EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31997R1035

Neuvoston asetus (EY) N:o 1035/97, annettu 2 päivänä kesäkuuta 1997, Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen perustamisesta

OJ L 151, 10.6.1997, p. 1–7 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
Special edition in Czech: Chapter 01 Volume 001 P. 416 - 422
Special edition in Estonian: Chapter 01 Volume 001 P. 416 - 422
Special edition in Latvian: Chapter 01 Volume 001 P. 416 - 422
Special edition in Lithuanian: Chapter 01 Volume 001 P. 416 - 422
Special edition in Hungarian Chapter 01 Volume 001 P. 416 - 422
Special edition in Maltese: Chapter 01 Volume 001 P. 416 - 422
Special edition in Polish: Chapter 01 Volume 001 P. 416 - 422
Special edition in Slovak: Chapter 01 Volume 001 P. 416 - 422
Special edition in Slovene: Chapter 01 Volume 001 P. 416 - 422
Special edition in Bulgarian: Chapter 01 Volume 002 P. 52 - 58
Special edition in Romanian: Chapter 01 Volume 002 P. 52 - 58

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 28/02/2007; Kumoaja 32007R0168

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1997/1035/oj

31997R1035

Neuvoston asetus (EY) N:o 1035/97, annettu 2 päivänä kesäkuuta 1997, Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen perustamisesta

Virallinen lehti nro L 151 , 10/06/1997 s. 0001 - 0007


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1035/97,

annettu 2 päivänä kesäkuuta 1997,

Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen perustamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 213 ja 235 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (3),

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon,

sekä katsoo, että

1) yhteisön on laatiessaan ja soveltaessaan politiikkojaan sekä säädöksiä antaessaan kunnioitettava perusoikeuksia; erityisesti ihmisoikeuksien noudattaminen on yhteisön säädösten laillisuuden edellytys,

2) rasismia, muukalaisvihaa ja antisemitismiä koskevan puolueettoman, luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon kerääminen ja arviointi on tarpeellista yhteisön tasolla, jotta näistä ilmiöistä saataisiin koottua yhteisöä varten perusteelliset tiedot, joiden perusteella se voi täyttää velvollisuutensa kunnioittaa perusoikeuksia, ja jotta yhteisö voisi ottaa ne huomioon laatiessaan ja soveltaessaan mitä tahansa politiikkoja ja säädöksiä, joita se hyväksyy toimivaltaansa kuuluvilla aloilla,

3) yhteisön toimielimet ja jäsenvaltiot ovat useassa yhteydessä korostaneet, kuinka tärkeää on ihmisoikeuksien kunnioittaminen,

4) Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tähdensivät 5 päivänä huhtikuuta 1977 antamassaan yhteisessä julistuksessa (4) "suurta merkitystä, jonka ne antavat perusoikeuksien turvaamiselle", ja ilmoittivat, että "ne toimivaltaansa käyttäessään ja Euroopan yhteisöjen päämääriin pyrkiessään kunnioittavat ja tulevat edelleenkin kunnioittamaan näitä oikeuksia",

5) Euroopan parlamentti, neuvosto, neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden edustajat ja komissio antoivat 11 päivänä kesäkuuta 1986 rotusyrjinnän ja muukalaisvihan vastaisen yhteisen julistuksen (5), jossa tähdennettiin "riittävän ja puolueettoman tiedon sekä kaikille kansalaisille annettavan rasismin ja muukalaisvihan vaaroja koskevan valistustyön merkitystä sekä tarvetta alati tarkkailla, että kaikki syrjinnän muodot ehkäistään tai tukahdutetaan",

6) neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat antoivat 29 päivänä toukokuuta 1990 päätöslauselman rasismin ja muukalaisvihan torjunnasta (6),

7) neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat antoivat 5 päivänä lokakuuta 1995 päätöslauselman rasismin ja muukalaisvihan torjunnasta työllisyyden ja sosiaaliasioiden alalla (7) ja 23 päivänä lokakuuta 1995 päätöslauselman koulutusjärjestelmien vastauksesta rasismin ja muukalaisvihan aiheuttamiin ongelmiin (8),

8) neuvosto hyväksyi 15 päivänä heinäkuuta 1996 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella yhteisen toiminnan rasismin ja muukalaisvihan vastaisesta toiminnasta (9),

9) neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat antoivat 23 päivänä heinäkuuta 1996 päätöslauselman Euroopan rasismin vastaisesta vuodesta (1997) (10),

10) Korfulla 24 ja 25 päivänä kesäkuuta 1994 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti tehostaa pyrkimyksiä määritellä Euroopan unionin tasolla kokonaisstrategia, jolla pyrittäisiin torjumaan rasismista ja muukalaisvihasta johtuvaa väkivaltaa; tässä tarkoituksessa se perusti neuvoa-antavan komitean, jonka tehtävänä on antaa suosituksia rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi,

11) Cannesissa 26 ja 27 päivänä kesäkuuta 1995 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi neuvoa-antavaa komiteaa jatkamaan toimintaansa ja tutkimaan läheisessä yhteistyössä Euroopan neuvoston kanssa mahdollisuutta perustaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus,

12) tämän seurantakeskuksen toteutettavuutta koskevan tutkimuksen päätelmät esitettiin Firenzessä 21 ja 22 päivänä kesäkuuta 1996 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle,

13) Firenzessä kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti uudelleen unionin päättäväisyyden taistella hyvin määrätietoisesti rasismia ja muukalaisvihaa vastaan ja hyväksyi Euroopan seurantakeskuksen perustamisen periaatteet,

14) rasismia, muukalaisvihaa ja antisemitismiä koskevan tiedon keräämiseen ja arviointiin liittyvien tehtävien suorittamiseksi niin hyvin ja niin itsenäisesti kuin mahdollista sekä läheisten yhteyksien ylläpitämiseksi Euroopan neuvoston kanssa on tarpeellista perustaa yhteisön tasolla itsenäinen elin, Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus, `seurantakeskus`, joka on erillinen oikeushenkilö,

15) rasismi, muukalaisviha ja antisemitismi käsittävät useita monimutkaisia, läheisesti toisiinsa liittyviä ja vaikeasti erotettavissa olevia osatekijöitä, minkä vuoksi seurantakeskukselle on annettava yleinen tehtävä kerätä ja arvioida tietoja useilta yhteisön toiminta-aloilta; keskuksen toiminta keskittyy aloihin, joilla kyseisiä ongelmia koskeva perusteellinen tieto on erityisen tarpeen yhteisön toiminnan kannalta,

16) rasismi ja muukalaisviha ovat ilmiöitä, joita esiintyy yhteisössä kaikilla tasoilla, eli paikallisella, alueellisella, kansallisella ja yhteisön tasolla, ja näin ollen yhteisön tasolla kerätyt ja arvioidut tiedot voivat olla hyödyksi myös jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille niiden suunnitellessa ja toteuttaessa toimivaltaansa kuuluvia toimenpiteitä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla,

17) sen vuoksi seurantakeskus antaa työnsä tulokset sekä yhteisön että jäsenvaltioiden käytettäväksi,

18) jäsenvaltioissa on useita merkittäviä järjestöjä, jotka tutkivat rasismia ja muukalaisvihaa,

19) tutkimuksen koordinointi ja järjestöjen välisen verkoston luominen lisäävät tällaisen työn merkitystä ja tehokkuutta,

20) seurantakeskukselle osoitetut tehtävät edellyttävät yhteistyön tehostamiseksi ja päällekkäisen tai ylimääräisen työn välttämiseksi läheisiä yhteyksiä Euroopan neuvostoon, jolla on huomattava kokemus tällä alalla, sekä yhteistyötä jäsenvaltioissa toimivien muiden järjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, joiden toimivaltaan rasismiin ja muukalaisvihaan liittyvät ilmiöt kuuluvat,

21) seurantakeskus voi itse päättää näihin järjestöihin liittyvän yhteistyön hallinnollisista järjestelyistä; yhteisön tehtävänä taas on tehdä seurantakeskuksen puolesta sopimus Euroopan neuvoston kanssa tiiviin yhteistyön luomiseksi Euroopan neuvoston ja seurantakeskuksen välille; tämä koskee myös sellaisten sopimusten tekemistä muiden kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden kanssa, jotka voivat osoittautua tarpeellisiksi seurantakeskuksen tehtävien toteuttamiseksi,

22) seurantakeskuksen käsittelemien ja vaihtamien henkilötietojen suoja on taattava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (11) mukaisesti,

23) seurantakeskuksen on oltava mahdollisimman riippumaton suorittaessaan tehtäviään,

24) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on oltava toimivalta käsitellä ja ratkaista välityslausekkeen nojalla riidat, jotka koskevat seurantakeskuksen sopimussuhteeseen perustuvaa sekä sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta; yhteisöjen tuomioistuimella on myös oltava toimivalta ratkaista seurantakeskusta vastaan nostetut kanteet perustamissopimuksen 173 artiklan mukaisesti,

25) tätä asetusta voidaan tarvittaessa kolmen vuoden kuluttua mukauttaa päätöksen tekemiseksi seurantakeskuksen tehtävien mahdollisesta muuttamisesta tai laajentamisesta erityisesti yhteisön toimivallan muutosten johdosta, ja

26) perustamissopimuksen 213 artiklaan perustuva oikeus kerätä ja arvioida tietoa usealta yhteisön toiminta-alueelta ei koske kyseisen tiedon keräämistä erikoistuneen ja riippumattoman elimen välityksellä, joka on erillinen oikeushenkilö; sen vuoksi myös 235 artiklaa on käytettävä oikeudellisena perusteena tällaisen elimen perustamiselle ja tietojen välittämiselle yhteisön toimielimille ja elimille sekä sekä jäsenvaltioille,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Perustetaan Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus, jäljempänä `seurantakeskus`.

2 artikla

Tavoite ja tehtävät

1. Seurantakeskuksen päätavoitteena on toimittaa yhteisölle ja sen jäsenvaltioille erityisesti 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilta aloilta puolueettomia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja Euroopan tasolla rasismiin, muukalaisvihaan ja antisemitismiin liittyvistä ilmiöistä, jotta se voisi auttaa yhteisöä ja sen jäsenvaltioita niiden toteuttaessa toimenpiteitä tai määritellessä toimintaa toimivaltaansa kuuluvilla aloilla.

2. Seurantakeskus tutkii rasismiin, muukalaisvihaan ja antisemitismiin liittyvien ilmiöiden ja ilmentymien laajuutta ja kehitystä, arvioi niiden syitä, seurauksia ja vaikutuksia ja tarkastelee esimerkkejä hyvistä menettelytavoista niiden korjaamiseksi. Tässä tarkoituksessa ja tehtäviensä hoitamiseksi seurantakeskus

a) kerää, tallentaa ja arvioi tutkimuslaitoksilta, jäsenvaltioilta sekä yhteisön toimielimiltä, erityisesti 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilta kansainvälisiltä järjestöiltä ja valtioista riippumattomilta järjestöiltä saatavia tietoja, tieteellisen tutkimuksen tuloksena saadut tiedot mukaan lukien,

b) käynnistää tietojen toimittajien välisen yhteistyön ja kehittää menettelytavan niillä olevien tietokantojen yhteiskäyttöä varten voidakseen tarvittaessa Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä edistää näiden tietojen laajaa levitystä,

c) tekee tarvittaessa tieteellisiä tutkimuksia ja selvityksiä sekä alustavia ja toteutettavuustutkimuksia Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä. Päällekkäisyyksien välttämiseksi ja voimavarojen parhaan mahdollisen käytön takaamiseksi keskus ottaa työssään huomioon erityisesti niiden keskusten ja järjestöjen jo olemassa olevat tutkimukset ja toiminnan (konferenssit, seminaarit, meneillään oleva tutkimus, julkaisut), joiden kanssa se on yhteydessä Euroopan rasismia ja muukalaisvihaa koskevassa tietoverkossa (Raxen). Se järjestää myös asiantuntijakokouksia ja perustaa tarpeen mukaan tilapäisiä työryhmiä,

d) perustaa yleisölle avoimen lähdeaineistokokoelman, edistää tiedotustoimintaa ja tieteellistä tutkimusta,

e) laatii päätelmiä ja lausuntoja yhteisölle ja jäsenvaltioille,

f) kehittää menetelmiä tietojen vertailukelpoisuuden, puolueettomuuden ja luotettavuuden parantamiseksi yhteisön tasolla laatimalla indikaattoreita ja kriteerejä, joilla parannetaan tietojen yhdenmukaisuutta,

g) julkaisee vuosittain kertomuksen yhteisön rasismia ja muukalaisvihaa koskevasta tilanteesta tuoden esiin esimerkkejä hyvistä menettelytavoista, sekä seurantakeskuksen omasta toiminnasta,

h) perustaa ja koordinoi Euroopan rasismia ja muukalaisvihaa koskevan tietoverkon (Raxen), joka muodostuu seurantakeskuksen omasta keskusyksiköstä, joka toimii yhteistyössä kansallisten yliopistollisten tutkimuskeskusten, valtioista riippumattomien järjestöjen ja 7 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltiossa toimivien tai kansainvälisten järjestöjen perustamien erityiskeskusten kanssa,

i) helpottaa ja edistää sellaisten säännöllisten keskustelutilaisuuksien tai muiden jo jäsenvaltioissa toimivien pysyvien neuvoa-antavien elinten kokousten säännöllistä järjestämistä, joihin osallistuvat työmarkkinaosapuolet, tutkimuskeskukset, toimivaltaisten viranomaisten edustajat sekä muut henkilöt tai elimet, jotka ovat mukana käsittelemässä rasismia ja muukalaisvihaa. Seurantakeskus ottaa huomioon kansallisten keskustelutilaisuuksien tai muiden pysyvien neuvoa-antavien elinten saavuttamat tulokset rasismia ja muukalaisvihaa yhteisössä koskevassa vuosikertomuksessaan.

3 artikla

Toimintatavat ja toiminta-alat

1. Seurantakeskus hoitaa tehtävänsä yhteisöjen toimivaltuuksien puitteissa vuosiohjelmassaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja ottaa asianmukaisesti huomioon käytettävissä olevat talousarviomäärärahat.

2. Työn päällekkäisyyden välttämiseksi seurantakeskus ottaa toimissaan huomioon sen toiminnan, jota jo harjoitetaan yhteisön toimielimissä, muissa kansainvälisissä laitoksissa ja järjestöissä, erityisesti Euroopan neuvostossa, sekä varmistaa Euroopan neuvoston kanssa tehtävällä tiiviillä yhteistyöllä, että toiminta olisi entistä tehokkaampaa.

3. Kerättävät ja käsiteltävät tiedot sekä suoritettavat tai kannustettavat tieteelliset tutkimukset ja selvitykset koskevat rasismin ja muukalaisvihan esiintymisen laajuutta, kehitystä, syitä ja seurauksia erityisesti seuraavilla aloilla:

a) henkilöiden vapaa liikkuvuus yhteisössä,

b) tiedotus, televisiolähetykset sekä muut joukkotiedotus- ja viestintävälineet,

c) koulutus, ammattikoulutus ja nuoriso,

d) sosiaalipolitiikka ja työllisyys,

e) tavaroiden vapaa liikkuvuus,

f) kulttuuri.

4 artikla

Euroopan rasismia ja muukalaisvihaa koskeva tietoverkko (Raxen)

1. Edellä 2 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitetun tietoverkon ottamiseksi käyttöön mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti jäsenvaltioiden on toimitettava seurantakeskukselle luettelo niiden tiedossa olevista, mainitussa artiklassa tarkoitetuista keskuksista ja järjestöistä.

2. Ottaen huomioon 1 kohdassa mainitun luettelon seurantakeskuksen hallintoneuvosto pyytää rasismiin ja muukalaisvihaan liittyvillä aloilla toimivia toimivaltaisia järjestöjä tai järjestöjä, joiden perustavoitteena on arvioida kyseisiä ongelmia, liittymään tietoverkkoon.

3. Seurantakeskus voi tehdä 2 kohdassa tarkoitettujen järjestöjen kanssa sopimuksia erityisesti alihankinnoista sellaisten tehtävien suorittamiseksi, joita se mahdollisesti haluaa niille antaa.

Seurantakeskus voi lisäksi tehdä erityisiä tehtäviä koskevia tilapäisiä sopimuksia Raxeniin kuulumattomien elinten kanssa.

Tällaisten tehtävien antamisesta on oltava maininta seurantakeskuksen vuosiohjelmassa.

5 artikla

Henkilötietojen suojaaminen ja luottamuksellisuus

1. Seurantakeskus saa kerätä henkilötietoja ainoastaan tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä suorittamista varten. Käsitellessään ja vaihtaessaan henkilötietoja tämän asetuksen nojalla seurantakeskuksen on noudatettava direktiivin 95/46/EY säännöksiä. Tätä varten annetaan näiden säännösten soveltamissäännöt, jotka koskevat erityisesti asianomaisten henkilöiden oikeuksia, tietojen käsittelyn luottamuksellisuutta ja suojaamista, asianmukaisia suojatoimia, joilla saatetaan henkilötiedot tunnistamattomiksi ennen niiden ilmaisemista, sekä tietojen käsittelyn sisäistä valvontaa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut soveltamissäännöt julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Seurantakeskus ei saa käsitellä henkilötietoja ennen kuin kyseiset säännöt ovat tulleet voimaan eikä ennen kuin direktiivin 95/46/EY 28 artiklassa tarkoitettu valvontaviranomainen on perustettu ja toimintavalmis.

Ennen tällaisen yhteisön toimielimiä ja elimiä varten perustetun viranomaisen tai viranomaisten nimittämistä perustamissopimuksen 138 e artiklassa määrätty oikeusasiamies valvoo seurantakeskuksen toimia tietosuojasäännösten osalta perustamissopimuksessa hänelle määrättyjen tehtävien yhteydessä.

3. Jos jäsenvaltiot ennen direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanoa välittävät tai vastaanottavat henkilötietoja tämän asetuksen säännösten mukaisesti, ne soveltavat kyseisten tietojen käsittelyssä tietosuojaa koskevaa kansallista lainsäädäntöään.

Ennen edellä mainittua päivämäärää jäsenvaltiot, jotka ovat välittäneet tietoa seurantakeskukselle, voivat vastustaa kyseisen tiedon välittämistä toiselle jäsenvaltiolle tai asettaa kyseiselle välittämiselle ehtoja, ellei vastaanottaja välitetyn tiedon käsittelyssä takaa direktiivissä 95/46/EY säädettyä tietosuojan tasoa vastaavaa tasoa.

Yhteisö tai jäsenvaltiot eivät missään tapauksessa saa tallentaa ja myöhemmin käyttää seurantakeskuksen keräämiä ja niille toimittamia tietoja tavalla, joka on yhteensopimaton sen tarkoituksen kanssa, johon seurantakeskus on tiedot kerännyt.

4. Jäsenvaltiot ja seurantakeskuksen kanssa yhteistyötä tekevät kansalliset elimet eivät ole velvollisia toimittamaan kansallisessa lainsäädännössään luottamuksellisiksi luokiteltuja tietoja.

6 artikla

Oikeushenkilöys ja oikeuskelpoisuus

Seurantakeskus on oikeushenkilö. Sillä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus. Erityisesti se voi hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä olla asianosaisena oikeudenkäynneissä.

7 artikla

Yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

1. Tehtäviensä suorittamisen edistämiseksi seurantakeskuksen on toimittava yhteistyössä jäsenvaltioissa toimivien järjestöjen tai kansainvälisten valtioista riippuvaisten tai valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa, jotka ovat toimivaltaisia rasismia ja muukalaisvihaa koskevien asioiden alalla.

2. Hallintoneuvoston on hyväksyttävä 1 kohdassa tarkoitettua hallinnollista yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

3. Seurantakeskus sovittaa toimintansa yhteen Euroopan neuvoston toiminnan kanssa erityisesti 8 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisen toimintaohjelmansa osalta. Tätä varten yhteisö tekee perussopimuksen 228 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti seurantakeskuksen puolesta sopimuksen Euroopan neuvoston kanssa näiden välisestä tiiviistä yhteistyöstä. Tähän sopimukseen sisältyy se, että Euroopan neuvosto nimeää henkilön seurantakeskuksen hallintoneuvostoon.

Mikäli seurantakeskuksen tehokas tehtäviensä suorittaminen edellyttää sopimuksia kansainvälisten järjestöjen tai kolmansien maiden kanssa, yhteisö tekee kyseiset sopimukset seurantakeskuksen puolesta edellä mainittua menettelyä noudattaen.

8 artikla

Hallintoneuvosto

1. Hallintoneuvosto muodostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion nimeämästä riippumattomasta henkilöstä, yhdestä Euroopan parlamentin nimeämästä riippumattomasta henkilöstä, yhdestä Euroopan neuvoston 7 artiklan 3 kohdan nojalla nimeämästä riippumattomasta henkilöstä sekä komission edustajasta. Hallintoneuvoston jäsenillä on oltava soveltuvaa kokemusta ihmisoikeuksien sekä rasismiin, muukalaisvihaan ja antisemitismiin liittyvien ilmiöiden selvittelyn alalta.

Kullakin jäsenellä on samoin perustein nimetty varajäsen.

2. Hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten nimet ilmoitetaan komissiolle Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistaviksi. Jäsenten toimikausi on kolme vuotta, ja sitä voidaan jatkaa yhdellä lisäkaudella. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa sekä 9 artiklassa tarkoitetun johtokunnan muut jäsenet.

Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä, tai hänen poissa ollessaan varajäsenellä, on yksi ääni. Päätökset tehdään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. Puheenjohtaja osallistuu äänestykseen. Euroopan neuvoston nimittämä henkilö ei saa osallistua 3 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä koskeviin äänestyksiin.

3. Hallintoneuvosto tekee seurantakeskuksen toiminnan edellyttämät päätökset. Erityisesti se

a) vahvistaa seurantakeskuksen toimintaa koskevan vuosiohjelman talousarvion ja käytettävissä olevien varojen mukaisesti; kyseistä ohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa vuoden aikana,

b) hyväksyy seurantakeskuksen vuosikertomuksen, päätelmät ja lausunnot ja toimittaa ne Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle; se huolehtii vuosikertomuksen julkaisemisesta,

c) nimittää seurantakeskuksen johtajan,

d) hyväksyy seurantakeskuksen talousarvioesityksen ja lopullisen talousarvion,

e) hyväksyy tilit ja myöntää johtajalle vastuuvapauden.

4. Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta vähintään kaksi kertaa vuodessa.

9 artikla

Johtokunta

1. Johtokunta muodostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta sekä korkeintaan kolmesta muusta hallintoneuvoston jäsenestä, joihin kuuluu Euroopan neuvoston nimeämä henkilö ja komission edustaja.

2. Johtokunta ohjaa seurantakeskuksen työskentelyä, seuraa sen ohjelmien valmistelua ja toteuttamista ja valmistelee hallintoneuvoston kokoukset seurantakeskuksen johtajan avustamana. Johtokunta suorittaa myös kaikki hallintoneuvoston työjärjestyksensä mukaisesti sille uskomat tehtävät.

10 artikla

Johtaja

1. Seurantakeskuksen päällikkönä on johtaja, jonka hallintoneuvosto nimittää komission ehdotuksesta neljän vuoden toimikaudeksi, jota voidaan jatkaa.

2. Johtaja vastaa

a) edellä 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta,

b) seurantakeskuksen vuosittaisen toimintaohjelman valmistelusta ja toteuttamisesta,

c) tässä asetuksessa tarkoitettujen vuosikertomusten, päätelmien ja lausuntojen valmistelusta,

d) kaikista henkilöstöasioista ja päivittäisestä hallinnosta.

3. Johtaja vastaa toimintansa hallinnoinnista hallintoneuvostolle ja osallistuu sen ja johtokunnan kokouksiin.

4. Johtaja on seurantakeskuksen laillinen edustaja.

11 artikla

Henkilöstö

1. Seurantakeskuksen henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevia asetuksia ja sääntöjä.

2. Seurantakeskus käyttää henkilöstönsä suhteen nimittävälle viranomaiselle annettuja valtuuksia.

3. Hallintoneuvosto antaa yhteisymmärryksessä komission kanssa aiheelliset soveltamissäännöt.

12 artikla

Talousarvio

1. Kaikista seurantakeskuksen tuloista ja menoista laaditaan arviot kullekin varainhoitovuodelle, joka on kalenterivuosi, ja ne otetaan seurantakeskuksen talousarvioon.

2. Johtaja laatii kunkin vuoden helmikuun 15 päivään mennessä seuraavan varainhoitovuoden alustavan talousarvioesityksen. Alustava talousarvioesitys käsittää toimintamenot ja seuraavan varainhoitovuoden toimintaohjelman. Johtaja antaa tämän alustavan esityksen ja siihen liitetyn henkilöstöluettelon hallintoneuvoston käsiteltäväksi.

3. Talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

4. Seurantakeskuksen tulot koostuvat seuraavista eristä, ilman että muita tulonlähteitä suljettaisiin pois:

a) Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion erityiseen budjettikohtaan (pääluokka "Komissio") otettu yhteisön avustus,

b) suoritetuista palveluista saadut maksut,

c) edellä 7 artiklassa tarkoitetuilta järjestöiltä mahdollisesti saatu rahallinen tuki,

d) jäsenvaltioiden mahdollinen vapaaehtoinen rahallinen tuki.

5. Seurantakeskuksen menoihin kuuluvat henkilöstön palkat, hallintoon ja käyttöomaisuuteen liittyvät menot, toimintakustannukset sekä Raxen-verkkoon kuuluvien laitosten ja elinten kanssa tai kolmansien osapuolten kanssa tehdyistä sopimuksista johtuvat menot.

6. Hallintoneuvosto hyväksyy talousarvioesityksen ja toimittaa sen komissiolle. Komissio tekee sen perusteella vastaavaa avustusta koskevan arvion, joka otetaan Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion alustavaan talousarvioesitykseen, jonka komissio antaa neuvostolle käsiteltäväksi perustamissopimuksen 203 artiklan mukaisesti.

7. Hallintoneuvosto vahvistaa seurantakeskuksen lopullisen talousarvion ennen varainhoitovuoden alkua ja mukauttaa sitä tarvittaessa seurantakeskuksen saamaan yhteisön avustukseen ja sen muihin tuloihin.

8. Johtaja toteuttaa seurantakeskuksen talousarviota.

9. Seurantakeskuksen menositoumusten ja menojen maksamisen seuranta sekä sen tulojen toteamisen ja perimisen valvonta kuuluvat komission varainhoidon valvojalle.

10. Johtaja toimittaa kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä komissiolle, seurantakeskuksen hallintoneuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle seurantakeskuksen kaikkia tuloja ja menoja koskevat edellisen varainhoitovuoden tilit.

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa tilit perustamissopimuksen 188 c artiklan mukaisesti.

11. Hallintoneuvosto myöntää johtajalle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden.

12. Hallintoneuvosto vahvistaa komissiota ja tilintarkastustuomioistuinta kuultuaan sisäiset taloudenhoitoa koskevat säännöt, jotka koskevat erityisesti seurantakeskuksen talousarvion laatimiseen ja toteuttamiseen liittyviä menettelytapoja.

13 artikla

Seurantakeskuksen toiminnan edellyttämät käännöspalvelut hoitaa periaatteessa Euroopan unionin elinten käännöskeskus, joka on perustettu asetuksella (EY) N:o 2965/94 (12).

14 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Seurantakeskukseen sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa.

15 artikla

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta

1. Sopimussuhteeseen perustuva seurantakeskuksen vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia seurantakeskuksen tekemässä sopimuksessa olevan välityslausekkeen nojalla.

2. Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella seurantakeskus korvaa itsensä tai henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista tällaisten vahinkojen korvaamista koskevat riidat.

3. Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista seurantakeskusta vastaan nostetut kanteet perustamissopimuksen 173 artiklassa määrätyin edellytyksin.

16 artikla

Kertomus

Kolmantena vuonna tämän asetuksen voimaantulosta komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle seurantakeskuksen työn edistämisestä koskevan kertomuksen, johon liitetään tarvittaessa sen tehtävien muuttamista tai laajentamista koskevia ehdotuksia, ottaen erityisesti huomioon yhteisön toimivallan kehittyminen rasismin ja muukalaisvihan alalla.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet päätöksen seurantakeskuksen kotipaikasta.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 2 päivänä kesäkuuta 1997.

Neuvoston puolesta

H. VAN MIERLO

Puheenjohtaja

(1) EYVL N:o C 78, 12.3.1987, s. 15

(2) EYVL N:o C 132, 28.4.1997

(3) EYVL N:o C 158, 26.5.1997, s. 9

(4) EYVL N:o C 103, 27.4.1977, s. 1

(5) EYVL N:o C 158, 25.6.1986, s. 1

(6) EYVL N:o C 157, 27.6.1990, s. 1

(7) EYVL N:o C 296, 10.11.1995, s. 13

(8) EYVL N:o C 312, 23.11.1995, s. 1

(9) EYVL N:o L 185, 24.7.1996, s. 5

(10) EYVL N:o C 237, 15.8.1996, s. 1

(11) EYVL N:o L 281, 23.11.1995, s. 31

(12) EYVL N:o L 314, 7.12.1994, s. 1

Top