52013DC0002

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman arvioinnit

1.           Johdanto

Tässä kertomuksessa esitellään tulokset ja suositukset, jotka on saatu kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman 2007–2013 ja sen alaohjelmien arvioinneista. Kertomuksessa myös annetaan komission vastaus arvioinnista saatuihin suosituksiin ja kuvataan seurantatoimenpiteitä.

Komissio täyttää näin vaatimuksen, joka on asetettu kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman perustamisesta tehdyn päätöksen 8 artiklan 5 kohdassa[1], jossa edellytetään, että komissio toimittaa puiteohjelmaa ja sen erityisohjelmia koskevien väli- ja loppuarviointien tulokset Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

2.           TAUSTAA

2.1.        Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma[2] on avainohjelma EU:n elinkeinoelämän nykyisten haasteiden kannalta. Sen tavoitteet ovat yhdensuuntaisia Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteiden kanssa, joissa työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua pidetään keskeisinä painopistealueina EU:n toimissa sen talouden vahvistamiseksi.

Puiteohjelmalla edistetään unionin kilpailukykyä ja innovointikapasiteettia ja tuetaan siten unionin toimintaa kehittyneenä osaamisyhteiskuntana, joka kykenee ylläpitämään kestävää kehitystä, jonka perustana ovat voimakas talouskasvu, erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen.

Puiteohjelmassa tuetaan innovaatiotoimintaa (myös ekoinnovaatioita), parannetaan rahoituksen saantia ja tarjotaan yritystoiminnan tukipalveluita unionin eri alueilla. Sillä myös edistetään tieto- ja viestintätekniikan parempaa omaksumista ja hyödyntämistä, tuetaan tietoyhteiskunnan kehittämistä ja edistetään uudistuvien energiamuotojen laajempaa käyttöä ja energiatehokkuutta.

· Puiteohjelma jakautuu kolmeen toimintaohjelmaan. Kullakin niistä on omat erityistavoitteensa, joilla pyritään edistämään yritysten kilpailukykyä ja niiden innovaatiokapasiteettia niiden omilla toimialoilla, kuten tieto- ja viestintätekniikan tai kestävän energian alalla. Ne ovat: Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma;[3] Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma[4] ja Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma.[5]

2.2.        Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman ja sen alaohjelmien arvioinnit

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman perustamisesta tehtyyn päätökseen sisältyy säännöksiä, jotka nimenomaan koskevat puiteohjelman ja sen toimintaohjelmien arviointia. Päätöksessä todetaan, että puiteohjelmasta ja sen erityisohjelmista on tehtävä väli- ja loppuarvioinnit, joilla mitataan puiteohjelman ja kunkin erityisohjelman vaikutusta niiden tavoitteisiin, muun muassa kilpailukyvyn, innovoinnin, yrittäjyyden, tuottavuuden kasvun, työllisyyden ja ympäristön osalta. Päätöksessä myös vahvistetaan, että puiteohjelman väliarviointi suoritetaan 31. joulukuuta 2009 mennessä ja loppuarviointi 31. joulukuuta 2011 mennessä ja että erityisohjelmien väli- ja loppuarvioinnit järjestetään niin, että niiden tulokset voidaan ottaa huomioon puiteohjelman väli- ja loppuarvioinnissa.

Väli- ja loppuarvioinneissa on pyritty

– mittaamaan puiteohjelman ja kunkin erityisohjelman vaikutusta niiden tavoitteisiin

– arvioimaan missä määrin puiteohjelma ja sen erityisohjelmat ovat tukeneet tämän osan alussa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista

– arvioimaan, missä määrin puiteohjelma ja sen erityisohjelmat ovat merkityksellisiä sellaisten tarpeiden, ongelmien ja kysymysten kannalta, joihin ne on suunniteltu vastaamaan

– arvioimaan puiteohjelman ja sen erityisohjelmien tehokkuutta ja tunnistamaan niiden tehokkaimmat ja tehottomimmat puolet.

Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman väliarvioinnin tekivät GHK Consulting Ltd ja Technopolis, ja loppuraportti esiteltiin 30. huhtikuuta 2009.

Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman väliarvioinnin teki viiden asiantuntijan[6] muodostama paneeli, ja sen loppuraportti esiteltiin toukokuussa 2009.

Älykäs energiahuolto Euroopassa II -ohjelmasta teki väliarvioinnin Deloitte Consulting, ja sen loppuraportti esiteltiin 27. huhtikuuta 2009.

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman väliarvioinnin tekivät GHK Consulting Ltd ja Technopolis, ja loppuraportti esiteltiin 9. maaliskuuta 2010.

Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman loppuarvioinnin teki Centre for Strategy & Evaluation Services (CSES), ja loppuraportti annettiin huhtikuussa 2011.

Älykäs energiahuolto Euroopassa II -ohjelmasta teki väliarvioinnin Deloitte Consulting, ja sen loppuraportti esiteltiin 8. kesäkuuta 2011.

Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman loppuarviointi (toinen väliarviointi) valmistui 20. heinäkuuta 2011, ja sen laati asiantuntijapaneeli.[7]

Centre for Strategy & Evaluation Services (CSES) sai kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman loppuarvioinnin päätökseen joulukuussa 2011. Siinä otettiin huomioon aiempien arviointitutkimusten tulokset.

Kaikki arviointiraportit ovat saatavilla internetistä.[8]

3.           Arviointien tärkeimmät havainnot

Arvioinneissa on yleisesti vahvistettu puiteohjelman ja sen kolmen erityisohjelman relevanssi, vaikuttavuus ja tehokkuus.

3.1.        Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman väliarviointi

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman väliarvioinnissa[9] todettiin, että ”puiteohjelmaan liittyvän rajallisen budjetin vuoksi kyseessä ei ole koheesiopolitiikan alaisten varojen tai tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin seitsemännen puiteohjelman (FP7) tapainen menoihin painottuva ohjelma vaan ohjelma, jossa pyritään savuttamaan kunnianhimoiset ja laajat tavoitteet tuomalla puiteohjelman ideat, tuotteet ja kumppanuussuhteet mukaan muihin toimintalinjoihin ja ohjelmiin”.

Raportissa todetaan, että innovoinnin ja kilpailukyvyn aloilla yhteisön tasoinen toiminta, joka tapahtuu kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman kaltaisten lippulaivaohjelmien muodossa, sai ylivoimaista kannatusta sekä sisäisten että ulkoisten sidosryhmien keskuudessa. Tämä antoi viitteitä siitä, että puiteohjelmassa olisi keskityttävä aloihin, joilla ilmenee suurin Euroopan tasoinen lisäarvo ja vaikutus.

Arvioitiin, että sidosryhmät yleensä tunnistivat osia ohjelmasta eivätkä puiteohjelmaa kokonaisuutena: arvioijat katsoivat, että kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa ei yleisesti mielletä puiteohjelmaksi senkään vuoksi, että se on uusi puiteohjelma, jolla on rajallinen budjetti ja josta tuetaan lukuisia eri välineitä, joiden kohteena on monia eri yleisöjä. Arvioijat katsoivat kuitenkin, että jo toiminnassa olevat tiedotusmekanismit eli kansalliset yhteyspisteet ja Yritys-Eurooppa-verkosto ovat tärkeitä välineitä, kun parannetaan puiteohjelman tiedotusta ja viestintää.

Arvioinnissa todettiin, että puiteohjelman hallintoon ja täytäntöönpanoon liittyvän näytön perusteella ilmeni monia suunniteltuja hyötyjä. Varsinkin puiteohjelman rahoitusvälineitä on pidetty suunnitteluominaisuuksiltaan erityisen tehokkaina pk-yritysten avustusvälineinä. Rahoituksen välittäjät valittivat kuitenkin liiallisista raportointivaatimuksista, jotka kasvattavat osallistumiskustannuksia, ja ehdottivat hallinnollisen rasituksen pienentämistä.

Raportissa todettiin myös, että toiminnan synergiaa lisättiin ottamalla siihen mukaan kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto (EACI) ja Yritys-Eurooppa-verkosto. Erityisesti Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman osalta korostui se, että käytössä oli pk-yrityksiä varten yksi verkosto koko Euroopassa. Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanoviraston roolia pidettiin onnistuneena, sillä resurssitehokkuus lisääntyi, kun hallinnolliset toiminnot erotettiin politiikan suunnittelusta.

3.2.        Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman loppuarviointi

Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman arvioinnista[10] saatiin viisi keskeistä tulosta: Ohjelma toimi hyvin ja se näytti voivan saavuttaa toivotun vaikutuksen. Useimmissa tapauksissa ohjelman vaikutus oli vahvistumassa, sillä siinä hyödynnettiin aiempia saavutuksia. Lisäksi kyselytutkimuksesta oli saatu näyttöä ohjelman hyödyllisyydestä, koska siinä oli vahvistunut, että ohjelma vastaa suoraan pk-yritysten tarpeisiin. Arvioijat totesivat myös, että haastattelut ja muu aineisto antavat viitteitä selkeästä Euroopan tasoisesta lisäarvosta. Lopuksi todettiin, että kehitetyllä valvontajärjestelmällä annettiin tärkeä panos ohjelman toiminnan arviointiin, mutta järjestelmän kehittäminen oli vielä käynnissä joillakin aloilla ja indikaattoreiden tiedot olisi esitettävä yhdenmukaisemmin.

Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman tavoitteiden todettiin olevan erittäin relevantteja yritysten tarpeiden kannalta. Lisäksi todettiin, että ”ohjelmasta on ollut todellista hyötyä loppukäyttäjille ja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille”. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman suurin vahvuus on siinä, että ohjelmassa keskitytään pk-yritysten keskeisiin ongelmiin suoraan ja käytännöllisesti. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman toimilla, erityisesti rahoitusvälineillä ja ekoinnovoinnilla, on luotu edellytyksiä näiden innovaatioiden tuonnille todellisille markkinoille.

Rahoitusvälineiden on todettu saavuttaneen tavoitteensa, jotka olivat rahoituksen saannin parantaminen pk-yritysten käynnistämistä ja kasvua varten. Tarkemmin sanottuna GIF-järjestelyn ja SMEG-lainan ja mikroluottoikkunoiden todettiin olevan merkityksellisiä Euroopan pk-yrityksille, koska ne täyttävä rahoitustarpeen, joka muutoin jäisi täyttämättä, ja niillä tuetaan pk-yritysten käynnistämistä ja kasvua. Yksi raportissa selkeimmin havaituista vaikutuksista oli näiden välineiden osalta vipuvaikutus.

Yritys-Eurooppa-verkoston osalta arvioijat totesivat, että verkosto keskittyi hyvin päätavoitteisiinsa, jotka ovat innovoinnin edistäminen, yritysten yhteistyö ja rajat ylittävä kaupankäynti. Lisäksi verkoston palveluita koskeva asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. Arvioijat totesivat erityisesti, että ”verkosto on merkittävä politiikan voimavara EU:n ja yritysten välisissä suhteissa ja sillä on huomattavaa lisäpotentiaalia, kun pk-yritykset tulevat mukaan Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman tavoitteisiin ja toimiin”.

Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmassa käytetty ekoinnovointia koskeva toimintatapa todettiin johdonmukaiseksi koko puiteohjelmassa, kun tarkastellaan soveltuvien elementtien mukaan ottamista, ja relevantiksi toimialaa nykyisin rajoittavien markkinaongelmien korjaamisen kannalta, sillä se kohdistuu sekä markkinoiden tarjonta- että kysyntäpuoleen, minkä lisäksi sillä vahvistetaan toimintaympäristöä. Arvioijat totesivat myös, että ohjelmaan on todennäköisesti huomattavasti liikaa hakijoita.

3.3.        Älykäs energiahuolto Euroopassa II -ohjelman loppuarviointi

Älykäs energiahuolto Euroopassa II -ohjelman arvioinnissa[11] todettiin, että toimilla saavutettiin erityisiä ja strategisia tavoitteita ja tuettiin ohjelman yleistä vaikutusta ja tulosta.

Todettiin, että Älykäs energiahuolto Euroopassa II -ohjelma on ”relevantti ja hyödyllinen, koska sillä vastataan kehittyviin tarpeisiin, ongelmiin ja esteisiin, jotka liittyvät Euroopassa ilmeneviin kestävää energiaa koskeviin kysymyksiin. Toimien yhdistelmä, joka kattaa useita erilaisia painopisteitä, sellaisten erityyppisten toimijoiden osallistuminen, jotka voivat selvästi vaikuttaa kestävän energian ratkaisujen omaksumiseen, ja erityisesti yhdistelmä, johon kuuluu markkinaratkaisuihin suuntautuneita ja politiikan sopeuttamiseen tähtääviä hankkeita, sekä lisäksi Älykäs energiahuolto Euroopassa II -ohjelman toimien vaikutus markkinasyklin eri vaiheissa ovat kaikki tekijöitä, jotka tehostavat ohjelman vaikutusta”.

Jäljellä on ei-teknisiä esteitä, jotka hidastavat kestävän energiateknologian omaksumista. Älykäs energiahuolto Euroopassa II -ohjelmalla vähennetään tällaisia esteitä antamalla tukea toimille, joita toteutetaan poliittisen tuen, valmiuksien rakentamisen, hankkeiden levittämisen, edistämisen ja markkinoille saattamisen aloilla.

Arvioijat ovat saaneet tuettujen toimien vaikuttavuudesta myönteistä palautetta, joka koskee sekä toimien tavoitteiden saavuttamista että niiden antamaa panosta koko ohjelman tavoitteisiin. Tuettuja toimia pidetään myös asetettuihin tavoitteisiin nähden sopivimpina.

Ohjelman tehokkuuden osalta arvioijat ehdottivat käyttöön osoitettujen varojen lisäämistä, jotta voitaisiin paremmin saavuttaa ohjelman yleiset tavoitteet, erityisesti kun otetaan huomioon vähäinen jäljellä oleva aika ennen vuotta 2020 ja viivästykset, joita on koitunut tietyissä kestävän energian kehitystavoitteissa.

Arvioinnissa osoitettiin, että ohjelmassa on pystytty hyödyntämään synergiaa EU:n muiden rahoitusohjelmien kanssa, esimerkiksi seitsemännen puiteohjelman ja rakennerahastojen kanssa.

3.4.        Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman (ICT PSP) loppuarviointi

Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman loppuarvioinnissa[12] korostui ohjelman ainutlaatuisuus ja sen innovatiivinen rooli, sillä ohjelman hankkeissa suunnitellaan uusia perustoja rajat ylittäville palveluille yleisen edun mukaisilla aloilla, ja erityisesti aloilla, joilla on pysyviä systeemisiä ja organisatorisia riskejä.

Joitakin ohjelman piirteitä pidettiin erittäin myönteisinä: ”ainutlaatuinen ja uraauurtava innovointiväline, jolla on suora yhteys politiikkaan, täydentävä välineistö ja laaja sidosryhmien osallistuminen”. Yksi asiantuntijapaneelin antamista suosituksista on sidosryhmien osallistumisen lisääminen entisestään, mihin liittyy myös esteiden poistaminen pk-yritysten osallistumiselta. Suosituksiin kuuluu myös tiedonkulun ja yhteyksien kehittäminen muihin EU-ohjelmiin, esimerkiksi niihin, jotka liittyvät aluepolitiikan toimintalinjoihin.

Paneeli ehdotti Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman jatkamista innovaatioiden käyttöönottoa koskevan politiikan välineenä ja katsoi, että kaikessa jatkotoiminnassa olisi säilytettävä tukiohjelman keskittyminen tieto- ja viestintäteknisten innovaatioiden käyttöönottoon sekä systeemisten ja organisatoristen riskien käsittelyyn.

Paneeli suosittelee, että ylhäältä alaspäin suuntautuvaa toimintalinjalähtöistä lähestymistapaa laajoissa hankkeissa (pilotti A) jatketaan, koska malli toimii, kun pyritään tehostamaan uusien innovatiivisten palveluiden omaksumista EU-tasolla. Asiantuntijat arvioivat myös alhaalta ylöspäin suuntautuvia kysyntälähtöisiä hankkeita (pilotti B) ja katsoivat, että niillä voidaan tarjota uusia ja innovatiivisia rajat ylittäviä palveluita julkisiin palveluihin liittyvillä aloilla (sähköinen sisältö, sähköinen terveydenhuolto ja ikääntyminen, sähköinen hallinto sekä sähköinen energia/liikenne) ja edistää yhteentoimivuutta ja laajempien markkinoiden kehittymistä innovatiivisille julkisille palveluille.

3.5.        Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman loppuarviointi

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman loppuarvioinnissa[13] vahvistui ohjelman onnistuminen.

Raportissa todettiin, että ”loppuarvioinneista ja muista lähteistä saadun näytön perusteella vahvistuu, että kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma kokonaisuutena ja sen yksittäiset erityisohjelmat toimivat hyvin ja ohjelman käynnistämisajan odotusten mukaisesti”.[14]

Lisäksi katsottiin, että ”koko kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta on tullut merkittävä innovoinnin edistämisen väline, erityisesti siksi, että se on suunniteltu melko avoimeksi prosessiksi, joka ei aiempien hankkeiden tapaan keskity ainoastaan teknologian kehittämiseen vaan pyrkii tasapainoisempaan näkemykseen, johon sisältyvät niin tuotantoteollisuuden kuin palvelualankin muutokset ja joka liittyy yhtä lailla tuotteisiin kuin prosesseihin ja liiketoiminnan malleihinkin. Tämä puolestaan edistää merkittävästi Euroopan talouden kilpailukykyä”.

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman tavoitteiden määrittelyä pidettiin johdonmukaisena ja kohdattavien tarpeiden, ongelmien ja kysymysten kannalta relevanttina. Puiteohjelmassa oli pystytty keskittymään aloille, joilla EU:n panoksella on merkitystä. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman joustavuudesta annettiin myönteinen arvio, ja katsottiin, että puiteohjelman mukaisen tuen saaminen oli helpompaa kuin muissa vertailukelpoisissa ohjelmissa.

Todettiin, että kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa on tehty mittava määrä työtä innovoinnin tueksi, ja se muodostaa nyt huomattavan osaamiskokonaisuuden, josta voidaan ammentaa tietoa muille politiikan aloille.

Arvioinnissa korostuivat parannukset, joita saatiin, kun merkittävä osa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman hallinnosta siirrettiin kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirastolle. Parannukset liittyvät ohjelman hallinnon tehokkuuteen sekä komissiolle koituvien kustannusten että tarjottavien palveluiden tehokkuuden osalta, kun mittana käytetään allekirjoitettujen sopimusten määrää ja maksuaikatauluja.

Jatkuva talouskriisi on korostanut kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman keskeisten tavoitteiden merkitystä ja monien sellaisten kysymysten relevanssia, joihin puiteohjelmalla haluttiin vastata. Tämän vuoksi on entistäkin tärkeämpää jatkaa työtä sellaisten ajatusten pohjalta, jotka ovat osoittautuneet onnistuneiksi ja tehokkaiksi, kuten rahoitusvälineet.

4.           Keskeiset suostukset ja sunnitellut seurantatoimet

Arvioinneissa annettiin joitakin suosituksia siitä, miten kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman täytäntöönpanoa voitaisiin edelleen parantaa ja laatia mahdollinen seuraajaohjelma. Nämä on otettava huomioon puiteohjelman täytäntöönpanon aikana ja valmisteltaessa komission ehdotusta kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman seuraajaohjelmaksi (Cosme[15] ja osittain Horisontti 2020[16]).

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman loppuarviointiraportissa todettiin, että kolmen alaohjelman välille voitaisiin saada lisää synergiaa muotoilemalla uusia kantoja puiteohjelman keskeisiin teemoihin, esimerkiksi innovaatiopolitiikan toimintalinjoihin.

Yhdeksi keskeisistä puutteista nimettiin puiteohjelman vähäinen yleinen näkyvyys. Samalla kuitenkin korostettiin, että hyvin tunnettuja nimiä, kuten Yritys-Eurooppa-verkosto, Älykäs energiahuolto Euroopassa ja Euroopan pk-yritysviikko, ei pitäisi vaihtaa. Lisäksi suositeltiin ohjelmasta tuettuja onnistuneita toimia koskevan tiedon parempaa levittämistä. Komissio käyttää aktiivisesti Yritys-Eurooppa-verkostoa, jota kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma rahoittaa, levittääkseen tietoa EU:n toimintalinjoista ja palveluista, joita on saatavilla eri ohjelmista, kuten seitsemännestä puiteohjelmasta tai rakennerahastoista. Muitakin toimia on toteutettu, jotta saavutettaisiin mahdollisimman suuri määrä potentiaalisia osallistujia. Ekoinnovaatioiden markkinoille saattamisen alalla Yritys-Eurooppa-verkosto toimii usein alueellisena tai kansallisena yhteyspisteenä, joka levittää tietoa pyynnöstä ja järjestää räätälöityjä kumppaneiden hakutapahtumia tai alakohtaisia klusterikokouksia. Avustusten saajat voivat myös kääntyä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman perustaman immateriaalioikeuksien neuvontapalvelun puoleen saadakseen apua henkiseen omaisuuteen liittyvissä kysymyksissä, jotka johtuvat osallistumisesta muihin EU-ohjelmiin, kuten seitsemänteen puiteohjelmaan. Innovoinnin alalla toimia ovat edistäneet TAKE IT UP (Europe INNOVA) ja INNO-Partnering Forum (PRO INNO Europe®), jotka myös jatkavat tätä edistämistoimintaa. Hankkeiden ulospäin suuntautuvia tehtäviä, jotka ulottuvat välittömiä osallistujia pidemmälle, tehostettaan tarjoamalla internet-sivustoja, joihin muut organisaatiot voivat aktiivisesti osallistua ja joihin on tuotu mukaan sosiaalisten verkostojen piirteet. Seuraajaohjelmia koskevaa viestintätoimintaa on tarkoitus tehostaa.

Lisäksi suositeltiin, että laadittaisiin vakaa tuotosta, tulosta ja vaikutusta kuvaava indikaattorikokonaisuus, jotta voidaan paremmin seurata ohjelman tehoa ja sen tavoitteiden saavuttamista. Euroopan komission ehdotukset kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman seuraajaohjelmiksi (Cosme[17] ja osittain Horisontti 2020[18]) sisältävät useimmat näistä suosituksista. Niissä esimerkiksi vahvistetaan ohjelmien toiminnan logiikkaa (esim. Horisontti 2020:ssä tarjotaan saumaton yhteys tutkimuksen ja innovaation välille ja otetaan huomioon yhteiskunnan keskeiset haasteet, kuten energia ja luonnonvarat, sekä tärkeä tekniikka, kuten tieto- ja viestintätekniikka), liitetään se EU:n strategisiin painopisteisiin ja annetaan oikeudellisessa tekstissä yleiset ja erityiset tavoitteet, jotka liittyvät tulos- ja vaikutusindikaattoreihin.

Yksi suosituksista koskee ”aktiivista politiikkaa, jolla edistetään toiminnallisen tason synergiaa järjestelmällisellä toimintatavalla parannettaessa ohjelman eri alojen välisten yhteyksien hallintaa”, ja komissio käyttääkin Yritys-Eurooppa-verkostoa aktiivisesti tiedon levittämiseen. Muitakin toimia on toteutettu, jotta saavutettaisiin mahdollisimman suuri määrä potentiaalisia osallistujia. Ekoinnovaatioiden alalla Yritys-Eurooppa-verkosto toimii usein alueellisena tai kansallisena yhteyspisteenä, joka levittää tietoa pyynnöstä ja järjestää räätälöityjä kumppaneiden hakutapahtumia tai klusterikokouksia. Avustusten saajat voivat myös kääntyä immateriaalioikeuksien neuvontapalvelun puoleen saadakseen apua henkiseen omaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Innovoinnin osalta on verkoston jäsenten kanssa järjestetty seminaareja, joissa on käsitelty julkisia hankintoja innovointia varten, jotta kyseisistä toimista saatuja kokemuksia voitaisiin levittää. Toinen esimerkki ovat yhteydet, joita on rakennettu Yritys-Eurooppa-verkoston ja IMP3roven välille,[19] jolloin Yritys-Eurooppa-verkoston kumppanit järjestävät innovoinnin hallintaa käsittelevää koulutusta.

Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman loppuarvioinnissa suositellaan, että ”Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman jatkokehityksessä on pyrittävä hyödyntämään nykyisiä saavutuksia, jotta voidaan vahvistaa muutosvoimaa, joka jo nyt on saatu aikaan useilla toteutetuilla toimilla, ja mahdollisuuksien mukaan välttämään häiriöiden riskejä, jotka väistämättä liittyvät kaikkiin uusiin toiminnan käynnistyksiin”. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman työohjelmassa vuodelle 2013 komissio aikoo ehdottaa edellisten vuosien menestyksekkäiden toimien jatkamista suurelta osin tai uusia toimia, jotka perustuvat aiempiin kokemuksiin. Samalla varmistetaan johdonmukaisuus politiikan painopisteisiin ja talouden muutoksiin nähden.

Mitä tulee suositukseen, jonka mukaan olisi tarkasteltava laajuutta, jossa Euroopan tasoinen lisäarvo ilmenee rahoitusvälineissä, komissio on ottanut sen huomioon valmistellessaan uuden sukupolven rahoitusvälineitä. Euroopan tasoinen lisäarvo on avaintekijä uusissa lainarahoitus- ja pääomamekanismeissa, joiden periaatteisiin kaikki tulevat rahoitusvälineet vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä perustuvat. Rahoitusvälineiden tapaus nojaa erityisesti niihin etuihin, jotka liittyvät sisämarkkinoiden vahvistumiseen, kun torjutaan markkinoiden pirstoutuminen pääomasijoituksissa, sekä EU:n varoista katettuun suuririskiseen luotonantoon ja lisävakuusjärjestelyyn. Komission ehdotuksen mukaan Cosme-ohjelman rahoitusvälineiden keskeinen tarkoitus on parantaa pk-yritysten rahoituksen saantia markkina-alueilla, jotka eivät kuulu jäsenvaltioiden toimenpiteiden piiriin tai joissa tällaiset toimenpiteet on rajattu investointeihin ja tukeen kunkin maan sisällä. Ohjelmassa keskitytään rahoittamaan kansainväliseen laajentumiseen pyrkiviä kasvusuuntautuneita yrityksiä ja kehittämään rajat ylittäviä pk-yritysten rahoitusmarkkinoita. Ainoastaan EU-tasoinen ohjelma voi toimia tällaisessa roolissa. Vastaavasti komission ehdotuksessa Horisontti 2020 ‑ohjelmaksi tutkimuksen ja innovoinnin pääomamekanismi täydentää kansallisia ohjelmia, jotka eivät voi käsitellä rajat ylittäviä tutkimus- ja innovaatioinvestointeja. Varhaisvaiheen järjestelyillä on myös demonstrointivaikutus, joka voi hyödyttää julkisia ja yksityisiä sijoittajia kaikkialla Euroopassa. Lainarahoitusvälineellä korjataan markkinoiden puutteita, jotka estävät yksityistä sektoria sijoittamasta tutkimukseen ja innovointiin ihanteellisella tasolla. Instrumentti mahdollistaa resurssien kriittisen massan kokoamisen unionin talousarviosta ja riskinjaon pohjalta niistä rahoituslaitoksista, joiden tehtäväksi järjestelyn toteuttaminen on annettu. Se kannustaa yrityksiä investoimaan tutkimukseen ja innovointiin enemmän omia varojaan kuin mitä ne muutoin tekisivät. Lisäksi lainarahoitusväline auttaa sekä julkisia että yksityisiä organisaatioita vähentämään esikaupallisista hankinnoista tai innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen hankinnoista aiheutuvia riskejä.

Ekoinnovaatioiden osalta arvioinnissa katsottiin, että ”ekoinnovaatio-ohjelman pienen koon vuoksi sen mahdolliset vaikutukset ovat vastaavasti vähäisiä, vaikka lupaavia tuloksia on ennakoitu ja ohjelmaan on todennäköisesti huomattavasti liikaa hakijoita. Tämän merkitystä tulevalle rahoitukselle olisi tarkasteltava.” Seuraavan sukupolven ohjelmissa komissio on ehdottanut, että ekoinnovaatiot otetaan yhdeksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” painopisteeksi ja että EU:n toimintaa laajennetaan sekä budjetin että välineiden osalta.

Komissio ottaa huomioon arvioinneista saadut kokemukset ja jatkaa nykyisen puiteohjelman ja sen erityisohjelmien täytäntöönpanon kehittämistä. Arvioinnit ovat lisäksi antaneet arvokasta ohjausta valmisteltaessa uutta ohjelmasukupolvea (Cosme ja Horisontti 2020). Komissio kehottaakin neuvostoa ja parlamenttia hyödyntämään nämä suositukset täysimittaisesti tarkistaessaan komission ehdotuksia, jotta ohjelmat voitaisiin lopullisesti hyväksyä.

[1]               Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24. lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15).

[2]               Ks. http://ec.europa.eu/cip/

[3]               http://ec.europa.eu/cip/eip/index_en.htm

[4]               http://ec.europa.eu/cip/ict-psp/index_en.htm

[5]               http://ec.europa.eu/cip/iee/index_en.htm

[6]               Prof. Gerard Pogorel (puheenjohtaja), Professor of Economics and Management, Ecole Nationale Supérieure des Télécommunications, (ENST-Telecom ParisTech), Ranska. Dana Berova, Gartner, Tšekki. Prof Slavo Radosevic, Professor of Industry and Innovation Studies, University College London. Eppie Eloranta, toiminnanjohtaja, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE. Jeremy Harrison (esittelijä), Director of abdi Ltd, UK partners of the ROI Institute.

[7]               Graham Vickery, Terttu Luukkonen, Slavo Radosevic, Robbert Fisher (esittelijä).

[8]               http://ec.europa.eu/cip/documents/implementation-reports/index_en.htm

[9]               http://ec.europa.eu/cip/files/docs/interim_evaluation_report_march2010_en.pdf

[10]             http://ec.europa.eu/cip/files/docs/final-evaluation-of-eip_en.pdf

[11]             http://ec.europa.eu/cip/files/docs/2011_iee2_programme_en.pdf

[12]             http://ec.europa.eu/cip/files/cip/docs/cip_ict_psp_interim_evaluation_report_2011_en.pdf

[13]             http://ec.europa.eu/cip/files/cip/cip_final_evaluation_final_report_en.pdf

[14]             CSES, Executive Report - Final Evaluation of the Competitiveness and Innovation Programme, joulukuu 2011, s.8 saatavilla osoitteesta http://ec.europa.eu/cip/files/cip/executive_summary_cip_final_report_en.pdf

[15]             KOM(2011) 834 lopullinen.

[16]             KOM(2011) 808 lopullinen, KOM(2011) 809 lopullinen, KOM(2011) 810 lopullinen, KOM(2011) 811 lopullinen ja KOM(2011) 812 lopullinen.

[17]             KOM(2011) 834 lopullinen.

[18]             KOM(2011) 808 lopullinen, KOM(2011) 809 lopullinen, KOM(2011) 810 lopullinen, KOM(2011) 811 lopullinen ja KOM(2011) 812 lopullinen.

[19]             IMP³roven avulla pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) saavat arvokkaan tilaisuuden tehdä vertailevan tutkimuksen omasta innovaatioiden hallintakyvystään verrattuna saman toimialan, maan, koko- ja ikäluokan yrityksiin. Vertailututkimus antaa vankan perustan innovoinnin hallintaan annettavan tuen tarjonnalle.