase-, ammus- ja räjähteiden kauppa,

uhanalaisten eläinlajien laiton kauppa,

uhanalaisten kasvilajien ja -lajikkeiden laiton kauppa,

ympäristörikollisuus,

hormonivalmisteiden ja muiden kasvua edistävien aineiden laiton kauppa.

Edellä 4 artiklan 1 kohdassa lueteltujen rikollisuuden muotojen osalta tässä päätöksessä tarkoitetaan:

a)

’ydin- ja radioaktiivisiin aineisiin liittyvillä rikoksilla’ Wienissä ja New Yorkissa 3 päivänä maaliskuuta 1980 allekirjoitetun ydinaineiden fyysistä suojelua koskevan yleissopimuksen 7 artiklan 1 kohdassa lueteltuja rikoksia, jotka koskevat Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 197 artiklassa ja perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta 13 päivänä toukokuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/29/Euratom (1) määriteltyjä ydin- ja/tai radioaktiivisia aineita;

b)

’laittoman maahantulon järjestämisellä’ toimintaa, jolla pyritään ansaitsemistarkoituksessa tahallisesti helpottamaan pääsyä jäsenvaltioiden alueelle sekä siellä oleskelua ja työhön ottoa, jäsenvaltioissa sovellettavien sääntöjen ja edellytysten vastaisesti;

c)

’ihmiskaupalla’ hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla. Hyväksikäyttönä pidetään ainakin toisten henkilöiden prostituutiosta hyötymistä tai muita seksuaalisen hyväksikäytön muotoja, lapsipornografian tuotantoa, myyntiä ja levittämistä, pakkotyötä tai pakottamalla saatuja palveluja, orjuutta tai orjana tai epävapaana pitämisen kaltaisia käytäntöjä sekä elinten poistoa;

d)

’varastettujen ajoneuvojen laittomaan kauppaan liittyvällä rikollisuudella’ henkilöautojen, kuorma-autojen, hinausautojen, kuorma-autojen tai hinausautojen lastien, linja-autojen, moottoripyörien, matkailuvaunujen, maataloudessa käytettävien ajoneuvojen, työmaa-ajoneuvojen ja tällaisten ajoneuvojen varaosien varastamista tai luvatonta käyttöönottoa ja näiden kätkemistä;

e)

’laittomalla rahanpesulla’ Strasbourgissa 8 päivänä marraskuuta 1990 allekirjoitetun, rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen 6 artiklan 1–3 kohdassa lueteltuja rikoksia;

f)

’laittomalla huumausainekaupalla’ huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan 20 päivänä joulukuuta 1988 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa ja mainittua yleissopimusta muuttavissa tai korvaavissa määräyksissä lueteltuja rikoksia.

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset arvioivat 4 artiklassa ja tässä liitteessä mainitut rikollisuuden muodot niiden jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti, joissa ne toimivat.


(1)  EYVL L 159, 29.6.1996, s. 1.


Top