This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013DC0453
COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS End-to-end e-procurement to modernise public administration
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Täysin sähköisten hankintojen käyttöönotto julkishallinnon nykyaikaistamiseksi
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Täysin sähköisten hankintojen käyttöönotto julkishallinnon nykyaikaistamiseksi
/* COM/2013/0453 final */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Täysin sähköisten hankintojen käyttöönotto julkishallinnon nykyaikaistamiseksi /* COM/2013/0453 final */
1. Johdanto Tässä tiedonannossa tarkastellaan vuonna 2012
annetussa tiedonannossa ”Sähköisiä hankintoja koskeva strategia”[1] esiteltyjen täysin
sähköistettyjen hankintojen[2]
(ilmoitusten sähköisestä julkaisemisesta aina sähköiseen maksamiseen)
käyttöönoton edistymistä EU:ssa. Lisäksi siinä määritetään toimet, jotka EU:n
ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava siirtyäkseen täysin sähköistettyihin
hankintoihin. Julkisten hankintojen hallinnointi on
poliittisesti ensisijaisen tärkeä kysymys meneillään olevan julkisen talouden
vakauttamisprosessin aikana. Tavaroista, rakennusurakoista ja palveluista
aiheutuvien julkisten menojen osuus suhteessa EU:n BKT:hen on 19 prosenttia[3], minkä vuoksi niiden
hallinnoinnin tehostamisella voitaisiin tehostaa tuntuvasti julkisten
menojen käyttöä. Meneillään oleva kriisi tarjoaa jäsenvaltioille
tilaisuuden sitoutua tiukemmin rakenteellisten muutosten tekemiseen
hallintoonsa pienentääkseen julkisten menojen osuutta suhteessa BKT:hensa
samalla, kun tätä kautta säästetyt resurssit investoidaan kasvua edistäviin
politiikkoihin. Maailmanpankin arvion mukaan sähköisillä hankinnoilla
voidaan saada aikaan 6–13,5 prosentin säästöt suhteessa julkisista hankinnoista
aiheutuviin kokonaismenoihin.[4] Tehokas julkinen hallinto on EU:n talouden
kilpailukyvyn keskeinen osatekijä. Julkishallinnon
nykyaikaistaminen yksilöitiin yhdeksi komission vuotuisten kasvuselvitysten
2012 ja 2013[5]
viidestä ensisijaisesta tehtävästä. Julkisten hankintojen uudistaminen,
julkishallinnon digitalisointi, hallinnollisen rasitteen vähentäminen ja
lisääntynyt avoimuus ovat kaikki kasvua edistäviä tekijöitä. Siirtyminen täysin sähköisiin hankintoihin voi
tuottaa mittavia säästöjä, helpottaa tiettyjen julkishallinnon alojen
rakenteiden uudistamista ja edistää kasvua avaamalla sisämarkkinat ja
vauhdittamalla innovaatiotoimintaa ja menettelyiden yksinkertaistamista. Se voi
myös helpottaa pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin keventämällä
hallinnollista rasitetta, lisäämällä liiketoimintamahdollisuuksien avoimuutta
ja alentamalla osallistumiskustannuksia. Täysin sähköisissä hankinnoissa ei ole kyse
tietotekniikkahankkeesta, jossa ainoastaan jäljiteltäisiin paperilla tapahtuvia
prosesseja. Ne tarjoavat tilaisuuden julkishallinnon organisointitavan
perusteelliseen uudistamiseen. Täysin sähköiset hankinnat ovat sen vuoksi
keskeinen tekijä edellä mainittujen ensisijaisten tehtävien hoitamisen kannalta
ja voivat edistää Eurooppa 2020 ‑strategiassa asetettujen kestävän kasvun
tavoitteiden saavuttamista. Sähköisistä hankinnoista[6] saatavien etujen
hyödyntämiseksi komissio ehdotti vuoden 2011 lopulla julkisia hankintoja
koskevan sääntelykehyksen nykyaikaistamisen[7]
yhteydessä sähköisten ilmoitusten[8],
hankinta-asiakirjojen sähköisen saatavuuden[9]
ja tarjousten sähköisen toimittamisen[10]
muuttamista pakollisiksi. Komissio on tehnyt myös ehdotuksen, jonka
tarkoituksena on toisen hankintamenettelyn vaiheen – laskutuksen –
digitalisointi. Tämän vuonna 2012 annetussa toisessa sisämarkkinoiden
toimenpidepaketissa esitellyn ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että
kaikki julkiset ostajat velvoitetaan siirtymään sähköisten laskujen
hyväksymiseen määräajassa, joka on mahdollisimman tiukasti kytköksissä
sähköisten hankintojen käyttöönotolle asetettuun määräaikaan. Näin voitaisiin
maksimoida EU:n talouden saamat edut ja antaa eurooppalaisille yrityksille ja
hankintaviranomaisille mahdollisuus hyödyntää täysimääräisesti digitaalisten
sisämarkkinoiden tarjoamat edut. Julkisia
hankintoja koskevan sääntelykehyksen nykyaikaistaminen ja sähköistä laskutusta
koskeva ehdotus kuuluvat tärkeimpiin julkisten hankintojen digitalisointia
vauhdittaviin tekijöihin. Yhtenäistä euromaksualuetta (SEPA) koskevalla
lainsäädännöllä säännellään jo suurta osaa sähköisistä maksuista, kun taas
tilausten tekeminen sähköisesti riippuu sähköisten luetteloiden toteutumisesta.
Luetteloita käsitellään julkisia hankintoja koskevassa
lainsäädäntöehdotuksessa. Viimeinen prosessi (sähköinen arkistointi) riippuu
sähköisestä laskutuksesta, minkä vuoksi jälkimmäistä prosessia on käsiteltävä
ensiksi. Vaikka lopullisena päämääränä on koko hankintakierroksen – sähköisistä
ilmoituksista aina sähköisiin maksuihin – suorittaminen sähköisesti, komissio
ei suunnittele tässä vaiheessa lainsäädäntöehdotusten tekemistä jäljellä
olevien prosessien digitalisoinnista. Komissio seuraa kuitenkin näiden alojen
kehitysnäkymiä ja voi päättää toteuttaa toimia katsoessaan sen hyödylliseksi
tai tarpeelliseksi. Jäsenvaltiot ovat
keskeisessä asemassa täysin sähköisten hankintojen käyttöönoton toteutumisessa,
sillä niiden on otettava käyttöön toteuttamiskelpoisia strategioita siirtymisen
sääntelemiseksi. Useimmat tähän mennessä käyttöön otetut strategiat eivät
sisällä operatiivisia kysymyksiä koskevia toimintasuunnitelmia. Niistä 22
jäsenvaltiosta, jotka ovat laatineet sähköisiä hankintoja koskevia
strategioita, vain kahdeksan on asettanut sähköisten hankintojen käyttöönottoon
liittyviä tavoitteita. 2. Täysin automatisoitu sähköinen
hankintamenettely julkishallinnon nykyaikaistamisvälineenä Jäsenvaltioiden olisi tartuttava tilaisuuteen
ottaa käyttöön täysin sähköiset hankinnat, jotta voitaisiin parantaa julkisten
hankintojen tekotapaa ja – mikä tärkeintä – nykyaikaistaa julkishallintonsa
toiminta perusteellisesti. Hyödyn maksimointi edellyttää strategista ja holistista
lähestymistapaa, jossa vahvistetaan tarkoituksenmukainen toimintalinja ja
lainsäädäntökehys sekä varmistetaan hallinnointi ja koordinointi. On
esimerkiksi tehtävä sellaisia poliittisia valintoja, joilla varmistetaan, että
yritykset voivat hyödyntää helposti hankintamahdollisuuksia. Tämä voitaisiin
toteuttaa julkaisemalla kaikki kansalliset hankintamahdollisuudet yhdellä
verkkosivustolla tai perustamalla useampia verkkosivustoja tietojenvaihtoa
varten. Täysin sähköiset hankinnat tarjoavat tilaisuuden
koko hankintamenettelyn uudistamiseen, mikä saattaa vaikuttaa siihen, kuinka
keskitetysti (tai hajautetusti) julkiset hankinnat tehdään jäsenvaltioissa.[11] Täysin sähköiset hankinnat voivat myös
tehostaa hallintoa yleisesti lyhentämällä toimitusketjun pituutta, keventämällä
hallinnollista rasitetta ja parantamalla tarkastettavuutta. Nämä seikat
puolestaan kaventavat korruption ja veropetosten mahdollisuutta, parantavat
tietoturvaa ja vähentävät riita-asioita.[12]
Lombardy Central Purchasing Body ‑yhteishankintaviranomainen arvioi
vuonna 2009, että sähköisten hankintojen käyttöönotolla voitiin lyhentää
hankintamenettelyiden kestoa 26 prosenttia ja riita-asioiden määrää
88 prosenttia. Lisäksi digitalisointi helpottaa valvontaa,
jota kohdistetaan julkisiin hankintoihin ja sitä kautta myös huomattavaan osaan
julkisista menoista. Portugalissa käytettävä julkisten hankintojen portaali
”Base”[13]
mahdollistaa julkisista hankinnoista aiheutuvien menojen ja julkisten
hankintojen määrän valvonnan sekä tilastojen laatimisen esimerkiksi hankintojen
tyypistä ja yritysten voittamista tarjouskilpailuista. Täysin sähköisillä hankinnoilla voi olla myös
heijastusvaikutuksia viranomaispalveluiden laajemman digitalisoinnin muodossa.
Näin voidaan tehostaa julkisia palveluita ja muuttaa niitä kansalais- ja
yritysystävällisemmiksi. Lisäksi näin voidaan vauhdittaa innovaatiotoimintaa ja
edistää Euroopan digitaalistrategian[14]
ja Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman 2011–2015[15] mukaisten tavoitteiden
saavuttamista. Sähköisen laskutuksen käyttöönotto voi edistää
muiden hankintasopimuksen tekemisen jälkeisten prosessien automatisointia
heijastusvaikutusten ansiosta (esim. tilausten tekeminen sähköisesti, sähköiset
maksut ja sähköinen arkistointi). Lisäksi sähköiset todistukset[16] voidaan kehittää keskitetyiksi
digitaalisiksi palveluiksi, joiden kautta toimitetaan kaikki julkisten
hankintojen edellyttämät todistukset. Hankintaviranomaiset eivät enää joutuisi
pyytämään asiakirjoja yrityksiltä, koska asiakirjat olisivat saatavilla verkossa.
Myös muut viranomaiset kuin hankintaviranomaiset voisivat käyttää sähköisiä
todistuksia, mikä yksinkertaistaisi ja keventäisi hallinnollista taakkaa.
Italiassa käytössä olevan järjestelmän arvioidaan tuottavan yrityksille
vuosittain jopa 1,2 miljardin euron säästöt.[17]
Ranskan yhteishankintaviranomaisen UGAP:n otettua käyttöön sähköiset
todistukset sen hallinnolliset kustannukset alenivat 35 prosenttia ja
hankintamenettelyn kesto lyheni kymmenellä päivällä. Monet maat ovat jo alkaneet tehdä täysin
sähköisiä hankintoja. Hyödyt ovat suuremmat, jos rinnakkaisten järjestelmien
(sähköinen ja paperilla tapahtuva) yhtäaikainen käyttö voidaan välttää. 3. Täysin automatisoitu sähköinen
hankintamenettely välineenä, jolla lisätään pk-yritysten osallistumsita
julkisiin hankintoihin Valtaosalla pk-yrityksistä on täysin
sähköisten hankintojen tekemisen edellyttämät laitteet, joten ne voivat
hyödyntää kyseistä hankintamenettelyä. Eurostatin luvut vuodelta 2013[18] osoittavat, että ilman
internetyhteyttä oli pk-yrityksistä vuonna 2012 vain 4,6 prosenttia. Sähköisellä laskutuksella voidaan muun muassa
alentaa kustannuksia ja yksinkertaistaa laskutusta. Sen avulla voidaan myös
rajoittaa virheiden määrää automatisoinnin ansiosta sekä yksinkertaistaa
tilintarkastuksia ja verotusta. Verotuksen yksinkertaistuminen keventää lisäksi
erityisesti pk-yritysten hallinnollista rasitetta. Monet tutkimukset osoittavat, että
pk-yritykset katsovat hyötyvänsä sähköisistä hankinnoista.[19]
Pk-yritysten mainitsemia myönteisiä seikkoja olivat nopeampi tiedonsaanti,
laajemmat tarjouskilpailumahdollisuudet ja menettelyiden yksinkertaistuminen. Kokemukset maissa, joissa sähköiset hankinnat
ovat yleinen käytäntö (esim. Portugali ja Irlanti), ovat yleisesti ottaen
myönteisiä. Etelä-Koreassa pk-yritysten osallistuminen julkiseen
hankintamenettelyyn lisääntyi vuosien 2003 (jolloin sähköiset hankinnat
otettiin käyttöön) ja 2010 välisenä aikana 20 prosenttia. Näistä ilmeisistä hyödyistä huolimatta EU:n,
jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla olisi toteutettava toimia, joilla
helpotetaan pk-yritysten mahdollisuutta osallistua täysin sähköisiin
hankintoihin (ks. 5 jakso). Jäsenvaltioiden olisi edistettävä muun muassa
edullisia ja helppokäyttöisiä sähköisiä laskutuspalveluita ja sähköisiä
hankintapalveluita potentiaalisten kustannusten ja ongelmien minimoimiseksi. 4. Täysin automatisoidun sähköisen
hankintamenettelyn käyttö on vielä vähäistä mutta kasvaa nopeasti 4.1. Tilanne sähköisen laskutuksen
alalla Sitä mukaa kun tietoisuus sähköisen
laskutuksen tuottamista hyödyistä lisääntyy, monet jäsenvaltiot ovat tehneet
aloitteita ottaakseen sen käyttöön. Julkisten hankintojen sähköinen laskutus on
tällä hetkellä jossain määrin pakollista Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa ja
muuttuu pakolliseksi Itävallassa (liittovaltion tasolla) ja Italiassa vuodesta
2014. Alankomaat on kehittänyt portaalin (Digipoort), jonka avulla sähköiset
laskut voidaan lähettää keskushallinnolle. Meneillään on lisäksi toimia
portaalin laajentamiseksi alueellisiin ja paikallisiin elimiin. Ranskassa ja Tšekissä
eri ministeriöt voivat halutessaan päättää edellyttää sähköisiä laskuja. Eräät
muut maat, kuten Espanja, Belgia, Irlanti ja Saksa, pyrkivät parhaillaan
laajentamaan sähköisen laskutuksen käyttöä julkisissa hankinnoissa. Sähköisen laskutuksen käyttö julkisissa
hankinnoissa on tästä huolimatta edelleen vähäistä EU:ssa. Eurostatilta
saatujen tietojen mukaan vain 12 prosenttia yrityksistä käyttää sähköisiä
laskutustapoja lähettäessään laskuja viranomaisille tai vastaanottaessaan
laskuja viranomaisilta. Erään toisen lähteen mukaan sähköisen laskutuksen osuus
Euroopassa on vain 4–15 prosenttia kaikesta laskutuksesta. Yritykset, jotka
lähettivät viranomaisille / vastaanottivat viranomaisilta sähköisiä laskuja
automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvassa standardimuodossa sekä
lähettivät viranomaisille / vastaanottivat viranomaisilta sähköisiä tietoja
vuonna 2011 [%] (lähde: Eurostat) Lisäksi maat, jotka edellyttävät sähköisen
laskutuksen käyttöä, ovat usein toimineet omien kansallisten sähköisen
laskutuksen standardiensa perusteella, jotka eivät yleensä ole yhteentoimivia.
Tämä on lisännyt sisämarkkinoiden pirstaleisuutta ja kasvattanut siten
sähköisen laskutuksen kustannuksia ja monimutkaisuutta valtioiden rajojen yli
tehtävissä julkisissa hankinnoissa. Kaikkien sidosryhmien ulottuvilla
mahdollisesti olevat mittavat säästöt jäävät toteutumatta. Vuonna 2010 annetussa komission tiedonannossa
”Sähköisen laskutuksen etujen hyödyntäminen Euroopassa”[20] asetetaan tavoitteeksi, että
”sähköisestä laskutuksesta tulee Euroopassa pääasiallinen laskutusmenetelmä
vuoteen 2020 mennessä” ja vahvistetaan suunnitelma sähköisen laskutuksen
yleistymiseksi. Komissio on nyt tehnyt ehdotuksen, jonka tarkoituksena on tehdä
sähköisestä laskutuksesta julkisten hankintojen standardilaskutustapa (ks. 5.1
jakso). 4.2. Tilanne sähköisten
hankintojen alalla Sähköiset ilmoitukset ja hankinta-asiakirjojen
sähköinen saatavuus ovat yleisesti saatavilla olevia toimintoja koko EU:ssa,
vaikka joissakin jäsenvaltioissa niitä ei käytetä kaikissa menettelyissä ja
hankinnoissa. Sähköiset ilmoitukset on jo muutettu pakollisiksi 22
jäsenvaltiossa hyvissä ajoin ennen asiaa koskevan EU:n lainsäädännön
voimaantuloa. Euroopan komission vuonna 2013 toteuttamassa tutkimuksessa[21] arvioitiin, että tarjousten sähköisen
toimittamisen osuus kaikista toimitetuista tarjouksista EU:ssa oli vuonna 2011
noin 10 prosenttia[22]
(lisäystä 13 prosenttia verrattuna vuoteen 2010). Liettuassa, Portugalissa, Ruotsissa ja
Yhdistyneessä kuningaskunnassa on tapahtunut huomattavaa edistymistä, sillä
tarjousten sähköisen toimittamisen osuus vuonna 2011 arvioitiin yli 30
prosentiksi. Tarjousten sähköisen toimittamisen osuus oli useimmissa maissa
kuitenkin alle 5 prosenttia, ja neljässä jäsenvaltiossa (Bulgaria, Kreikka,
Unkari ja Slovenia) ei ollut vuonna 2012 lainkaan mahdollisuutta julkisia
hankintoja koskevien tarjousten sähköiseen toimittamiseen. Useimmissa
jäsenvaltioissa (15) tarjousten sähköinen toimittaminen on vapaaehtoista. Vain
Portugali on muuttanut sen pakolliseksi kaikkien hankintaviranomaisten ja
hankintojen osalta – tosin vain tietyn kynnysarvon ylittyessä. Viisi
jäsenvaltiota edellyttää sen käyttöä tietyissä erityistapauksissa. Sähköisten
hankintojen käytön arvioidaan tuottavan Portugalissa 6–18 prosentin säästöt suhteessa
julkisten hankintojen kokonaismenoihin. Sähköiset hankinnat on muutettu
pakolliseksi myös joillakin alueilla (esim. Flanderissa ja Lombardiassa).
Sähköisiä hankintoja koskeviin yksityiskohtaisiin maaprofiileihin voi tutustua
osoitteessa http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/docs/eprocurement/d2-annex-eprocurement-country-profiles-final_en.pdf. Hankintaympäristö on kaiken kaikkiaan erittäin
pirstaleinen[23]
ja monimutkainen, sillä se pitää sisällään erittäin monia eri menettelyitä,
monenlaista tietotekniikkaa ja todistusvaatimuksia ja käytäntöjä, joissa ei
hyödynnetä täysimääräisesti tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia.
Sähköisten hankintajärjestelmien helppokäyttöisyys ja yhteentoimivuus ovat
keskeisiä tekijöitä, jotka mahdollistavat sähköisten hankintojen yleistymisen
sekä tuottavat mittavia säästöjä ja hyötyjä. Puuttuakseen vähäiseen käyttöön ja
markkinoiden pirstoutumisriskiin komissio ehdotti julkisia hankintoja koskevien
direktiivien uudistamisen yhteydessä sähköisten hankintojen muuttamista
pakolliseksi vuoden 2016 puoliväliin mennessä ja niiden yhteentoimivuuden
parantamista. Ehdotuksesta keskustellaan parhaillaan Euroopan parlamentin ja
neuvoston kanssa. Lainsäädäntövallan käyttäjät ovat yhtä mieltä periaatteesta,
jonka mukaan siirtyminen sähköisiin hankintoihin on vietävä päätökseen, mutta
sen käyttöönoton tarkasta määräajasta käydään vielä keskusteluita.
Lainsäädäntöehdotuksen jälkeen komissio antoi tiedonannon, jossa ilmoitettiin
toimenpiteistä sähköisten hankintojen käyttöönoton tukemiseksi EU:ssa (ks.
toimien toteutumisen edistymistä käsittelevä liite). Komissio julkaisi muun
muassa kertomuksen sähköisten hankintojen hyvistä käytännöistä (The Golden
Book of e-procurement)[24].
Lisäksi sähköistä hankintamenettelyä käsittelevä komission asiantuntijaryhmä
julkaisi suosituksia, joiden tarkoituksena on yksinkertaistaa sähköisten
hankintojen tekemistä erityisesti pk-yritysten ja valtioiden rajojen yli
toimivien tarjoajien osalta.[25]
Molemmat asiakirjat ovat osoittautuneet tehokkaiksi välineiksi sähköisiä
hankintoja koskevien sovellusten parantamiseksi. 5. Tulevat toimet Komission ehdotus sähköisten ilmoitusten,
tarjousasiakirjojen sähköisen saatavuuden ja tarjousten sähköisen toimittamisen
muuttamisesta pakolliseksi ja tiedonannossa ”Sähköisiä hankintoja koskeva
strategia” ilmoitetut toimenpiteet ovat tärkeitä edistysaskelia sähköisten
hankintojen tarjoamien etujen hyödyntämiseksi. Komissio toteuttaa parhaillaan toimia täysin
sähköisten hankintojen käyttöönoton vauhdittamiseksi, kuten lainsäädäntöehdotus
sähköisen laskutuksen muuttamisesta ennemmin säännöksi kuin poikkeukseksi
julkisissa hankinnoissa, ja myös ei-lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joilla
pyritään antamaan jäsenvaltioille lisätukea täysin sähköisten hankintojen
käyttöönotossa. Näitä toimia kuvaillaan jäljempänä.[26] 5.1. Sähköisen laskutuksen
muuttaminen ennemmin säännöksi kuin poikkeukseksi julkisissa hankinnoissa Komissio arvioi sähköisestä laskutuksesta
saatujen hyötyjen kansallisten arvioiden[27]
ekstrapoloinnin perusteella, että sähköisen laskutuksen käyttöönotto koko EU:n
julkisissa hankinnoissa voisi tuottaa jopa 2,3 miljardin euron säästöt. Näiden etujen hyödyntämiseksi komissio on
tehnyt ehdotuksen, jonka tarkoituksena on tehdä sähköisestä laskutuksesta
julkisten hankintojen standardilaskutustapa. Heijastusvaikutukset
helpottaisivat sähköisen laskutuksen käyttöönottoa kaikkien markkinatoimijoiden
keskuudessa. Valittu lähestymistapa on kaksijakoinen. Kansallisten standardien
yhteentoimivuuteen liittyvien ongelmien poistamiseksi ehdotetaan, että Euroopan
standardointikomitea (CEN) valtuutetaan kehittämään uusi eurooppalainen
sähköisen laskutuksen standardi, jolla standardoitaisiin kaikki sähköiseen
laskuun sisältyvät tiedot, jotka ovat olennaisia rajatylittävän
yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja lainsäädännön noudattamisen
varmistamiseksi. Lisäksi ehdotuksessa esitetään jäsenvaltioiden viranomaisten
velvoittamista hyväksymään uuden eurooppalaisen standardin mukaiset sähköiset
laskut. Euroopan komissio ehdottaa, että nämä velvoitteet tulisivat voimaan
määräajassa, joka on mahdollisimman tiukasti kytköksissä julkisia hankintoja
koskevien direktiivien mukaisille sähköisiä hankintoja koskeville velvoitteille
asetettuun määräaikaan. Tällä lähestymistavalla sähköisen laskutuksen
käyttöönottoon pyritään antamaan kaikille sidosryhmille aikaa vastata
operatiivisiin haasteisiin ja varmistamaan samalla, että kaikki jäsenvaltiot
toteuttavat siirtymisen onnistuneesti. Komissio kehottaa jäsenvaltioita
käynnistämään tarvittavat valmistelut mahdollisimman pian, jotta säännösten
täytäntöönpano sujuisi aikataulun mukaisesti. Se suosittelee, että kaikki jäsenvaltiot
muuttavat sähköisen laskutuksen kaikille sidosryhmille pakolliseksi
välittömästi tarvittavan infrastruktuurin luomisen jälkeen, jotta
infrastruktuuri-investoinnit alkavat tuottaa hyötyä mahdollisimman nopeasti.
Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin samalla toteutettava kaikki tarvittavat toimet
sen varmistamiseksi, että tämä ei aiheuta pk-yrityksille tarpeettomia
lisäkustannuksia tai -taakkaa. Komissio aikoo tarkastella tilannetta uudelleen
viiden vuoden kuluessa siirtymiselle asetetusta määräajasta arvioidakseen
sähköisen laskutuksen käyttöönoton edistymistä. AVAINTOIMET: (1)
Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat uudesta
lainsäädäntökehyksestä, jolla uuden eurooppalaisen standardin mukaisten
sähköisten laskujen hyväksyminen muutetaan pakolliseksi. 5.2. Standardointityö Sähköistä laskutusta ja sähköisiä hankintoja
koskevat lainsäädäntöehdotukset ovat välttämätön edellytys täysin sähköisten
hankintojen ottamiseksi onnistuneesti käyttöön EU:ssa. Ne eivät kuitenkaan
yksin riitä. Tarvitaan myös monia ei-lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joilla
tuetaan täysin sähköisten hankintojen käyttöönottoa. Sähköistä laskutusta
koskevan lainsäädäntöehdotuksen täytäntöönpano edellyttää muun muassa
standardointityön jatkamista. Euroopan standardointikomitean CEN:n on sen vuoksi
suoritettava tarvittava standardointityö myöhemmin laadittavan komission
toimeksiannon perusteella. Toimeksianto sisältää luettelon
vähimmäisvaatimuksista, jotka standardiin on sisällytettävä. Varsinainen työ
suoritetaan sen jälkeen uusien eurooppalaisten standardien kehittämisessä
noudatettavien CEN:n vakiomenettelyiden mukaan. Tällaisen standardin voi
hyväksyä vain tekninen komitea, mutta CEN tekee päätöksen siitä, voiko tehtävän
hoitaa olemassa oleva tekninen komitea vai onko sitä varten perustettava uusi
tekninen komitea. CEN:n olisi jatkettava myös sähköisiä hankintoja koskevaa
työtään, jotta voitaisiin yksinkertaistaa niihin liittyviä sovelluksia, edistää
pk-yritysten osallistumista sähköisiin hankintoihin ja parantaa julkisten
hankintojen seurantaa sähköisten hankintajärjestelmien avulla. Komissio
rahoittaa edelleen hankkeita, joilla edistetään täysin sähköisten hankintojen
kehittämistä EU:ssa, kuten e-SENS-hanke[28],
ja varmistaa, että CEN:n tekemä työ sisällytetään osaksi kyseistä hanketta. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä CEN:n
standardin käyttöä alueellaan varmistaakseen, että täysin sähköiset hankinnat
ovat kaikilta osin yhteentoimivia. Komissio on osana monivuotista rahoituskehystä
ehdottanut Verkkojen Eurooppa -välinettä[29]
koskevan ohjelman perustamista. Sen tavoitteena on tukea investointeja
infrastruktuureihin, jotka ovat edellytyksenä julkisten palveluiden
tarjoamiselle ja myös sähköisten hankintojen ja sähköisen laskutuksen
tekemiselle valtioiden rajojen yli, parantamalla rajatylittävien prosessien
yhteentoimivuutta. Tämä voi edistää täysin sähköisten hankintojen
standardointia tulevan lainsäädännön soveltamisalaa laajemmilla aloilla ja
rajoittaa yhteentoimimattomien kansallisten sovellusten käyttöä. AVAINTOIMET: (2)
Euroopan standardointikomitea (CEN) tekee sähköisen laskutuksen käyttöä julkisissa hankinnoissa
koskevan lainsäädäntöehdotuksen täytäntöönpanon edellyttämää
standardointityötä. CEN jatkaa sähköisten hankintojen standardointia, jotta
pk-yritysten olisi helpompi osallistua niihin. (3)
Euroopan komissio rahoittaa hankkeita, joilla
edistetään yhteentoimivien sähköisten laskutussovellusten kehittämistä
EU:ssa (e-SENS). (4)
Euroopan komissio rahoittaa ja tukee täysin
sähköisissä hankinnoissa (myös sähköisessä laskutuksessa) käytettävän
infrastruktuurin kehittämistä kaikkialla Euroopassa ehdotetun Verkkojen
Eurooppa -välineen kautta. 5.3. Täysin sähköisiä hankintoja
koskevat kansalliset strategiat Jäsenvaltiot ovat
keskeisessä asemassa täysin sähköisten hankintojen toteutumisen kannalta.
Komissio kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita laatimaan kansallisia strategioita,
joihin sisällytettävillä yksityiskohtaisilla toimintasuunnitelmilla
varmistetaan sähköisten hankintojen ja sähköisen laskutuksen käyttöönotto
julkisia hankintoja ja sähköistä laskutusta koskevissa direktiiveissä
vahvistettuihin määräaikoihin mennessä. Strategioiden laatimisen yhteydessä
voidaan tarkastella uudelleen täysin sähköisten hankintojen tämän hetkistä
monimutkaista rakennetta (pirstaleiset, ajoittain epäkäytännölliset ja yhteentoimimattomat
sovellukset) julkisten hankintojen rationalisoimiseksi edelleen ja
julkishallinnon nykyaikaistamisen viemiseksi pitemmälle. Jotta strategiat olisivat
toteuttamiskelpoisia, olisi laadittava erityisiä toimintasuunnitelmia, joilla ·
asetetaan välitavoitteita sähköisten hankintojen ja sähköisen laskutuksen käytölle julkisia
hankintoja ja sähköistä laskutusta koskevissa direktiiveissä asetettujen
tavoitteiden edistymisen seurantaa varten; ·
säännellään siirtymistä
sähköisiin hankintoihin valitsemalla strategia, jolla maksimoidaan täysin
sähköisestä hankinnoista saatavat hyödyt. Euroopan komissio käynnistää
tutkimuksen, jonka tarkoituksena on yksilöidä sähköisiä hankintoja ja
sähköistä laskutusta koskevat strategiat, jotka tuottavat parhaat tulokset.
Tutkimus auttaa jäsenvaltioita arvioimaan omia toimintalinjojaan; ·
edistetään yksinkertaistamista, hallinnollisen
rasitteen keventämistä sekä pk-yritysten ja valtioiden rajojen yli toimivien
tarjoajien osallistumista täysin sähköisiin
hankintoihin ottaen huomioon sähköisten hankintojen hyvistä käytännöistä
annettua kertomusta koskevan tutkimuksen tulokset ja sähköistä
hankintamenettelyä käsittelevän asiantuntijaryhmän työn tulokset (ks. 4.2
jakson loppu); ·
tuetaan sähköisten todistusten kehittämistä ja
käyttöä. PEPPOL -toiminnon (Pan European Public
Procurement)[30]
virtuaalisen yritysasiakirja-aineiston (Virtual Company Dossier, VCD)[31] kaltaisten välineiden käyttö
voisi edistää sähköisten todistusten laatimista; ·
seurataan hankintamenoja ja keskeisiä
suoritusindikaattoreita (esim. pk-yritysten
osallistumista ja täysin sähköisistä hankinnoista saatavia hyötyjä)
kansallisella tasolla käyttämällä sähköisillä hankintajärjestelmillä tuotettua
tietoa säästöjen aikaansaamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi; ·
tarjotaan yrityksille (erityisesti
pk-yrityksille) ja hankintaviranomaisille koulutusohjelmia siirtymisen
tukemiseksi. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus käyttää rakennerahastoja
koulutuksen rahoittamiseen ja mahdollisesti tarvittavan infrastruktuurin
luomiseen. Tämän mahdollisuuden hyödyntämiseksi jäsenvaltioiden olisi
sisällytettävä nämä prioriteetit tuleviin toimenpideohjelmiinsa, jotka koskevat
rakennerahastojen toteutusta vuosina 2014–2020; ·
otetaan sisämarkkinatavoitteet huomioon
kansallisissa strategioissa. Euroopan komissio julkaisee
pääperiaatteet, joita kaikissa Euroopassa käytettävissä sähköisissä
hankintajärjestelmissä olisi noudatettava, jotta ne soveltuisivat
sisämarkkinoille. Ohjeissa esille otettavia kohtia ovat helppokäyttöisyys
valtioiden rajojen yli toimivien tarjoajien kannalta (sähköisissä
hankintajärjestelmissä ei esimerkiksi pitäisi olla maakohtaisia tietokenttiä,
jotka voisivat estää ulkomaisia yrityksiä käyttämästä järjestelmiä),
helppokäyttöisyys pk-yritysten kannalta, yhteentoimivuusvaatimukset jne.
Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ohjeet otetaan huomioon niiden
kansallisissa strategioissa. AVAINTOIMET: (5)
Jäsenvaltiot laativat kansallisia strategioita
ja yksityiskohtaisia toimintasuunnitelmia täysin sähköisiä hankintoja varten varmistaakseen niiden käyttöönoton julkisia hankintoja ja sähköistä
laskutusta koskevissa direktiiveissä vahvistettuihin määräaikoihin mennessä. (6)
Euroopan komissio käynnistää tutkimuksen, jossa
yksilöidään parhaat tulokset tuottavat sähköisiä hankintoja ja sähköistä
laskutusta koskevat strategiat Euroopassa. (7)
Jäsenvaltiot harkitsevat, voitaisiinko
rakennerahastoja käyttää koulutuksen (erityisesti pk-yrityksille suunnatun
koulutuksen) rahoittamiseen, hallintokapasiteetin vahvistamiseen ja
infrastruktuurin rakentamiseen sisällyttämällä nämä
prioriteetit tapauksen mukaan toimenpideohjelmiinsa. (8)
Euroopan komissio julkaisee pääperiaatteet,
joita kaikissa Euroopassa käytettävissä sähköisissä hankintajärjestelmissä
olisi noudatettava, jotta ne olisivat sisämarkkinaperiaatteiden mukaisia. 5.4. Parhaiden käytänteiden
jakaminen Komissio jatkaa sähköistä laskutusta
käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin työtä ja perustaa
vastaavanlaisen foorumin sähköisiä hankintoja varten. Foorumien tehtävänä on
määrittää standardointia koskevat jatkotoimet, koordinoida Euroopan ja
jäsenvaltioiden tasolla tehtäviä aloitteita ja jakaa parhaita käytänteitä.
Foorumin jäsenet ovat täysin sähköisten hankintojen alan keskeisiä toimijoita:
jäsenvaltioiden poliittisia päättäjiä, yritysten edustajia ja pk-yritysten
järjestöjä, hankintaviranomaisia ja ostajia, sähköisiä hankintoja ja sähköistä
laskutusta koskevien sovellusten valmistajia, standardointielimiä jne. Komissio aikoo myös käynnistää tutkimuksen,
jossa yksilöidään parhaita käytänteitä sähköisten hankintavälineiden, kuten
sähköisten huutokauppojen[32]
ja sähköisten luetteloiden[33],
alalla. Näitä välineitä käytetään toisinaan väärin. Jos esimerkiksi
sähköisissä huutokauppamenettelyissä tehdyt tarjoukset julkistetaan liian
varhaisessa vaiheessa, ne voivat edistää salaista yhteistyötä tarjoajien
välillä. Tutkimuksessa olisi selvitettävä, kuinka näistä välineistä saadaan
suurin mahdollinen hyöty. Komissio toimii esimerkkinä sähköisten
hankintojen ja sähköisen laskutuksen aloilla. Komissio aikoo siirtyä kokonaan
sähköisiin hankintamenettelyihin (kattaen sähköiset ilmoitukset,
tarjousasiakirjojen sähköisen saatavuuden ja tarjousten sähköisen
toimittamisen) vuoden 2015 puoliväliin mennessä, kuten vuonna 2012 annetussa
tiedonannossa[34]
ilmoitettiin. Sähköistä laskutusta on käytetty vuodesta 2009
tietotekniikkatavaroiden ja -palveluiden hankinnassa, jossa se on tuottanut
mittavia säästöjä, nopeuttanut käsittelyaikaa, poistanut tietojen
koodaustarpeen jne. Komissio laajentaa asteittain sähköisen laskutuksen
pakollisen käytön muille komission hankintojen aloille. Kyseiset sovellukset
aiotaan asettaa jäsenvaltioiden saataville avoimena lähdekoodina
investointikustannusten alentamiseksi. AVAINTOIMET: (9)
Euroopan komissio jatkaa työskentelyä sähköistä
laskutusta käsittelevällä eurooppalaisella sidosryhmäfoorumilla. Se
perustaa sähköisiä hankintoja varten vastaavanlaisen foorumin, jonka
tehtävänä on määrittää standardointia koskevat jatkotoimet, koordinoida
Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla tehtäviä aloitteita ja jakaa parhaita käytänteitä. (10)
Euroopan komissio käynnistää tutkimuksen, jossa
yksilöidään parhaita käytänteitä sähköisten hankintavälineiden, kuten
sähköisten huutokauppojen ja sähköisten luetteloiden, alalla. 6. Päätelmät Täysin sähköisten
hankintojen tarjoamien mittavien etujen hyödyntämisen kannalta EU:n tasolla on
tärkeää ottaa käyttöön tehokas lainsäädäntökehys. Komissio kehottaa sen vuoksi
jäsenvaltioita ja Euroopan parlamenttia tekemään mahdollisimman pian uuden
ehdotuksen sähköisen laskutuksen käytöstä julkisissa hankinnoissa. Näin
annettaisiin selkeä poliittinen signaali sitoutumisesta sähköisten hankintojen
käyttöönottoon. Edut saadaan kuitenkin hyödynnettyä täysin vain, jos
jäsenvaltiot ottavat käyttöön strategioita siirtymisen sääntelemiseksi ja
operatiivisten haasteiden ratkaisemiseksi. Liite:
tiedonannossa ”Sähköisiä hankintoja koskeva strategia” ilmoitettujen toimien
toteutuksen edistyminen Avaintoimet || Toteutuksen edistyminen (1) Euroopan parlamentin (EP) ja neuvoston olisi hyväksyttävä uusi sääntelykehys, jossa edellytetään täysimääräistä siirtymistä sähköisiin hankintoihin. Määräaika: hyväksyntä vuoden 2012 loppuun mennessä. || Meneillään: Ehdotusta käsitellään EP:n ja neuvoston kanssa. Asiasta saatetaan päästä yhteisymmärrykseen vuoden 2013 puoliväliin mennessä. (2) Komissio yhdenmukaistaa tarvittaessa teknisiä vaatimuksia antamalla delegoituja säädöksiä. Määräaika: uusien direktiivien antamisen jälkeen. || Täytäntöönpano tarkistettujen julkisia hankintoja koskevien direktiivien hyväksymisen jälkeen. (3) Komissio ehdottaa uutta sääntelykehystä sähköistä tunnistamista ja todentamista sekä sähköisiä allekirjoituksia varten. Määräaika: vuoden 2012 toinen neljännes. || Toteutettu: Ehdotus hyväksyttiin 4. kesäkuuta 2012.[35] Ehdotusta käsitellään EP:n ja neuvoston kanssa. (4) Sähköisten hankintamenettelyjen asiantuntijaryhmän olisi annettava suosituksia sellaisten optimaalisten sähköisten hankintajärjestelmien käytön edistämiseksi, joilla voidaan helpottaa hankintoihin osallistumista rajojen yli ja jotka ovat yritysten kannalta helppokäyttöisiä. Määräaika: vuoden 2013 alkupuoli. || Toteutettu: raportti julkaistu.[36] (5) Komissio julkaisee kertomuksen sähköisten hankintojen parhaista käytänteistä ja edistää niiden käyttöä koko EU:ssa. Määräaika: vuoden 2013 puoliväliin mennessä. || Toteutettu: kertomus julkaistu.[37] (6) Komissio tukee PEPPOL-hankkeessa kehitettyjen rakenneosien hyödyntämistä vuoden 2012 puolivälistä alkaen. || Toteutettu: Open PEPPOL perustettiin Belgian lainsäädännön alaiseksi voittoa tavoittelemattomaksi kansainväliseksi järjestöksi, joka jatkaa työskentelyään. Komissio tukee edelleen PEPPOL-hankkeen kehittämistä ISA-ohjelmaan sisältyvien toimien kautta. (7) Komissio rahoittaa ja tukee sähköisten hankintojen infrastruktuurin kehittämistä kaikkialla Euroopassa Verkkojen Eurooppa -välineen kautta. Komissio käynnistää tähän liittyviä hankkeita vuosina 2014 ja 2015. || Meneillään: Komissio hyväksyi Verkkojen Eurooppa -välineen perustamista koskevan ehdotuksen vuoden 2011 lopulla ja muutti ehdotusta toukokuussa 2013. Ehdotusta käsitellään parhaillaan osana vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä. (8) Komissio edistää rakennerahastojen käyttöä sähköisten hankintojen käyttöönoton tukemiseen Euroopassa vuosia 2014–2020 koskevan yhteisen strategiakehyksen mukaisesti. || Toteutettu: Monissa kansallisissa ohjelmissa on jo viittauksia sähköisiin hankintoihin. (9) Komissio toteuttaa sähköisiä hankintoja koskevan laajan tiedotusstrategian. || Meneillään: Komissio on järjestänyt sähköisiä hankintoja käsittelevän korkean tason konferenssin (kesäkuussa 2012) ja sähköisiä hankintoja käsittelevän seminaarin (joulukuussa 2012). Se on osallistunut moniin konferensseihin ja käyttänyt monenlaisia verkostoja (esim. Yritys-Eurooppa-verkostoa) jakaakseen tietoa. (10) Komissio järjestää sähköisiä hankintoja käsittelevän vuotuisen konferenssin, joista ensimmäinen pidetään vuoden 2012 puolivälissä. || Toteutettu: Vuoden 2012 puolivälissä pidetyssä konferenssissa oli 350 osallistujaa. Toinen konferenssi suunnitellaan pidettäväksi 18. syyskuuta 2013. (11) Komissio luo perustan sähköisille järjestelmille, joiden avulla hankintoihin käytettäviä menoja voidaan seurata reaaliajassa. Määräaika: vuoden 2013 puoliväli. || Meneillään: Komissio on teettänyt tutkimuksen, joka valmistuu vuoden 2013 puoliväliin mennessä. (12) Komissio esittää vuosittain kertomuksen sähköisistä hankinnoista. Määräaika: ensimmäinen kertomus vuoden 2013 puolivälissä. || Toteutettu: Katso tämän tiedonannon 4 jakso. (13) Komissio ottaa käyttöön täysin sähköiset hankinnat vuoden 2015 puoliväliin mennessä (eli vuotta ennen jäsenvaltioille asetettua määräaikaa). || Meneillään: Sähköiset ilmoitukset ja asiakirjojen sähköinen saatavuus ovat jo käytössä. Tarjousten sähköistä toimittamista koskeva pilottihanke käynnistetään vuoden 2013 puoliväliin mennessä. Avaintoimet || Toteutuksen edistyminen (14) Komissio asettaa sähköisiä hankintoja koskevat sovelluksensa infrastruktuuriaan rakentavien jäsenvaltioiden käyttöön investointikustannusten alentamiseksi. || Meneillään: Belgia on ottanut käyttöön e-Prior-järjestelmän ja komissio sähköisen hankintajärjestelmän. Norja ja Irlanti testaavat parhaillaan e-Prior-järjestelmää. (15) Komissio edistää kansainvälistä vuoropuhelua avointen sähköisten hankintajärjestelmien sääntelystä ja seuraa aktiivisesti alan kansainvälistä standardointityötä. || Meneillään: Vuoropuhelu Yhdysvaltojen, Kiinan ja UN/CEFACTin[38] kanssa on käynnissä. [1] Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/docs/eprocurement/strategy/COM_2012_en.pdf. [2] Täysin sähköisillä hankinnoilla tarkoitetaan sitä, että
julkisen sektorin elimet käyttävät sähköistä viestintää ja käsittelevät
tapahtumat sähköisesti tavaroiden ja palvelujen ostamisen tai julkisia urakoita
koskevien tarjouskilpailujen yhteydessä. [3] Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/docs/modernising_rules/public-procurement-indicators-2011_en.pdf. [4] Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/docs/eprocurement/conferences/speeches/robert-hunja_en.pdf. [5] Tiedonannot KOM(2011) 815 lopullinen ja KOM(2012) 750
lopullinen. [6] Tässä asiakirjassa sähköisten hankintojen katsotaan
kattavan sähköiset ilmoitukset, asiakirjojen sähköisen saatavuuden ja
tarjousten sähköisen toimittamisen. Nämä määritellään jäljempänä. [7] Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/modernising_rules/reform_proposals_en.htm. [8] Julkisia tarjouskilpailuja koskevien ilmoitusten
sähköinen julkaiseminen. [9] Julkisia hankintoja koskevan asiakirja-aineiston, kuten
tarjouseritelmien, julkaiseminen verkossa. [10] Tarjouspyyntöihin vastanneiden yritysten tarjousten
sähköinen toimittaminen. [11] Siirtyminen julkisten hankintojen tekemiseen yhä
keskitetymmin on vallitseva kehityssuuntaus, jota sähköisten hankintojen
käyttöönotto tukee edelleen. [12] Tämä luettelo ei ole tyhjentävä, sillä muita hyötyjä ovat
hiilidioksidipäästöjen väheneminen, kansainvälisten markkinoiden avaaminen jne. [13] Ks. www.base.gov.pt.
[14] Euroopan digitaalistrategialla (KOM(2010) 245) pyritään
lisäämään sähköisten viranomaispalveluiden käyttöä EU:n kansalaisten ja
yritysten keskuudessa vuoteen 2015 mennessä. [15] Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma
2011–2015, KOM(2010) 743. [16] Rolece Espanjassa, Ranskan e-Attestation-palvelu
ja Italian AVCP (Autorità Vigilanza Contratti Pubblici) eli yritysten
virtuaalinen toimilupa. [17] AVCP:n arvio perustuu yritysten ja tarjouskilpailujen
lukumäärään, siihen, kuinka monta kertaa kukin yritys osallistuu keskimäärin
tarjouskilpailuihin, sekä asiakirjojen tuotantokustannuksiin ja
henkilöstökustannuksiin. [18] Ks. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/information_society/data/comprehensive_databases. [19] Portugalissa toteutettu sähköisiä hankintoja koskeva
kansallinen tutkimus (vuodelta 2012) osoittaa, että 78 prosenttia
pk-yrityksistä katsoi sähköisten hankintojen lisäävän avoimuutta ja 50
prosenttia katsoi sen vauhdittavan kilpailua. Ks. myös http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/business-environment/files/smes_access_to_public_procurement_final_report_2010_en.pdf. [20] Ks. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2010:0712:FIN:fi:PDF. [21] Tutkimuksen toteuttajia ovat IDC Italia ja Capgemini, ks. http://ec.europa.eu/dgs/internal_market/tenders/2011-097-c/download_en.htm. [22] Tarjousten sähköisen toimittamisen osuus arvioidaan niiden
EU:ssa tehtyjen julkisten hankintojen arvona, joita koskevat tarjoukset
yritykset ovat tehneet sähköisesti, jaettuna EU:ssa tehtyjen hankintojen
kokonaisarvolla. [23] EU:ssa on 250 000–300 000 hankintaviranomaista. [24] Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/e-procurement/golden-book/index_en.htm. [25] Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/e-procurement/expert/index_en.htm. [26] Kaikki tässä asiakirjassa ehdotetut toimet ovat
johdonmukaisia ja linjassa nykyisen, vuosia 2007–2013 koskevan monivuotisen
rahoituskehyksen ja myös uuden, vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä
koskevan komission ehdotuksen kanssa. [27] Sähköistä laskutusta käsittelevän Ruotsin ja Tanskan
kansallisen foorumin vastaus EMSF:n kuulemiseen. [28] eSENS-hankkeen tarkoituksena on koota yhteen kilpailukyvyn
ja innovoinnin puiteohjelman mukaisten voimassa olevien laajamittaisten
pilottihankkeiden keskeiset tulokset. Ks. http://www.esens.eu. Riippuen
(viimeisteltävänä olevan) avustussopimuksen allekirjoittamisesta e-Sens tulee
olemaan EU:n yhteisrahoittama hanke. [29] Ks. KOM(2011)676, KOM(2011)665 ja KOM(2013) 329,
28.5.2013. [30] Ks. http://www.peppol.eu/. [31] Ks. http://www.peppol.eu/peppol_components/virtual-company-dossier. [32] Sähköiset huutokaupat ovat erityinen hankintamenettely,
joka on täysin sähköinen. [33] Sähköiset luettelot ovat välineitä, jotka mahdollistavat
tarjousten vastaanoton ja arvioinnin jäsennellyssä muodossa – luettelona. [34] Ks. alaviitteessä 2 mainittu tiedonanto KOM(2012) 179
lopullinen. [35] Ks. http://europa.eu/newsroom/calendar/event/363056/commission-adopts-proposed-regulation-on-eid-and-esignature. [36] Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/e-procurement/expert/index_en.htm. [37] Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/e-procurement/golden-book/index_en.htm. [38] Ks. http://www.unece.org/cefact.html.