(1)

Komission 29 päivänä marraskuuta 2017 antamassa tiedonannossa ”Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus” esiteltiin yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP) liittyvät haasteet, tavoitteet ja suuntaviivat vuoden 2020 jälkeen. Kyseisiin tavoitteisiin sisältyy se, että YMP:sta tehdään tuloshakuisempaa, edistetään maatalouden, metsätalouden ja maaseudun nykyaikaistamista ja kestävyyttä, mukaan lukien taloudellinen, yhteiskunnallinen sekä ympäristöön ja ilmastoon liittyvä kestävyys, sekä autetaan vähentämään unionin lainsäädäntöön liittyvää hallinnollista taakkaa tuensaajille.

(2)

Koska YMP:n on terävöitettävä toimiaan kansainvälisen, unionin, kansallisen, alueellisen, paikallisen ja tilatason ilmeisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin vastaamiseksi, on tarpeen virtaviivaistaa YMP:n hallintoa ja parantaa YMP:n toteuttamista unionin tavoitteiden mukaisesti sekä merkittävästi vähentää hallinnollista rasitetta. YMP:n olisi perustuttava tuloksellisuuteen. Unionin olisi näin ollen vahvistettava politiikan perusparametrit, kuten YMP:n tavoitteet ja sen perusvaatimukset, kun taas jäsenvaltioiden olisi kannettava nykyistä enemmän vastuuta siitä, kuinka ne täyttävät tavoitteet ja saavuttavat päämäärät. Toissijaisuusperiaatteen laajempi soveltaminen mahdollistaa sen, että voidaan ottaa paremmin huomioon paikalliset olosuhteet ja paikalliset tarpeet sekä maataloustoiminnan erityisluonne, joka johtuu maatalouden yhteiskunnallisesta rakenteesta sekä eri maatalousalueiden välisistä rakenteellisista eroista ja luonnonolojen eroista, ja tuki räätälöidään unionin tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

(3)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseiset säännöt annetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (5) (varainhoitoasetus) ja niissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(4)

YMP:n johdonmukaisuuden varmistamiseksi kaikkien tulevan YMP:n interventioiden olisi oltava osa strategista suunnitelmaa, johon sisältyy interventiotyyppejä tietyillä toimialoilla, joista on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 (6).

(5)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä II esitetään eräitä mainitun asetuksen soveltamisalaan kuuluvien alojen määritelmiä. Kyseisessä liitteessä olevan II osan B jaksossa esitetyt sokerialan määritelmät olisi poistettava, koska niiden sovellettavuus on päättynyt. Jotta kyseisessä liitteessä tarkoitettujen muiden alojen määritelmiä voitaisiin päivittää tieteellisen tiedon tai markkinakehityksen perusteella, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti kyseisten määritelmien muuttamiseksi, mutta ei valtaa lisätä uusia määritelmiä. Sen vuoksi komissiolle kyseisessä liitteessä olevan II osan A jakson 4 kohdassa siirretty yksittäinen säädösvalta inuliinisiirapin määritelmän muuttamiseksi olisi kumottava. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (7) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(6)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 I osaa olisi yksinkertaistettava. Tarpeettomat ja vanhentuneet määritelmät sekä säännökset, joilla komissiolle siirretään valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, olisi kumottava.

(7)

Julkisia interventiojaksoja olisi saadut kokemukset huomioon ottaen pidennettävä. Jos julkinen interventio alkaa automaattisesti, julkista interventiojaksoa olisi pidennettävä yhdellä kuukaudella. Jos julkisen intervention aloittaminen riippuu markkinakehityksestä, julkisen interventiojakson olisi oltava koko vuosi.

(8)

Avoimuuden lisäämiseksi ja unionin kansainväliset sitoumukset huomioon ottaen on aiheellista säätää asiaankuuluvien määriä ja osto- ja myyntihintoja koskevien tietojen julkaisemisesta julkisessa interventiossa ostettujen tuotteiden ostojen ja myyntien osalta.

(9)

Tuen myöntäminen oliiviöljyn yksityistä varastointia varten on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi vakauttaa markkinoita. Saatujen kokemusten perusteella ja jotta varmistetaan kohtuullinen elintaso sekä vakautetaan oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien markkinoita, on aiheellista lisätä syötäväksi tarkoitetut oliivit yksityisen varastoinnin tukeen oikeutettujen tuotteiden luetteloon.

(10)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan erottua unionista asetuksen (EU) N:o 1308/2013 23 a artiklassa säädetyt enimmäismäärät unionin tukeen, joka liittyy hedelmien ja vihannesten sekä maidon ja maitotuotteiden toimittamiseen oppilaitoksiin, olisi saatettava ajan tasalle. Oikeusvarmuuden vuoksi on aiheellista säätää alennettujen enimmäismäärien soveltamisesta taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021.

(11)

Säännökset, jotka koskevat asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 olevan II osan I osaston II luvun 2–6 jaksossa säädettyjä tukijärjestelmiä, olisi kumottava, sillä kaikki asianomaisten alojen interventiotyypit vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/2115 (8).

(12)

Unionin viinipolitiikka nykyisine lupajärjestelmineen, joka on vuodesta 2016 lähtien mahdollistanut viini-istutusten hallitun kasvun, on osaltaan lisännyt unionin viinialan kilpailukykyä ja edistänyt korkealaatuista tuotantoa. Vaikka viiniala on päässyt tasapainoon tuotannon tarjonnan, laadun, kuluttajakysynnän ja maailmanmarkkinoille viennin välillä, ei kyseinen tasapaino ole vielä riittävän pitkäaikainen eikä vakaa etenkään viinialan kohdatessa vakavia markkinahäiriöitä. Lisäksi viinin kulutus unionissa on jatkuvasti vähentynyt kulutustottumusten ja elämäntapojen muutosten myötä. Tämän seurauksena uusien viini-istutusten vapauttaminen uhkaa pitkällä aikavälillä alan tarjontakapasiteetin, tuottajien kohtuullisen elintason ja kohtuullisten kuluttajahintojen välillä tähän mennessä saavutettua tasapainoa. Tämä uhkaa vaarantaa viimeisinä vuosikymmeninä unionin lainsäädännön ja politiikan avulla aikaansaadun myönteisen kehityksen.

(13)

Nykyistä viini-istutusten lupajärjestelmää pidetään myös olennaisen tärkeänä, jotta voidaan varmistaa viinien monimuotoisuus ja vastata unionin viinialan erityispiirteisiin. Unionin viinialalla on erityispiirteitä, joita ovat muun muassa viinitarhojen pitkä elinkaari, kun otetaan huomioon, että tuotanto alkaa vasta monta vuotta istutuksen jälkeen mutta jatkuu sitten useita vuosikymmeniä ja että tuotanto voi myös vaihdella huomattavasti satokaudesta toiseen. Toisin kuin monissa kolmansissa viinintuottajamaissa, unionin viinialalle on tyypillistä myös pienten perhetilojen hyvin suuri määrä, minkä johdosta tuotetaan monenlaisia viinejä. Kun otetaan huomioon viinitarhan istutuksen vaatimat merkittävät investoinnit, alan toimijat ja tuottajat tarvitsevat pitkän aikavälin ennustettavuutta, jotta voidaan taata niiden hankkeiden taloudellinen elinkelpoisuus ja parantaa unionin viinialan kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla.

(14)

Jotta voidaan turvata unionin viinialan tähänastiset saavutukset ja saada aikaan alan pitkäaikainen määrällinen ja laadullinen tasapaino jatkamalla viini-istutusten hallittua kasvua vuoden 2030 jälkeen, olisi viini-istutusten lupajärjestelmän voimassaoloa jatkettava vuoteen 2045, eli vuodesta 2016 alkaen voimassa ollutta alkuvaihetta vastaavalla ajanjaksolla, mutta vuosina 2028 ja 2040 olisi tehtävä kaksi väliarviointia, jotta järjestelmää voidaan arvioida ja tarvittaessa esittää kyseisten väliarviointien tulosten perusteella ehdotuksia viinialan kilpailukyvyn parantamiseksi.

(15)

Tuottajien mahdollisuudella lykätä viinitarhojen uudelleenistuttamista voisi olla myönteisiä ympäristövaikutuksia, sillä lykkääminen parantaa maaperän terveyttä vähentämällä kemiallisten tuotantopanosten määrää. Maan hoidon parantamiseksi viininviljelyssä olisikin aiheellista sallia uudelleenistutuslupien voimassaolon jatkaminen kolmesta vuodesta kuuteen vuoteen, jos uudelleenistutus tapahtuu samalla lohkolla.

(16)

Covid-19-pandemian unionin viinialalla aiheuttaman kriisin vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/2220 (9) säädetään sellaisten uusia istutuksia tai uudelleenistutusta koskevien lupien, joiden voimassaolon oli määrä umpeutua vuonna 2020, voimassaolon jatkamisesta 31 päivään joulukuuta 2021. Tuottajat, joilla on uusia istutuksia tai uudelleenistutusta koskevia lupia, joiden voimassaolon oli määrä umpeutua vuonna 2020 tai 2021, eivät covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin pitkittyneiden seurausten takia ole edelleenkään voineet mittavasti käyttää kyseisiä lupia voimassaolon viimeisenä vuotena. Jotta kyseisiä lupia ei menetettäisi ja jotta vähennettäisiin riskiä siitä, että istuttaminen olisi tehtävä heikentyneissä olosuhteissa, on asianmukaista sallia sellaisten uusia istutuksia tai uudelleenistutusta koskevien lupien voimassaolon jatkaminen edelleen, joiden voimassaolo umpeutui vuonna 2020, ja sallia voimassaolon jatkaminen vastaavasti niiden osalta, joiden voimassaolo umpeutuu vuonna 2021. Kaikkien uusia istutuksia tai uudelleenistutusta koskevien lupien, joiden voimassaolon oli määrä umpeutua vuonna 2020 tai 2021, voimassaoloa olisi näin ollen jatkettava 31 päivään joulukuuta 2022.

(17)

Kun lisäksi otetaan huomioon markkinanäkymien muutokset, sellaisten istutuslupien, joiden voimassaolo umpeutui vuonna 2020 tai umpeutuu vuonna 2021, haltijoiden olisi voitava jättää lupansa käyttämättä ilman hallinnollisia seuraamuksia. Syrjinnän välttämiseksi tuottajien, jotka asetuksen (EU) 2020/2220 mukaisesti ilmoittivat 28 päivään helmikuuta 2021 mennessä toimivaltaiselle viranomaiselle aikovansa jättää käyttämättä lupaansa, eivätkä tienneet mahdollisuudesta jatkaa lupiensa voimassaoloa vielä toisella vuodella, olisi lisäksi voitava peruuttaa ilmoituksensa kirjallisella tiedonannolla toimivaltaiselle viranomaiselle 28 päivään helmikuuta 2022 mennessä ja käyttää lupaansa 31 päivään joulukuuta 2022 saakka.

(18)

Viinialaan kohdistuneiden covid-19-pandemian aiheuttamien markkinahäiriöiden ja sen kyseisten istutuslupien käytölle aiheuttaman taloudellisen epävarmuuden takia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 säännöksiä uusia istutuksia tai uudelleenistutusta koskevista luvista, joiden voimassaolo umpeutui vuonna 2020 tai umpeutuu vuonna 2021, olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2021.

(19)

Koska tosiasiallinen viininviljelyala väheni useissa jäsenvaltioissa vuosina 2014–2017 ja tästä saattaa aiheutua tuotannon laskua, jäsenvaltion olisi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 63 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin uusien istutusten lupiin liittyvää alaa vahvistaessaan voitava valita joko nykyperusta tai tietty prosenttiosuus sen alueella 31 päivänä heinäkuuta 2015 tosiasiallisesti olevasta viininviljelyn kokonaisalasta, johon lisätään ala, joka vastaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (10) mukaisia istutusoikeuksia, jotka voitiin muuttaa luviksi asianomaisessa jäsenvaltiossa 1 päivänä tammikuuta 2016.

(20)

Olisi tarkennettava, että jäsenvaltiot, jotka rajoittavat lupien myöntämistä aluetasolla, kun kyseessä ovat tietyt alueet, jotka soveltuvat suojatulla alkuperänimityksellä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien viljelyyn, voivat vaatia tällaisten lupien käyttöä kyseisillä alueilla.

(21)

Olisi selvennettävä, että jäsenvaltiot voivat viini-istutuslupien myöntämistä varten soveltaa objektiivisia ja syrjimättömiä kelpoisuus- ja ensisijaisuusperusteita kansallisella tai alueellisella tasolla. Lisäksi jäsenvaltioiden kokemukset osoittavat, että joitakin ensisijaisuusperusteita on tarpeen tarkistaa, jotta voidaan suosia viinitarhoja, jotka edistävät viiniköynnösten geenivarojen säilyttämistä, ja tiloja, joiden kasvanut kustannustehokkuus, kilpailukyky tai läsnäolo markkinoilla on todistettu.

(22)

Sen varmistamiseksi, että etuja ei myönnetä sellaiselle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, jonka on todettu luoneen tällaisten etujen saamiseksi vaadittavat edellytykset keinotekoisesti, on aiheellista selventää, että jäsenvaltioiden olisi voitava toteuttaa toimenpiteitä, joilla estetään uusia istutuksia koskevaa suojamekanismia ja uusien istutuksia koskevien lupien myöntämisessä sovellettavia kelpoisuus- ja ensisijaisuusperusteita koskevien sääntöjen kiertäminen.

(23)

Viimeisin määräaika jättää pyynnöt istutusoikeuksien muuntamisesta istutusluviksi päättyy 31 päivänä joulukuuta 2022. Joissakin tapauksissa covid-19-pandemian aiheuttaman talouskriisin kaltaiset olosuhteet ovat saattaneet rajoittaa istutusoikeuksien muuntamista istutusluviksi. Tämän vuoksi ja jotta jäsenvaltiot voisivat säilyttää tällaisia istutusoikeuksia vastaavan tuotantokapasiteetin, on aiheellista, että 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen istutusoikeudet, jotka on mahdollista muuttaa istutusluviksi 31 päivänä joulukuuta 2022 ja joita ei ole vielä muunnettu istutusluviksi, ovat edelleen asianomaisten jäsenvaltioiden käytettävissä, ja ne voivat myöntää ne viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 uusina viini-istutuslupina ilman, että kyseisiä lupia lasketaan mukaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 63 artiklassa säädettyjä rajoja sovellettaessa.

(24)

Joissakin jäsenvaltioissa on perinteisiä viinitarhoja, joille istutettuja lajikkeita ei saa käyttää viinintuotannossa ja joiden tuotantoa, mukaan lukien käymisen avulla valmistetut muut juomat kuin viini, ei ole tarkoitettu viinimarkkinoille. On asianmukaista selventää, että tällaisiin viinitarhoihin ei sovelleta raivausvelvoitteita ja että tässä asetuksessa vahvistettua viini-istutusten lupajärjestelmää ei sovelleta tällaisten lajikkeiden istutuksiin ja uudelleenistutuksiin, kun niitä käytetään muihin tarkoituksiin kuin viinintuotantoon.

(25)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 90 artiklassa säädetään, että jollei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti tehdyissä kansainvälisissä sopimuksissa toisin määrätä, unioniin tuotaviin tuotteisiin sovelletaan viinialan tiettyjen tuotteiden alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä, päällysmerkintöjä, määritelmiä, nimityksiä ja myyntinimityksiä koskevia unionin sääntöjä sekä unionin sallimia viininvalmistusmenetelmiä. Johdonmukaisuuden vuoksi onkin aiheellista säätää myös, että kyseisten tuotteiden tuontiin liittyviä vaatimustenmukaisuustodistuksia ja määritystodistuksia koskevia sääntöjä olisi myös sovellettava ottaen huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti tehdyt kansainväliset sopimukset.

(26)

YMP-uudistuksen yhteydessä asetukseen (EU) N:o 1308/2013 olisi sisällytettävä sellaisten tuotteiden markkinoilta poistamista koskevia säännöksiä, jotka ovat merkintäsääntöjen vastaisia. Koska kuluttajat haluavat enemmän tuotevalvontaa, jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tuotteita, joita ei ole merkitty kyseisen asetuksen mukaisesti, ei saateta markkinoille tai että tällaiset tuotteet poistetaan markkinoilta, jos ne on jo saatettu markkinoille. Markkinoiltapoistoon sisältyy mahdollisuus korjata tuotteiden merkintää ilman, että tuotteita poistetaan markkinoilta lopullisesti.

(27)

Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (11) kumotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/2116 (12), kaupan pitämisen sääntöihin, suojattuihin alkuperänimityksiin, maantieteellisiin merkintöihin ja perinteisiin merkintöihin liittyviä tarkastuksia ja seuraamuksia koskevat säännökset olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 1308/2013.

(28)

Jotta tuottajat voisivat käyttää muuttuviin ilmasto-oloihin paremmin soveltuvia ja taudinaiheuttajille vastustuskykyisempiä viiniköynnöslajikkeita, olisi säädettävä, että myös sellaisissa tuotteissa voidaan käyttää alkuperänimitystä, jotka on saatu sekä Vitis vinifera -lajin viiniköynnöslajikkeista että Vitis vinifera -lajin ja muiden Vitis-suvun lajien välisestä risteytyksestä saatavista lajikkeista.

(29)

Asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 olevat ”alkuperänimityksen” ja ”maantieteellisen merkinnän” määritelmät olisi yhdenmukaistettava neuvoston päätöksellä 94/800/EY (13) hyväksytyssä teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’TRIPS-sopimus’, olevien määritelmien ja erityisesti TRIPS-sopimuksen 22 artiklan 1 kohdan kanssa niin, että maantieteellinen merkintä osoittaa tuotteen olevan peräisin tietystä paikasta, tietyltä alueelta tai tietystä maasta. Selkeyden vuoksi on aiheellista nimenomaisesti säätää, että alkuperänimityksen uusi tarkistettu määritelmä sisältää perinteisesti käytetyt nimet. Tämän johdosta asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 oleva luettelo vaatimuksista, jotka perinteisesti käytettyjen nimien on täytettävä, jotta niitä voidaan pitää viinialan alkuperänimityksinä, vanhenee, ja se olisi kumottava. Johdonmukaisuuden vuoksi tällainen selvennys olisi sisällytettävä myös asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 vahvistettuun viinialan ”maantieteellisen merkinnän” määritelmään ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 (14) vahvistettuihin elintarvikealan ”alkuperänimitysten” ja ”maantieteellisten merkintöjen” määritelmiin.

(30)

Maantieteellinen ympäristö luontoon liittyvine ja inhimillisine tekijöineen on keskeinen tekijä, joka vaikuttaa sellaisten rypäletuotteiden, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatuun ja ominaisuuksiin, jotka on suojattu asetusten (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) N:o 1151/2012 nojalla alkuperänimityksillä tai maantieteellisillä merkinnöillä. Erityisesti tuoretuotteissa, joita jalostetaan vain vähän tai ei lainkaan, luontoon liittyvillä tekijöillä saattaa olla pääasiallinen merkitys asianomaisen tuotteen laatua ja ominaisuuksia määritettäessä, kun taas tuotteen laatuun ja ominaisuuksiin vaikuttavia inhimillisiä tekijöitä ei pidetä niin erityisinä. Sen vuoksi inhimillisiä tekijöitä, jotka olisi otettava huomioon kuvattaessa sellaisen tuotteen laadun tai ominaisuuksien yhteyttä tiettyyn maantieteelliseen ympäristöön, joka on määrä sisällyttää suojattujen alkuperänimitysten tuote-eritelmään asetuksen (EU) N:o 1308/2013 94 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1151/2012 7 artiklan nojalla, ei saisi rajoittaa erityisiin tuotanto- tai jalostusmenetelmiin, joilla taataan asianomaisen tuotteen erityislaatu, vaan tällaisia tekijöitä voivat olla myös maan ja maisemanhoito, viljelykäytännöt sekä muu inhimillinen toiminta, joka myötävaikuttaa niiden olennaisten luontoon liittyvien tekijöiden säilymiseen, jotka pääasiallisesti määrittävät maantieteellistä ympäristöä sekä asianomaisen tuotteen laatua ja ominaisuuksia.

(31)

Jotta varmistettaisiin päätöksenteon johdonmukaisuus asetuksen (EU) N:o 1308/2013 96 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 1151/2012 49 artiklassa tarkoitetussa alustavassa kansallisessa menettelyssä jätettyjen suojahakemusten ja vastaväitteiden osalta, komissiolle olisi ilmoitettava hyvissä ajoin ja säännöllisesti siitä, kun jäsenvaltion komissiolle asetuksen (EU) N:o 1308/2013 96 artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 1151/2012 49 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimittamaa suojahakemusta koskeva menettely aloitetaan kansallisessa tuomioistuimessa tai muussa elimessä. Samasta syystä, kun jäsenvaltio antaa komissiolle tiedoksi, että suojahakemuksen perusteena oleva kansallinen päätös todennäköisesti mitätöidään kansallisen oikeuskäsittelyn päätteeksi, komissio olisi vapautettava velvollisuudesta toteuttaa asetetun määräajan kuluessa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 97 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklassa säädetty tutkimismenettely suojahakemuksen osalta sekä velvollisuudesta ilmoittaa hakijalle viivästyksen syyt. Jotta hakijaa voitaisiin suojella haitantekotarkoituksessa nostetuilta kanteilta ja jotta hakija säilyttäisi perusoikeutensa saada maantieteellinen merkintä suojattua kohtuuajassa, vapautus olisi rajoitettava tapauksiin, joissa suojahakemus on mitätöity kansallisella tasolla välittömästi sovellettavalla mutta ei lainvoimaisella tuomioistuimen päätöksellä, tai joissa jäsenvaltiot katsovat, että hakemuksen pätevyyden riitauttavalla kanteella on pätevät perusteet.

(32)

Maantieteellisten merkintöjen rekisteröintiä olisi yksinkertaistettava ja nopeutettava erottamalla toisistaan teollis- ja tekijänoikeussääntöjen noudattamisen arviointi ja sen arviointi, ovatko tuote-eritelmät kaupan pitämisen vaatimuksissa ja merkintäsäännöissä vahvistettujen vaatimusten mukaisia.

(33)

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tekemä arviointi on olennainen menettelyvaihe rekisteröintimenettelyssä. Jäsenvaltioilla on tietoa ja asiantuntemusta sekä pääsy tietoihin joiden avulla ne pystyvät parhaiten todentamaan hakemuksen tietojen oikeellisuuden ja totuudenmukaisuuden. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kyseisen arvioinnin tulos on luotettava ja tarkka, ja tulos olisi kirjattava todenmukaisesti yhtenäiseen asiakirjaan, jossa esitetään tiivistetysti tuote-eritelmän olennaiset kohdat. Komission olisi toissijaisuusperiaate huomioon ottaen tutkittava hakemukset tämän jälkeen huolellisesti sen varmistamiseksi, ettei niissä ole ilmeisiä virheitä ja erityisesti sen varmistamiseksi, että niissä on vaadittavat tiedot, että niissä ei ole ilmeisiä asiavirheitä, että esitetyt perustelut tukevat hakemusta ja että unionin oikeus ja sidosryhmien edut sekä hakujäsenvaltion että unionin ulkopuolella on otettu huomioon.

(34)

Ajanjakso, jonka kuluessa vastaväitteen voi tehdä viinialalla, olisi pidennettävä kolmeksi kuukaudeksi, jotta kaikilla, joita asia koskee, olisi riittävästi aikaa analysoida suojahakemus ja mahdollisuus esittää vastaväite. Sen varmistamiseksi, että asetusten (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) N:o 1151/2012 nojalla sovelletaan samaa vastaväitemenettelyä ja jäsenvaltiot voivat toimittaa alueellaan oleskelevan tai sinne sijoittautuneen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön esittämät vastaväitteet komissiolle koordinoidusti ja tehokkaasti, luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön vastaväitteet olisi toimitettava sen jäsenvaltion viranomaisten kautta, jossa tämä oleskelee tai jonne tämä on sijoittautunut. Vastaväitemenettelyn yksinkertaistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hylätä vastaväitteet, joita ei voida ottaa tutkittaviksi, siinä täytäntöönpanosäädöksessä, jolla suoja myönnetään asianomaiselle alkuperänimitykselle tai maantieteelliselle merkinnälle.

(35)

Menettelyjen tehostamiseksi ja jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen suojan myöntämisessä, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseksi, joilla myönnetään tällainen suoja viinialalla ilman tarkastelumenettelyä silloin, kun suojahakemuksesta ei ole esitetty vastaväitettä, joka voitaisiin ottaa tutkittavaksi. Jos on esitetty vastaväite, joka voidaan ottaa tutkittavaksi, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseksi tarkastelumenettelyä noudattaen, joilla joko myönnetään suoja tai hylätään suojahakemus.

(36)

Tavaramerkkien ja rypäletuotteiden maantieteellisten merkintöjen välistä suhdetta olisi selvennettävä epäämistä, mitätöintiä ja rinnakkaiskäyttöä koskevien perusteiden osalta. Tällainen selvennys ei saisi vaikuttaa oikeuksiin, jotka maantieteellisten merkintöjen haltijat ovat saaneet kansallisella tasolla tai jotka ovat olemassa jäsenvaltioiden tekemien kansainvälisten sopimusten nojalla kaudelle ennen rypäletuotteiden suojaa koskevan unionin järjestelmän perustamista.

(37)

Säännöillä, jotka koskevat kansallisia menettelyjä, vastaväitemenettelyä ja muutosten luokittelua unionin muutoksiin ja vakiomuotoisiin muutoksiin, mukaan lukien keskeiset säännöt tällaisten muutosten hyväksymiseksi, sekä väliaikaisia merkintöjä ja esillepanoa ja joista säädetään tällä hetkellä komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/33 (15), on suuri merkitys viinialan alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevassa järjestelmässä. Jotta varmistetaan johdonmukaisuus asetuksen (EU) N:o 1151/2012 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/787 (16) kanssa ja helpotetaan soveltamista, kyseiset säännökset olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 1308/2013.

(38)

Maantieteellisten merkintöjen suojan osalta on tärkeää ottaa asianmukaisella tavalla huomioon päätöksellä 94/800/EY hyväksytty tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus, mukaan lukien sen kauttakulkuvapautta koskeva V artikla. Jotta voidaan vahvistaa maantieteellisten merkintöjen suojaa ja tehostaa väärennösten torjuntaa, alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen suojaa olisi sovellettava kyseisissä oikeudellisissa puitteissa myös unionin tullialueelle saapuviin tavaroihin, joita ei luovuteta vapaaseen liikkeeseen ja jotka asetetaan erityisiin tullimenettelyihin, kuten kauttakulku, varastointi, erityiskäyttö tai jalostus. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 103 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan mukainen suoja olisi näin ollen ulotettava koskemaan tavaroita, jotka kulkevat unionin tullialueen kautta, sekä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 103 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan ja 24 artiklan mukainen alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden suoja olisi ulotettava koskemaan tavaroita, joita myydään internetissä tai muussa sähköisessä kaupassa. Lisäksi viinialan alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät olisi suojattava myös suoralta tai välilliseltä kaupalliselta käytöltä, kun ne viittaavat ainesosina käytettäviin tuotteisiin. Viinialan alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät sekä aidot perinteiset tuotteet olisi myös suojattava väärinkäytöltä, jäljittelyltä ja mielleyhtymiltä, kun niitä käytetään viittaamaan ainesosina käytettäviin tuotteisiin.

(39)

Alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suoja olisi voitava peruuttaa silloin kun alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää ei enää käytetä tai kun asetuksen (EU) N:o 1308/2013 95 artiklassa tarkoitettu hakija ei enää halua säilyttää kyseistä suojaa.

(40)

Koska kuluttajat kysyvät yhä enemmän innovatiivisia rypäletuotteita, joiden todellinen alkoholipitoisuus on alhaisempi kuin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevassa II osassa rypäletuotteille vahvistettu todellinen vähimmäisalkoholipitoisuus, myös unionissa olisi voitava tuottaa tällaisia innovatiivisia rypäletuotteita. Tätä varten on tarpeen vahvistaa edellytykset, joiden mukaisesti tietyistä rypäletuotteista voidaan poistaa alkoholi joko kokonaan tai osittain, ja vahvistaa alkoholin poistamiseksi sallitut menetelmät. Kyseisissä edellytyksissä olisi otettava huomioon Kansainvälisen viinijärjestön (OIV) päätöslauselmat OIV-ECO 432-2012 Beverage Obtained By Dealcoholisation of Wine, OIV-ECO 433-2012 Beverage Obtained By Partial Dealcoholisation of Wine, OIV-ECO 523-2016 Wine With An Alcohol Content Modified by Dealcoholisation ja OIV-OENO 394A-2012 Dealcoholisation Of Wines.

(41)

Kyseisiä innovatiivisia rypäletuotteita ei ole koskaan pidetty kaupan unionissa viininä. Tästä syystä tarvitaan lisätutkimuksia ja -kokeita kyseisten tuotteiden laadun parantamiseksi ja erityisesti sen varmistamiseksi, että alkoholipitoisuuden poistaminen kokonaan mahdollistaa maantieteellisellä merkinnällä tai alkuperänimityksellä suojattujen laatuviinien erottavien ominaisuuksien säilymisen. Sen vuoksi olisi sallittava alkoholin poistaminen sekä osittain että kokonaan viineistä, joilla ei ole maantieteellistä merkintää tai alkuperänimitystä, kun taas suojatulla maantieteellisellä merkinnällä tai suojatulla alkuperänimityksellä varustettujen viinien osalta olisi sallittava ainoastaan alkoholin poistaminen osittain. Selkeyden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi maantieteellisellä merkinnällä tai alkuperänimityksellä varustettujen viinien tuottajien ja kuluttajien kannalta on lisäksi aiheellista säätää, että jos maantieteellisellä merkinnällä tai alkuperänimityksellä varustetuista viineistä voidaan poistaa alkoholi osittain, olisi niiden tuote-eritelmässä oltava kuvaus viinistä, josta alkoholi on poistettu osittain, ja tapauksen mukaan viinin, josta tai viinien, joista alkoholi on poistettu osittain, valmistuksessa käytettävät erityiset viininvalmistusmenetelmät ja asiaankuuluvat niiden valmistusta koskevat rajoitukset.

(42)

Kuluttajien tiedonsaannin parantamiseksi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 119 artiklan pakollisiin merkintöihin olisi kuuluttava ravintoarvoilmoitus ja ainesosaluettelo. Tuottajilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus rajoittaa ravintoilmoitus pakkauksessa tai siihen liitetyssä etiketissä pelkkään energiasisältöön ja asettaa täydellinen ravintoarvoilmoitus ja ainesosaluettelo saataville sähköisin keinoin, edellyttäen, että ne välttävät käyttäjätietojen keräämistä tai jäljittämistä eivätkä toimita markkinointitarkoituksiin tarkoitettuja tietoja. Tämä mahdollisuus olla tarjoamatta täydellistä ravintoarvoilmoitusta pakkauksessa tai siihen liitetyssä etiketissä ei kuitenkaan saisi vaikuttaa nykyiseen vaatimukseen luetella allergioita tai intoleransseja aiheuttavat aineet etiketissä. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 122 artiklassa komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, joilla täydennetään asetusta (EU) N:o 1308/2013 vahvistamalla ainesosien ilmoittamista ja nimeämistä koskevat säännöt. Olemassa olevien viinivarastojen kaupan pitäminen olisi sallittava uusien merkintävaatimusten soveltamispäivien jälkeenkin kyseisten varastojen loppumiseen saakka. Toimijoille olisi annettava riittävästi aikaa sopeutua uusiin merkintävaatimuksiin, ennen kuin niitä aletaan soveltaa.

(43)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 119 artiklaa olisi muutettava sen varmistamiseksi, että kuluttajille tiedotetaan sellaisten viinituotteiden luonteesta, joista alkoholi on poistettu, ja että viinialan tuotteiden merkintöjä ja esillepanoa koskevia sääntöjä sovelletaan myös rypäletuotteisiin, joista alkoholi on poistettu joko kokonaan tai osittain. Alle 10 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien juomien vähimmäissäilyvyyttä koskevien tietojen nykyisen tason säilyttämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 (17) mukaisesti on kuitenkin aiheellista edellyttää, että tuotteisiin, joille on tehty alkoholin poistamista koskeva käsittely ja joiden todellinen alkoholipitoisuus on alle 10 tilavuusprosenttia, sisällytetään pakollisina tietoina maininta vähimmäissäilyvyysajasta.

(44)

Lisäksi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä I oleva XII osa, jossa luetellaan viinialan tuotteet, kattaa tällä hetkellä sellaiset viinit, joista on poistettu alkoholi osittain ja joiden alkoholipitoisuus on yli 0,5 tilavuusprosenttia. Sen varmistamiseksi, että viiniala kattaa kaikki viinit, joista on poistettu alkoholi, myös ne, joiden alkoholipitoisuus on enintään 0,5 tilavuusprosenttia, on aiheellista muuttaa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä I olevaa XII osaa lisäämällä siihen uusi kohta.

(45)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti sellaisten sääntöjen vahvistamiseksi, jotka koskevat suljinten käyttöä viinialalla, jotta varmistetaan, että kuluttajia suojellaan eräisiin juomiin yhdistettyjen tiettyjen suljinten harhaanjohtavalta käytöltä ja vaarallisilta suljinmateriaaleilta, jotka voivat saastuttaa juoman. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(46)

Sokerialan kiintiöihin liittyvien sääntöjen ja vaatimusten voimassaolo päättyi markkinointivuoden 2016/2017 lopussa. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 124 ja 127–144 artikla ovat nyt vanhentuneita ja ne olisi kumottava.

(47)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/633 (18) vahvistetaan poikkeus rypäleiden ja rypäleen puristemehun myyntiä koskevaan enimmäismaksuaikaan viinialalla. Jotta voidaan lisätä viinin toimitusketjun vakautta ja antaa maataloustuottajille kestävien myyntisuhteiden tuomaa turvaa, irtotavarana olevan viinin myyntiä olisi kohdeltava samalla tavalla. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että direktiivissä (EU) 2019/633 vahvistetuista sovellettavista enimmäismaksuajoista poiketen jäsenvaltiot voivat toimialakohtaisen organisaation pyynnöstä päättää, että sovellettavia enimmäismaksuaikoja ei sovelleta irtotavarana olevan viinin myyntiin edellyttäen, että maksuaikoja koskevat erityisehdot sisältyvät vakiosopimuksiin, joiden soveltamisalaa jäsenvaltiot ovat laajentaneet asetuksen (EU) N:o 1308/2013 164 artiklan nojalla ennen 31 päivää lokakuuta 2021 ja että irtotavarana olevan viinin toimittajien ja niiden suorien ostajien väliset toimitussopimukset ovat monivuotisia tai niistä tulee monivuotisia.

(48)

Jos tuottajan jalostajalle tai jakelijalle suorittamasta maataloustuotteiden toimituksesta on laadittu kirjallinen sopimus tai tarjous asetuksen (EU) N:o 1308/2013 148 ja 168 artiklan mukaisesti ja toimituksesta maksettava hinta lasketaan yhdistämällä erilaisia sopimuksessa mainittuja tekijöitä, osapuolten olisi voitava helposti ymmärtää kyseisiä tekijöitä, joihin voi kuulua objektiivisia indikaattoreita, indeksejä ja laskentamenetelmiä. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi voitava määrittää saatavilla olevien objektiivisten markkinatietojen ja -tutkimusten perusteella valinnaisia indikaattoreita, joita sopimusten osapuolet voivat käyttää.

(49)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista on supistanut unionin raakamaidontuotannon kokonaismäärää. Jotta maito- ja maitotuotealan tuottajaorganisaatioille myönnetyt sopimusneuvotteluvaltuudet eivät heikentyisi, tällaisten neuvottelujen kohteena olevan raakamaidon määrään sovellettavaa määrällistä rajaa, joka ilmaistaan prosenttiosuutena unionin kokonaistuotannosta, olisi korotettava. Oikeusvarmuuden vuoksi on aiheellista säätää korotetun määrällisen rajan soveltamisesta taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021.

(50)

Unionin ympäristötavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava hyväksyä tuottajaorganisaatiot, joiden erityistavoitteina on hallita ja hyödyntää sivutuotteita, jäämävirtoja ja jätettä erityisesti ympäristön suojelemiseksi ja kiertotalouden tehostamiseksi sekä tuottajaorganisaatiot, joiden tavoitteet liittyvät keskinäisten rahastojen hallinnointiin millä tahansa alalla. Sen vuoksi on aiheellista laajentaa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 152 artiklassa vahvistettua tuottajaorganisaatioiden tavoitteiden nykyistä luetteloa. Tuottajaorganisaatioiden läpinäkyvyyden lisäämiseksi tuottajaorganisaatioidenperussäännöissä olisi myös annettava tuottajajäsenille mahdollisuus valvoa demokraattisesti organisaation tilinpäätöstä ja talousarviota. Tuottajaorganisaation toteuttamien kaupallisten toimien helpottamiseksi on lisäksi aiheellista säätää, että tuottajaorganisaation perussäännössä voidaan saalia, että tuottajajäsenet ovat suorassa yhteydessä ostajiin edellyttäen, että tällainen suora yhteys ei vaaranna tuottajaorganisaation mahdollisuutta keskittää tuotteiden tarjontaa ja markkinoille saattamista ja että tuottajaorganisaatiolla on edelleen yksinomainen harkintavalta myynnin olennaisten osien suhteen.

(51)

Kun otetaan huomioon saadut kokemukset ja maito- ja maitotuotealan kehitys kiintiöjärjestelmän päättymisen jälkeen, ei ole enää aiheellista pitää voimassa erityissääntöjä, jotka liittyvät maito- ja maitotuotealan toimialakohtaisten organisaatioiden tavoitteisiin ja hyväksymisjärjestelyihin.

(52)

Eri aloilla saadut kokemukset osoittavat, että jäsenvaltiot voivat hyväksyä toimialakohtaisia organisaatioita eri maantieteellisillä tasoilla heikentämättä kuitenkaan tällaisten organisaatioiden roolia ja tavoitteita. Sen vuoksi on aiheellista selventää, että jäsenvaltiot voivat päättää hyväksyä tällaiset toimialakohtaiset organisaatiot yhdellä tai useammalla maantieteellisellä tasolla. Toimialakohtaisten organisaatioiden on pyrittävä tiettyyn tavoitteeseen, jossa otetaan huomioon niiden jäsenten ja kuluttajien edut. Kun otetaan huomioon unionin ympäristötavoitteet, on aiheellista laajentaa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 157 artiklassa vahvistettua tavoiteluetteloa siten, että siihen sisällytetään tarvittavien tietojen antaminen ja tarvittavien tutkimusten tekeminen sellaisten tuotteiden kehittämiseksi, jotka soveltuvat paremmin ilmastotoimien sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin suojeluun, sivutuotteiden hyödyntämisen edistäminen ja jätteiden vähentäminen ja jätehuolto sekä sellaisten toimenpiteiden edistäminen ja täytäntöönpano, joilla ehkäistään, valvotaan ja hallitaan eläinten terveyteen, kasvinsuojeluun ja ympäristöön liittyviä riskejä muun muassa perustamalla ja hallinnoimalla rahastoja tai osallistumalla tällaisiin rahastoihin, jotta viljelijöille voidaan maksaa taloudellista korvausta kustannuksista ja taloudellisista tappioista, jotka aiheutuvat tällaisten toimenpiteiden edistämisestä ja täytäntöönpanosta. Jotta elintarvikeketjun tietyn vaiheen organisaatioille ei keskittyisi liikaa valtaa, jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä ainoastaan sellaiset toimialakohtaiset organisaatiot, jotka pyrkivät edustamaan tasapuolisesti elintarvikeketjun eri vaiheiden organisaatioita, jotka muodostavat toimialakohteisen organisaation.

(53)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 164 artiklassa vahvistettua ”talousalueen” määritelmää olisi sääntöjen ja pakollisten maksujen soveltamisalan laajentamiseksi täydennettävä kyseisen asetuksen sopeuttamiseksi unionin oikeuden mukaisesti hyväksytyllä suojatulla alkuperänimityksellä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustettujen tuotteiden tuotannon erityispiirteisiin. Toimialakohtaisten organisaatioiden sopimuksista, päätöksistä ja yhdenmukaistetuista menettelytavoista, jotka liittyvät kasvien ja eläinten terveyteen, elintarvikkeiden turvallisuuteen ja ympäristöriskeihin, olisi kestävien käytäntöjen edistämiseksi voitava tehdä muita kuin jäseniä sitovia. Kuitenkin, koska luonnon monimuotoisuudella on suuri merkitys luonnonmukaisessa maataloudessa käytetyssä siemenaineistossa, varmennettujen siementen käyttöä koskevista säännöistä ei pitäisi tehdä sitovia laajentamalla niiden soveltamisalaa luonnonmukaista maataloutta harjoittaviin muihin kuin jäseniin.

(54)

Kun otetaan huomioon suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen merkitys maataloustuotannon kannalta unionissa sekä menestys maantieteellisillä merkinnöillä varustettujen juustojen ja ilmakuivatun kinkun tarjonnan hallintaa koskevien sääntöjen käyttöönotossa lisäarvon takaamiseksi ja kyseisten tuotteiden maineen säilyttämiseksi sekä niiden hintojen vakauttamiseksi, mahdollisuus soveltaa tarjonnan hallintaa koskevia sääntöjä olisi ulotettava koskemaan maataloustuotteita, joilla on asetuksen (EU) N:o 1308/2013 tai asetuksen (EU) N:o 1151/2012 nojalla suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä. Selkeyden ja johdonmukaisuuden vuoksi on aiheellista sisällyttää tarjonnan sääntelyä koskevat nykyiset säännöt yhteen ainoaan säännökseen, joka kattaa kaikki maataloustuotteet. Sen vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava lupa toimialakohtaisen organisaation, tuottajaorganisaation tai tuottajien tai toimijoiden ryhmän pyynnöstä soveltaa kyseisiä sääntöjä maantieteellisillä merkinnöillä varustettujen maataloustuotteiden tarjonnan sääntelemiseksi edellyttäen, että vähintään kaksi kolmasosaa kyseisen tuotteen tuottajista tai heidän edustajista suostuu tähän ja tapauksen mukaan asianomaisen raaka-aineen maataloustuottajia on kuultu, ja, jos kyseessä on juusto, nämä ovat jatkuvuussyistä antaneet suostumuksensa. Kyseisiin sääntöihin olisi sovellettava tiukkoja ehtoja, jotta erityisesti vältetään vahingoittamasta tuotteiden kauppaa muilla markkinoilla ja suojellaan vähemmistöosakkaiden oikeuksia. Jäsenvaltioiden olisi välittömästi julkaistava hyväksytyt säännöt ja ilmoitettava niistä komissiolle, varmistettava säännölliset tarkastukset ja kumottava säännöt, jos niitä ei noudateta. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla velvoitetaan jäsenvaltio kumoamaan tällaiset säännöt, jos komissio toteaa, että säännöt eivät ole tiettyjen ehtojen mukaisia tai että ne haittaavat tai vääristävät kilpailua huomattavassa osassa sisämarkkinoita tai vaarantavat vapaakaupan taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklan tavoitteiden saavuttamisen. Kun otetaan huomioon komission toimivalta unionin kilpailupolitiikan alalla ja kyseisten säädösten erityisluonne, komission olisi hyväksyttävä tällaiset täytäntöönpanosäädökset soveltamatta asetusta (EU) N:o 182/2011.

(55)

Arvon jakamista koskevilla lausekkeilla on elintarvikeketjussa merkitystä paitsi tuottajien ja ensimmäisten ostajien välisille sopimuksille mutta myös siksi, että niiden avulla viljelijät voivat osallistua hintakehitykseen elintarvikeketjun loppupäässä. Sen vuoksi viljelijöiden ja heidän yhdistystensä olisi voitava sopia tällaisista lausekkeista elintarvikeketjussa ensimmäisten ostajien jälkeen olevien toimijoiden kanssa.

(56)

Suojatulla alkuperänimityksellä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien erityinen kaupallinen arvo perustuu siihen, että ne kuuluvat premium-markkinasegmenttiin niiden tuote-eritelmistä johtuvan laatua koskevan maineen ansiosta. Tällaisista viineistä maksetaan yleensä markkinoilla kalliimpia hintoja, koska kuluttajat arvostavat ominaisuuksia, joiden todisteena alkuperänimitys ja maantieteellinen merkintä ovat. Jotta voidaan estää kyseisten laatutakeiden heikentyminen haitallisten hintatoimien vuoksi, toimialakohtaisten organisaatioiden, jotka edustavat kyseisistä laatutakeista hyötyviä toimijoita, olisi poiketen siitä, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohdassa määrätään, voitava antaa asiaankuuluvien rypäleiden myyntiä koskevaa hinnanohjausta. Tällaisen ohjauksen olisi kuitenkin oltava vapaaehtoista, jotta suojattujen alkuperänimitysten tai suojattujen maantieteellisten merkintöjen sisällä hintakilpailu ei häviäisi kokonaan.

(57)

Maailman kauppajärjestön (WTO) maataloussopimuksen 5 artikla sisältää laskentamenetelmät, joita voidaan käyttää erityisen suojalausekkeen käynnistysmäärän vahvistamiseen asiaankuuluvilla aloilla. Jotta voidaan ottaa huomioon kaikki mahdolliset laskentamenetelmät, joilla vahvistetaan lisätuontitullien soveltamiseksi käytettävä käynnistysmäärä, myös silloin, kun unionin kulutusta ei oteta huomioon, asetuksen (EU) N:o 1308/2013 182 artiklan 1 kohtaa olisi muutettava WTO:n maataloussopimuksen 5 artiklan 4 kohdassa vahvistetun laskentamenetelmän huomioon ottamiseksi.

(58)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 192 ja 193 artikla olisi kumottava, koska kyseisiä toimenpiteitä ei enää tarvita sokerialan tuotannonsääntelyn päätyttyä. Jotta unionin markkinoilla olisi kolmansista maista tapahtuvan tuonnin avulla riittävä saatavuus, komissiolle olisi siirrettävä säädösvaltaa ja täytäntöönpanovaltaa ruokosokeri- ja sokerijuurikasmelassin tuontitullien keskeyttämiseksi.

(59)

Nairobissa järjestetyssä WTO:n 10. ministerikokouksessa 19 päivänä joulukuuta 2015 vientikilpailusta tehdyssä päätöksessä vahvistettiin vientikilpailutoimenpiteitä koskevat säännöt. Vientitukien osalta WTO:n jäsenten on poistettava vientitukioikeutensa kyseisen päätöksen päivämäärästä. Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 196–204 artiklassa vahvistetut vientitukia koskevat unionin säännökset olisi kumottava. Vientiluottojen, vientitakuiden, vientivakuutusohjelmien, maataloustuotteita vievien valtionyritysten ja kansainvälisen elintarvikeavun osalta jäsenvaltiot voivat toteuttaa unionin oikeuden mukaisia kansallisia toimenpiteitä. Koska unioni ja sen jäsenvaltiot ovat WTO:n jäseniä, tällaisten kansallisten toimenpiteiden olisi oltava myös kyseisessä 19 päivänä joulukuuta 2015 tehdyssä WTO:n ministeripäätöksessä vahvistettujen sääntöjen mukaisia unionin oikeuden ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseksi.

(60)

Sisämarkkinat perustuvat kilpailusääntöjen yhdenmukaiseen soveltamiseen kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä edellyttää kansallisten kilpailuviranomaisten ja komission jatkuvaa tiivistä yhteistyötä Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa, jossa voidaan keskustella kilpailusääntöjen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä ja koordinoida toimia kilpailusääntöjen soveltamiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (19) mukaisesti.

(61)

Jotta toimialakohtaiset organisaatiot käyttäisivät tehokkaasti asetuksen (EU) N:o 1308/2013 210 artiklaa, sekä yksinkertaisuuden vuoksi ja hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi toimialakohtaisten organisaatioiden sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen osalta ei olisi edellytettävä komission etukäteispäätöstä siitä, että niihin ei sovelleta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohtaa, jos kyseiset sopimukset, päätökset ja yhdenmukaistetut menettelytavat täyttävät asetuksen (EU) N:o 1308/2013 210 artiklassa säädetyt vaatimukset. Komission olisi kuitenkin hakijan pyynnöstä annettava lausunto tällaisten sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen yhteensopivuudesta asetuksen (EU) N:o 1308/2013 210 artiklan kanssa. Huolimatta mahdollisesta komission lausunnosta, jonka mukaan tällaiset sopimukset, päätökset ja yhdenmukaistetut menettelytavat ovat kyseisen artiklan mukaisia, komissiolla olisi edelleen oltava mahdollisuus ilmoittaa milloin tahansa tällaisen lausunnon antamisen jälkeen, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohtaa sovelletaan tulevaisuutta ajatellen kyseisiin sopimuksiin, päätöksiin tai yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin, jos se katsoo, että asetuksen (EU) N:o 1308/2013 210 artiklan soveltamisen edellytykset eivät enää täyty.

(62)

Tietyt maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskevat vertikaaliset ja horisontaaliset aloitteet, joiden tarkoituksena on soveltaa pakollisia vaatimuksia tiukempia vaatimuksia, voivat vaikuttaa myönteisesti kestävyystavoitteisiin. Tällaisten sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen tekeminen tuottajien ja toimijoiden välillä tuotannon, jalostuksen ja kaupan eri tasoilla voisi myös vahvistaa tuottajien asemaa toimitusketjussa ja lisätä niiden neuvotteluvoimaa. Sen vuoksi tällaisiin aloitteisiin ei tietyissä olosuhteissa olisi sovellettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohtaa. Jotta voidaan varmistaa tämän uuden poikkeuksen tehokas käyttö ja hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi, tällaisten aloitteiden salliminen ei saisi edellyttää komission etukäteispäätöstä siitä, että niihin ei sovelleta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohtaa. Koska kyseessä on uusi poikkeus, on aiheellista säätää, että komission olisi kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta laadittava toimijoille suuntaviivat poikkeuksen soveltamisesta. Tämän päivämäärän jälkeen tuottajilla olisi myös oltava mahdollisuus pyytää komissiolta lausuntoa poikkeuksen soveltamisesta sopimuksiinsa, päätöksiinsä ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihinsa. Komission olisi perustelluissa tapauksissa voitava myöhemmin tarkistaa lausuntonsa sisältöä. Kansallisten kilpailuviranomaisten olisi voitava päättää, että sopimusta, päätöstä tai yhdenmukaistettua menettelytapaa on muutettava, se on lopetettava tai sitä ei olisi lainkaan sovellettava, jos ne katsovat sen olevan tarpeen kilpailun suojelemiseksi, ja ilmoitettava tällöin toimistaan komissiolle.

(63)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 214 a artiklan mukaan Suomi voi tietyin edellytyksin myöntää kansallista tukea Etelä-Suomessa vuoteen 2022 asti komission luvalla. Kyseisen kansallisen tuen myöntäminen olisi edelleen sallittava kaudella 2023–2027. Sen varmistamiseksi, että tätä tukea voidaan jatkaa siirtymäkauden 2021–2022 aikana, sitä koskevia uusia järjestelyjä olisi sovellettava vasta 1 päivästä tammikuuta 2023.

(64)

Hedelmä- ja vihannesalan tuotteiden vapaan liikkuvuuden rajoitukset, jotka johtuvat kasvintuhoojien leviämisen torjumiseen tarkoitettujen toimenpiteiden soveltamisesta, voivat aiheuttaa ongelmia yhden tai useamman jäsenvaltion markkinoilla. Koska nimenomaan kasvintuhoojia esiintyy yhä enemmän, on aiheellista sallia poikkeuksellisia tukitoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon kasvintuhoojien aiheuttamat kaupan rajoitukset ja laajentaa niiden tuotteiden luetteloa, joiden osalta voidaan toteuttaa poikkeuksellisia tukitoimenpiteitä hedelmä- ja vihannesalalla.

(65)

Nykyiset unionin markkinoiden seurantakeskukset ja työryhmät ovat osoittautuneet hyödyllisiksi keinoiksi tiedottaa talouden toimijoiden ja viranomaisten valinnoista sekä helpottaa markkinakehityksen seurantaa. Kyseisiä välineitä olisikin vahvistettava, jotta voidaan parantaa maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden avoimuutta unionin tasolla ja edistää maatalousmarkkinoiden vakautta. Sen vuoksi on aiheellista luoda yksi virallinen oikeudellinen kehys unionin markkinoiden seurantakeskusten perustamista ja toimintaa varten millä tahansa maatalousalalla ja vahvistaa kyseisille seurantakeskuksille asiaankuuluvat ilmoitus- ja raportointivelvoitteet.

(66)

Unionin markkinoiden seurantakeskusten olisi maatalousmarkkinoiden seurantaa varten kerättyjen tilastotietojen ja muiden tietojen perusteella ilmoitettava raporteissaan markkinahäiriöuhista. Komission olisi esitettävä säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja maataloustuotteiden markkinatilanteesta, markkinahäiriöuhista ja mahdollisesti toteutettavista toimenpiteistä osallistumalla säännöllisesti maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan ja maatalouden erityiskomitean kokouksiin.

(67)

Komission asemasta siltä osin kuin on kyse sen nykyisistä velvoitteista tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 (20) 22 artiklan mukaisesti nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) kanssa olisi selkeyden vuoksi nimenomaisesti säädettävä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 223 artiklassa.

(68)

Komission vanhentuneet raportointivelvoitteet, jotka liittyvät maito- ja maitotuotemarkkinoihin ja koulujakelujärjestelmän soveltamisalan laajentamiseen, olisi kumottava. Mehiläishoitoalan raportointivelvoitteet olisi sisällytettävä asetukseen (EU) 2021/2115 Olisi säädettävä uusista raportointivelvoitteista ja -määräajoista, jotka koskevat kilpailusääntöjen soveltamista maatalousalaan, unionin markkinoiden seurantakeskusten perustamista ja poikkeuksellisten toimenpiteiden käyttöä. Komission olisi myös raportoitava myyntinimitysten ja ruhojen luokittelun tilanteesta lampaan- ja vuohenliha-alalla.

(69)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 V osan III luvussa vahvistetut maatalousalan kriisivarausta koskevat säännökset olisi kumottava, sillä asetus (EU) 2021/2116 sisältää maatalousalan kriisivarausta koskevat päivitetyt säännökset.

(70)

Kun otetaan huomioon nykyinen poikkeus myyntinimityksistä, joita on käytettävä vaalealle vasikanlihalle, jolla on ennen 29 päivää kesäkuuta 2007 rekisteröity suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä, jäsenvaltioille olisi johdonmukaisuuden vuoksi ja yksiselitteisen kuluttajatiedon tarjoamiseksi annettava mahdollisuus sallia, että ennen kyseistä päivämäärää rekisteröidyistä suojatuista alkuperänimityksistä tai maantieteellisistä merkinnöistä vastaavat ryhmät voivat poiketa ruhojen pakollisesta luokittelusta vasikanlihan osalta.

(71)

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 nojalla alkuperänimityksenä tai maantieteellisenä merkintänä rekisteröitäväksi haetun nimen ja unionissa tuotetun kasvilajikkeen tai eläinrodun nimen välisen ristiriidan arviointia varten olisi vahvistettava säännöt, jotta voidaan saada aikaan oikeudenmukaisempi tasapaino kyseessä olevien etujen välillä.

(72)

Jotta kuluttajat olisivat paremmin tietoisia asetuksen (EU) N:o 1151/2012 nojalla suojatuista alkuperänimityksistä, suojatuista maantieteellisistä merkinnöistä ja aidoista perinteisistä tuotteista, asiaankuuluvien unionin tunnusten pakollinen käyttö olisi laajennettava koskemaan mainosmateriaalia.

(73)

Olisi säädettävä erityispoikkeuksista, joiden nojalla aidon perinteisen tuotteen rekisteröidyn nimen ohella voidaan käyttää muita nimiä. Komission olisi vahvistettava siirtymäajat sellaisten nimitysten käytölle, jotka sisältävät aidon perinteisen tuotteen nimen, samoin edellytyksin kuin ne, jotka koskevat tällaisia jo vahvistettuja siirtymäkausia suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen osalta.

(74)

Asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 säädettyjä menettelyjä, jotka liittyvät suojattujen alkuperänimitysten, suojattujen maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden rekisteröintiin, olisi virtaviivaistettava ja yksinkertaistettava sen varmistamiseksi, että uudet nimet voidaan rekisteröidä nopeammin. Vastaväitemenettelyä olisi yksinkertaistettava. Perustellussa vastaväitteessä olisi esitettävä kaikki vastustamisen perusteet ja yksityiskohdat kyseisille perusteille. Tämä ei saisi estää vastaväitteen esittänyttä viranomaista tai henkilöä lisäämästä ja tuomasta esiin lisää yksityiskohtia asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen neuvottelujen kuluessa.

(75)

Asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 säädettyä tuote-eritelmän muutosten hyväksymismenettelyä olisi yksinkertaistettava erottamalla toisistaan unionin muutokset ja vakiomuotoiset muutokset. Jäsenvaltioiden olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti vastattava tuote-eritelmien vakiomuotoisten muutosten hyväksymisestä, ja komissiolla olisi säilyttävä vastuu tuote-eritelmien unionin muutosten hyväksymisestä. Olisi varmistuttava, että on riittävästi aikaa edistää sujuva siirtymä tuote-eritelmän muutosten hyväksymistä koskevista asetuksen (EU) N:o 1151/2012 säännöistä tällä asetuksella säädettyihin uusiin sääntöihin.

(76)

Kun otetaan huomioon mehiläisvahan kasvava kysyntä unionin kuluttajien keskuudessa, sen lisääntynyt käyttö elintarvikealalla ja sen läheinen yhteys maataloustuotteisiin ja maaseudun elinkeinoelämään, asetuksen (EU) N:o 1151/2012 liitteessä I vahvistettua maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden luetteloa olisi laajennettava siten, että se kattaa myös kyseisen tuotteen.

(77)

Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 251/2014 (21) nojalla on rekisteröity vähän maustettujen viinituotteiden maantieteellisiä merkintöjä, kyseisten tuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojaamista koskevia oikeudellisia puitteita olisi yksinkertaistettava. Maustetuilla viinituotteilla ja muilla alkoholijuomilla lukuun ottamatta tislattuja alkoholijuomia ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevassa II osassa lueteltuja rypäletuotteita olisi oltava sama oikeudellinen järjestelmä ja samat oikeudelliset menettelyt kuin muilla maataloustuotteilla ja elintarvikkeilla. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamisala olisi ulotettava kyseisiin tuotteisiin. Asetusta (EU) N:o 251/2014 olisi muutettava tämän muutoksen huomioon ottamiseksi asetuksen nimessä, soveltamisalassa ja määritelmissä ja maustettujen viinituotteiden merkintöjä koskevissa säännöksissä. Asetuksen (EU) N:o 251/2014 nojalla suojattuja nimiä koskeva joustava siirtymä olisi varmistettava.

(78)

Kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan helpottamiseksi olisi säädettävä, että jäsenvaltiot voivat sallia, että vientiä varten tuotettujen maustettujen viinituotteiden pakkaus tai siihen liitetty etiketti sisältää kolmansien maiden vaatimat myyntinimitykset, myös muilla kuin unionin virallisilla kielillä, edellyttäen, että pakkauksessa tai siihen liitetyssä etiketissä mainitaan myös liitteessä II esitetyt asianmukaiset myyntinimitykset.

(79)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, joilla täydennetään asetuksen (EU) N:o 251/2014 liitteessä II vahvistettuja maustettujen viinituotteiden myyntinimityksiä ja kuvauksia niiden mukauttamiseksi teknisen, tieteellisen ja markkinoiden kehityksen, kuluttajien terveyden tai kuluttajien tiedontarpeen huomioon ottamiseksi.

(80)

Kuluttajien tiedonsaannin parantamiseksi asetukseen (EU) N:o 251/2014 olisi lisättävä maustettujen viinituotteiden pakollinen merkitseminen ravintoarvoilmoituksella sekä ainesosaluettelolla. Tuottajilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus rajoittaa ravintoarvoilmoituksen sisältö energiasisältöön pakkauksessa tai siihen liitetyssä etiketissä ja asettaa täydellinen ravintoarvoilmoitus ja ainesosaluettelo saataville sähköisin keinoin, edellyttäen, että he välttävät käyttäjätietojen keräämistä tai jäljittämistä eivätkä toimita tietoja markkinointitarkoituksiin. Mahdollisuus olla esittämättä täydellistä ravintoarvoilmoitusta pakkauksessa tai siihen liitetyssä etiketissä ei kuitenkaan saisi vaikuttaa nykyiseen vaatimukseen luetella etiketissä allergioita tai intoleransseja aiheuttavat aineet. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, joilla täydennetään asetusta (EU) N:o 251/2014 vahvistamalla maustettujen viinituotteiden ainesosien merkitsemistä ja nimeämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Maustettujen viinituotteiden olemassa olevien varastojen kaupan pitäminen olisi sallittava uusien merkintävaatimusten soveltamispäivien jälkeenkin kyseisten varastojen loppumiseen saakka. Toimijoille olisi annettava riittävästi aikaa sopeutua uusiin merkintävaatimuksiin, ennen kuin niitä aletaan soveltaa.

(81)

On aiheellista sallia väkevien alkoholijuomien vähäisen määrän lisääminen maustettujen viinien maustamiseksi missä tahansa asetuksen (EU) N:o 251/2014 liitteessä II olevassa A kohdassa esitetyssä luokassa. Koska vermuttia on nykyään teknisen kehityksen myötä mahdollista valmistaa lisäämättä alkoholia, ei pitäisi enää vaatia alkoholin lisäämistä vermuttiin. Kun otetaan huomioon kuluttajien kysyntä, on aiheellista sallia puna- ja valkoviinin yhdistäminen Glühweinin valmistuksessa. Puolan markkinoilla olevan maustetun viinipohjaisen juoman huomioon ottamiseksi on aiheellista luoda uusi Wino ziołowe -luokka, jossa vahvistetaan unionin lainsäädäntöön sen tuotantoa koskevat perinteiset vaatimukset.

(82)

Réunionin paikalliset markkinat ovat erityisen alttiita hintojen vaihteluille sen pienuuden, syrjäisen sijainnin ja elintarviketurvaan liittyvän erityistilanteen vuoksi. Toimialakohtaiset organisaatiot kokoavat yhteen tuottajia ja muita elintarvikeketjun eri vaiheisiin kuuluvia toimijoita, ja ne voivat omalta osaltaan tukea paikallisen tuotannon ylläpitämistä ja monipuolistamista. Réunionin elintarviketurvan erityisessä yhteydessä on poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 165 artiklassa säädetään, aiheellista säätää, että jos hyväksytyn toimialakohtaisen organisaation sääntöjen soveltamisalaa laajennetaan toimijoihin, jotka eivät ole toimialakohtaisen organisaation jäseniä, Ranska voi asiaankuuluvia sidosryhmiä kuultuaan päättää, että toimijat, jotka eivät ole toimialakohtaisen organisaation jäseniä, ovat velvoitettuja suorittamaan maksuosuuksia laajennettujen sääntöjen soveltamisalaan kuuluvista toimista, jotka ovat sellaisten talouden toimijoiden yleisen taloudellisen edun mukaisia, jotka harjoittavat yksinomaan Réunionissa paikallisille markkinoille tarkoitettuihin tuotteisiin liittyvää toimintaa.

(83)

Asetukset (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 251/2014 ja (EU) N:o 228/2013 olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti.

(84)

Olisi otettava käyttöön siirtymäjärjestelyt ennen tämän asetuksen voimaantuloa jätetyille suojattujen alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden suoja- ja rekisteröintihakemuksille sekä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 29–60 artiklassa vahvistetuille oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien, hedelmien ja vihannesten, viinin, mehiläishoidon ja humala-alan tukijärjestelmille ennen 1 päivää tammikuuta 2023 aiheutuneiden menojen osalta, hedelmä- ja vihannesalan tunnustettujen tuottajaorganisaatioiden tai niiden järjestöjen toimintaohjelmille ja viinialan tukiohjelmille.

(85)

Jotta varmistettaisiin joustava siirtymä asetuksessa (EU) 2021/2115 säädettyihin uusiin oikeudellisiin puitteisiin, kyseisiin uusiin oikeudellisiin puitteisiin liittyviä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muutoksia olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2023.

(86)

Jotta varmistettaisiin suunniteltujen toimenpiteiden joustava täytäntöönpano ja kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,