EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 02013R1299-20131220

Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1299/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013 , Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1299/2013-12-20

02013R1299 — FI — 20.12.2013 — 000.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1299/2013,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä

(EUVL L 347 20.12.2013, s. 259)


Oikaisu

►C1

Oikaisu, EUVL L 330, 3.12.2016, s.  8 (1299/2013,)




▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1299/2013,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä



I

LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) soveltamisala Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen osalta sekä annetaan mainittua tavoitetta koskevat erityissäännökset.

2.  Tässä asetuksessa määritellään Euroopan alueellista yhteistyö -tavoitetta koskevat EAKR:n ensisijaiset tavoitteet ja rakenteet sekä perusteet, joilla jäsenvaltiot ja alueet voivat saada tukea EAKR:stä, EAKR:sta annettavaan tukeen käytössä olevat rahoitusvarat ja niiden jakoperusteet.

Lisäksi siinä annetaan tarvittavat säännökset Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten toimenpideohjelmien, jäljempänä 'yhteistyöohjelmat', tehokkaan täytäntöönpanon, seurannan, rahoituksen hallinnoinnin ja valvonnan varmistamiseksi, myös siinä tapauksessa, että näihin yhteistyöohjelmiin osallistuu kolmansia maita.

3.  Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen ja sen mukaisiin yhteistyöohjelmiin sovelletaan asetusta (EU) N:o 1303/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1301/2013 I lukua, paitsi silloin kun tässä asetuksessa nimenomaisesti toisin säädetään ja kun näitä säännöksiä voidaan soveltaa ainoastaan Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen.

2 artikla

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen osa-alueet

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen perusteella EAKR:stä tuetaan seuraavia osa-alueita:

1) vierekkäisten alueiden välinen rajat ylittävä yhteistyö, jolla edistetään yhdennettyä alueellista kehitystä kahden tai useamman jäsenvaltion maa- ja meriraja-alueiden välillä tai vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden sellaisen unionin ulkorajoihin rajoittuvan kolmannen maan, joka ei kuulu unionin ulkoisista rahoitusvälineistä tukea saavien ohjelmien piiriin, toisiinsa rajoittuvien rajaseutualueiden välillä;

2) laajemmilla valtioiden rajat ylittävillä alueilla toteutettava valtioiden välinen yhteistyö, jossa on mukana kansallisia, alueellisia ja paikallisia kumppaneita, ja joka kattaa myös rajat ylittävän merialueiden yhteistyön silloin, kun se ei kuulu rajat ylittävään yhteistyöhön, ja jonka tavoitteena on parantaa kyseisten alueiden alueellista yhdentymistä;

3) alueiden välinen yhteistyö, jonka tavoitteena on tehostaa koheesiopolitiikkaa edistämällä

a) kokemusten vaihtoa, jossa keskitytään temaattisia tavoitteita koskevien hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja levittämiseen kumppaneiden kesken koko unionissa, mukaan lukien Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa tarkoitettu alueiden kehittämisen osalta, tarkoituksin siirtää ne ensisijaisesti Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisiin toimenpideohjelmiin, mutta tarvittaessa myös yhteistyöohjelmiin;

b) kokemusten vaihto, joka koskee kaupunkialueiden kestävään kehitykseen liittyvien hyvien käytäntöjen tunnistamista, siirtämistä ja jakamista, kaupunki- ja maaseutualueiden väliset yhteydet mukaan lukien;

c) kokemusten vaihto, joka koskee yhteistyöohjelmien ja -toimien täytäntöönpanoon sekä EAYY:iden käyttöön liittyvien hyvien käytäntöjen ja innovatiivisten toimintatapojen tunnistamista, siirtämistä ja jakamista;

d) alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteisiin, mukaan lukien taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden alueelliset näkökohdat, ja unionin alueen tasapainoiseen kehitykseen liittyvien kehityssuuntausten analysointi tutkimusten, tiedonkeruun ja muiden toimenpiteiden avulla.

3 artikla

Maantieteellinen kattavuus

1.  Rajat ylittävän yhteistyön osalta annettavan tuen piiriin kuuluvat unionin NUTS 3- tason alueet kaikilla sisäisillä maarajoilla ja sellaisilla ulkoisilla maarajoilla, jotka eivät kuulu unionin ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavien ohjelmien piiriin, sekä kaikki sellaiset NUTS 3 -tason alueet unionin merirajoilla, joiden välinen etäisyys on enintään 150 kilometriä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mukautuksia, jotka voivat olla tarpeen ohjelmakaudella 2007–2013 vahvistettujen ohjelma-alueiden johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden takaamiseksi.

Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä päätöksen, jossa vahvistetaan luettelo tukea saavista, yhteistyöohjelmittain eritellyistä rajat ylittävistä alueista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 150 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Luettelossa on määriteltävä myös ne unionin NUTS 3 -tason alueet, jotka otetaan huomioon myönnettäessä EAKR:stä tukea rajat ylittävälle yhteistyölle kaikilla sisäisillä rajoilla sekä unionin ulkoisten rahoitusvälineiden piiriin kuuluvilla ulkorajoilla; näitä rahoitusvälineitä ovat esimerkiksi ENI-säädöksen perusteella ENI ja IPA II -säädöksen perusteella IPA II.

Jäsenvaltiot voivat rajat ylittävien yhteistyöohjelmien luonnoksia toimittaessaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja rajat ylittävien alueiden yhtenäisyyden varmistamiseksi pyytää, että muita NUTS 3 -tason alueita kuin ne, jotka on lueteltu toisessa alakohdassa tarkoitetussa päätöksessä, lisätään tiettyyn rajat ylittävän yhteistyön alueeseen.

Komissio voi yhden tai useamman asianomaisen jäsenvaltion jäsenvaltioiden pyynnöstä rajat ylittävän yhteistyön helpottamiseksi syrjäisimpien alueiden merirajoilla sisällyttää toisessa alakohdassa tarkoitetussa päätöksessä lueteltuihin rajat ylittäviin alueisiin, jotka voivat saada tukea asianomaisilta jäsenvaltioilta, syrjäisimpien alueiden enintään 150 kilometrin etäisyydellä toisistaan olevilla merirajoilla sijaitsevia NUTS 3 -tason alueita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen alakohdan säännösten soveltamista.

2.  Rajat ylittävissä yhteistyöohjelmissa voi olla mukana Norjan ja Sveitsin alueita sekä myös Liechtensteinin, Andorran, Monacon ja San Marinon sekä syrjäisimpien alueiden naapureina sijaitsevia kolmansia maita, joiden on kaikkien oltava NUTS 3 -tason alueita vastaavia alueita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista.

3.  Valtioiden välistä yhteistyötä varten komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä päätöksen, jossa vahvistetaan luettelo tukikelpoisista valtioiden välisistä, yhteistyöohjelmittain eritellyistä alueista, jotka ovat NUTS 2 -tason alueita, ja varmistaa tuolloin tällaisen yhteistyön jatkuvuuden aiempiin ohjelmiin perustuvilla laajemmilla yhtenäisillä alueilla ottaen tarvittaessa huomioon makroalue- ja merialuestrategiat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 150 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Jäsenvaltiot voivat valtioiden välisten yhteistyöohjelmien luonnoksia toimittaessaan pyytää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa päätöksessä lueteltuihin alueisiin rajoittuvien muiden NUTS 2 -tason alueiden lisäämistä tiettyyn valtioiden väliseen yhteistyöalueeseen. Jäsenvaltioiden on perusteltava tällainen pyyntö.

4.  Rajoittamatta 20 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista valtioiden välisen yhteistyön ohjelmissa voi olla mukana alueita, jotka kuuluvat mihin tahansa seuraaviin kolmansiin maihin tai alueisiin:

a) tämän artiklan 2 kohdassa luetellut tai tarkoitetut kolmannet maat tai niiden alueet; ja

b) Färsaaret ja Grönlanti.

Rajoittamatta 20 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista valtioiden välisissä yhteistyöohjelmissa voi olla mukana myös sellaisten kolmansien maiden alueita, jotka saavat tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä; näitä rahoitusvälineitä ovat esimerkiksi ENI-säädöksen perusteella ENI, mukaan lukien asianomaiset Venäjän federaation alueet, ja IPA II -säädöksen perusteella IPA II. ENI:n ja IPA II:n tukea kyseisille ohjelmille vastaavat vuotuiset määrärahat annetaan käyttöön edellyttäen, että ohjelmissa käsitellään riittävästi asianomaisia ulkoisen yhteistyön tavoitteita.

Tällaisten alueiden on oltava NUTS 2 -tason alueita vastaavia alueita.

5.  Alueiden välisen yhteistyön osalta EAKR:n tuki kattaa koko unionin alueen.

Rajoittamatta 20 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista alueiden välisissä ohjelmissa voivat olla mukana tämän artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut kolmannet maat tai alueet kokonaisuudessaan tai osittain.

6.  Kolmansien maiden alueet tai 2 ja 4 kohdassa tarkoitetut alueet on tiedotustarkoituksessa mainittava 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa luetteloissa.

7.  Ohjelmien täytäntöönpanon tehostamiseksi syrjäisimmät alueet voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa sisällyttää yhteen ainoaan alueellisen yhteistyön ohjelmaan EAKR:stä rajat ylittävään ja valtioiden väliseen yhteistyöhön osoitetut määrät, mukaan lukien 4 artiklan 2 kohdassa säädetty lisämääräraha, noudattaen sääntöjä, joita sovelletaan kuhunkin näistä osoitetuista määristä.

4 artikla

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen määrärahat

1.  Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen määrärahat ovat 2,75 prosenttia EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston talousarviositoumuksiin ohjelmakaudella 2014–2020 käytettävissä olevista kokonaismäärärahoista, jotka on esitetty asetuksen (EU) N:o 1303/2013 91 artiklan 1 kohdassa (niiden kokonaismäärä on 8 948 259 330 euroa), ja ne osoitetaan seuraavasti:

a) 74,05 prosenttia (eli yhteensä 6 626 631 760 euroa) rajat ylittävälle yhteistyölle;

b) 20,36 prosenttia (eli yhteensä 1 821 627 570 euroa) valtioiden väliselle yhteistyölle;

c) 5,59 prosenttia (eli yhteensä 500 000 000 euroa) alueiden väliselle yhteistyölle.

2.  Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten ohjelmien osalta syrjäisimmille alueille osoitetaan tukea vähintään 150 prosenttia niiden EAKR:stä ohjelmakaudella 2007–2013 yhteistyöohjelmiin saamasta tuesta. Lisäksi alueiden väliselle yhteistyölle kohdennetuista määrärahoista varataan 50 000 000 euroa syrjäisimpien alueiden yhteistyötä varten. Tähän lisämäärärahaan sovelletaan temaattisen keskittämisen osalta 6 artiklan 1 kohtaa.

3.  Komissio ilmoittaa kullekin jäsenvaltiolle sen osuuden 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettua rajat ylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä koskevista kokonaismääristä vuosittain eriteltynä. Jäsenvaltioittain tehtävässä erittelyssä perusteena käytetään 3 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ja 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen alueiden väestömäärää.

Kunkin jäsenvaltion on ensimmäisen alakohdan mukaisesti ilmoitettujen määrien perusteella ilmoitettava komissiolle, onko se käyttänyt ja miten se on käyttänyt 5 artiklassa säädettyä siirtomahdollisuutta ja miten varat ovat tämän seurauksena jakautuneet niiden rajat ylittävien ja valtioiden välisten ohjelmien kesken, joihin kyseinen jäsenvaltio osallistuu. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella päätöksen, jossa vahvistetaan luettelo kaikista yhteistyöohjelmista ja ilmoitetaan EAKR:n tuen kokonaismäärä ohjelmittain. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 150 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

4.  Komissio ja asianomaiset jäsenvaltiot vahvistavat EAKR:stä ENI:n mukaisille rajat ylittäville ja merialueita koskeville ohjelmille sekä IPA II:n mukaisille rajat ylittäville ohjelmille annettavan rahoitusosuuden. Kullekin jäsenvaltiolle vahvistettua EAKR:n rahoitusosuutta ei saa myöhemmin jakaa uudelleen asianomaisten jäsenvaltioiden kesken.

5.  EAKR:stä myönnetään tukea yksittäisille rajat ylittäville ja merialueita koskeville ENI:n ohjelmille ja rajat ylittäville IPA II:n mukaisille ohjelmille edellyttäen, että ENI:sta ja IPA II:sta myönnetään tukea vähintään vastaava määrä. Tähän vastaavuuteen sovelletaan ENI-säädöksessä tai IPA II -säädöksessä vahvistettua enimmäismäärää.

6.  EAKR:stä rajat ylittäville ja merialueita koskeville ENI:n ohjelmille ja rajat ylittäville IPA II:n mukaisille ohjelmille annettavaa tukea vastaavat vuotuiset määrärahat merkitään vuoden 2014 talousarviomenettelyssä kyseisten välineiden asianmukaisiin budjettikohtiin.

7.  Vuosina 2015 ja 2016 EAKR:stä sellaisille ENI:n ja IPA II:n mukaisille ohjelmille myönnettävä vuotuinen rahoitusosuus, joiden osalta komissiolle ei ole toimitettu 30 päivään kesäkuuta mennessä ENI:n mukaista rajat ylittävää tai merialueita koskevaa ohjelmaa ja IPA II:n mukaista rajat ylittävää ohjelmaa ja jota ei ole kohdennettu uudelleen toiselle samaan ulkoisten yhteistyöohjelmien luokkaan kuuluvalle ohjelmalle, kohdennetaan sellaisille 1 kohdan a alakohdan mukaisille sisäisille rajat ylittäville yhteistyöohjelmille, joihin yksi tai useampi asianomainen jäsenvaltio osallistuu.

Jos ENI:n mukaista rajat ylittävää ja merialueita koskevaa ohjelmaa ja IPA II:n mukaista rajat ylittävää ohjelmaa ei ole 30 päivään kesäkuuta 2017 mennessä edelleenkään toimitettu komissiolle, koko 4 kohdassa tarkoitettu näille ohjelmille jäljellä oleville vuosille vuoteen 2020 saakka myönnettävä EAKR:n rahoitusosuus, jota ei ole kohdennettu uudelleen toiselle samaan ulkoisten yhteistyöohjelmien luokkaan kuuluvalle ohjelmalle, kohdennetaan sellaisille 1 kohdan a alakohdan mukaisille sisäisille rajat ylittäville yhteistyöohjelmille, joihin yksi tai useampi asianomainen jäsenvaltio osallistuu.

8.  Komission hyväksymiä 4 kohdassa tarkoitettuja rajat ylittäviä ja merialueita koskevia ohjelmia ei jatketa, tai varojen kohdentamista ohjelmille vähennetään sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti, erityisesti jos:

a) yksikään ohjelmaan osallistuvista kumppanimaista ei ole allekirjoittanut asianomaista rahoitussopimusta ENI -säädöksen tai IPA II -säädöksen mukaisesti asetettuun määräaikaan mennessä, tai

b) ohjelmaa ei voida toteuttaa suunnitellulla tavalla osallistuvien maiden välisissä suhteissa ilmenneiden ongelmien vuoksi.

Tällaisissa tapauksissa 4 kohdassa tarkoitettu EAKR-tuki, joka vastaa vuotuisia eriä, joita ei vielä ole sidottu, tai vuotuisia eriä, jotka on sidottu ja vapautettu kokonaan tai osittain saman varainhoitovuoden aikana ja joita ei ole kohdennettu uudelleen toiselle samaan ulkoisten yhteistyöohjelmien luokkaan kuuluvalle ohjelmalle, kohdennetaan sellaisille 1 kohdan a alakohdan mukaisille sisäisille rajat ylittäville yhteistyöohjelmille, joihin yksi tai useampi asianomainen jäsenvaltio osallistuu, jos kyseinen yksi tai useampi jäsenvaltio sitä pyytää.

9.  Komissio toimittaa vuotuisen yhteenvedon tämän artiklan mukaisesti EAKR:stä rahoitettavien ENI:n mukaisten rajat ylittävien ja merialueita koskevien ohjelmien sekä IPA II:n mukaisten rajat ylittävien ohjelmien rahoituksen toteuttamisesta asetuksen N:o 1303/2013 150 artiklan 1 kohdan nojalla perustetulle komitealle.

5 artikla

Siirtomahdollisuus

Kukin jäsenvaltio voi siirtää enintään 15 prosenttia kunkin 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetun osa-alueen määrärahastaan osa-alueesta toiseen.



II

LUKU

Temaattinen keskittäminen ja investointiprioriteetit

6 artikla

Temaattinen keskittäminen

1.  Vähintään 80 prosenttia EAKR:stä kullekin rajat ylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä koskevalle ohjelmalle annettavista tuista keskitetään enintään neljään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 9 artiklan ensimmäisessä kohdassa esitettyyn temaattiseen tavoitteeseen.

2.  Tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin voidaan valita kaikki asetuksen (EU) N:o 1303/2013 9 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetyt temaattiset tavoitteet.

7 artikla

Investointiprioriteetit

1.  EAKR edistää asetuksen (EU) N:o 1301/2013 3 artiklassa vahvistetun soveltamisalansa puitteissa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 9 artiklan ensimmäisessä kohdassa esitettyjen temaattisten tavoitteiden saavuttamista rajat ylittäviin, valtioiden välisiin ja alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin kuuluvilla yhteisillä toimilla. Niiden investointiprioriteettien lisäksi, joista on säädetty asetuksen (EU) N:o 1301/2013 5 artiklassa, EAKR:stä voidaan tukea myös seuraavia Euroopan alueellisen yhteistyön osa-alueisiin liittyvien temaattisten tavoitteiden investointiprioriteetteja:

a) rajat ylittävässä yhteistyössä:

i) kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen yhdentämällä rajat ylittäviä työmarkkinoita, mukaan lukien rajat ylittävä liikkuvuus, yhteiset paikalliset työllisyysaloitteet, tiedotus ja neuvontapalvelut ja yhteinen koulutus;

ii) sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjunta edistämällä sukupuolten tasa-arvoa, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja yhteisöjen integroitumista yli rajojen;

iii) investoiminen koulutukseen, mukaan lukien ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen kehittämällä ja toteuttamalla yhteisiä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiä;

iv) viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen parantamalla oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä sekä kansalaisten ja instituutioiden välistä yhteistyötä;

b) valtioiden välisessä yhteistyössä: viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen kehittämällä ja koordinoimalla makroalue- ja merialuestrategioita;

c) alueiden välisessä yhteistyössä: viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen seuraavin toimin:

i) hyvien käytäntöjen ja asiantuntemuksen levittäminen ja kaupunkialueiden kestävään kehitykseen liittyvien kokemusten vaihdosta saatujen tulosten hyödyntäminen, mukaan lukien kaupunkien ja maaseudun väliset yhteydet 2 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti;

ii) kokemusten vaihdon edistäminen alueellisten yhteistyöohjelmien ja -toimien tehokkuuden ja EAYY:iden käytön lisäämiseksi 2 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti;

iii) tietopohjan vahvistaminen koheesiopolitiikan tehokkuuden lisäämiseksi ja temaattisten tavoitteiden saavuttamiseksi analysoimalla kehityssuuntauksia 2 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti.

2.  Rajat ylittävän PEACE -ohjelman osalta sekä osana sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden ja syrjinnän torjumista koskevaa temaattista tavoitetta EAKR:llä edistetään myös asianomaisten alueiden sosiaalista ja taloudellista vakautta erityisesti toimilla, joilla edistetään yhteisöjen välistä yhteenkuuluvuutta.



III

LUKU

Ohjelmatyö

8 artikla

Yhteistyöohjelmien sisältö, hyväksyminen ja muuttaminen

1.  Yhteistyöohjelma koostuu toimintalinjoista. Toimintalinja vastaa yhtä temaattista tavoitetta, ja se käsittää yhden tai useamman kyseisen temaattisen tavoitteen investointiprioriteetin tämän asetuksen 6 ja 7 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen N:o 1303/2013 59 artiklan soveltamista. Tarvittaessa ja jotta voidaan lisätä sillä johdonmukaisen ja yhdennetyn lähestymistavan avulla olevaa vaikuttavuutta ja tehokkuutta älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän unionin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi, toimintalinjaan voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa liittää yksi tai useampi täydentävä investointiprioriteetti muista temaattisista tavoitteista, jotta toimintalinjaa edistävä vaikutus olisi mahdollisimman suuri.

2.  Yhteistyöohjelmalla on edistettävä älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävää unionin strategiaa sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen saavuttamista, ja siinä on määritettävä:

a) perustelut temaattisten tavoitteiden valinnalle, vastaavat investointiprioriteetit ja määrärahat ottaen huomioon asetuksen (EU) No 1303/2013 liitteessä I säädetty yhteinen strategiakehys, joka perustuu analyysiin koko ohjelma-alueen tarpeista ja näihin tarpeisiin vastaamiseksi valitusta strategiasta, jossa puututaan tarvittaessa rajat ylittävän infrastruktuurin puuttuviin yhteyksiin, ottaen huomioon asetuksen (EU) No 1303/2013 55 artiklan mukaisesti toteutetun ennakkoarvioinnin tulokset;

b) kunkin toimintalinjan osalta, teknistä tukea lukuun ottamatta:

i) investointiprioriteetit ja niitä vastaavat erityistavoitteet;

ii) ohjelmatyön tulossuuntautuneisuuden vahvistamiseksi kunkin erityistavoitteen odotetut tulokset ja ►C1  vastaavat tulosindikaattorit sekä lähtötaso ja tavoitearvo 16 artiklan mukaisesti ◄ , tarvittaessa määrällisinä;

iii) kuvaus kunkin investointiprioriteetin mukaisesti tuettavien toimenpiteiden tyypistä ja esimerkeistä ja niiden odotetusta vaikutuksesta i alakohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien toimien valintaa ohjaavat periaatteet ja tapauksen mukaan pääasialliset kohderyhmät, erityiset kohdealueet, tuensaajien tyypit, rahoitusvälineiden suunniteltu käyttö ja suurhankkeet;

iv) kunkin investointiprioriteetin yhteiset ja ohjelmakohtaiset tuotosindikaattorit, joiden odotetaan vaikuttavan tuloksiin, määrällinen tavoitearvo mukaan luettuna, 16 artiklan mukaisesti;

v) määritellyt täytäntöönpanovaiheet sekä taloudelliset ja tuotosindikaattorit sekä, jos se on tarpeen, tulosindikaattorit, joita on määrä käyttää tuloskehyksen mukaisina välitavoitteina ja tavoitteina asetuksen (EU) N:o 1303/2013 21 artiklan 1 kohdan ja mainitun asetuksen liitteen II mukaisesti;

vi) tarvittaessa yhteenveto teknisen tuen käyttöä koskevasta suunnitelmasta, mukaan luettuina tarvittaessa toimenpiteet ohjelmien hallintoon ja valvontaan osallistuvien viranomaisten ja tuensaajien hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi ja tarvittaessa toimet asiaankuuluvien kumppanien hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi, jotta ne voivat osallistua ohjelmien täytäntöönpanoon;

vii) vastaavat tukitoimien luokat, jotka perustuvat komission hyväksymään nimikkeistöön, sekä suunnitelman mukaisten varojen ohjeellinen jakautuminen;

c) kunkin tekniseen tukeen liittyvän toimintalinjan osalta:

i) erityistavoitteet;

ii) kunkin erityistavoitteen odotetut tulokset ja, silloin kun se on objektiivisesti perusteltua ottaen huomioon toimenpiteiden sisältö, ►C1  vastaavat tulosindikaattorit sekä lähtötaso ja tavoitearvo 16 artiklan mukaisesti ◄ ;

iii) kuvaus tuettavista toimenpiteistä ja niiden odotetusta vaikutuksesta i alakohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen;

iv) tuotosindikaattorit, joiden odotetaan vaikuttavan tuloksiin;

v) vastaavat tukitoimien luokat, jotka perustuvat komission hyväksymään nimikkeistöön, sekä suunnitelman mukaisten varojen ohjeellinen jakautuminen;

edellä olevaa ii alakohtaa ei sovelleta, jos unionin rahoitusosuus toimintalinjaan tai -linjoihin, jotka koskevat teknistä apua yhteistyöohjelmassa, ei ole suurempi kuin ylitä 15 000 000 euroa;

d) rahoitussuunnitelma, joka sisältää seuraavat taulukot (ilman erittelyä osallistuvien jäsenvaltioiden mukaan):

i) taulukko, joka sisältää asetuksen (EU) N:o 1303/2013 60, 120 ja 121 artiklassa säädettyjen rahoitusosuuksia koskevien sääntöjen mukaisesti EAKR:n tukeen varattujen kokonaismäärärahojen vuosikohtaisen jaon;

ii) taulukko, jossa täsmennetään EAKR:n tuen ja kansallisen yhteisrahoituksen kokonaismäärärahat koko ohjelmakauden, yhteistyöohjelman ja kunkin toimintalinjan osalta. Niiden toimintalinjojen osalta, joissa yhdistetään eri temaattisiin tavoitteisiin kuuluvia investointiprioriteetteja, taulukossa on esitettävä tuen kokonaismäärärahat ja kansallinen yhteisrahoitus kunkin vastaavan temaattisen tavoitteen osalta. Mikäli kansallinen yhteisrahoitus koostuu julkisesta ja yksityisestä yhteisrahoituksesta, taulukossa esitetään rahoituksen viitteellinen jakautuminen julkisten ja yksityisten osuuksien kesken. Siinä annetaan tiedoksi ohjelmaan osallistuvien kolmansien maiden rahoitusosuus sekä EIP:n suunniteltu osallistuminen rahoitukseen;

e) luettelo suurhankkeista, jotka on suunniteltu pantavaksi täytäntöön ohjelmakauden aikana.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, jotka sisältävät ensimmäisen kohdan b alakohdan vii alakohdassa ja c alakohdan v alakohdassa tarkoitetun nimikkeistön. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 150 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenetelmää noudattaen.

3.  Yhteistyöohjelmassa on sen sisältö ja tavoitteet huomioon ottaen esitettävä kuvaus aluekehitystä koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta, myös suhteessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin alueisiin ja aloihin, ottamalla huomioon osallistuvien jäsenvaltioiden kumppanuussopimukset, ja siitä on ilmettävä, miten tämä asianomainen yhteistyöohjelma vaikuttaa sen tavoitteiden ja odotettujen tulosten saavuttamiseen, sekä esitettävä tarvittaessa seuraavat:

a) yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä koskevien välineiden käyttöä koskeva lähestymistapa ja periaatteet sen täytäntöönpanon alueiden määrittämiseksi;

b) niiden kaupunkialueiden määrittämistä koskevat periaatteet, joissa yhdennettyjä kestävää kaupunkikehitystä koskevia toimia aiotaan toteuttaa, sekä tällaisia toimia koskevat EAKR-tuen alustavat määrärahat;

c) 11 artiklassa tarkoitettua yhdennettyjen alueellisten investointien välineen käyttöä muissa kuin b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa koskeva lähestymistapa ja niiden alustavat määrärahat kustakin toimintalinjasta;

d) jos jäsenvaltiot ja alueet osallistuvat makroalue- ja merialuestrategioihin, suunniteltujen tukitoimien yhteistyöohjelman mukainen vaikutus näihin strategioihin, asianomaisen jäsenvaltion osoittaman ohjelma-alueen tarpeista riippuen ja ottaen tarvittaessa huomioon näissä strategioissa määritetyt strategisesti tärkeät hankkeet.

4.  Yhteistyöohjelmassa on lisäksi esitettävä

a) yhteistyöohjelmaa koskevat täytäntöönpanosäännökset, joissa

i) yksilöidään hallintoviranomainen, todentamisviranomainen ja tarvittaessa tarkastusviranomainen;

ii) yksilöidään yksi tai useampi elin, joka on nimetty suorittamaan valvontatehtäviä;

iii) yksilöidään yksi tai useampi elin, joka on nimetty vastaamaan tarkastusten suorittamisesta;

iv) säädetään yhteisen sihteeristön perustamista koskeva menettely;

v) esitetään tiivistetty kuvaus hallinto- ja valvontajärjestelmistä;

vi) esitetään jaottelu rahoitusvastuista osallistuvien jäsenvaltioiden välillä hallintoviranomaisen tai komission mahdollisesti tekemien rahoitusoikaisujen varalta;

b) elin, jolle komissio suorittaa maksut;

c) toimenpiteet, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5 artiklassa tarkoitetut kumppanit osallistuvat yhteistyöohjelman valmisteluun, sekä näiden kumppanien asema yhteistyöohjelman valmistelussa ja täytäntöönpanossa, mukaan lukien niiden osallistuminen seurantakomiteaan.

5.  Yhteistyöohjelmassa on vahvistettava myös seuraavat seikat, ottaen huomioon kumppanuussopimusten sisältö ja jäsenvaltioiden institutionaaliset ja oikeudelliset puitteet:

a) mekanismit, joilla varmistetaan tehokas koordinointi EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston, maaseuturahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston sekä muiden unionin ja kansallisten rahoitusvälineiden, mukaan lukien koordinointi ja mahdollinen yhdistäminen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 ( 1 ) mukaisen Verkkojen Eurooppa -välineen kanssa, samoin kuin Euroopan investointipankin (EIP), ENI:n, EKR:n ja IPA II:n kanssa, ottaen huomioon asetuksen (EU) N:o 1303/2013 liitteen I säännökset, kun jäsenvaltiot ja kolmannet maat tai alueet osallistuvat yhteistyöohjelmiin, joihin sisältyy EAKR:n syrjäisimpien alueiden määrärahojen käyttö sekä EKR:n rahoitusta, ja asianmukaisen tason koordinointimekanismit, joilla helpotetaan näiden määrärahojen ja varojen käytön tehokasta koordinointia;

b) yhteenveto tuensaajille aiheutuvan hallinnollisen taakan arvioinnista ja tarvittaessa hallinnollisen taakan keventämiseksi suunnitellut toimet ja näiden toimien alustava aikataulu.

6.  Edellä 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa, 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan i–vii alakohdassa, 3 kohdassa ja 5 kohdan a alakohdassa vaaditut tiedot on mukautettava 2 artiklan 3 kohdan b, c ja d alakohdan mukaisiin yhteistyöohjelmien erityispiirteisiin. Edellä 2 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdan sekä 5 kohdan b alakohdan nojalla vaadittuja tietoja ei sisällytetä tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdan c ja d alakohdan mukaisiin yhteistyöohjelmiin.

7.  Kuhunkin yhteistyöohjelmaan on, tarvittaessa ja riippuen asian merkityksellisyyttä ohjelmien sisällön ja tavoitteiden kannalta koskevasta jäsenvaltion asianmukaisesta arviosta, sisällyttävä kuvaus

a) erityistoimista, joilla toimien valinnassa otetaan huomioon ympäristönsuojelun vaatimukset, resurssitehokkuus, ilmastonmuutoksen lieventäminen ja siihen sopeutuminen, selviytymis- ja palautumiskyky katastrofitilanteissa sekä riskien ehkäiseminen ja riskinhallinta;

b) erityistoimista, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja ehkäistään sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää yhteistyöohjelman valmistelussa, suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä erityisesti rahoituksen saannissa ottaen huomioon tällaisten syrjinnän vaarassa olevien kohderyhmien tarpeet ja etenkin vaatimukset, joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuudet;

c) yhteistyöohjelman vaikutuksesta miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseen sekä tarvittaessa järjestelyt sukupuolinäkökohtien integroimiseksi ohjelman ja toimien tasolla.

Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohtaa ei sovelleta 2 artiklan 3 kohdan b, c ja d alakohdan mukaisiin yhteistyöohjelmiin.

8.  Edellä olevan 2 artiklan 3 kohdan c ja d alakohdan mukaisissa yhteistyöohjelmissa on määriteltävä tuensaaja tai tuensaajat, ja niissä voidaan määritellä tuen myöntämismenettely.

9.  Ennen yhteistyöohjelman toimittamista komissiolle on siihen osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden tai alueiden, jos ne ovat hyväksyneet kutsun osallistua yhteistyöohjelmaan, vahvistettava kirjallisesti hyväksyvänsä yhteistyöohjelman sisällön. Hyväksyntä sisältää myös kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden tai alueiden sitoumuksen tarvittavan osarahoituksen järjestämiseen yhteistyöohjelman toteuttamiseksi ja soveltuvin osin sitoumuksen kolmansia maita tai alueita koskevaan rahoitusosuuteen.

Kun kyseessä ovat yhteistyöohjelmat, joihin osallistuu syrjäisimpiä alueita ja kolmansia maita tai alueita, ensimmäisestä alakohdassa säädetystä poiketen asianomaisten jäsenvaltioiden on kuultava kyseessä olevia kolmansia maita tai alueita ennen yhteistyöohjelmien toimittamista komissiolle. Tässä tapauksessa yhteistyöohjelmien sisältöä ja kolmansien maiden tai alueiden mahdollista rahoitusosuutta koskevat hyväksynnät voidaan esittää kolmansien maiden tai alueiden kanssa järjestettyjen neuvottelukokousten tai alueellisten yhteistyöjärjestöjen kokousten virallisesti hyväksytyissä pöytäkirjoissa.

10.  Osallistuvien jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden tai alueiden, jos ne ovat hyväksyneet kutsun osallistua yhteistyöohjelmaan, on laadittava yhteistyöohjelman luonnos komission hyväksymän mallin mukaisesti.

11.  Komissio hyväksyy 10 kohdassa tarkoitetun mallin täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 150 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

12.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä päätöksen, jolla hyväksytään kaikki tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvat seikat, sen tulevat muutokset mukaan lukien, lukuun ottamatta tämän artiklan 2 kohdan b alakohdan vii alakohdan, 2 kohdan c alakohdan v alakohdan, 2 kohdan e alakohdan, 4 kohdan a alakohdan i alakohdan ja c alakohdan sekä tämän artiklan 5 ja 7 kohdan soveltamisalaan kuuluvia seikkoja, jotka kuuluvat edelleen osallistuvien jäsenvaltioiden vastuulle.

13.  Hallintoviranomaisen on annettava komissiolle tiedoksi mahdolliset päätökset, joilla muutetaan yhteistyöohjelman sellaisia osia, jotka eivät kuulu 12 kohdassa tarkoitetun päätöksen soveltamisalaan, kuukauden kuluessa päivästä, jona muuttamista koskeva päätös on hyväksytty. Muuttamista koskevassa päätöksessä on ilmoitettava sen voimaantulopäivä, joka ei saa olla aikaisempi kuin sen antamispäivä.

9 artikla

Yhteinen toimintasuunnitelma

Jos tuensaajana oleva EAYY panee täytäntöön asetuksen (EU) N:o 1303/2013 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisen toimintasuunnitelman, yhteistyöohjelman yhteisen sihteeristön henkilöstöstä ja EAYY:n yleiskokouksesta voi tulla asetuksen (EU) N:o 1303/2013 108 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ohjauskomitean jäseniä. EAYY:n yleiskokouksen jäsenet eivät saa muodostaa kyseisen ohjauskomitean enemmistöä.

10 artikla

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Rajat ylittävissä yhteistyöohjelmissa voidaan toteuttaa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 32 artiklassa tarkoitettua yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä edellyttäen, että paikallisessa kehittämisryhmässä on edustajia vähintään kahdesta maasta, joista toinen on jäsenvaltio.

11 artikla

Yhdennetyt alueelliset investoinnit

Yhteistyöohjelmien osalta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun yhdennetyn alueellisen investoinnin hallinnon ja täytäntöönpanon toteuttavan välittävän toimielimen on oltava joko jonkin osallistuvan maan lainsäädännön mukaisesti perustettu oikeudellinen elin edellyttäen, että sen perustavat vähintään kahden osallistuvan maan viranomaiset tai elimet, taikka jokin EAYY.

12 artikla

Toimien valinta

1.  Yhteistyöohjelmien toimet valitsee asetuksen (EU) N:o 1303/2013 47 artiklassa tarkoitettu seurantakomitea. Seurantakomitea voi perustaa ohjauskomitean, joka toimii toimien valinnassa sen valvomana.

2.  Rajat ylittävään ja valtioiden väliseen yhteistyöhön valituissa toimissa on oltava tuensaajia vähintään kahdesta osallistuvasta maasta, joista vähintään yhden on oltava jäsenvaltio. Toimi voidaan toteuttaa vain yhdessä maassa edellyttäen, että sen osalta on yksilöity rajat ylittäviä tai valtioiden välisiä vaikutuksia ja hyötyjä.

Edellä 2 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetun alueiden välisen yhteistyön toimissa tuensaajia on oltava vähintään kolmesta maasta, joista vähintään kaksi on jäsenvaltioita.

Ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä edellytyksiä ei sovelleta Pohjois-Irlannin ja Irlannin raja-alueiden kreivikuntien välisen, rauhaa ja sovintoa edistävän 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun rajat ylittävän PEACE -ohjelman mukaisiin toimiin.

3.  Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, EAYY tai muu jonkin osallistuvan maan lainsäädännön mukaisesti perustettu oikeussubjekti voi olla jonkin toimen ainoa tuensaaja edellyttäen, että sen perustavat rajat ylittävän ja valtioiden välisen yhteistyön osalta vähintään kahden osallistuvan maan viranomaiset tai elimet ja alueiden välisen yhteistyön osalta vähintään kolmen osallistuvan maan viranomaiset tai elimet.

Oikeussubjekti, joka panee täytäntöön tapauksen mukaan joko rahoitusvälineen tai rahasto-osuusrahaston, voi olla jonkin toimen ainoa tuensaaja ilman, että siihen sovelletaan ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä sen kokoonpanoa koskevia vaatimuksia.

4.  Tuensaajien on toimittava yhteistyössä toimien kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi niiden on toimittava yhteistyössä henkilöstön palkkaamisessa toimiin ja/tai niiden rahoittamisessa.

Syrjäisimpien alueiden ja kolmansien maiden tai niiden alueiden välisissä ohjelmissa tuensaajien on toimittava yhteistyössä ainoastaan kahdella ensimmäisessä alakohdassa mainitulla alalla.

5.  Hallintoviranomaisen on toimitettava kunkin toimen osalta sen johtavalle tai ainoalle tuensaajalle asiakirja, jossa määritetään toimelle asetetut tukiedellytykset mukaan lukien erityisvaatimukset, jotka koskevat osana toimea toimitettavia tuotteita tai suoritettavia palveluja, rahoitussuunnitelmaa ja toteuttamiselle asetettua aikarajaa.

13 artikla

Tuensaajat

1.  Jos yhteistyöohjelman jossakin toimessa on kaksi tai useampia tuensaajia, tuensaajien nimettävä joukostaan yksi johtava tuensaaja.

2.  Johtava tuensaaja:

a) vahvistaa muiden tuensaajien kanssa järjestelyt sopimuksessa, joka sisältää muun muassa toimeen kohdennettujen varojen moitteettoman varainhoidon takaavat määräykset, mukaan lukien järjestelyt aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperimiseksi;

b) vastaa koko toimen täytäntöönpanon varmistamisesta;

c) varmistaa, että kaikkien tuensaajien esittämät menot ovat aiheutuneet toimen täytäntöönpanosta ja että menot vastaavat toimia, joista on sovittu kaikkien osallistuvien tuensaajien kesken, ja ovat hallintoviranomaisen 12 artiklan 5 kohdan nojalla toimittaman asiakirjan mukaisia;

d) varmistaa, että yksi tai useampi valvoja on tarkastanut muiden tuensaajien esittämät menot silloin, jos hallintoviranomainen ei suorita tarkastusta 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3.  Jollei 2 kohdan a alakohdan mukaisesti säädetyissä järjestelyissä toisin määrätä, johtavan tuensaajan on varmistettava, että muut tuensaajat saavat rahastojen rahoitusosuuden kokonaisuudessaan mahdollisimman pian ja täysimääräisenä. Siitä ei saa vähentää tai pidättää mitään määriä eikä siitä saa periä mitään erityismaksuja tai muita vaikutukseltaan vastaavia maksuja, jotka vähentäisivät muille tuensaajille maksettavia määriä.

4.  Johtavan tuensaajan on sijaittava yhteistyöohjelmaan osallistuvassa jäsenvaltiossa. Yhteistyöohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja kolmannet maat tai alueet voivat kuitenkin sopia, että johtava tuensaaja sijaitsee jossain kyseiseen yhteistyöohjelmaan osallistuvassa kolmannessa maassa tai alueella, edellyttäen että hallintoviranomainen on vakuuttunut siitä, että johtava tuensaaja voi suorittaa 2 ja 3 kohdassa määritellyt tehtävät ja että hallinnointia, tarkastuksia ja tilintarkastuksia koskevia vaatimuksia noudatetaan.

5.  Ainoan tuensaajan on oltava rekisteröity yhteistyöohjelmaan osallistuvassa jäsenvaltiossa. Se voi kuitenkin olla rekisteröity jäsenvaltiossa, joka ei osallistu ohjelmaan, edellyttäen, että 12 artiklan 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia noudatetaan.



IV

LUKU

Seuranta ja arviointi

14 artikla

Täytäntöönpanokertomukset

1.  Hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 1 kohdan mukaisesti vuotuinen täytäntöönpanokertomus viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2016 ja tämän jälkeen vuosittain viimeistään samana päivänä vuoden 2023 loppuun asti. Vuonna 2016 toimitettavan täytäntöönpanokertomuksen on katettava varainhoitovuodet 2014 ja 2015 sekä menojen tukikelpoisuuden alkamispäivän ja 31 päivän joulukuuta 2013 välinen aika.

2.  Komissiolle vuosina 2017 ja 2019 toimitettavien täytäntöönpanokertomusten osalta 1 kohdassa tarkoitettu määräpäivä on 30 päivä kesäkuuta.

3.  Vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa on esitettävä tietoja seuraavista osa-alueista:

a) yhteistyöohjelman täytäntöönpano asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b) tarvittaessa suurhankkeiden ja yhteisten toimintasuunnitelmien valmistelun ja toteuttamisen edistyminen.

4.  Vuosina 2017 ja 2019 toimitettavissa vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa on esitettävä ja arvioitava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 4 ja 5 kohdassa vaaditut, tämän artiklan 2 kohdassa säädetyt tiedot sekä seuraavat tiedot:

a) arviointisuunnitelman sekä arviointituloksiin perustuvien jatkotoimien toteuttamisessa saavutettu edistyminen;

b) tulokset tiedotus- ja julkisuustoimenpiteistä, jotka on toteutettu osana viestintästrategiaa;

c) kumppaneiden osallistuminen yhteistyöohjelman täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.

Vuosina 2017 ja 2019 toimitettavissa vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa voidaan esittää tietoja seuraavista seikoista ja arvioida seuraavia seikkoja, jollei kunkin yhteistyöohjelman sisällöstä ja tavoitteista muuta johdu:

a) edistyminen, joka on saavutettu aluekehitykseen yhdennetyn lähestymistavan soveltamisessa, mukaan lukien kaupunkialueiden kestävä kehitys ja yhteistyöohjelman puitteissa toteutettu yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen;

b) edistyminen sellaisten toimien täytäntöönpanossa, joilla parannetaan viranomaisten ja tuensaajien valmiuksia hallinnoida ja käyttää EAKR:ää;

c) tarvittaessa toimien vaikutus makroalue- ja merialuestrategioihin;

d) toteutetut erityistoimet, joilla edistetään miesten ja naisten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä, erityisesti vammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuuksia, sekä toteutetut järjestelyt, joilla varmistetaan sukupuolinäkökohtien huomioon ottaminen yhteistyöohjelmassa ja sen mukaisissa toimissa;

e) toteutetut kestävää kehitystä tukevat toimet;

f) sosiaalisen innovoinnin alaan kuuluvien toimien täytäntöönpanossa saavutettu edistyminen.

5.  Vuotuiset ja lopulliset täytäntöönpanokertomukset on laadittava komission täytäntöönpanosäädöksillä vahvistamien mallien mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 150 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

15 artikla

Vuotuinen arviointi

Vuotuinen arviointikokous järjestetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 51 artiklan mukaisesti.

Jos vuotuista arviointikokousta ei järjestetä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 51 artiklan 3 kohdan mukaisesti, vuotuinen arviointi voidaan suorittaa kirjallisesti.

16 artikla

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen indikaattorit

1.  Tämän asetuksen liitteessä määriteltyjä yhteisiä tuotosindikaattoreita, ohjelmakohtaisia tulosindikaattoreita ja tarvittaessa ohjelmakohtaisia tuotosindikaattoreita käytetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 27 artiklan 4 kohdan ja tämän asetuksen 8 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan ii ja iv alakohdan sekä c alakohdan ii ja iv alakohdan mukaisesti.

▼C1

2.  Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tuotosindikaattorien lähtötasona käytetään nollaa. Näiden indikaattorien kumulatiiviset määrälliset tavoitearvot asetetaan vuodelle 2023.

3.  Investointiprioriteetteihin liittyvien ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien lähtötasot määräytyvät uusimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja tavoitteet asetetaan vuodelle 2023. Tavoitteet voidaan ilmaista määrällisesti tai laadullisesti.

▼B

4.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti liitteessä esitetyn yhteisten tuotosindikaattorien luettelon muuttamiseksi sen mukauttamiseksi perustelluissa tapauksissa niin, että voidaan varmistaa ohjelman täytäntöönpanon edistymisen tehokas arviointi.

17 artikla

Tekninen tuki

EAKR:stä teknistä tukea varten osoitettavan tuen määrä voi olla enintään kuusi prosenttia yhteistyöohjelman kokonaistuen määrästä. Sellaisten ohjelmien osalta, joissa kokonaistuen määrä on enintään 50 000 000 euroa, EAKR:stä teknistä tukea varten myönnettävän tuen määrä on enintään seitsemän prosenttia kokonaistuen määrästä, mutta sen on kuitenkin oltava vähintään 1 500 000 euroa ja enintään 3 000 000 euroa.



V

LUKU

Tukikelpoisuus

18 artikla

Menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt

1.  Siirretään komissio valta antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa annetaan yhteistyöohjelmiin liittyvien menojen tukikelpoisuutta koskevat erityissäännöt henkilöstökustannusten, toimisto- ja hallintomenojen, matka- ja majoituskustannusten, ulkopuolisten asiantuntija- ja palvelukustannusten sekä laitemenojen osalta. Komissio antaa 29 artiklan mukaisesti annetut delegoidut säännökset yhtäaikaisesti tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 22 päivänä huhtikuuta 2014.

2.  Seurantakomiteaan osallistuvat jäsenvaltiot vahvistavat koko yhteistyöohjelmaa koskevat täydentävät menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 65–71 artiklassa, asetuksessa (EU) N:o 1301/2013, tässä asetuksessa tai tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä vahvistettujen taikka niiden perusteella annettujen tukikelpoisuussääntöjen soveltamista.

3.  Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 65–71 artiklassa, asetuksessa (EU) N:o 1301/2013, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä tai osallistuvien jäsenvaltioiden tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti yhdessä vahvistamissa säännöissä vahvistettujen tai niiden perusteella annettujen tukikelpoisuussääntöjen ulkopuolelle jääviin seikkoihin sovelletaan sen jäsenvaltion kansallisia sääntöjä, jossa meno aiheutuu.

19 artikla

Henkilöstökustannukset

Toimen henkilöstökustannukset voidaan laskea kiinteänä osuutena, joka voi olla enintään 20 prosenttia asianomaisen toimen välittömistä kustannuksista, toimen henkilöstökustannuksia lukuun ottamatta.

20 artikla

Yhteistyöohjelmien toimien sijaintiin perustuva tukikelpoisuus

1.  Sellaisten yhteistyöohjelmiin liittyvien toimien, joihin sovelletaan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia, on sijaittava unionin alueeseen kuuluvassa ohjelma-alueen osassa, jäljempänä 'ohjelma-alueen unionissa sijaitseva osa'.

2.  Hallintoviranomainen voi hyväksyä, että koko toimi tai sen osa toteutetaan ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan ulkopuolella edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) toimesta on hyötyä ohjelma-alueelle;

b) yhteistyöohjelman perusteella ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan ulkopuolella sijaitseviin toimiin osoitettu kokonaismäärä on enintään 20 prosenttia EAKR:n ohjelmatasolla myöntämästä tuesta tai enintään 30 prosenttia sellaisissa yhteistyöohjelmissa, joissa ohjelma-alueen unionissa sijaitseva osa muodostuu syrjäisimmistä alueista;

c) yhteistyöohjelman viranomaiset vastaavat toimen hallinnointiin, valvontaan ja tarkastukseen liittyvistä hallinto- ja tarkastusviranomaisten velvollisuuksista, tai ne tekevät sopimuksia sen jäsenvaltion, kolmannen maan tai alueen viranomaisten kanssa, jossa toimi toteutetaan.

3.  Teknistä tukea, edistämistoimintaa ja valmiuksien kehittämistä koskevissa toimissa menoja voi aiheutua ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan ulkopuolella edellyttäen, että 2 kohdan a ja c alakohdassa säädetyt ehdot täyttyvät.



VI

LUKU

Hallinnointi, valvonta ja nimeäminen

21 artikla

Viranomaisten nimeäminen

1.  Yhteistyöohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden on nimettävä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 123 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi yksi hallintoviranomainen, kyseisen asetuksen 123 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi yksi todentamisviranomainen ja kyseisen asetuksen 123 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi yksi tarkastusviranomainen. Hallintoviranomaisen ja tarkastusviranomaisen on sijaittava samassa jäsenvaltiossa.

Yhteistyöohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot voivat nimetä hallintoviranomaisen suorittamaan myös todentamisviranomaisen tehtävät. Tällaisella nimeämisellä ei ole vaikutusta yhteistyöohjelmassa määrättyyn rahoitusoikaisujen soveltamiseen liittyvään rahoitusvastuiden jaotteluun osallistuvien jäsenvaltioiden kesken.

2.  Komissio suorittaa maksut todentamisviranomaiselle, joka suorittaa pääsääntöisesti maksut johtavalle tuensaajalle asetuksen (EU) N:o 1303/2013 132 artiklan mukaisesti.

3.  Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 124 artiklassa säädetty menettely, jota noudatetaan hallintoviranomaisen, ja tapauksen mukaan todentamisviranomaisen, nimeämisessä, on toteutettava siinä jäsenvaltiossa, jossa viranomainen sijaitsee.

22 artikla

Eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä

Yhteistyöohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot voivat hyödyntää jotain eurooppalaista alueellisen yhteistyön yhtymää (EAYY) ja antaa sille vastuun kyseisen yhteistyöohjelman tai sen osan hallinnoinnista, erityisesti siirtämällä sille hallintoviranomaisen tehtävät.

23 artikla

Hallintoviranomaisen tehtävät

1.  Yhteistyöohjelman hallintoviranomaisen on suoritettava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 125 artiklassa säädetyt tehtävät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan soveltamista.

2.  Hallintoviranomaisen on yhteistyöohjelmaan osallistuvia jäsenvaltioita ja yhteistyöhön mahdollisesti osallistuvia kolmansia maita kuultuaan perustettava yhteinen sihteeristö.

Yhteinen sihteeristö avustaa hallintoviranomaista ja seurantakomiteaa näiden suorittaessa tehtäviään. Se toimittaa potentiaalisille tuensaajille myös tietoa yhteistyöohjelmiin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista ja avustaa tuensaajia toimien toteuttamisessa.

3.  Jos jokin EAYY on nimetty hallintoviranomaiseksi, se suorittaa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 125 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tarkastukset tai vastaa niiden suorittamisesta ainakin niissä jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa tai alueilla, joiden edustajia on mukana kyseisessä EAYY:ssä.

4.  Jos hallintoviranomainen ei suorita asetuksen (EU) N:o 1303/2013 125 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tarkastuksia koko ohjelma-alueella tai jos hallintoviranomainen ei suorita tarkastuksia niissä jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa tai alueilla, joiden edustajia on mukana EAYY:ssä 3 kohdan mukaisesti, tai niitä ei suoriteta sen vastuulla, kunkin jäsenvaltion tai kunkin kolmannen maan tai alueen, jos se on hyväksynyt kutsun osallistua yhteistyöohjelmaan, on nimettävä elin tai henkilö, jäljempänä 'valvoja', joka vastaa tällaisten tarkastusten tekemisestä alueellaan olevien tuensaajien osalta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuina valvojina voivat olla samat elimet kuin ne, jotka vastaavat tällaisten tarkastusten tekemisestä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen kuuluvissa toimenpideohjelmissa tai, kolmansien maiden osalta, samat elimet kuin ne, jotka vastaavat unionin ulkoisiin välineisiin liittyvien verrattavissa olevien tarkastusten tekemisestä.

Hallintoviranomaisen on varmistuttava siitä, että nimetty valvoja on tarkastanut kunkin tiettyyn toimeen osallistuvan tuensaajan menot.

Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että tuensaajan menot voidaan tarkastaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen tuensaaja on toimittanut asiakirjat.

Kukin jäsenvaltio tai kukin kolmas maa, jos se on hyväksynyt kutsun osallistua yhteistyöohjelmaan, vastaa omalla alueellaan tehdyistä tarkastuksista.

5.  Jos osarahoitettujen tuotteiden tai palvelujen toimitus on mahdollista tarkastaa ainoastaan koko toimen osalta, tarkastuksen suorittaa sen jäsenvaltion hallintoviranomainen tai valvoja, jossa johtava tuensaaja sijaitsee.

24 artikla

Todentamisviranomaisen tehtävät

Yhteistyöohjelman todentamisviranomaisen on suoritettava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 126 artiklassa säädetyt tehtävät.

25 artikla

Tarkastusviranomaisen tehtävät

1.  Yhteistyöohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja kolmannet maat voivat antaa tarkastusviranomaiselle luvan suorittaa suoraan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 127 artiklassa säädetyt tehtävät koko yhteistyöohjelmaan kuuluvalla alueella. Niiden on määriteltävä, milloin tarkastusviranomaisen mukana on oltava jäsenvaltion tai kolmannen maan tarkastaja.

2.  Jos tarkastusviranomaisella ei ole 1 kohdassa tarkoitettua lupaa, sitä avustaa kunkin yhteistyöohjelmaan osallistuvan ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 127 artiklassa säädetyistä tehtävistä vastaavan jäsenvaltion tai kolmannen maan edustajista koostuva tarkastajaryhmä. Kukin jäsenvaltio tai kukin kolmas maa, jos se on hyväksynyt kutsun osallistua yhteistyöohjelmaan, vastaa omalla alueellaan tehdyistä tarkastuksista.

Kunkin yhteistyöohjelmaan osallistuvan jäsenvaltion tai kolmannen maan kunkin edustajan vastuulla on toimittaa tosiasialliset tiedot menoista, jotka ovat aiheutuneet sen alueella ja jotka tarkastusviranomainen tarvitsee arviointinsa suorittamiseen.

Tarkastajaryhmä on perustettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös yhteistyöohjelman hyväksymisestä on tehty. Ryhmä laatii työjärjestyksensä ja sen puheenjohtajana toimii yhteistyöohjelman tarkastusviranomainen.

3.  Tarkastajien on oltava toiminnallisesti riippumattomia valvojista, jotka suorittavat 23 artiklan mukaiset tarkastukset.



VII

LUKU

Kolmansien maiden osallistuminen valtioiden välisiin ja alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin

26 artikla

Kolmansien maiden osallistumisen täytäntöönpanon edellytykset

Sovellettavat ohjelman rahoitushallinnon sekä ohjelmatyön, seurannan, arvioinnin ja valvonnan täytäntöönpanon edellytykset, jotka koskevat kolmansien maiden osallistumista IPA II:n ja ENI:n mukaisen rahoitusosuuden avulla valtioiden välisiin ja alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin, vahvistetaan asianomaisessa yhteistyöohjelmassa ja tarvittaessa myös komission, kunkin asianomaisen kolmannen maan hallituksen ja kyseisen yhteistyöohjelman hallintoviranomaisen tehtävistä vastaavan jäsenvaltion välisessä rahoitussopimuksessa. Ohjelman täytäntöönpanon edellytysten on oltava yhteensopivat unionin koheesiopolitiikan sääntöjen kanssa.



VIII

LUKU

Varainhoito

27 artikla

Talousarviositoumukset, maksut ja takaisin perintä

1.  Yhteistyöohjelmille myönnetty EAKR-tuki maksetaan yhdelle tilille, johon ei sisälly kansallisia alatilejä.

2.  Hallintoviranomaisen on varmistettava, että kaikki sääntöjenvastaisesti maksetut määrät peritään takaisin johtavalta tai ainoalta tuensaajalta. Tuensaajien on maksettava takaisin johtavalle tuensaajalle kaikki aiheettomasti maksetut määrät.

3.  Jos johtava tuensaaja ei onnistu saamaan takaisinmaksuja muilta tuensaajilta tai jos hallintoviranomainen ei onnistu saamaan takaisinmaksuja johtavalta tuensaajalta tai ainoalta tuensaajalta, sen jäsenvaltion tai kolmannen maan, jonka alueella kyseinen tuensaaja sijaitsee tai, jos on kyse EAYY:sta, jonka alueella tuensaaja on rekisteröity, on korvattava hallintoviranomaiselle kaikki kyseiselle tuensaajalle aiheettomasti maksetut määrät. Hallintoviranomainen vastaa asianomaisten määrien maksamisesta takaisin unionin yleiseen talousarvioon yhteistyöohjelmassa sovitun osallistuvien jäsenvaltioiden vastuunjaon mukaisesti.

28 artikla

Euron käyttö

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 133 artiklassa säädetään, tuensaajat muuntavat muussa valuutassa kuin eurossa aiheutuneen menon määrän euroiksi käyttäen komission kuukausittaista kirjanpitokurssia joko siltä kuukaudelta, jonka aikana

a) meno on aiheutunut; tai

b) jonka aikana meno on toimitettu tämän asetuksen 23 artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen tai valvojan tarkastettavaksi; tai

c) jonka aikana menot on ilmoitettu johtavalle tuensaajalle.

Valittu menetelmä vahvistetaan yhteistyöohjelmassa ja sitä sovelletaan kaikkiin tuensaajiin.

Muuntamisen tarkastaa sen jäsenvaltion tai kolmannen maan hallintoviranomainen tai valvoja, jossa tuensaaja sijaitsee.



IX

LUKU

Loppusäännökset

29 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 21 päivästä joulukuuta 2013 alkaen 31 päivään joulukuuta 2020 saakka 16 artiklan 4 kohdassa ja 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 16 artiklan 4 kohdassa ja 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Edellä olevan 16 artiklan 4 kohdan ja 18 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

30 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämä asetus ei vaikuta sellaisen tuen jatkamiseen tai muuttamiseen, mukaan lukien sen peruuttaminen kokonaan tai osittain, jonka komissio on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 1080/2006 tai muun 31 päivänä joulukuuta 2013 kyseiseen tukeen sovellettavan lainsäädännön nojalla. Mainittua asetusta tai muuta tällaista sovellettavaa lainsäädäntöä sovelletaan näin ollen edelleen 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeen kyseiseen tukeen tai hankkeisiin niiden sulkemiseen saakka. Tätä kohtaa sovellettaessa tuki kattaa toimintaohjelmat ja suurhankkeet.

2.  Ennen 1 päivää tammikuuta 2014 asetuksen (EY) N:o 1080/2006 mukaisesti esitetyt tai hyväksytyt tukihakemukset pysyvät voimassa.

31 artikla

Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 178 artiklan mukaisesti.

32 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 4, 27 ja 28 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.




LIITE



EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITTEEN YHTEISET TUOTOSINDIKAATTORIT

 

YKSIKKÖ

NIMI

Tuotannolliset investoinnit

 

yritykset

Tukea saavien yritysten määrä

 

yritykset

Avustuksia saavien yritysten määrä

 

yritykset

Muuta rahoitustukea kuin avustuksia saavien yritysten määrä

 

yritykset

Muuta tukea kuin rahoitustukea saavien yritysten määrä

 

yritykset

Uusien tukea saavien yritysten määrä

 

yritykset

Rajat ylittäviin, valtioiden välisiin tai alueiden välisiin tutkimushankkeisiin osallistuvien yritysten määrä

 

organisaatiot

Rajat ylittäviin, valtioiden välisiin tai alueiden välisiin tutkimushankkeisiin osallistuvien tutkimuslaitosten määrä

 

euro

Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (avustukset)

 

euro

Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (muut kuin avustukset)

 

kokoaikavastaava

Työpaikkojen lisäys tuetuissa yrityksissä

Kestävä matkailu

vierailut/vuosi

Odotettu lisäys tuettuihin kulttuuri- ja luonnonperintökohteisiin ja muihin kohteisiin tehtävien vierailujen määrässä

Tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuuri

kotitaloudet

Lisäys niiden kotitalouksien määrässä, joiden saatavilla on siirtonopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s laajakaistaliittymä

Liikenne

Rautatiet

kilometri

Uusien rautatielinjojen kokonaispituus

 

 

josta: TEN-T-liikenneverkot

 

kilometri

Uusittujen tai parannettujen rautatielinjojen kokonaispituus

 

josta: TEN-T-liikenneverkot

Maantiet

kilometri

Uusien maanteiden kokonaispituus

 

 

josta: TEN-T-liikenneverkot

kilometri

Uusittujen tai parannettujen maanteiden kokonaispituus

 

josta: TEN-T-liikenneverkot

Kaupunkiliikenne

kilometri

Uusien tai parannettujen raitiotie- ja metrolinjojen kokonaispituus

Sisävesiliikenne

kilometri

Parannettujen tai uusien sisävesiliikenneväylien kokonaispituus

Ympäristö

Kiinteä jäte

tonnia/vuosi

Jätteiden kierrätyskapasiteetin lisäys

Vesihuolto

henkilömäärä

Parannetun vesihuollon piirissä olevan väestön lisäys

Jäteveden käsittely

asukasvastineluku

Parannetun jäteveden käsittelyn piirissä olevan väestön lisäys

Kriisinehkäisy ja -hallinta

henkilömäärä

Tulvantorjuntatoimenpiteistä hyötyvä väestö

 

henkilömäärä

Metsäpalojen torjunnasta hyötyvä väestö

Maaperän kunnostaminen

hehtaari

Kunnostetun maaperän kokonaispinta-ala

Luonto ja biologinen monimuotoisuus

hehtaari

Suojelutason parantamiseksi tuettujen luontotyyppien pinta-ala

Tutkimus ja innovointi

 

 

 

kokoaikavastaava

Uusien tutkijoiden määrä tuetuissa yksiköissä

 

kokoaikavastaava

Tutkimusinfrastruktuuriltaan parannetuissa laitoksissa työskentelevien tutkijoiden määrä

 

yritykset

Tutkimuslaitosten kanssa yhteistyötä tekevien yritysten määrä

 

euro

Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit innovointiin tai tutkimus- ja kehittämishankkeisiin

 

yritykset

Niiden yritysten määrä, jotka saavat tukea uusien tuotteiden kehittämiseksi markkinoille

 

yritykset

Niiden yritysten määrä, jotka saavat tukea uusien tuotteiden kehittämiseksi yrityksille

Energia ja ilmastonmuutos

 

 

Uusiutuva energia

megawattia

Uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetin lisäys

Energiatehokkuus

kotitaloudet

Niiden kotitalouksien määrä, joiden energiatehokkuusluokka on parantunut

 

kWh/vuosi

Julkisten rakennusten vuotuisen primäärienergian kulutuksen väheneminen

 

käyttäjät

Älykkäisiin verkkoihin liitettyjen uusien käyttäjien määrä

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

CO2-ekvivalenttitonni

Kasvihuonekaasupäästöjen arvioitu vuotuinen väheneminen

Sosiaalinen infrastruktuuri

Lastenhoito ja koulutus

henkilömäärä

Tuettujen lastenhoito- ja koulutusinfrastruktuurien kapasiteetti

Terveys

henkilömäärä

Parannettujen terveyspalvelujen piirissä oleva väestö

Kaupunkialueiden kehityksen erityisindikaattorit

 

henkilömäärä

Yhdennettyjen kaupunkikehitysstrategioiden vaikutusalueella asuva väestö

 

neliömetri

Kaupunkialueille luodut tai kunnostetut avoimet alueet

 

neliömetri

Kaupunkialueilla rakennetut tai kunnostetut julkiset tai kaupalliset rakennukset

 

asunnot

Kaupunkialueilla kunnostetut asunnot

Työmarkkinat ja koulutus (1)

 

henkilömäärä

Rajat ylittäviin liikkuvuushankkeisiin osallistuvien määrä

 

henkilömäärä

Yhteisiin paikallisiin työllisyysaloitteisiin ja yhteiseen koulutuksen osallistuvien määrä

 

henkilömäärä

Tasa-arvoa, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta edistäviin hankkeisiin osallistuvien määrä

 

henkilömäärä

Sellaisiin yhteisiin koulutusjärjestelmiin, joilla tuetaan nuorisotyöllisyyttä, koulutusmahdollisuuksia sekä korkea-asteen ja ammatillista koulutusta yli rajojen, osallistuvien määrä

(1)   Tarvittaessa osallistujia koskevat tiedot eritellään heidän työmarkkina-asemansa mukaan, eli ilmoitetaan, onko kyseessä "työntekijä", "työtön", "pitkäaikaistyötön", "työelämän ulkopuolella oleva henkilö" tai "työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleva henkilö".




Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen lausuma Euroopan aluekehitysrahastosta annetun asetuksen 6 artiklan, Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen 15 artiklan ja koheesiorahastosta annetun asetuksen 4 artiklan soveltamisesta

Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat merkille komission unionin lainsäätäjille antaman vakuutuksen siitä, että EAKR-asetuksen, Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen ja koheesiorahastoasetuksen liitteeseen sisällytettävät yhteiset tuotosindikaattorit perustuvat pitkäaikaiseen valmisteluprosessiin, johon osallistui komission ja jäsenvaltioiden arvioinnista vastaavia asiantuntijoita, ja että niiden odotetaan periaatteessa pysyvän muuttumattomina.



( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivän joulukuuta 2013, verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

Top