This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52011DC0567
COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS Supporting growth and jobs – an agenda for the modernisation of Europe's higher education systems
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma
/* KOM/2011/0567 lopullinen */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma /* KOM/2011/0567 lopullinen */
1.
JOHDANTO
Eurooppa 2020 -strategiassa, sen
lippulaivahankkeissa ja sen täytäntöönpanoa koskevissa uusissa yhdennetyissä
suuntaviivoissa osaaminen nostetaan keskeiseksi
tekijäksi Euroopan unionin pyrkimyksissä toteuttaa älykkään, kestävän ja
osallistavan kasvun tavoitteet. Tätä strategiaa tukee komission
ehdotus vuosien 2014–2020 monivuotiseksi rahoituskehykseksi, sillä siinä
koulutus-, tutkimus- ja innovointi-investointeihin varattuja määrärahoja on
lisätty tuntuvasti. Näin on tehty sen vuoksi, että koulutuksella ja etenkin
korkea-asteen koulutuksella ja sen yhteyksillä tutkimukseen ja innovointiin on
tärkeä rooli siinä, että yksilöt ja koko yhteiskunta menevät eteenpäin ja että
Euroopassa riittää päteviä ja ammattitaitoisia ihmisiä, joita se tarvitsee kyetäkseen
luomaan työpaikkoja, talouskasvua ja vaurautta. Korkea-asteen
oppilaitokset[1]
voivat siksi vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, miten Euroopan unionin
strategia kriisistä selviytymiseksi ja kasvun ylläpitämiseksi onnistutaan
toteuttamaan. Vaikka työllisyystilanne on heikentynyt
talouskriisin seurauksena, korkea-asteen koulutus on edelleen järkevä valinta[2].
Eurooppalaisten korkeakoulujen mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan ja
lisätä Euroopan vaurautta ei kuitenkaan vieläkään hyödynnetä tarpeeksi.
Eurooppa ei enää määrää tahtia globaalissa kilpailussa osaamisen ja
lahjakkuuden aloilla, ja nousevan talouden maat lisäävät voimakkaasti
investointejaan korkea-asteen koulutukseen[3]. Vuoteen 2020 mennessä 35 prosentissa
kaikissa työpaikoista EU:ssa edellytetään korkea-asteen koulutusta[4], mutta tällä
hetkellä ainoastaan 26 prosentilla työvoimasta on korkea-asteen tutkinto.
Kun tarkastellaan tutkijoiden osuutta koko työvoimasta, EU on edelleen jäljessä
muista: EU:n alueella on 6 tutkijaa 100 työntekijää kohden, kun vastaava
määrä Yhdysvalloissa on 9 ja Japanissa 11[5]. Osaamistalous tarvitsee ihmisiä, joilla on
oikeanlainen kokoelma taitoa ja osaamista: monialaisia taitoja, digitaaliajalla
tarvittavia tietoteknisiä taitoja, luovuutta ja joustavuutta ja oman alansa
(esimerkiksi luonnontieteiden, tekniikan tai matematiikan) perusteellinen
ymmärrys. Julkiset ja yksityiset työnantajat myös tutkimusintensiivisillä
aloilla raportoivat kuitenkin yhä useammin työmarkkinoiden vaatimusten ja
työntekijöiden taitojen välisestä epäsuhdasta ja vaikeuksista löytää
oikeanlaisia työntekijöitä muuttuviin tarpeisiinsa. Samaan aikaan korkea-asteen oppilaitokset
pyrkivät liian usein kilpailemaan liian monilla aloilla, vaikka vain
suhteellisen harvoilla niistä on mahdollisuuksia olla eturintamassa kaikilla
tieteen aloilla. Tämän vuoksi liian harvat eurooppalaisista korkeakouluista
mainitaan huipputason oppilaitoksina nykyisissä tutkimussuuntautuneissa
globaaleissa korkeakoululistauksissa. Euroopan 4 000 korkeakoulusta vain
noin 200 on mukana 500 parhaan korkeakoulun joukossa tuoreimmalla Academic
Ranking of World Universities ‑listalla, ja ainoastaan kolme niistä on
20 parhaan joukossa. Viime vuosina tilanne ei myöskään ole merkittävästi
parantunut. Menestymiseen ei ole yhtä ainoaa mallia: Euroopassa tarvitaan
hyvin monenlaisia korkea-asteen oppilaitoksia, ja jokaisen niistä on
pyrittävä parhaimpaansa oman missionsa ja omien strategisten prioriteettiensa
puitteissa. Jos saatavilla olisi entistä avoimemmin tietoa yksittäisten
oppilaitosten profiilista ja potentiaalista, poliittisilla päättäjillä olisi
paremmat mahdollisuudet kehittää toimivia korkeakoulutusstrategioita ja
oppilaitosten olisi helpompi kehittää omia vahvuuksiaan. Päävastuu korkea-asteen koulutuksen
uudistamisesta on jäsenvaltioilla ja korkeakouluilla itsellään. Bolognan prosessi, korkeakoulujen nykyaikaistamista koskeva EU:n
strategia[6]
ja eurooppalaisen tutkimusalueen luominen osoittavat kuitenkin, että haasteet
ja niihin löydettävät poliittiset ratkaisut eivät tunne kansallisia rajoja.
Jotta eurooppalaiset korkeakoulutusjärjestelmät voivat edistää mahdollisimman
tehokkaasti älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteiden
toteutumista, tarvitaan uudistuksia seuraavilla keskeisillä aloilla: on
lisättävä korkea-asteen tutkinnon suorittajien määrää kaikilla tasoilla,
parannettava inhimillisen pääoman kehittämisen laatua ja
tarkoituksenmukaisuutta korkea-asteen koulutuksen yhteydessä, luotava toimivia
hallinto- ja rahoitusjärjestelmiä tukemaan huippuosaamista ja vahvistettava
koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän välistä osaamiskolmiota.
Kaikkiin näihin aloihin ja koulutuksen laatuun vaikuttavat lisäksi voimakkaasti
opiskelijoiden, tutkijoiden ja opetushenkilöstön kansainvälinen liikkuvuus ja korkeakoulutuksen
jatkuva kansainvälistyminen. Tämän tiedonannon jaksossa 2 esitellään keskeiset
tavoitteet jäsenvaltioille ja korkeakouluille, jotka haluavat lisätä
vaikutustaan Euroopan kasvuun ja työllisyyteen. Jaksossa 3 kuvataan erityistoimet,
jotka EU toteuttaa tuodakseen lisäarvoa viranomaisten ja oppilaitosten
uudistushankkeiden tukemiselle. Tiedonannon
liitteenä esiteltävässä komission valmisteluasiakirjassa tarkastellaan
analyyttistä näyttöä, joka on poliittisten näkökohtien ja toimenpiteiden
perustana.
2.
KESKEISET TAVOITTEET JÄSENVALTIOILLE JA KORKEAKOULUILLE
2.1.
Vastataan Euroopan tarpeisiin lisäämällä opiskelun
tuloksellisuutta ja tutkinnon suorittajien ja tutkijoiden määrää
Eurooppa 2020 -strategian koulutusta koskevana
yleistavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 40 prosenttia nuorista
suorittaa korkea-asteen tutkinnon tai vastaavat opinnot[7]. Tutkinnon suorittajien määrä Euroopassa on
kasvanut merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Määrä on kuitenkin suurelta
osin riittämätön, jotta kyettäisiin vastaamaan osaamisintensiivisten
työpaikkojen ennustetusta kasvusta syntyviin tarpeisiin, lisäämään Euroopan
mahdollisuuksia hyötyä globalisaatiosta ja säilyttämään eurooppalainen
sosiaalinen malli. Korkeakoulutuksen
tuloksellisuuden lisäämisen tulisi antaa pontta myös koulutusjärjestelmien
muutokselle, laadun parantamiselle ja koulutuksen uusien toteuttamistapojen
kehittämiselle. Lisäksi on otettava huomioon, että vaikka väestön ikääntymisen
vaikutukset vaihtelevatkin jäsenvaltioittain[8], korkea-asteen koulutukseen tavanomaisesti
siirtyvien koulunsa päättävien määrä supistuu jatkuvasti. Euroopassa on tämän vuoksi kyettävä houkuttelemaan
ihmisiä koko yhteiskunnan laajuudelta – myös muita heikommassa asemassa
olevista ryhmistä – hakeutumaan korkea-asteen koulutukseen ja varattava
resursseja tähän haasteeseen vastaamiseen. Useissa
maissa on myös olennaisen tärkeää vähentää korkeakoulutuksen keskeyttäjien
määrää. Näitä tavoitteita ei kyetä saavuttamaan yksinomaan korkea-asteen
koulutuksen keinoin: menestykseen tarvitaan myös politiikkaa, jolla
parannetaan opintomenestystä alemmilla koulutusasteilla ja vähennetään
koulunkäynnin keskeyttäjien määrää Eurooppa 2020 -strategian
tavoitteen[9]
ja hiljattain julkaistun koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämistä koskevan
neuvoston suosituksen[10]
mukaisesti. Euroopassa tarvitaan myös lisää tutkijoita luomaan perustaa tulevaisuuden elinkeinoille. Jotta unionin
talouksissa painotettaisiin tutkimusta enemmän ja saavutettaisiin tavoite,
jonka mukaan tutkimukseen tehtävien investointien määrän olisi oltava
3 prosenttia BKT:sta, EU:ssa tarvitaan arviolta miljoona uutta työpaikkaa
tutkimuksen alalla[11]
lähinnä yksityissektorilla. Tämä edellyttää sitä, että parannetaan
elinkeinoelämän edellytyksiä investoida tutkimukseen ja innovointiin. Lisäksi
se edellyttää tohtoritason tutkijoiden määrän lisäämistä, tutkimusosaamisen
lisäämistä nykyisen työvoiman keskuudessa sekä parempaa tiedottamista
työskentelymahdollisuuksista, jotta tiedemaailman ulkopuolisista urapoluista
tulisi todellisia vaihtoehtoja aloitteleville tutkijoille. Vielä hyödyntämättömiä voimavaroja voidaan
vapauttaa puuttumalla stereotyyppisiin asenteisiin ja poistamalla esteitä,
joita naiset kohtaavat tutkinnonjälkeisen jatkokoulutuksen ja tutkimuksen
korkeimmilla tasoilla etenkin tietyillä tieteenaloilla ja johtotehtävissä. Keskeiset poliittiset tavoitteet jäsenvaltioille ja korkeakouluille: ·
Kehitetään selkeitä väyliä, joiden kautta
opiskelija voi edetä ammatillisesta ja muuntyyppisestä koulutuksesta
korkea-asteen koulutukseen. Tämä tavoite voidaan toteuttaa tehokkaasti
eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen ja oppimistuloksiin perustuvien kansallisten
tutkintokehysten kautta ja ottamalla käyttöön selkeät menettelyt virallisen
koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen ja kokemusten tunnustamista
varten. ·
Kannustetaan aliedustettuina olevien ryhmien ja
erilaisten oppijoiden, muun muassa aikuisten, osallistumista
koulutukseen. Tarjotaan avoimempaa tietoa koulutusmahdollisuuksista ja
oppimistuloksista sekä tiedotetaan opintovaihtoehdoista ja
pyritään vähentämään koulunkäynnin keskeyttämisiä räätälöidyn ohjauksen avulla. ·
Varmistetaan resursseja kohdentamalla, että rahoitustukea
on tarjolla potentiaalisille opiskelijoille, joilla on heikompi tulotaso. ·
Suunnitellaan ja toteutetaan kansallisia strategioita,
jotta saadaan koulutettua ja uudelleenkoulutettua riittävästi tutkijoita
tutkimusta ja kehittämistä koskevien unionin tavoitteiden mukaisesti.
2.2.
Parannetaan korkea-asteen koulutuksen laatua ja
tarkoituksenmukaisuutta
Korkea-asteen
koulutus parantaa yksilön suorituskykyä, ja sen aikana tutkinnon suorittajien
olisi saatava ne tiedot ja keskeiset siirrettävissä olevat taidot, joita
tarvitaan korkeaa ammattitaitoa edellyttävissä ammateissa. Usein
opintosuunnitelmat eivät kuitenkaan reagoi riittävän nopeasti talouden
muuttuviin tarpeisiin, eivätkä ne kykene ennakoimaan tulevaisuuden ammatteja
tai vaikuttamaan niihin. Tutkinnon suorittaneiden on usein vaikea löytää
koulutustaan vastaavaa työtä[12].
Työnantajien ja työmarkkinalaitosten osallistuminen opinto-ohjelmien
suunnitteluun ja toteuttamiseen, henkilöstön välisten vaihtojen tukeminen
ja käytännön harjoittelujaksojen sisällyttäminen opintoihin voivat edistää
opintosuunnitelmien mukauttamista työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin
tarpeisiin ja lisätä työllistettävyyttä ja yrittäjätoimintaa. Opinto-ohjelmien
suunnittelua tarkoituksenmukaisemmiksi voi edistää myös se, että oppilaitokset
seuraavat paremmin entisten opiskelijoidensa urapolkuja. Joustavia, innovatiivisia oppimistapoja ja
opetusmenetelmiä tarvitaan kipeästi, jotta voidaan kehittää koulutuksen laatua
ja tarkoituksenmukaisuutta, lisätä opiskelijamääriä, laajentaa erilaisten
oppijaryhmien osallistumista koulutukseen ja vähentää koulunkäynnin
keskeyttämisiä. Eräs keskeinen keino tämän tavoitteen saavuttamiseen on tieto-
ja viestintätekniikan ja muiden uusien teknologioiden tarjoamien etujen
hyödyntäminen: niiden avulla voidaan monipuolistaa opetusta, parantaa
opiskelukokemuksia, tukea henkilökohtaisiin tarpeisiin räätälöityä oppimista,
helpottaa opiskelun piiriin pääsyä etäopiskelun ja virtuaalivaihtojen avulla,
nykyaikaistaa hallintoa ja luoda uusia tutkimusmahdollisuuksia[13]. Tämä on
linjassa myös Euroopan digitaalistrategian[14] kanssa. Koska tietotyöntekijöitä tarvitaan yhä
enemmän, korkea-asteen tutkijakoulutuksen on vastattava paremmin
osaamisintensiivisten työmarkkinoiden tarpeita ja etenkin pk-yritysten
vaatimuksia. Jotta asiantuntijatason työntekijöiden kysyntään kyetään
vastaamaan, tarvitaan laadukasta, elinkeinoelämän kannalta tarkoituksenmukaista
tohtorin tutkintoon johtavaa koulutusta. Jos rahoitus kytketään innovatiivista
tohtorinkoulutusta koskevien EU:n periaatteiden[15]
täytäntöönpanoon, Euroopassa pystytään kouluttamaan lisää tutkijoita aiempaa
paremmin ja nopeammin. Eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen
uudistus ja nykyaikaistaminen riippuvat opettajien ja tutkijoiden osaamisesta
ja motivaatiosta. Opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä
ei kuitenkaan ole aina pysynyt kasvavien opiskelijamäärien mukana, mikä
aiheuttaa lisäpaineita jo ennestään tiukoilla oleville resursseille. Paremmat
työskentelyolot avoimine ja oikeudenmukaisine rekrytointimenettelyineen[16], parempi
peruskoulutus ja ammatillinen jatkokoulutus sekä huipputason opetuksen ja
tutkimuksen tunnustaminen ja palkitseminen ovat keskeisiä edellytyksiä, jos
halutaan varmistaa, että unioni kykenee kouluttamaan, houkuttamaan ja pitämään
alueellaan korkealaatuista akateemista henkilöstöä. Keskeiset poliittiset tavoitteet jäsenvaltioille ja korkeakouluille: ·
Kannustetaan taito- ja kasvuennusteiden ja tutkinnon
suorittaneiden työllistymistä koskevien tietojen hyödyntämistä
opinto-ohjelmien suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa ja mukautetaan
laadunvarmistusta ja rahoitusjärjestelmiä niin, että niillä
palkitaan onnistumiset, jotka saavutetaan opiskelijoiden varustamisessa
työmarkkinoita varten. ·
Kannustetaan opiskelumallien monipuolistamista (esimerkiksi osa-aikainen opiskelu, etäopiskelu, moduuliopiskelu sekä
jatkokoulutus aikuisopiskelijoille ja muille jo työmarkkinoilla oleville)
mukauttamalla tarvittaessa rahoitusjärjestelmiä. ·
Hyödynnetään paremmin tieto- ja
viestintätekniikan tarjoamat mahdollisuudet
toimivampien ja yksilöllisempien oppimiskokemusten, opetuksen ja
tutkimusmenetelmien (esimerkiksi sähköinen opiskelu ja eri tapoja yhdistelevät
menetelmät) mahdollistamisessa ja lisätään virtuaalisten opiskeluympäristöjen
käyttöä. ·
Lisätään työmarkkinalaitosten (muun muassa
julkisten työvoimapalvelujen) ja lainsäädännöllisiä valmiuksia sovittaa yhteen
ammattitaidot ja työelämän tarpeet ja kehitetään aktiivista
työmarkkinapolitiikkaa, jolla edistetään vastavalmistuneiden työllistymistä
ja tehostetaan uraohjausta. ·
Otetaan käyttöön kannustimia, joilla
lisätään korkea-asteen oppilaitosten halua investoida henkilöstönsä jatkuvaan ammatilliseen
kehittämiseen, rekrytoida riittävästi henkilöstöä uusien tieteen alojen
kehittämiseksi ja palkita huipputason opetusta. ·
Linkitetään tohtorinkoulutusohjelmien rahoitus innovatiivista
tohtorinkoulutusta koskevien periaatteiden soveltamiseen.
2.3.
Parannetaan koulutuksen laatua liikkuvuuden ja
rajatylittävän yhteistyön avulla
Opintoihin liittyvä liikkuvuus parantaa
yksilöiden ammatillisia ja sosiaalisia taitoja sekä kykyä toimia erilaisissa
kulttuureissa parantaen samalla heidän työllistyvyyttään. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen
(EHEA) ministerit ovat sopineet tavoitteesta kaksinkertaistaa ulkomaan
opinto- tai harjoittelujakson suorittavien opiskelijoiden määrä
20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä[17]. EHEA on tuonut mukanaan suuria muutoksia:
kolmiportainen tutkintojärjestelmä (kandidaatin, maisterin ja tohtorin
tutkinnot) ja laadunvarmistuksen paraneminen ovat helpottaneet yksilöiden
liikkuvuutta ja lujittaneet laitoksia ja järjestelmiä. Eurooppalaisen
tutkimusalueen (ERA) kehittämisen myötä kansalliset järjestelmät täydentävät
toisiaan entistä paremmin, ja tämä lisää tutkimusinvestointien
kustannustehokkuutta ja edistää vaihtoja ja yhteistyötä oppilaitosten välillä. Ulkomailla suoritettujen opintojen
tunnustaminen on silti edelleen liian vaikeaa, apurahojen ja lainojen
siirtämistä rajoitetaan, ”pystysuora liikkuvuus”[18] on
vähäistä ja tutkijoiden vapaalle liikkuvuudelle EU:n alueella on esteitä.
Oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistämistä koskevan neuvoston suosituksen[19]
täytäntöönpano ja eurooppalaisten laadunvarmistusvälineiden, esimerkiksi
eurooppalaisen arviointitoimijoiden rekisterin, käyttö lisäisivät keskinäistä
luottamusta, opintojen tunnustamista ja liikkuvuutta. Parhaiden opiskelijoiden, tutkijoiden ja
muun korkeakouluväen houkuttaminen EU:n ulkopuolelta
sekä rajatylittävän yhteistyön uusien muotojen kehittäminen ovat
keskeisiä tekijöitä laadun parantamisessa. Tällaisesta toiminnasta
oppilaitokset voivat myös saada huomattavia tuloja. Vaikka jotkin jäsenvaltiot
ovat opiskelijoiden näkökulmasta hyvin vetovoimaisia[20], EU:n
pitää kokonaisuutena vetää puoleensa menestyviä opiskelijoita ja
tutkijoita, jos se haluaa kilpailla Yhdysvaltojen kanssa[21].
Euroopan vetovoimaa voidaan parantaa tarttumalla nopeasti seuraaviin
huolenaiheisiin: koulutuksen kustannusten nousu ja koulutuksen laadun
epätasaisuus, opintojen tunnustamiseen liittyvät vaikeudet, puutteet
tutkijoiden rekrytoinnin avoimuudessa ja heikot työskentelyolot sekä opiskelu-
ja työviisumeihin liittyvät ongelmat myös EU:n sisäisen liikkuvuuden
yhteydessä. Keskeiset poliittiset tavoitteet jäsenvaltioille ja korkeakouluille: ·
Kannustetaan oppilaitoksia sisällyttämään
opintoihin liittyvä liikkuvuus opinto-ohjelmiin entistä järjestelmällisemmin
ja poistamaan tarpeettomat esteet rajatylittävältä yhteistyöltä ja
vaihtotoiminnalta sekä oppilaitoksesta toiseen siirtymiseltä kandidaatin ja
maisterin opintojen välillä. ·
Varmistetaan ulkomailla suoritettujen opintojen
tehokas tunnustaminen järjestämällä toimiva laadunvarmistus, käyttämällä
johdonmukaisesti ja vertailukelpoisella tavalla eurooppalaista
opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmää (ECTS) ja
tutkintotodistuksen liitettä sekä linkittämällä tutkinnot eurooppalaiseen
tutkintojen viitekehykseen. ·
Parannetaan ulkomailta tulevien opiskelijoiden,
tutkijoiden ja opettajien pääsyä, työskentelyoloja ja edistymismahdollisuuksia
muun muassa panemalla kokonaisuudessaan täytäntöön opiskelijoita ja
tutkijoita koskevat direktiivit[22]
ja EU:n viisumisäännöstö, jotta Schengen-viisumien myöntäminen lyhyitä
ajanjaksoja unionin alueella oleskeleville opiskelijoille ja tutkijoille
helpottuisi[23].
2.4.
Hyödynnetään osaamiskolmion mahdollisuudet:
yhdistetään toisiinsa koulutus, tutkimus ja elinkeinoelämä huippuosaamisen ja
alueellisen kehityksen edistämiseksi
Korkea-asteen koulutuksen kansainvälistä
vetovoimaa ja sen myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja kasvuun voidaan
lisätä tiivistämällä ja tehostamalla koulutuksen, tutkimuksen ja
elinkeinoelämän – niin kutsutun osaamiskolmion eri sivujen – välisiä
yhteyksiä. Viime aikojen kehitys kohti avointa innovointiympäristöä on
johtanut osaamisvaihdon lisääntymiseen ja uusiin yhteistyömuotoihin
oppilaitosten, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välillä. Korkeakouluilla
on kuitenkin edelleen heikot valmiudet integroida tutkimustulokset ja innovatiiviset
toimintatavat koulutustarjontaan ja hyödyntää markkinointikelpoisten tuotteiden
ja palvelujen potentiaali[24].
Tutkimuksen, elinkeinoelämän ja koulutuksen
väliset rajat ylittävä toiminta edellyttää syvällistä tieteen tuntemusta,
yrittäjätaitoja, luovaa ja innovatiivista asennetta sekä sidosryhmien välistä
tiivistä vuorovaikutusta, jotta osaamista pystytään jakamaan ja hyödyntämään
mahdollisimman tehokkaasti. Jos ammatillisten laitosten, tutkimusyliopistojen,
yritysten ja huipputeknologiakeskusten välistä yhteistyötä kannustetaan
viranomaisten toimenpiteillä, voidaan vakiinnuttaa koulutuksen asema
osaamiskolmiossa, parantaa perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välistä
jatkumoa ja siirtää osaaminen markkinoille entistä tehokkaammin. Tätä prosessia
helpottaa teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnon parantaminen[25]. Osaamis-, asiantuntemus- ja oppimiskeskuksina korkea-asteen
oppilaitokset voivat vauhdittaa taloudellista kehitystä alueillaan. Ne voivat koota lahjakkaita ihmisiä innovatiivisiin
toimintaympäristöihin ja hyödyntää alueellisia vahvuuksia globaalissa
mittakaavassa. Niissä voidaan edistää
osaamisen, henkilöstön ja asiantuntemuksen avointa vaihtoa. Korkeakoulut voivat toimia myös osaamisverkoston
tai -klusterin keskuksena palvellen paikallista taloutta ja yhteiskuntaa. Tämä
edellyttää sitä, että paikalliset ja alueelliset viranomaiset toteuttavat
viisaita erikoistumisstrategioita, joilla resursseja kohdennetaan keskeisiin
prioriteetteihin vaikutusten maksimoimiseksi. Keskeiset poliittiset tavoitteet jäsenvaltioille ja korkeakouluille: ·
Tehostetaan yrittäjätaitojen, luovuuden ja
innovoinnin kehittämistä kaikilla tieteenaloilla ja kolmiportaisen
tutkintojärjestelmän kaikilla tasoilla. Edistetään innovointia korkea-asteen
koulutuksessa hyödyntäen aiempaa vuorovaikutteisempia oppimisympäristöjä ja
tehostettuja infrastruktuureja osaamisen siirtoa varten. ·
Kehitetään osaamisen siirtämisessä tarvittavia
infrastruktuureja korkea-asteen oppilaitoksissa, ja lisätään oppilaitosten
valmiuksia lähteä mukaan yritystoimintaan. ·
Kannustetaan yritysten kanssa tehtävää
yhteistyötä korkeakoulujen keskeisenä toimintana ottamalla käyttöön
palkkiojärjestelmiä ja monialaisen ja organisaatioiden välisen yhteistyön
kannustimia sekä vähentämällä lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä
oppilaitosten sekä muiden julkisten ja yksityisten toimijoiden väliseltä
yhteistyöltä. ·
Edistetään korkea-asteen oppilaitosten
järjestelmällistä osallistumista paikallisten ja alueellisten
kokonaiskehittämissuunnitelmien laatimiseen. Kohdennetaan alueellista tukea
korkea-asteen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöhön ja etenkin
alueellisten huippuosaamis- ja erikoistumiskeskusten perustamiseen.
2.5.
Tehostetaan hallinnointia ja parannetaan rahoitusta
Korkea-asteen koulutusjärjestelmät tarvitsevat
riittävää rahoitusta. Eurooppa 2020 -strategiassa korostetaankin
tarvetta suojata koulutuksen ja tutkimuksen kaltaiset kasvua vahvistavat alat
silloin, kun julkisten varojen käyttöä priorisoidaan. Vaikka investointien
määrät vaihtelevatkin huomattavasti jäsenvaltioittain[26],
korkea-asteen koulutukseen investoidaan Euroopassa kokonaisuudessaan liian
vähän: keskimäärin 1,3 prosenttia BKT:sta, kun vastaava osuus
Yhdysvalloissa on 2,7 prosenttia ja Japanissa 1,5 prosenttia.
Julkisen talouden vakauttamiseen nykyhetkellä kohdistuvat paineet ovat saaneet
jäsenvaltiot arvioimaan koulutukseen ja tutkimukseen tehtyjen julkisten
investointien kustannustehokkuutta: vaikka jotkin maat ovat leikanneet
investointeja, toiset ovat kasvattaneet budjetteja tietoisina siitä, että näille
aloille tehdyt investoinnit lisäävät kasvupotentiaalia. Julkisten investointien on jatkossakin oltava
kestävän korkea-asteen koulutuksen perustana. Laadukkaiden
korkeakoulutusjärjestelmien ylläpitämiseen ja laajentamiseen tarvitaan
kuitenkin huomattava määrä rahoitusta, mikä saattaa edellyttää muihin –
julkisiin tai yksityisiin – rahoituslähteisiin turvautumista. Jäsenvaltiot
haluavat yhä enenevässä määrin maksimoida investoitujen resurssien arvon. Tähän
pyritään solmimalla kohdennettuja tulossopimuksia oppilaitosten kanssa,
toteuttamalla kilpailuun perustuvia rahoitusjärjestelmiä ja kanavoimalla
rahoitusta suoraan yksittäisille henkilöille. Maat yrittävät monipuolistaa
rahoituslähteitä käyttäen julkisia investointeja hankkiakseen varoja muista
lähteistä ja turvautuen yksityiseen rahoitukseen entistä laajemmin.
Opintomaksujen käyttö yleistyy etenkin maisterin tutkinnon ja sitä seuraavilla
tasoilla. Jatkossa on tärkeää seurata ja arvioida tällaisten uusien
kehityssuuntausten toimivuutta ja vaikutuksia etenkin vähävaraisempien
opiskelijoiden tilanteeseen, tasapuolisuuteen ja liikkuvuuteen. Korkea-asteen koulutuksen kohtaamiin
haasteisiin vastaaminen edellyttää joustavampia hallinto- ja
rahoitusjärjestelmiä, joissa oppilaitosten aiempaa suurempi autonomia ja
vastuullisuus kaikkia sidosryhmiä kohtaan ovat tasapainossa. Autonomiset
oppilaitokset voivat erikoistua helpommin, ja ne edistävät näin koulutuksen ja
tutkimuksen tuloksellisuutta[27]
ja monipuolistumista korkeakoulutusjärjestelmien sisällä. Oikeudelliset sekä
rahoitukseen ja hallintoon liittyvät ehdot rajoittavat kuitenkin edelleen
oppilaitosten vapautta määrätä omista strategioistaan ja järjestelmistään ja
erottautua kilpailijoistaan. Korkeakoulujen toimivuutta ja näin myös julkisten
investointien tehokkuutta voidaan edistää vähentämällä rajoituksia,
jotka koskevat yksityisten tulojen hankkimista, pääomasijoituksia,
infrastruktuurien omistusta, rekrytointivapautta ja akkreditointia. Ammattitaitoiseen
johtamiseen investoiminen kannattaa: johtaja tuo mukanaan strategisen
vision ja ottaa vastuun johtamisesta, jolloin opetus- ja tutkimushenkilöstö saa
tarvitsemansa akateemisen vapauden ja voi keskittyä ydintehtäviinsä. Keskeiset poliittiset tavoitteet jäsenvaltioille ja korkeakouluille: ·
Kannustetaan korkea-asteen koulutuksen ja
tutkimuksen todellisten kustannusten parempaa kartoittamista ja rahoituksen
huolellisempaa kohdentamista hyödyntämällä esimerkiksi tuloksiin perustuvia
rahoitusjärjestelmiä, joissa on mukana kilpailullisia elementtejä. ·
Kohdennetaan rahoitusjärjestelmät erilaisten
oppilaitosprofiilien tarpeisiin kannustaen laitoksia kehittämään omia
vahvuuksiaan ja otetaan käyttöön kannustimia tukemaan strategisten
vaihtoehtojen monipuolistamista ja osaamiskeskusten kehittämistä. ·
Parannetaan vaihtoehtoisten rahoituslähteiden
saatavuutta ja käytetään julkisia varoja yksityisten ja julkisten investointien
hankkimiseen (esimerkiksi osarahoituksen kautta). ·
Tuetaan korkeakoulutusalan ammattimaisen
strategiajohtajuuden kehittämistä ja varmistetaan, että korkea-asteen
oppilaitoksilla on autonomia määrittää itse strategiset linjauksensa,
hallinnoida tulovirtoja, palkita tuloksellista toimintaa voidakseen houkutella
laadukasta opetus- ja tutkimushenkilöstöä, vahvistaa pääsykriteerit ja ottaa
käyttöön uusia opinto-ohjelmia. ·
Kannustetaan oppilaitoksia nykyaikaistamaan henkilöstöhallintoaan,
hankkimaan HR Excellence in Research -laatumerkin ja toteuttamaan naisten
asemaa tieteessä käsittelevän Helsinki-ryhmän suositukset[28].
3.
EU:N TOIMENPITEET: AVOIMUUDEN, MONIPUOLISTUMISEN, LIIKKUVUUDEN JA
YHTEISTYÖN KANNUSTIMET
Jaksossa 2 esitettyjen keskeisten poliittisten
tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat ensisijaisesti kansalliset viranomaiset
ja oppilaitokset. Unioni voi kuitenkin tukea korkea-asteen
koulutusjärjestelmien uudistushankkeita EU:n eri politiikan alojen ja
rahoitusvälineiden kautta. Politiikan osalta Eurooppa
2020 -strategian hallinto- ja raportointijärjestelmät ja yhdennettyihin suuntaviivoihin liitetyt maakohtaiset suositukset
ovat tärkeä työkalu kehityssuuntausten seurannassa ja jäsenvaltioiden
uudistuspyrkimysten tukemisessa. EU:n olisi myös hyödynnettävä paremmin
korkea-asteen koulutuksen alalla käytettävissä olevia poliittisia välineitä,
etenkin eurooppalaisen koulutusyhteistyön ET2020-verkostoa. Komissio voi tukea
avoimuutta ja huippuosaamista näyttöön perustuvan politiikan analyysin
avulla. Se voi myös tukea opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden
liikkuvuutta. Se voi edistää eurooppalaisten oppilaitosten välistä strategista
yhteistyötä ja tarjota yhteiset puitteet eurooppalaisen korkea-asteen
koulutuksen ja muun maailman välisen vuorovaikutuksen tukemiselle, mikä on
tärkeää yhä kiihtyvässä globaalissa kilpailussa huippuosaajista. Rahoituksen osalta monivuotinen
rahoituskehys vuosiksi 2014–2020 antaa mahdollisuuden
huolehtia siitä, että EU:n välineet ja poliittiset toimintalinjat – etenkin
koulutuksen, tutkimuksen, työllisyyden, yrittäjyyden, maahanmuuton ja koheesion
aloilla – toimivat hyvin yhteen ja tukevat korkea-asteen koulutuksen
nykyaikaistamista. Komissio pyrkii kohdentamaan EU:n varojen käyttöä
Eurooppa 2020 -strategian painopisteisiin ja kasvun ja työllisyyden
avaintekijöihin ja on ehdottanut huomattavaa lisäystä koulutus- ja
tutkimusohjelmien talousarvioihin.
3.1.
Tuetaan uudistuksia politiikkaa koskevan näytön,
tulosten analyysin ja avoimuuden kautta
Komission toimissa keskitytään politiikan
perustana olevan näytön parantamiseen keskeisillä aloilla. Korkea-asteen
oppilaitosten tuloksellisuudesta saatavilla olevat tiedot koskevat lähinnä
tutkimusintensiivisiä yliopistoja, ja ne kattavat näin ollen vain hyvin pienen
osan eurooppalaisista korkea-asteen oppilaitoksista[29]. On
olennaisen tärkeää tehdä kaikki tulosnäkökohdat kattavia laajempia analyyseja
ja kehittää tiedottamista, jotta opiskelijat voivat tehdä tietoon
perustuvia opiskeluvalintoja, oppilaitokset voivat kartoittaa ja kehittää
vahvuuksiaan ja päätöksentekijät saavat tukea korkea-asteen
koulutusjärjestelmien uudistusta koskeviin strategisiin päätöksiinsä.
Saatavilla olevan näytön mukaan moniulotteinen luokittelu- ja tiedotusväline
on mahdollista toteuttaa, ja koulutusalan sidosryhmät tukevat sitä laajalti[30]. Työmarkkinoiden nykyisten ja tulevien
ammattitaitovaatimusten paremman kartoittamisen avulla
voitaisiin lisäksi tunnistaa työllisyyden kasvualat ja mukauttaa koulutus
paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin. Kuten Uudet taidot uusia työpaikkoja
varten -lippulaivahankkeessa todettiin, komissio kehittää ”EU:n
osaamispanoraaman”, jolla tehostetaan nykyisten ja uusien ammattitaitotarpeiden
kartoittamista. Lisäksi vastavalmistuneiden pääsyä työmarkkinoille helpottaisi
se, että heidän mahdollisuuksiaan saada käytännön työkokemusta opiskelun aikana
esimerkiksi korkealaatuisten harjoittelujaksojen kautta parannettaisiin. Euroopan
komission toimet: ·
Käynnistetään U-Multirank, uusi tuloksiin
perustuva luokittelu- ja tiedotusväline korkea-asteen oppilaitosten arviointia
varten. Välineellä pyritään parantamaan radikaalisti
korkea-asteen koulutussektorin avoimuutta. Ensimmäisten tulosten odotetaan
olevan saatavilla vuonna 2013. Siinä missä nykyiset ranking-luettelot ja
tulosindikaattorit perustuvat lähinnä korkeakoulujen tutkimustoiminnan
arviointiin, tämä riippumaton luokitteluväline laajentaa arvioinnin näkökulmaa
ja antaa käyttäjille mahdollisuuden luoda yksilöityjä moniulotteisia
luokitteluja. Näin se antaa tietoa valintojen ja päätöksenteon pohjaksi
kaikille korkea-asteen koulutuksen sidosryhmille. ·
Parannetaan yhteistyössä Eurostatin kanssa tietoja
eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen piirissä olevien liikkuvuudesta ja
työllistymisestä ja pyritään kehittämään eurooppalainen
korkeakoulutusrekisteri. ·
Annetaan ohjeita ja suosituksia perus- ja
monialaisten taitojen kohentamisesta ja työmarkkinoiden vaatimusten ja
työntekijöiden taitojen välisen vastaavuuden parantamisesta. ·
Analysoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja
sidosryhmien kanssa erilaisten rahoitusmallien vaikutukset
korkeakoulutusjärjestelmien monipuolistamiseen, tehokkuuteen ja
tasapuolisuuteen sekä opiskelijoiden liikkuvuuteen.
3.2.
Edistetään liikkuvuutta
Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen käynnistyminen ja Bolognan prosessi lisäävät liikkuvuutta ja
yhteistyötä. Liikkuvuus voi kuitenkin olla ongelmallista niille
koulutusjärjestelmille, jotka vastaanottavat huomattavan suuria
opiskelijamääriä. Ne voivat myös aiheuttaa ”aivovuotoa”, jos monet lahjakkaat
opiskelijat lähtevät ulkomaille opiskelemaan, eivätkä enää palaa kotimaahansa.
Huolta aiheuttaa myös rajatylittävän koulutuksen laatu esimerkiksi nk.
franchising-sopimuksien perusteella annetun koulutuksen osalta. EU:n liikkuvuusohjelmilla – esimerkiksi
Erasmus- ja Erasmus Mundus ‑ohjelmilla – on ollut kauaskantoisia
myönteisiä vaikutuksia yksilöihin ja oppilaitoksiin. Nykyiseen
Erasmus-ohjelmaan osallistuneiden opiskelijoiden määrä ylittää kolmen miljoonan
rajan vuoteen 2013 mennessä, ja myös korkeakoulujen opettajien ja
henkilöstön liikkuvuusmahdollisuudet lisääntyvät. Komissio kehittää samaan
aikaan ”liikkuvuuden tulostaulua” sen arvioimiseksi, miten opiskeluun
liittyvän liikkuvuuden esteiden poistamisessa on edistytty[31] EU:n
sisällä. Liikkuvuuden esteitä pyritään vähentämään myös säänneltyjen ammattien
osalta, ja tämän vuoksi ammatillisen pätevyyden tunnustamista koskeva
direktiivi aiotaan tarkistaa. Tämä tavoite sisältyy sisämarkkinoiden
toimenpidepakettiin – kohdennettuun toimintasuunnitelmaan[32], jolla
pyritään hyödyntämään sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet kasvulle,
työllisyydelle ja kansalaisten luottamukselle. Tutkijoiden liikkuvuutta
helpotetaan uudella avoimuutta lisäävällä työkalulla: tätä tutkimusuran
eurooppalaista kehystä sovelletaan Euraxess-työpaikkaportaalin yhteydessä. Maisterin
tutkinto antaa opiskelijoille mahdollisuuden hankkia erityistaitoja, joista on
hyötyä etenkin osaamisintensiivisissä työtehtävissä ja tutkimustyössä.
Yhteistyöhankkeet ja liikkuvuus maisterin tutkintoon johtavien opintojen aikana
voivat olla ratkaiseva tekijä huippuosaamiskeskusten kehittämisessä kaikkialla
Euroopassa, ja tämä on näin ollen ala, johon EU voi selvästi tuoda lisäarvoa.
EU:n nykyisillä rahoitusvälineillä ei kuitenkaan tueta täysipainoisesti
maisterin tason liikkuvuutta, joka yleensä vaatii vähintään 12 kuukauden
rahoitustuen[33].
Kansallisesta järjestelmästä myönnettyjä lainoja ei myöskään voi vapaasti
käyttää koko tutkinnon suorittamiseen ulkomailla, eikä kaupallisia lainoja
yleensä myönnetä opiskelijoille, joiden tulotaso on heikko. Euroopan komissio
onkin todennut, että tämä opiskelijaryhmä tarvitsee lisää rahoitustukea. Euroopan komission toimet: ·
Edistetään ulkomailla suoritettujen opintojen
tunnustamista vahvistamalla eurooppalaista opintosuoritusten ja arvosanojen
siirtojärjestelmää (ECTS), ehdottamalla tunnustamista edistävien
kannustimien lisäämistä EU:n ohjelmiin ja toimimalla Bolognan prosessin kautta.
·
Tehdään ehdotus maisterin tutkintojen liikkuvuutta
koskevaksi Erasmus-ohjelmaksi (eurooppalaisen opintolainojen
takausjärjestelmän kautta), joka aloittaa toimintansa vuonna 2014.
Ohjelmalla edistetään liikkuvuutta, huippuosaamista ja kohtuuhintaisen
rahoituksen saatavuutta opiskelijoille, jotka suorittavat maisterin tutkinnon
toisessa jäsenvaltiossa, heidän sosiaalisesta taustastaan riippumatta. ·
Lisätään eurooppalaisen korkeakoulutusalueen
puitteissa EU:n ja hallitustenvälisten prosessien välistä synergiaa. ·
Tuetaan analyyseja, joissa tarkastellaan opiskelijoiden
liikkuvuusvirtojen potentiaalia (Bolognan prosessi mukaan luettuna)
Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioiden[34] ottamiseksi huomioon, sekä analyyseja,
joissa tarkastellaan sitä, miten franchising-sopimusten mukaisesti
järjestettävän koulutuksen laatua voitaisiin tukea
laadunvarmistusstandardeilla. ·
Edistetään tutkimusuran eurooppalaisen kehyksen
kehittämistä. Tarkoituksena on tukea tutkijoiden liikkuvuutta maiden rajojen
yli auttamalla tutkijoita kartoittamaan tarjolla olevia työpaikkoja ja työnantajia
löytämään sopivia ehdokkaita profiloimalla tutkijoiden virat neliportaisen
vaatimustasoluokittelun[35]
mukaisesti.
3.3.
Tuodaan korkea-asteen koulutus keskeiselle sijalle
innovoinnissa, työpaikkojen luomisessa ja työllistyvyydessä
Euroopan tuleva innovointikyky riippuu
pitkälle siitä, miten korkeakoulut ottavat paikkansa osaamiskolmiossa
elinkeinoelämän ja yliopistojen ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden
rinnalla. Euroopan innovaatio- ja
teknologiainstituutti (EIT) on hyvä esimerkki
korkea-asteen koulutuksen sisällyttämisestä osaamiskolmioon. EIT ja sen
osaamis- ja innovointiyhteisöt järjestävät akateemisesti korkealaatuisia
koulutusohjelmia ja edistävät näin osaamisintensiivistä yritystoimintaa, joka
perustuu monitieteiseen innovatiiviseen tutkimukseen. Jatkossa EIT pyrkii yhä
enemmän jakamaan hankittuja kokemuksia ja antaa näin esimerkkejä integroiduista
yhteistyökumppanuuksista, uudenlaisista hallintotavoista ja rahoitusmalleista,
joilla korkeakoulujen innovointipotentiaalia voidaan lisätä yhteistyössä yritysten
kanssa. Komissio aikoo ehdottaa osaamiskolmion kehittämistä koskevia
jatkotoimia strategista innovointiohjelmaa koskevassa ehdotuksessa, joka on
tarkoitus esittää ennen kuluvan vuoden päättymistä. Osaamisen siirtämisen edistämiseksi on
mahdollista tukea laajemminkin korkea-asteen koulutuksen ja talouden välistä
vuorovaikutusta EU:n tasolla. Viime aikoina on toteutettu eurooppalaisia
pilottiprojekteja, nk. osaamisyhteenliittymiä, joilla tuetaan yritysten
ja korkea-asteen oppilaitosten välisten yhteistyökumppanuuksien kehittämistä
uusien koulutusten suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Näistä projekteista
on jo saatu lupaavia tuloksia, ja niiden kehittämistä tulisi jatkaa. Osaamisen siirtoa voidaan lisätä tehokkaasti
myös Marie Curie -toimien avulla. Lisäksi vuonna 2012 on tarkoitus
esitellä eurooppalaista tutkimusaluetta koskevat uudet puitteet
sellaisten toimenpiteiden tukemiseksi, joilla poistetaan tutkijoiden
liikkuvuuden ja rajatylittävän yhteistyön esteitä[36].
Komissio kehittää myös eurooppalaista teollisuuden tohtoriohjelmaa ja tohtorikoulutusta
lisätäkseen innovointia tulevaisuuden tutkijoiden koulutuksessa. Erasmus-ohjelmaan otettiin vuonna 2007 mukaan
Erasmus-harjoittelut, ja niiden saama suosio osoittaa, että mahdollisuuksille
hankkia käytännön työkokemusta osana korkea-asteen koulutusohjelmia on
kysyntää. Harjoittelut ovat tärkeä keino tukea opiskelijoiden henkilökohtaista
kehittymistä ja mukauttaa tutkinnon suorittajien taitoja työmarkkinoiden
tarpeisiin. Nykyisin harjoittelut eivät kuitenkaan aina anna opiskelijoille
oikeanlaisia edellytyksiä osaamisensa kehittämiseen ja asianmukaiset
tunnustuksen saamiseen hankitusta kokemuksesta. Tarvitaankin lisätoimia harjoittelujen
laadun ja tarkoituksenmukaisuuden parantamiseksi. Euroopan komission toimet: ·
Hyväksytään vuoden 2011 loppuun mennessä strateginen
innovointiohjelma, jossa esitellään EIT:n tulevaisuuden suunnitelmat, sen
prioriteetit sekä käynnistettäviä uusia osaamis- ja innovointiyhteisöjä
koskevat ehdotukset. ·
Kehitetään edelleen hiljattain käynnistettyjä
pilottiprojekteja, joilla lisätään yliopistojen ja yritysten välistä
vuorovaikutusta osaamisyhteenliittymien kautta. ·
Vahvistetaan Marie Curie -toimien yhteydessä eurooppalaista
teollisuudenalan tohtorinkoulutusohjelmaa soveltavan tutkimuksen
tukemiseksi. ·
Tehdään harjoittelujen laatukehystä koskeva
ehdotus, jonka tavoitteena on auttaa opiskelijoita ja tutkinnon suorittaneita
hankkimaan työssä tarvittavaa käytännön osaamista ja tarjota opiskelijoille
parempia ja laadukkaampia harjoittelumahdollisuuksia. Samalla luodaan
Euroopassa tarjolla olevien harjoittelumahdollisuuksien keskitetty foorumi.
3.4.
Tuetaan eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen
kansainvälistymistä
Korkea-asteen koulutusta koskevan EU-tason
yhteistyön pitäisi tulevaisuudessa olla osa laajempaa strategiaa, jolla
pyritään saamaan mukaan yhteistyökumppaneita eri puolilta maailmaa, edistämään
EU:n arvoja ja asiantuntemusta ja tukemaan korkea-asteen koulutusta
kehitysmaissa osana EU:n kehityspolitiikkaa ja koulutussektorin kehittämiseen
sovellettavaa kokonaisvaltaista toimintamallia. Komissio aikoo edistää
tutkimusta koskevien EU-tason toimien ja kansallisten toimien keskinäistä
yhteensopivuutta EU:n kansainvälisen tiede- ja teknologiayhteistyön
strategiafoorumin kautta. Korkeakoulutusjärjestelmien
kansainvälistyminen ja avoimuus edellyttävät useiden politiikan alojen ja
sidosryhmien yhteistä toimintamallia, jonka tavoitteena on houkutella
korkeakouluihin parhaita opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita ympäri
maailmaa, lisätä korkeakoulujen kansainvälistä toimintaa ja näkyvyyttä ja tukea
kansainvälisiä huippuosaamisverkostoja. Komissio tarkasteleekin mahdollisuutta
laatia korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisstrategia[37]. Euroopan
komission toimet: ·
Tehdään EU:ta tunnetuksi paikkana, johon
huippulahjakkuuksien eri puolilta maailmaa on hyvä tulla opiskelemaan ja
tekemään tutkimustyötä, tukemalla Euroopan korkeakoulujen
kansainvälistymisstrategioiden laatimista ja kehittämistä. ·
Kehitetään unionin ulkopuolisten kumppaneiden
kanssa korkea-asteen koulutusalan vuorovaikutusta, jolla pyritään
vahvistamaan kansallisia koulutusjärjestelmiä, edistämään poliittista
vuoropuhelua, lisäämään liikkuvuutta ja parantamaan opintosuoritusten
tunnustamista, muun muassa laajentumisstrategian, Euroopan naapuruuspolitiikan,
maahanmuuttoa koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan ja Bologna-foorumin
kautta. ·
Edistetään ja helpotetaan opiskelijoiden ja
tutkijoiden vaihtoja nykyisten liikkuvuuskumppanuuksien avulla. ·
Harkitaan opiskelijoita ja tutkijoita koskevien
direktiivien[38]
muuttamista siten, että EU:sta tulisi entistä vetovoimaisempi paikka EU:n
ulkopuolisista maista tulevien lahjakkuuksien kannalta, ja tarkastellaan,
pitäisikö menettelyjä ja liikkuvuuteen liittyviä oikeuksia helpottaa ja/tai
tehostaa. ·
Seurataan tarkemmin EU:n ulkopuolelta tulevien
tohtorin tutkinnon suorittajien prosenttiosuutta kaikista tohtorin tutkinnon
suorittajista, kuten tutkimuksen ja innovoinnin tulostaulussa
edellytetään, jotta voidaan mitata EU:n tutkija- ja tohtorikoulutuksen vetovoimaa
muun maailman näkökulmasta.
3.5.
Lisätään EU-rahoituksen pitkän aikavälin
vaikutuksia ja täydentävyyttä
Korkea-asteen
koulutukseen tehtävät EU:n investoinnit ehdotetaan kanavoitavaksi pääosin
kolmen rahoitusohjelman kautta vuosien 2014–2020 monivuotisessa
rahoituskehyksessä: 1. Education Europe: yksi yhteinen ohjelma
yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä nuorisoa varten Edistääkseen Eurooppa 2020 ‑strategian
tavoitteita komissio ehdottaa yleissivistävää ja ammatillista koulutusta
sekä nuorisoasioita varten yksittäistä ohjelmaa, jossa asiointipisteiden ja
hallinnon järjestelmiä on yksinkertaistettu. Ohjelman varat kohdistetaan
painopisteisiin, joita ovat esimerkiksi opetuksen laatu ja innovatiivisuus,
tiiviimmät yhteydet työelämään ja liikkuvuuden yhteydessä hankittujen taitojen
parempi tunnustaminen. Ohjelma edistää Bolognan prosessin 20 prosentin
liikkuvuustavoitteen toteutumista kohdentamalla resursseja seuraaviin: laatuun
ja huippuosaamiseen perustuvat liikkuvuusmahdollisuudet (myös maisterin tutkintojen
liikkuvuutta koskevan Erasmus-ohjelman kautta), tiivis yhteistyö ja valmiuksien
parantamiseen tähtäävät kumppanuudet jäsenvaltioiden ja maailmanlaajuisten
kumppanien välillä, erityiset aloitteet huippuopetuksen kartoittamiseksi ja
palkitsemiseksi sekä yrittäjänä toimivien opiskelijoiden samoin kuin
yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön kannustaminen. 2. Horizon
2020: tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Uuteen Horizon 2020 -ohjelmaan sisältyy
kaikki asiaankuuluva tutkimukseen ja innovointiin suunnattu EU-rahoitus, joka
tällä hetkellä myönnetään tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman, kilpailukyvyn
ja innovoinnin ohjelman ja EU:n muiden innovaatioaloitteiden, esimerkiksi
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin, kautta. Horizon 2020 -ohjelmalla
pyritään lisäämään EU-rahoituksen houkuttelevuutta ja helpottamaan sen
saatavuutta. Sen avulla lisätään poliittisten toimien yhteensovittamista ja
maksimoidaan eri aloitteiden väliset yhteisvaikutukset. Samalla saadaan
käyttöön yksinkertaisemmat ja tehokkaammat nykyaikaiset rahoitusvälineet, jotka
kattavat koko innovaatioketjun. 3.
Koheesiopolitiikan välineet Vuosien 2007–2013 rahoituskaudella EU:n
koheesiorahoituksesta käytetään noin 72,5 miljardia euroa yleissivistävään
ja ammatilliseen koulutukseen ja 60 miljardia euroa tutkimukseen ja
innovointiin. Jos EU:n koheesiopolitiikkaa käytetään strategisesti,
sillä voidaan merkittävällä tavalla edistää korkea-asteen koulutuksen
sosiaalisia, taloudellisia ja alueellisia vaikutuksia. Euroopan aluekehitysrahastosta
voidaan tehdä investointeja korkea-asteen oppilaitosten rakentamiseen tai
kunnostukseen, laitteiston hankkimiseen ja digitalisoinnin edistämiseen. Siitä
voidaan myös tukea yrityshautomoita, uusia yrityksiä ja muuntyyppisiä
yliopistojen ja yritysten yhteistyökumppanuuksia. Euroopan
sosiaalirahastosta (ESR) voidaan rahoittaa nykyaikaistamisprosesseja, ja
sen avulla voidaan edistää varsinkin aliedustettuina olevista ryhmistä peräisin
olevien opiskelijoiden osallistumista ja tuloksia, kehittää opetussisältöjä ja
koulutusohjelmien ja lisätä työmarkkinoiden tarpeiden välistä yhteensopivuutta.
Vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä on varattu
84 miljardia euroa ESR:lle. Aiemman kokemuksen perusteella voidaan
odottaa, että tästä noin 40 miljardia euroa voidaan käyttää
yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen.
3.6.
Seuraavat vaiheet älykkään, kestävän ja
osallistavan korkea-asteen koulutuksen edistämiseksi Euroopassa
Tätä tiedonantoa valmistellessaan komissio on
kuullut useita eri sidosryhmiä: korkea-asteen oppilaitosten johtajia,
opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita, yritysmaailman ja työmarkkinaosapuolten
edustajia, maiden hallituksia sekä kansainvälisiä organisaatioita. Se toteuttaa
toimintasuunnitelmaa jatkossakin yhteistyössä näiden sidosryhmien sekä
Euroopan parlamentin, alueiden komitean, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean,
Euroopan investointipankin ja Eurostatin kanssa[39]. Komissio turvautuu myös ulkoiseen
asiantuntemukseen progressiivisten toimintalinjojen kehittämisessä ja innovatiivisten
käytänteiden kartoittamisessa. Ensimmäisenä toimenpiteenä komissio perustaa
vuonna 2012 korkean tason työryhmän, jonka jatkuvana toimeksiantona on
analysoida korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamisen kannalta keskeisiä
aiheita. Ensimmäisenä aiheena on huippuopetuksen edistäminen, josta
raportoidaan vuonna 2013. Nykyaikaiset ja toimivat
korkeakoulutusjärjestelmät ovat avoimen, luotettavan ja kestävän yhteiskunnan
sekä luovan, innovatiivisen ja yrittäjähenkisen osaamisyhteiskunnan perusta.
Jotta tässä tiedonannossa vahvistetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja luoda
perusta Euroopan menestymiselle, jäsenvaltioiden viranomaisten, korkea-asteen
oppilaitosten, sidosryhmien ja Euroopan unionin on toimittava yhdessä
päämäärien saavuttamiseksi. [1] Tämä termi
kattaa kaikki korkea-asteen oppilaitokset: yliopistot, korkeakoulut,
ammattikorkeakoulut, teknologiainstituutit, ”grandes écoles”,
kauppaoppilaitokset, tekniset oppilaitokset, Instituts Universitaires de
Technologie (IUT), opistot jne. Termiä käytetään kielellisten variaatioiden
sekä kansallisten perinteiden ja käytänteiden ottamiseksi huomioon. [2] Ks.
komission yksiköiden valmisteluasiakirjan kohta 2. [3] Ks.
komission yksiköiden valmisteluasiakirjan kohta 7.2. [4] Ks.
KOM(2010) 682 lopullinen. [5] EU:n tutkijoiden
liikkuvuutta ja urakehitystä käsittelevä MORE-tutkimus (Euroopan komissio,
2010). [6] KOM(2006)
208 lopullinen. [7] Vuoteen
2020 mennessä 40 prosentilla 30–34-vuotiaista EU:ssa tulisi olla
korkea-asteen tai vastaava tutkinto. [8] Ks.
komission yksiköiden valmisteluasiakirjan kohta 3.4. [9] Vähennetään
enintään 10 prosenttiin niiden 18–24-vuotiaiden osuutta, joilla ei ole toisen
asteen koulutusta ja jotka eivät ole jatkokoulutuksen piirissä. [10] Ks.
neuvoston suositus koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä
toimintastrategioista (hyväksytty 7. kesäkuuta 2011). [11] KOM(2010)
546 lopullinen, s. 9. [12] Ks.
komission yksiköiden valmisteluasiakirjan kohta 4.1. [13] Ks.
komission yksiköiden valmisteluasiakirjan kohta 4.3. [14] KOM(2010)
245 lopullinen. [15] Näissä
ERA:n tutkijavoimavaroja ja liikkuvuutta käsittelevän ohjausryhmän tuella
laadituissa periaatteissa peräänkuulutetaan huippuosaamista ja luovuutta
tutkimusalalle, houkuttavaa infrastruktuuria ja tutkimusympäristöä, jossa on
riittävästi tutkimusresursseja ja jossa noudatetaan tutkijoiden hyviä
työskentelyoloja koskevia sääntöjä, mahdollisuuksia tieteidenväliseen
tutkimukseen, yhteyksiä elinkeinoelämään ja muihin asiaankuuluviin työelämän
sektoreihin, kansainvälistä verkostoitumista ja liikkuvuutta, koulutusta
siirrettävissä olevissa taidoissa ja laadunvarmistusta. [16] Eurooppalainen
tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönoton säännöstö mukaan luettuina. [17] Ks.
SEC(2011) 670 lopullinen. [18] Opiskelumaan
vaihtaminen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintoon johtavien opintojen
välillä. [19] Neuvoston
suositus nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistämisestä, 28. kesäkuuta
2011. [20] Ks.
komission yksiköiden valmisteluasiakirjan kohta 7.1. [21] Ks.
edellinen viite. [22] Neuvoston
direktiivi 2004/114/EY ja neuvoston direktiivi 2005/71/EY. [23] Enintään
kolmen kuukauden mittainen oleskelu kuuden kuukauden aikana. [24] Neuvoston
päätelmät osaamiskolmiosta, 20. lokakuuta 2009. [25] Ks.
teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointia käsittelevä suositus, C(2008) 1329
lopullinen, 10.4.2008. [26] Ks.
komission yksiköiden valmisteluasiakirjan kohta 6.1. [27] Ks.
komission yksiköiden valmisteluasiakirjan kohta 6.2. [28] Ks.
komission yksiköiden valmisteluasiakirjan kohta 6.3. [29] EU:n
tutkimustavoitteisiin liittyviä oppilaitosten huippuosaamista koskevia
kysymyksiä tarkastellaan lisäanalyyseissa. [30] Ks.
komission yksiköiden valmisteluasiakirjan kohta 1.1. ”U-Multirank” olisi
työkalu, jonka avulla käyttäjät voisivat arvioida oppilaitoksia seuraavien
tietojen perusteella: opetuksen laatu (esim. työllistyminen), tutkimustulokset,
kyky siirtää osaamista ja tukea alueellista kehitystä sekä
kansainvälistymisaste. [31] Neuvoston
suositus nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistämisestä, 28. kesäkuuta
2011. [32] Ks.
KOM(2010) 206, 13.4.2011. [33] Erasmus-ohjelmasta
tuetaan opintopisteiden – ei koko tutkinnon – suorittamiseksi toteutettavaa
liikkuvuutta, ja Erasmus Mundus -ohjelmasta tuetaan ainoastaan
opiskelijoita, jotka osallistuvat erityisiin Erasmus Mundus ‑maisteriohjelmiin.
[34] Asia C-73/08, Nicolas Bressol
ja Céline Chaverot ym. v. Gouvernement de la Communauté française. [35] Yhteiset
profiilit (aloitteleva/tunnustettu/vakiintunut/johtava tutkija) kaikilla
sektoreilla ja kaikissa osallistujamaissa, kuten innovaatiounionia koskevassa
tiedonannossa (2010) on edellytetty. ERA:n tutkijavoimavaroja ja liikkuvuutta
käsittelevän ohjausryhmän hyväksymä raportti, toukokuu 2011. [36] Tutkijoiden
työhönoton säännöstössä ja eurooppalaisessa tutkijoiden peruskirjassa
esitettyjen periaatteiden mukaisesti. [37] Neuvoston
päätelmät korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisestä, 11. toukokuuta 2010.
[38] Sekä
suositus 2005/761/EY unionissa tieteellistä tutkimusta varten matkustaville
kolmansien maiden tutkijoille lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja
yhtenäisiä viisumeja koskevien jäsenvaltioiden myöntämismenettelyjen
helpottamiseksi. [39] Yhteistyö
esimerkiksi Euroopan investointipankin kanssa koskee eurooppalaista
opintolainojen takausjärjestelmää ja alueiden komitean kanssa korkea-asteen
koulutuksen vaikutusta alueelliseen kehittämiseen. Jäsenvaltioiden kanssa
tehdään yhteistyötä korkeakoulutuksen nykyaikaistamista käsittelevän työryhmän
kautta.