52009DC0494

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 25.9.2009

KOM(2009) 494 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Vuotuinen kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille Eurodacin keskusyksikön toiminnasta vuonna 2008

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Vuotuinen kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille Eurodacin keskusyksikön toiminnasta vuonna 2008

1. JOHDANTO

1.1. Soveltamisala

Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi 11. joulukuuta 2000 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2725/2000[1], jäljempänä ’Eurodac-asetus’, säädetään, että komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen keskusyksikön toiminnasta[2]. Tässä kuudennessa vuosikertomuksessa kerrotaan järjestelmän hallinnoinnista ja toimimisesta vuonna 2008 ja arvioidaan Eurodacin tuotosta ja kustannustehokkuutta sekä keskusyksikön palvelun laatua.

1.2. Lainsäädännön ja politiikan kehittyminen

Komissio antoi ehdotuksen Eurodac-asetuksen muuttamisesta 3. joulukuuta 2008[3]. Tavoitteena oli ratkaista niitä (Eurodac-asetuksen tehokkuuteen ja siihen, miten järjestelmä voi tukea paremmin Dublin-asetuksen soveltamista, liittyviä) ongelmia, jotka on tuotu esiin kesäkuussa 2007 julkaistussa Dublinin yleissopimukseen perustuvan järjestelmän arviointikertomuksessa, jäljempänä ’arviointikertomus’[4].

Eurodac-asetuksen maantieteellistä soveltamisalaa laajennettiin vuonna 2008 Sveitsiin, joka (ilmoitettuaan komissiolle valmiudestaan liittyä järjestelmään Eurodac-asetuksen 27 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti) liittyi Eurodac-järjestelmään 12. joulukuuta 2008[5].

2. EURODACIN KESKUSYKSIKKÖ[6]

2.1. Järjestelmän hallinnointi

Hallittavan tietomäärän kasvun (joitakin tietoja on säilytettävä 10 vuotta), teknisen alustan luonnollisen vanhentumisen (toimitettu vuonna 2001) ja uusien jäsenvaltioiden[7] liittymisestä seuranneen Eurodac-tapahtumien määrän ennakoimattoman kehityksen vuoksi Eurodac-järjestelmän laitteistoa päivitetään. Suunnitelmien mukaan päivitys saadaan päätökseen vuoden 2010 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Komissio allekirjoitti vuonna 2006 sopimuksen suojatuista Euroopan-laajuisista julkishallinnon telematiikkapalveluista (s-TESTA-verkko). Vuonna 2007 18 jäsenvaltiota aloitti siirtymisen aiemmin käytetystä TESTA II -verkosta uuteen s-TESTA-verkkoon, joka on turvallisempi ja luotettavampi. Vuoden 2008 aikana loputkin jäsenvaltiot siirtyivät siihen.

2.2. Palvelun laatu ja kustannustehokkuus

Komissio on tehnyt parhaansa tarjotakseen Eurodacin keskusyksikön palvelujen loppukäyttäjille eli jäsenvaltioille korkealaatuista palvelua[8]. Vuonna 2008 Eurodacin keskusyksikkö oli käytettävissä 99,84 prosenttia ajasta.

Niin sanottuja vääriä osumia eli sormenjälkien automaattisen tunnistusjärjestelmän (AFIS) tekemiä virheellisiä tunnistuksia raportoitiin komissiolle vuonna 2008 kaksi. Vuonna 2007 niitä oli raportoitu yksi. Vaikka jäsenvaltioiden on tarkistettava osumat välittömästi, kuten Eurodac-asetuksen 4 artiklan 6 kohdassa säädetään, niiden ei tällä hetkellä tarvitse ilmoittaa komissiolle vääristä osumista[9]. Järjestelmään on tehty yli 1,5 miljoonaa hakua, joilla on saatu yli 300 000 osumaa. Vääriä osumia on ollut yhteensä kolme, joten järjestelmää voidaan edelleen pitää erittäin tarkkana.

Vuonna 2008 keskusyksikön ylläpito- ja käyttömenot olivat 605 720,67 euroa. Menot vähenivät edellisvuoteen verrattuna, koska vuoden 2007 menoihin sisältyivät ne kulut, jotka aiheutuivat Eurodacin toiminnan jatkuvuuden varajärjestelmän kapasiteetin merkittävästä lisäämisestä[10]. Vuoden 2008 kustannukset ovat silti kasvaneet aikaisemmista vuosista (2004–2005–2006), koska järjestelmän ylläpitokustannukset ovat nousseet.

Eurodacin menoissa on voitu säästää käyttämällä olemassa olevia komission hallinnoimia resursseja ja infrastruktuureja, kuten s-TESTA-verkkoa.

Komissio huolehti myös (IDABC-ohjelman avulla) keskusyksikön ja kansallisten yksikköjen väliseen tietojen vaihtoon liittyvistä viestintä- ja tietoturvapalveluista. Näistä kustannuksista, joista asetuksen 21 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla kunkin jäsenvaltion oli alun perin tarkoitus vastata, vastasi lopulta komissio, joka hyödynsi käytettävissä olevaa yhteistä infrastruktuuria ja sai aikaan säästöjä kansallisissa budjettimäärärahoissa.

2.3. Tietosuoja ja tietoturva

Eurodac-asetuksen 18 artiklan 2 kohdassa säädetään tietyistä suorituksista, joilla on mahdollista tehdä erityishakuja sellaisen henkilön pyynnöstä, jota koskevia tietoja on tallennettu keskustietokantaan, ja joiden tavoitteena on turvata rekisteröidyn oikeudet saada tutustua itseään koskeviin tietoihin.

Vuonna 2008 kyseisten erityishakujen määrä vähentyi jyrkästi. Niitä tehtiin 56 kappaletta, kun vuonna 2007 erityishakuja oli 195, joten laskua oli 71,3 prosenttia.

Erityishakuja käyttävien jäsenvaltioiden määrä lähes puolittui (kahdeksan, kun edellisenä vuonna niitä oli 15), mitä voidaan pitää myönteisenä kehityksenä.

Silti kuten edellisissä vuosikertomuksissa ja arviointikertomuksessa todetaan, komissio on edelleen huolestunut tämän hakutoiminnon käytöstä ja pitää tällaisten hakujen määrää yhä liian suurena. Jotta tätä ilmiötä voitaisiin paremmin seurata, komissio on sisällyttänyt ehdotukseensa Eurodac-asetuksen muuttamisesta vaatimuksen, että jäsenvaltiot lähettävät toimivaltaiselle kansalliselle valvontaviranomaiselle jäljennöksen rekisteröidyn tiedonsaantipyynnöstä.

Komissio on valmis Euroopan tietosuojavaltuutettua kuultuaan toteuttamaan toimia niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka edelleen käyttävät väärin tätä tärkeää tietosuojaan liittyvää säännöstä.

3. LUVUT JA HAVAINNOT

Tämän vuosikertomuksen liitteenä on taulukkoja, joissa on esitetty keskusyksikön 1.1.2008–31.12.2008 tuottamat tiedot. Eurodac-tilastot perustuvat kaikkien niiden vähintään 14-vuotiaiden henkilöiden sormenjälkitallenteisiin, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa jäsenvaltioista, jotka on pidätetty jäsenvaltion ulkorajan luvattoman ylittämisen yhteydessä tai joiden on todettu oleskelevan laittomasti jäsenvaltion alueella (jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat tarpeelliseksi tarkistaa, onko henkilö tehnyt aiemmin turvapaikkahakemuksen).

Huomattakoon, että turvapaikkahakemuksia koskevat Eurodac-tiedot eivät ole vertailukelpoisia Eurostatin tuottamien tietojen kanssa, sillä viimeksi mainitut perustuvat oikeus- ja sisäministeriöiden toimittamiin kuukausittaisiin tilastotietoihin. Poikkeamiin on monia metodologisia syitä. Ensinnäkin Eurostatin tiedot sisältävät kaikki turvapaikanhakijat iästä riippumatta. Toiseksi tiedot kerätään erottamalla toisistaan ne henkilöt, jotka hakevat turvapaikkaa viitekuukauden aikana (myös mahdollisilla toistamiseen tehdyillä hakemuksilla) ja ne henkilöt, jotka hakevat turvapaikkaa ensimmäistä kertaa.

3.1. Onnistuneet tapahtumat

Onnistunut tapahtuma on sellainen, jonka keskusyksikkö käsittelee asianmukaisesti hylkäämättä sitä tietojen validointiongelman, sormenjälkivirheiden tai riittämättömän laadun vuoksi[11].

Vuonna 2008 keskusyksikkö vastaanotti yhtensä 357 421 onnistunutta tapahtumaa, mikä merkitsee, että niitä oli 19,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2007 (300 018). Turvapaikanhakijoiden ( ryhmä 1 [12]) tietoja koskevien tapahtumien määrän lisääntyvä suunta vuonna 2007 jatkui vuonna 2008. Eurodacin tilastojen mukaan kasvua oli 11,3 prosenttia (219 557) verrattuna vuoteen 2007 (197 284). Lisäys vastaa turvapaikkahakemusten yleistä lisääntymistä EU:ssa vuonna 2008.

Myös ulkorajan luvattoman ylityksen yhteydessä pidätettyjen henkilöiden ( ryhmä 2 [13]) määrän kehityssuuntaus muuttui vuonna 2008. Tapahtumien määrä laski 8 prosenttia vuodesta 2006 vuoteen 2007 (jolloin niitä oli 38 173), ja nousi 62,3 prosenttia vuonna 2008 (61 945 tapahtumaa). Valtaosan ryhmän 2 sormenjäljistä syöttävät Italia (32 052 tapahtumaa, kun vuonna 2007 niitä oli 15 053), Kreikka (20 012 tapahtumaa, vuonna 2007 niitä oli 11 376) ja Espanja (7 068 tapahtumaa, vuonna 2007 niitä oli 9 044). Niitä seuraavat Unkari (1 220), Yhdistynyt kuningaskunta (344) ja Bulgaria (307). Seitsemän jäsenvaltiota (Tšekki, Viro, Irlanti, Islanti, Luxemburg, Norja ja Portugali) ei lähettänyt ryhmän 2 tapahtumia ollenkaan vuonna 2008. Eurodac-tilaston esiin tuomat erot niiden tietojen määrässä, joita lähetetään Eurodacille ja muille tilastolähteille luvattomien rajanylitysten lukumäärästä jäsenvaltioissa ryhmän 2 tietojen osalta, johtuu hyvin todennäköisesti Eurodac-asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa olevasta epämääräisestä määritelmästä[14]. Tätä kysymystä selvennetään Eurodac-asetuksen käynnissä olevan tarkistamisen yhteydessä.

Mahdollisuutta lähettää[15] ryhmän 3 [16] tapahtumia (laittomasti jäsenvaltion alueella oleskelleiden pidätettyjen henkilöiden tiedot) käytettiin huomattavasti useammin vuonna 2008. Tapahtumien määrä nousi hiukan vuodesta 2006 vuoteen 2007 (jolloin niitä oli 64 561), ja vuonna 2008 määrä nousi 75 919 tapahtumaan, mikä tarkoittaa 17,6 prosentin kasvua. Irlanti ja Malta ovat edelleen jäsenvaltioista ne, jotka eivät lähettäneet ryhmän 3 tapahtumia ollenkaan.

3.2. Osumat

3.2.1. Ryhmän 1 tiedoilla osuma ryhmän 1 tietoihin

Liitteen taulukossa 3 esitetään kunkin jäsenvaltion osalta niiden turvapaikkahakemusten määrä, jotka vastasivat aikaisemmin toisessa jäsenvaltiossa (ulkomaan osuma) tai samassa jäsenvaltiossa (kotimaan osuma[17]) rekisteröityä turvapaikkahakemusta. Se antaa myös viitteitä turvapaikanhakijoiden myöhemmästä liikkumisesta EU:ssa. Naapurivaltioiden välisten loogisten reittien lisäksi voidaan todeta, että suuri määrä Ranskasta (1 116) ja Belgiasta (625) turvapaikkaa hakeneista on tehnyt aiemmin hakemuksen Puolassa ja että valtaosa ulkomaisista osumista Kreikassa (316) ja Italiassa (680) kohdistui Yhdistyneessä kuningaskunnassa aiemmin tallennettuihin turvapaikanhakijoiden tietoihin. Jälkimmäisessä tapauksessa siirtyminen on symmetristä ja useimmat Yhdistyneen kuningaskunnan osumat ryhmän 1 tapahtumiin kohdistuvat Italian syöttämiin tietoihin (768). Huomiota herättää, että 42,2 prosenttia kaikista toistamiseen tehdyistä hakemuksista jätettiin samassa jäsenvaltiossa kuin edellinen hakemus. Belgiassa, Kyproksessa, Tšekissä, Puolassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa reilusti yli puolet myöhemmistä hakemuksista tehtiin samassa jäsenvaltiossa.

3.2.2. Useiden turvapaikkahakemusten jättäminen

Eurodaciin vuonna 2008 tallennetuista yhteensä 219 557 turvapaikkahakemuksesta 38 445 hakemusta oli tehty toistamiseen. Tämä tarkoittaa, että 38 445 tapauksessa saman henkilön sormenjäljet oli jo tallennettu ryhmän 1 tapahtumana (samassa tai jossakin toisessa jäsenvaltiossa). Ensi lukemalta järjestelmää koskevat tilastot näyttäisivät siis siltä, että vuonna 2008 turvapaikkahakemuksista 17,5 prosenttia oli tehty toistamiseen (eli jo ainakin kerran aikaisemmin). Tämä olisi 1,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Ryhmän 1 tapahtuman lähettäminen ei kuitenkaan aina ja kaikissa tapauksissa tarkoita, että kyseinen henkilö olisi tehnyt uuden turvapaikkahakemuksen. Itse asiassa joidenkin jäsenvaltioiden käytäntönä on ottaa sormenjäljet Dublin-asetuksen mukaisen palauttamisen yhteydessä. Tämän vuoksi useampaan kertaan tehtyjä hakemuksia koskevat tilastot vääristyvät: kun Dublin-asetuksen nojalla siirretyltä hakijalta otetaan hänen saapuessaan sormenjäljet ja lähetetään ne Eurodac-järjestelmään, järjestelmä tulkitsee virheellisesti, että hakija on hakenut uudelleen turvapaikkaa. Komissio aikoo ratkaista tämän ongelman, ja se on sisällyttänyt Eurodac-asetuksen muuttamista koskevaan ehdotukseen vaatimuksen, että siirtoja ei kirjata uusiksi turvapaikkahakemuksiksi.

3.2.3. Ryhmän 1 tiedoilla osuma ryhmän 2 tietoihin

Tällaiset osumat kertovat reiteistä, joita luvattomasti Euroopan unionin alueelle saapuneet henkilöt ovat käyttäneet ennen turvapaikan hakemista. Kuten aiempina vuosina, useimmat osumista kohdistuvat Kreikan ja Italian sekä, vähemmässä määrin, Espanjan ja Unkarin lähettämiin tietoihin. Useimmat osumista ovat ”kotimaisia” (eli luvattomasti maahan tulleet henkilöt hakevat turvapaikkaa samasta maasta[18]). Kun kaikki jäsenvaltiot otetaan huomioon, yli puolet (64,4 prosenttia) luvattoman rajanylityksen yhteydessä pidätetyistä henkilöistä, jotka päättävät tehdä turvapaikkahakemuksen, tekevät sen siinä jäsenvaltiossa, johon he ovat tulleet luvattomasti.

Suurin osa niistä, jotka ovat tulleet EU:hun laittomasti Kreikan kautta ja jatkavat matkaansa, pyrkii lähinnä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Norjaan, Italiaan ja Alankomaihin. Italian kautta tulleet pyrkivät lähinnä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Norjaan, Sveitsiin[19] ja Ruotsiin. Espanjan kautta tulleet matkustavat lähinnä Ranskaan ja Italiaan, ja Unkarin kautta tulleet pääasiassa Itävaltaan.

3.2.4. Ryhmän 3 tiedoilla osuma ryhmän 1 tietoihin

Tällaiset osumat kertovat, mistä laittomat muuttajat ovat hakeneet turvapaikkaa ennen toiseen jäsenvaltioon matkustamista. On kuitenkin pidettävä mielessä, että ryhmän 3 tapahtumien lähettäminen Eurodac-järjestelmään ei ole pakollista ja että kaikki jäsenvaltiot eivät käytä tätä tarkastusmahdollisuutta järjestelmällisesti.

Käytettävissä olevien tietojen perusteella vaikuttaa kuitenkin edellisvuoden tapaan siltä, että henkilöt, jotka on pidätetty, kun he oleskelivat laittomasti Saksassa, ovat usein hakeneet aiemmin turvapaikkaa Ruotsista tai Itävallasta ja että henkilöt, jotka on pidätetty, kun he oleskelivat laittomasti Ranskassa, ovat usein hakeneet aiemmin turvapaikkaa Yhdistyneestä kuningaskunnasta tai Italiasta. Tuoreena ilmiönä Italiassa ensimmäistä kertaa turvapaikkaa hakeneiden henkilöiden on todettu oleskelevan suurin joukoin laittomasti Norjassa. On syytä huomata, että keskimäärin noin 19,6 prosenttia EU:n alueelta laittomasti tavatuista on aiemmin hakenut turvapaikkaa jossakin jäsenvaltiossa.

3.3. Lähetysviiveet

Eurodac-asetuksessa sormenjälkien siirtämiselle keskusyksikköön säädetty määräaika on ilmaistu hyvin epämääräisesti, mikä voi käytännössä aiheuttaa huomattavaa viivästymistä. Asia on tärkeä, sillä viivästyminen voi johtaa hakutuloksiin, jotka eivät ole Dublin-asetuksessa säädettyjen vastuuperiaatteiden mukaisia. Kohtuuttoman pitkän ajan kuluminen sormenjälkien ottamisesta niiden lähettämiseen Eurodacin keskusyksikköön on otettu esiin aiemmissa vuosikertomuksissa, ja sitä pidettiin arviointikertomuksessa täytäntöönpano-ongelmana.

Edellisen vuoden paremman suorituksen jälkeen todettiin vuonna 2008 yleinen viiveen kasvu, ja pahimmillaan viive oli 22,09 päivää[20]. Komissio joutuu toistamaan, että viivästynyt tietojen lähettäminen voi johtaa jäsenvaltion väärään määrittämiseen. Tämän voivat aiheuttaa vuoden 2006 vuosikertomuksessa esitetyt kaksi eri tapausta: väärät osumat[21] ja ohilaukaukset[22].

Sormenjälkien siirtämisen heikentyminen näkyy selvästi väärien osumien ja ohilaukausten määrän kasvuna.

Vuonna 2008 keskusyksikkö havaitsi 450 ohilaukausta, mikä on 7,5 kertaa vuoden 2007 määrä (60). Vääriä osumia oli 324 (233 vuonna 2007). Näiden tulosten perusteella komissio kehottaa jälleen jäsenvaltioita tekemään kaiken tarpeellisen lähettääkseen tiedot Eurodac-asetuksen 4 ja 8 artiklan mukaisesti.

Ehdotuksessaan Eurodac-asetuksen muuttamisesta komissio on ehdottanut 48 tunnin määräaikaa tietojen lähettämiselle Eurodacin keskusyksikköön.

3.4. Tapahtumien laatu

Vuonna 2008 tapahtumien hylkäämisaste oli kaikkien jäsenvaltioiden osalta keskimäärin 6,4 prosenttia eli lähes sama kuin edellisinä vuosina (2006: 6,03 prosenttia ja 2007: 6,13 prosenttia). Kuuden jäsenvaltion hylkäämisaste oli yli 10 prosenttia: Viro (26,67 prosenttia), Malta, Suomi, Luxemburg, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta. Keskimääräistä korkeampi hylkäämisaste oli 13 jäsenvaltiolla. Korostettakoon, että hylkäämisaste ei riipu teknologiasta tai järjestelmän heikkouksista. Syinä korkeaan hylkäämisasteeseen ovat lähinnä jäsenvaltioiden toimittamien sormenjälkikuvien heikko laatu, inhimillinen virhe tai lähettävän jäsenvaltion laitteiston väärä konfiguraatio. Toisaalta on huomattava, että joissakin tapauksissa luvut sisältävät useita yrityksiä lähettää samat sormenjäljet järjestelmän hylättyä ne laatusyistä. Komissio myöntää, että osa viivästymisistä voi johtua tilapäisestä mahdottomuudesta ottaa sormenjälkiä (vaurioituneet sormenpäät tai muut terveyssyyt, jotka estävät sormenjälkien ripeän ottamisen), mutta toistaa kuitenkin, että jo aiemmissa vuosikertomuksissa esiin tuodut yleisesti korkeat hylkäämisasteet ovat ongelma, ja kehottaa kyseisiä jäsenvaltioita järjestämään kansallisille Eurodac-käyttäjille koulutusta ja konfiguroimaan laitteistonsa hylkäämisasteen pienentämiseksi.

4. PÄÄTELMÄT

Vuonna 2008 Eurodacin keskusyksikön tulokset nopeuden, tuotoksen, turvallisuuden ja kustannustehokkuuden suhteen olivat edelleen hyvin tyydyttävät.

Koska turvapaikkahakemukset lisääntyivät EU:ssa vuonna 2008, on loogista, että Eurodaciin syötettyjen ryhmän 1 tapahtumien määrä on myös lisääntynyt. Ryhmän 2 tapahtumien määrä nousi 62,3 prosenttia ja ryhmän 3 tapahtumien määrä 17,6 prosenttia.

Viimeaikaiset kohtuuttomat viiveet tietojen lähettämisessä Eurodacin keskusyksikköön ovat edelleen huolenaiheena.

Taulukko 1: Eurodacin keskusyksikkö, tietokannan sisältö 31.12.2008

[pic]

Taulukko 2: Eurodacin keskusyksikköön lähetetyt onnistuneet tapahtumat, vuosi 2008

[pic]

Taulukko 3: Osumien jakautuminen – Ryhmän 1 tietojen vertailu ryhmän 1 tietoihin, vuosi 2008

[pic]

Taulukko 4: Osumien jakautuminen – Ryhmän 1 tietojen vertailu ryhmän 2 tietoihin, vuosi 2008

[pic] |

Taulukko 5: Osumien jakautuminen – Ryhmän 3 tietojen vertailu ryhmän 1 tietoihin, vuosi 2008

[pic]

Taulukko 6: Hylätyt tapahtumat, prosenttiosuus vuonna 2008

[pic]

Taulukko 7: Aika, joka keskimäärin kuluu sormenjälkien ottamisesta siihen, kun ne lähetetään Eurodacin keskusyksikköön, vuosi 2008

[pic]

Taulukko 8: Väärät osumat vertailtaessa ryhmän 1 tietoja ryhmän 1 tietoihin, vuosi 2008

[pic]

Taulukko 9: Ryhmien 1 ja 2 ohilaukaukset, jotka johtuvat ryhmän 2 tietojen lähetysviiveestä, vuosi 2008

[pic]

Taulukko 10: Suojattuihin tietoihin (asetuksen (EY) N:o 2725/2000 12 artikla) kohdistuneiden osumien jakautuminen, vuosi 2008

[pic]

Taulukko 11: Ryhmän 9 haut jäsenvaltioittain, vuosi 2008

[pic]

[1] EYVL L 316, 15.12.2000, s.1.

[2] Eurodac-asetuksen 24 artiklan 1 kohta.

[3] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublin-asetuksen tehokkaaksi soveltamiseksi, KOM(2008) 825.

[4] Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Dublinin yleissopimukseen perustuvan järjestelmän arviointi, KOM(2007) 299 lopullinen {SEC(2007) 742}.

[5] Komissio auttoi Sveitsiä luomaan yhteydet Eurodac-järjestelmään ja suorittamaan operatiivisen ennakkotestauksen.

[6] Eurodacin keskusyksikön yleiskuvaus ja keskusyksikön käsittelemien erityyppisten tapahtumien ja niistä saatavien osumien määritelmät ovat ensimmäisessä vuosikertomuksessa Eurodacin keskusyksikön toiminnasta. Ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja – First annual report to the council and the European Parliament on the activities of the EURODAC Central Unit, SEC(2004) 557, s. 6.

[7] Kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä Norja ja Islanti soveltavat Dublin- ja Eurodac-asetuksia. Siksi termi ’jäsenvaltiot’ kattaa tässä kertomuksessa kaikki 29 Eurodac-järjestelmää käyttävää valtiota.

[8] Palveluihin kuuluu keskusyksikön suoraan tarjoamien palvelujen (esim. vertailukapasiteetti, tietojen säilytys jne.) lisäksi myös viestintä- ja turvallisuuspalveluja, kun tietoa siirretään keskusyksikön ja kansallisten yhteyspisteiden välillä.

[9] Komissio on ehdottanut Eurodac-asetuksen tarkistamisen yhteydessä, että jäsenvaltiot olisi velvoitettava ilmoittamaan vääristä osumista.

[10] Toiminnan jatkuvuuden varajärjestelmää käytetään silloin, jos keskusyksikkö on poissa käytöstä, ja sitä voidaan käyttää myös testaustarkoituksiin, kun jäsenvaltiot tai liittyvät maat testaavat uusia ratkaisuja.

[11] Liitteen taulukossa 2 esitetään onnistuneet tapahtumat jäsenvaltioittain ja ryhmittäin 1. tammikuuta 2008 ja 31. joulukuuta 2008 välillä.

[12] Turvapaikkahakemusten tiedot. Turvapaikanhakijoiden sormenjäljet (kaikki kymmenen sormenjälkeä), jotka on lähetetty vertailtavaksi muiden, aikaisemmin toisessa jäsenvaltiossa hakemuksen tehneiden turvapaikanhakijoiden sormenjälkiin. Tietoja verrataan myös ryhmän 2 tietoihin (ks. jäljempänä). Tietoja säilytetään kymmenen vuotta lukuun ottamatta joitakin asetuksessa säädettyjä erityistapauksia (esim. kun henkilö saa jonkin jäsenvaltion kansalaisuuden), joissa kyseisen henkilön tiedot poistetaan.

[13] Tiedot ulkorajan luvattoman ylityksen yhteydessä pidätetyistä ulkomaalaisista, joita ei ole käännytetty takaisin . Nämä tiedot (sormenjälkikuvat kaikista kymmenestä sormesta) lähetetään ainoastaan tallennettavaksi, jotta niitä voidaan verrata keskusyksikköön myöhemmin lähetettäviin turvapaikanhakijoiden tietoihin. Näitä tietoja säilytetään kaksi vuotta lukuun ottamatta tapauksia, joissa tiedot poistetaan viipymättä, kun henkilö saa oleskeluluvan, lähtee jäsenvaltion alueelta tai saa jonkin jäsenvaltion kansalaisuuden.

[14] ”Kunkin jäsenvaltion on Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen ja Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksista tehdyn sopimuksen turvalausekkeiden mukaisesti otettava viipymättä kaikkien sellaisten vähintään 14-vuotiaiden unionin ulkopuolisesta valtiosta tulleiden ulkomaalaisten kaikista sormista sormenjäljet, jotka toimivaltaiset viranomaiset pidättävät kyseisen jäsenvaltion rajan maa-, meri- tai ilmateitse tapahtuvan luvattoman ylittämisen yhteydessä, ja joita ei käännytetä .”

[15] Tietoja pidätetyistä kolmansien maiden kansalaisista, joiden on todettu oleskelevan alueella laittomasti, verrataan tällöin aikaisemmin tallennettuihin turvapaikanhakijoiden sormenjälkiin.

[16] Tiedot ulkomaalaisista, jotka on tavattu oleskelemasta laittomasti jäsenvaltiossa . Näitä tietoja ei säilytetä, vaan niillä tehdään haku keskustietokannassa oleviin turvapaikanhakijoiden tietoihin. Tämän ryhmän tietojen lähettäminen on jäsenvaltioille vapaaehtoista.

[17] Taulukoissa esitetyt kotimaisia osumia koskevat tilastot eivät välttämättä vastaa keskusyksikön välittämiä ja jäsenvaltioiden kirjaamia osumavastauksia. Tämä johtuu siitä, että jäsenvaltiot eivät aina käytä 4 artiklan 4 kohdassa säädettyä mahdollisuutta pyytää keskusyksikköä kohdistamaan haku niiden omiin keskustietokantoihin aiemmin tallennettuihin tietoihin. Vaikka jäsenvaltiot eivät hyödynnä tätä mahdollisuutta, keskusyksikön on kuitenkin teknisistä syistä aina verrattava tietoja kaikkiin keskusyksikköön tallennettuihin tietoihin (kotimaisiin ja ulkomaisiin). Jos jäsenvaltio ei ole pyytänyt vertailua sen omiin tietoihin, keskusyksikkö vastaa yksinkertaisesti ”ei osumaa”, vaikka kansallisista tiedoista löytyisikin osuma.

[18] Turvapaikkahakemus ohittaa luvattoman maahantulon, ja siksi ryhmän 2 tapahtumaa ei tarvitse lähettää, jos rajalla pidätetty henkilö hakee samaan aikaan myös turvapaikkaa.

[19] Sveitsiä koskevia tilastotietoja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että kyseinen maa liittyi Eurodac-järjestelmään vasta 12. joulukuuta 2008, minkä vuoksi sen tilastotiedot koskevat alle kolmen viikon toimintaa järjestelmässä.

[20] Huonoimmin suoriutuneen jäsenvaltion vuosikeskiarvo yhden ryhmän tietojen lähetysajan osalta.

[21] Ns. väärän osuman tapauksessa kolmannen maan kansalainen tekee turvapaikkahakemuksen jäsenvaltiossa A, jonka viranomaiset ottavat häneltä sormenjäljet. Kun nämä sormenjäljet odottavat lähettämistä keskusyksikköön (ryhmän 1 tapahtuma), sama henkilö voi ilmestyä jäsenvaltioon B ja hakea uudestaan turvapaikkaa . Jos jäsenvaltio B lähettää sormenjäljet ensin, jäsenvaltion A lähettämät sormenjäljet tallennettaisiin keskustietokantaan jäsenvaltion B lähettämiä sormenjälkiä myöhemmin. Tällöin jäsenvaltion A lähettämillä tiedoilla saataisiin osuma jäsenvaltion B lähettämiin tietoihin. Näin ollen jäsenvaltion B määritettäisiin olevan vastuussa hakemuksen käsittelystä eikä jäsenvaltio A:n, jossa turvapaikkahakemus tehtiin ensin.

[22] Kyseessä on ns. ohilaukaus , kun kolmannen maan kansalainen pidätetään luvattoman rajanylityksen yhteydessä ja viranomaiset ottavat häneltä sormenjäljet siinä jäsenvaltiossa A, johon hän on tullut. Kun nämä sormenjäljet odottavat lähettämistä keskusyksikköön (ryhmän 2 tapahtuma), sama henkilö voi ilmestyä jäsenvaltioon B ja hakea turvapaikkaa . Tässä yhteydessä jäsenvaltion B viranomaiset ottavat häneltä sormenjäljet. Jos jäsenvaltio B lähettää sormenjäljet (ryhmän 1 tapahtuma) ensin, keskusyksikkö tallentaa ryhmän 1 tapahtuman ensin ja jäsenvaltio B joutuu käsittelemän hakemuksen jäsenvaltion A sijaan. Kun ryhmän 2 tapahtuma saapuu myöhemmin, laukaus menee ohi, koska ryhmän 2 tiedot eivät ole haettavissa.