(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. SEU 3 artiklan mukaan unionin päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia ja se kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä. Kyseiset arvot edelleen vahvistetaan ja ilmaistaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, esitetyissä oikeuksissa, vapauksissa ja periaatteissa.

(2)

On ensiarvoisen tärkeää, että kyseisiä oikeuksia ja arvoja edelleen aktiivisesti vaalitaan, suojellaan, edistetään ja vahvistetaan, ja että ne ovat edelleen kansalaisten ja kansojen yhteisiä ja muodostavat edelleen unioni-hankkeen perustan, sillä kyseisten oikeuksien ja arvojen suojelun heikkeneminen missä tahansa jäsenvaltiossa voi vaikuttaa haitallisesti koko unioniin. Tätä varten unionin yleiseen talousarvioon olisi perustettava uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, joka sisältää kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/693 (4) perustetun oikeusalan ohjelman. Tilanteessa, jossa eurooppalaiset yhteiskunnat kohtaavat ääriliikkeitä, radikalismia ja jakolinjoja, ja jossa riippumattoman kansalaisyhteiskunnan toimintatila kaventuu, on entistä tärkeämpää edistää, vahvistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia ja unionin arvoja, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tällä on syviä ja suoria vaikutuksia poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään unionissa. Uuteen oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahastoon kuuluvasta oikeusalan ohjelmasta tuetaan edelleen oikeusvaltioon, oikeuslaitoksen riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen, vastavuoroiseen tunnustamiseen sekä keskinäiseen luottamukseen, oikeussuojan saatavuuteen ja rajatylittävään yhteistyöhön perustuvan unionin oikeusalueen kehittämistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1382/2013 (5) kaudelle 2014–2020 perustetun oikeusalan ohjelman mukaisesti.

Kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa, jäljempänä ’ohjelma’, yhdistyvät kauden 2014–2020 perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/2013 (6), ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/2014 (7), jäljempänä ’edeltävät ohjelmat’.

(3)

Ohjelma olisi perustettava seitsemäksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (8) säädettyä monivuotisen rahoituskehyksen kestoa.

(4)

Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden sen alaisen rahoitusohjelman toiminnassa keskeisellä sijalla ovat henkilöt ja yhteisöt, jotka osaltaan ylläpitävät ja edistävät yhteisten arvojemme ja rikkaan monimuotoisuutemme sekä oikeuksien ja tasa-arvon elinvoimaisuutta. Viime kädessä tavoitteena on oikeuksiin perustuvan, tasa-arvoisen, avoimen, moniarvoisen, osallistavan ja demokraattisen yhteiskunnan edistäminen ja ylläpitäminen. Tähän sisältyy elinvoimainen ja vaikutusvaltainen kansalaisyhteiskunta, joka kannustaa kansalaisia osallistumaan demokraattiseen toimintaan, kansalaisvaikuttamiseen sekä yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaalii eurooppalaisen yhteiskunnan rikasta monimuotoisuutta yhteisten arvojemme, historiamme ja muistiperintömme pohjalta. SEU 11 artiklassa edellytetään, että unionin toimielimet käyvät avointa ja säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa ja antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta.

(5)

Olisi vakiinnutettava avoin ja säännöllinen vuoropuhelu ohjelman tuensaajien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa perustamalla kansalaisvuoropuhelun ryhmä. Kansalaisvuoropuhelun ryhmän olisi oltava avoin ja epävirallinen keskustelufoorumi, ja sen olisi edistettävä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa sekä keskustelua politiikan kehityksestä ohjelman kattamilla ja siihen liittyvillä aloilla sekä sen tavoitteita koskien. Kansalaisvuoropuhelun ryhmän ei ole tarkoitus olla vastuussa ohjelman hallinnoinnista.

(6)

Käyttäen perustana edeltävistä ohjelmista saatuja positiivisia kokemuksia ja niitä edelleen kehittäen ohjelmassa olisi mahdollistettava yhteisvaikutusten kehittäminen, jotta voidaan puuttua unionin arvojen edistämiseen ja suojeluun liittyviin yhteisiin haasteisiin ja saavuttaa kriittinen massa, joka vaaditaan konkreettisten tulosten aikaan saamiseksi. Näin voidaan hyödyntää täysimääräisesti yhteisvaikutusten potentiaali, jotta voidaan tukea tehokkaammin kohteena olevia politiikan aloja ja lisätä niihin liittyvien politiikkojen potentiaalia saavuttaa ihmiset ja kansalaisyhteiskunta siten, että pyritään tasapainoiseen maantieteelliseen jakautumiseen. Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri politiikan alojen erityispiirteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä ja kohdennettuja toimintamalleja.

(7)

Oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian täysimääräinen kunnioittaminen ja edistäminen ovat perusedellytyksiä sille, että voidaan rakentaa kansalaisten luottamusta unioniin ja varmistaa keskinäinen luottamus jäsenvaltioiden välillä. Edistämällä oikeuksia ja arvoja ohjelma tukee demokraattisemman unionin rakentamista, oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista, demokraattista vuoropuhelua, avoimuutta ja hyvää hallintotapaa myös tapauksissa, joissa kansalaisyhteiskunnan toimintatila kaventuu.

(8)

Jotta unioni tuotaisiin lähemmäksi sen kansalaisia ja jotta tuettaisiin demokraattiseen toimintaan osallistumista, tarvitaan erilaisia toimia ja koordinoituja ponnisteluja. Unionin kansalaisuutta ja eurooppalaista identiteettiä olisi kehitettävä ja tuettava auttamalla kansalaisia ymmärtämään paremmin päätöksentekoprosessia ja edistämällä kansalaisten osallistumista unionin toimiin. Lisäksi kun tuodaan ihmisiä yhteen ystävyyskaupunkihankkeiden ja kaupunkiverkostojen kautta ja tuetaan paikallisia, alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä ohjelman soveltamisaloilla, edistetään kansalaisten sitoutumista yhteiskuntaan ja näin heidän aktiivista osallistumistaan demokraattiseen toimintaan unionissa. Samoin tukemalla keskinäistä ymmärtämystä, kulttuurienvälistä vuoropuhelua, kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, sosiaalista osallisuutta ja muiden ihmisten kunnioittamista edistäviä toimia vaalitaan unioniin kuulumisen tunnetta ja yhteisen kansalaisuuden tunnetta sellaisen eurooppalaisen identiteetin pohjalta, joka perustuu yhteiseen käsitykseen yhteisistä eurooppalaisista arvoistamme, kulttuuristamme, historiastamme ja perinnöstämme. Unioniin kuulumisen tunteen ja unionin arvojen edistäminen on erityisen tärkeää sen syrjäisimmillä alueilla, koska ne ovat etäällä manner-Euroopasta.

(9)

Muistiperintöön ja Euroopan historian kriittiseen tarkasteluun liittyvä toiminta on tarpeen, jotta kansalaiset, erityisesti nuoret, tulisivat tietoisiksi yhteisestä historiastaan ja arvoistaan yhteisen tulevaisuuden perustana. Muistiperintöön liittyvässä toiminnassa olisi pohdittava Euroopan nykyhistorian totalitaaristen järjestelmien – erityisesti holokaustiin johtaneen natsismin sekä fasismin, stalinismin ja totalitaaristen kommunististen järjestelmien – syitä ja muistettava niiden rikosten uhreja. Tähän olisi kuuluttava myös Euroopan lähihistorian muita merkittäviä hetkiä ja vaiheita koskevia toimia. Huomioon olisi otettava myös historiallisten, sosiaalisten, kulttuurillisten ja kulttuurienvälisten seikkojen merkitys, jotta voidaan luoda yhteisiin arvoihin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen perustuva eurooppalainen identiteetti.

(10)

Kansalaisten olisi tunnettava paremmin unionin kansalaisuudesta johtuvat oikeutensa ja heidän olisi voitava asua, matkustaa, opiskella, työskennellä ja tehdä vapaaehtoistyötä toisessa jäsenvaltiossa vaivattomasti. Heidän olisi voitava käyttää kaikkia kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan. Heidän olisi voitava luottaa siihen, että he voivat nauttia samoista oikeuksista täysimääräisesti ja että heidän oikeuksiaan suojellaan ilman syrjintää riippumatta siitä, missä he oleskelevat unionin alueella. Kansalaisyhteiskuntaa olisi tuettava toiminnassa, jolla se edistää ja suojaa unionin arvoja ja lisää tietoisuutta niistä sekä myötävaikuttaa unionin oikeuden mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen.

(11)

Sukupuolten tasa-arvo on yksi unionin perusarvoista ja tavoitteista. Tästä huolimatta sukupuolten tasa-arvo on edistynyt hyvin hitaasti. Naisten ja tyttöjen kohtaama syrjintä ja eriarvoinen kohtelu sekä monenlainen heihin kohdistuva väkivalta loukkaavat heidän perusoikeuksiaan ja estävät heidän täysimittaisen poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen osallistumisensa yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi poliittisten, rakenteellisten ja kulttuuristen esteiden esiintyminen vaikeuttaa todellisen sukupuolten tasa-arvon saavuttamista. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen unionin kaikessa toiminnassa on näin ollen unionin keskeinen tehtävä ja se vauhdittaa talouskasvua ja sosiaalista kehitystä, minkä vuoksi sitä olisi tuettava ohjelmasta. Stereotypioiden aktiivinen torjuminen ja hiljaiseen ja moniperusteiseen syrjintään puuttuminen on erityisen tärkeää. Tasa-arvoinen työllistyminen, tasa-arvoinen osallistuminen työmarkkinoille sekä uralla etenemisen tiellä olevien esteiden poistaminen kaikilla aloilla, esimerkiksi oikeusalalla sekä luonnontieteisiin, teknologiaan, insinööritieteisiin ja matematiikkaan liittyvillä aloilla, ovat sukupuolten tasa-arvon peruspilareita. Huomiota olisi kiinnitettävä myös työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseen sekä palkattomien kotitöiden ja lasten, ikääntyneiden ja muiden huollettavien palkattoman hoitamisen jakamiseen tasapuolisesti miesten ja naisten kesken, sillä nämä liittyvät erottamattomasti tasapuolisen taloudellisen riippumattomuuden ja osallistumisen saavuttamiseen ja naisten ja miesten tasa-arvon toteutumiseen.

(12)

Sukupuoleen perustuva väkivalta ja riskiryhmiin (lapsiin, nuoriin ja muihin riskiryhmiin, kuten hlbtiq-henkilöihin sekä vammaisiin henkilöihin) kohdistuva väkivalta loukkaa vakavasti perusoikeuksia, ja sitä esiintyy kaikkialla unionissa, kaikissa sosiaalisissa ja taloudellisissa ympäristöissä, ja sillä on vakavia seurauksia uhrien fyysiselle terveydelle, mielenterveydelle ja psyykkiselle terveydelle sekä koko yhteiskunnalle. Sukupuoleen perustuva väkivalta sekä kotona ja julkisessa tilassa tapahtuva häirintä vaikuttavat eniten naisiin. Tällaisen väkivallan torjunta on tämän vuoksi keskeinen toimi sukupuolten tasa-arvon edistämisessä. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa (Istanbulin yleissopimus) naisiin kohdistuvan väkivallan määritellään käsittävän kaikki sellaiset sukupuoleen perustuvat väkivallanteot, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa naisille ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisessa tai yksityiselämässä. Sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunta edellyttää moniulotteista toimintamallia ja sisältää sen oikeudellisten, taloudellisten sekä koulutukseen ja terveyteen liittyvien näkökohtien käsittelemisen. Myös sukupuolistereotypioihin on syytä puuttua aktiivisesti jo varhaisessa iässä, kuten myös kaikenlaiseen vihapuheeseen ja väkivaltaan verkossa. Tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää tukea naisten oikeuksia ajavia järjestöjä ja muita tällä alalla työskenteleviä toimijoita. Lapset, nuoret ja muut riskiryhmät, kuten hlbtiq-henkilöt sekä vammaiset henkilöt, ovat myös muita suuremmassa vaarassa joutua kohtaamaan väkivaltaa erityisesti perheympäristössä ja lähisuhteissa.

Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla edistetään riskiryhmiin kuuluvien ihmisten oikeuksia, erityisesti lasten oikeuksia, mukaan lukien kotipiirissä tapahtuneiden rikosten seurauksena tai muuten orvoiksi jääneet lapset ja muut erityisen haavoittuvat lapsiryhmät, ja edistetään heidän suojeluaan ja varmistetaan heidän oikeutensa kehitykseen ja ihmisarvoon. Kaikenlaisen väkivallan, erityisesti sukupuoleen perustuvan väkivallan, torjuminen, sitä ehkäisevien toimien edistäminen ja sen uhrien suojelu ja tukeminen ovat unionin painopisteitä, joilla autetaan ihmisiä nauttimaan perusoikeuksistaan ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa. Kyseisiä painopisteitä olisi tuettava ohjelmasta. Korostetaan sen merkitystä, että ohjelman puitteissa myönnetään rahoitusta kansalaisjärjestöille, jotka edistävät sukupuolten tasa-arvoa, torjuvat sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja edistävät naisten oikeuksia, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet sekä hlbtiq-henkilöiden oikeudet, kaikissa jäsenvaltioissa. Kaikilla näillä toimilla pyritään edistämään unionin keskeisiä arvoja, minkä vuoksi niitä olisi tuettava poikkeuksetta kaikkialla unionissa.

(13)

Kaikenlaisen väkivallan ehkäisy ja torjuminen ja uhrien suojelu edellyttävät voimakasta poliittista tahtoa ja koordinoituja toimia, joiden lähtökohtana ovat aiempien Daphne-ohjelmien, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman ja oikeusalan ohjelman menetelmät ja tulokset. Daphne-rahoitus, jolla ehkäistään ja torjutaan lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä tuetaan väkivallan uhreja, on ollut todellinen menestys käynnistyttyään vuonna 1997; sidosryhmät (viranomaiset, akateemiset laitokset ja valtiosta riippumattomat järjestöt) ovat olleet siihen tyytyväisiä ja rahoitetut hankkeet ovat olleet vaikuttavia. Daphne-ohjelmasta on rahoitettu hankkeita, joilla lisätään tietoisuutta, tarjotaan tukipalveluja uhreille ja tuetaan kentällä toimivien kansalaisjärjestöjen toimintaa. Siinä on puututtu kaikenlaiseen väkivaltaan, myös perheväkivaltaan, seksuaaliseen väkivaltaan, ihmiskauppaan, ahdisteluun ja vahingollisiin perinteisiin käytäntöihin, kuten naisten sukuelinten silpomiseen, ja uusiin väkivallan muotoihin, kuten verkkokiusaamiseen ja verkossa tapahtuvaan häirintään. Koska sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien määrä on edelleen hälyttävä, on tärkeää jatkaa kaikkia näitä toimia ja varata omat määrärahat toimille, joilla toteutetaan Daphnen puitteissa sukupuoleen perustuvan väkivallan kaikkien muotojen ehkäisemistä ja torjumista koskevaa erityistavoitetta ja ottaa niistä saadut tulokset ja kokemukset asianmukaisesti huomioon ohjelman toteuttamisessa.

(14)

Syrjintäkielto on yksi unionin perusperiaatteista. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 19 artiklassa määrätään toimenpiteistä sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Syrjintäkielto vahvistetaan myös perusoikeuskirjan 21 artiklassa. Eri syrjintämuotojen, myös suoran ja välillisen sekä rakenteellisen syrjinnän, erityispiirteet olisi otettava huomioon, ja yhdestä tai useammasta syystä johtuvan syrjinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi olisi suunniteltava asianmukaisia toimia. Ohjelmasta olisi tuettava toimia, joilla ehkäistään ja torjutaan kaikenlaista syrjintää, rasismia, muukalaisvihaa, afrofobiaa, antisemitismiä, romanivastaisuutta, islamofobiaa ja kaikkia suvaitsemattomuuden muotoja, myös homofobiaa, bifobiaa, transfobiaa, interfobiaa ja sukupuoli-identiteettiin perustuvaa suvaitsemattomuutta sekä verkossa että sen ulkopuolella sekä vähemmistöihin kuuluviin ihmisiin kohdistuvaa suvaitsemattomuutta ottaen huomioon moniperusteisen syrjinnän. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kaikenlaisen väkivallan, vihan, erottelun ja leimaamisen ehkäisemiseen ja torjuntaan sekä kiusaamisen, häirinnän ja suvaitsemattoman kohtelun torjuntaan. Ohjelma olisi toteutettava muiden samoihin tavoitteisiin tähtäävien unionin toimien kanssa toisiaan vahvistavalla tavalla; kyseessä ovat erityisesti toimet, joita tarkoitetaan 5 päivänä huhtikuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille” ja 9 päivänä joulukuuta 2013 annetussa neuvoston suosituksessa jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä (9).

(15)

Sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät esteet sekä esteettömyysongelmat vaikeuttavat vammaisten henkilöiden täysimittaista ja tehokasta osallistumista yhteiskunnan toimintaan tasapuolisin edellytyksin. Vammaiset henkilöt kohtaavat esteitä, muun muassa liittyen pääsyyn työmarkkinoille, osallistavan ja korkealaatuisen opetuksen saamiseen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen välttämiseen, kulttuurialoitteiden ja median hyödyntämiseen sekä poliittisten oikeuksien käyttämiseen. Unioni ja kaikki jäsenvaltiot ovat vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen osapuolia ja ovat näin sitoutuneet edistämään, suojelemaan ja takaamaan kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Kyseisen yleissopimuksen määräyksistä on tullut erottamaton osa unionin oikeusjärjestystä.

(16)

Oikeus yksityis- ja perhe-elämän, kodin ja viestien kunnioittamiseen on perusoikeuskirjan 7 artiklaan kirjattu perusoikeus. Henkilötietojen suoja on SEUT 16 artiklaan ja perusoikeuskirjan 8 artiklaan kirjattu perusoikeus. Henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen noudattamista valvovat riippumattomat valvontaviranomaiset. Unionin lainsäädännössä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (10) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/680 (11), vahvistetaan säännöksiä sen varmistamiseksi, että henkilötietojen suojaa koskeva oikeus pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Kyseisillä säädöksillä annetaan kansallisten tietosuojaviranomaisten tehtäväksi edistää henkilötietojen käsittelyä koskevien riskien, sääntöjen, takeiden ja oikeuksien tuntemusta ja ymmärtämistä kansalaisten parissa. Unionin pitäisi voida toteuttaa tiedotuskampanjoita, myös tukemalla sellaisia kansalaisjärjestöjä, jotka edistävät unionin vaatimusten mukaista tietosuojaa, ja tehdä tutkimuksia ja toteuttaa muita asiaan liittyviä toimia, kun otetaan huomioon henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden merkitys näinä nopean teknologisen kehityksen aikoina.

(17)

SEUT 24 artiklalla velvoitetaan Euroopan parlamentti ja neuvosto antamaan säännöksiä menettelyistä ja edellytyksistä, joita vaaditaan SEU 11 artiklassa tarkoitettua kansalaisaloitetta varten. Tämä on tehty antamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/788 (12). Ohjelmasta olisi tuettava kyseisen asetuksen täytäntöönpanoon tarvittavaa teknistä ja organisatorista tukea ja vahvistettava näin kansalaisten oikeutta panna vireille ja tukea eurooppalaisia kansalaisaloitteita.

(18)

SEUT 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelman kaikissa toimissa olisi tuettava sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden valtavirtaistamista. Ohjelman väli- ja loppuarvioinnissa olisi arvioitava sukupuolivaikutuksia, jotta voidaan arvioida, missä määrin ohjelma edistää sukupuolten tasa-arvoa, ja arvioida, onko ohjelmalla tahattomia kielteisiä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon. Tässä yhteydessä ja kun otetaan huomioon, että ohjelman eri ohjelmalohkojen toimien luonne ja kokoluokka vaihtelevat, on tärkeää, että hankevastaavien keräämät yksittäiset tiedot jaotellaan sukupuolen mukaan aina, kun se on mahdollista. Lisäksi on tärkeää tarjota hakijoille tietoa tavoista ottaa sukupuolten tasa-arvo huomioon, myös tietoa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen välineiden, kuten tarvittaessa sukupuolitietoisen budjetoinnin ja sukupuolivaikutusten arviointien, käytöstä. Asiantuntijoita ja sidosryhmiä kuultaessa olisi huomioitava sukupuolten tasapuolinen edustus.

(19)

SEU 3 artiklassa edellytetään, että unioni muun muassa edistää lapsen oikeuksien suojelua perusoikeuskirjan 24 artiklan ja Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti.

(20)

Jäsenvaltiot ovat perustaneet yhdenvertaista kohtelua koskevien unionin säädösten mukaisesti riippumattomia elimiä edistämään yhdenvertaista kohtelua, jäljempänä ’tasa-arvoelimet’, ja näin torjumaan rotuun ja etniseen alkuperään sekä sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Monet jäsenvaltiot ovat kuitenkin menneet kyseisten unionin säädösten sisältämiä vaatimuksia pidemmälle ja varmistaneet, että tasa-arvoelimet voivat käsitellä myös muihin syihin, kuten kieleen, ikään, sukupuoliominaisuuksiin, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen moninaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen, uskontoon ja vakaumukseen sekä vammaisuuteen perustuvaa syrjintää. Tasa-arvoelimillä on keskeinen tehtävä tasa-arvon edistämisessä ja yhdenvertaista kohtelua koskevan lainsäädännön tosiasiallisen soveltamisen varmistamisessa erityisesti siten, että ne antavat riippumatonta apua syrjinnän uhreille, tekevät riippumattomia tutkimuksia syrjinnästä, julkaisevat riippumattomia raportteja ja esittävät suosituksia syrjintään omissa jäsenvaltioissaan liittyvistä aiheista. On olennaisen tärkeää, että tältä osin tasa-arvoelinten toimintaa koordinoidaan unionin tasolla.

Euroopan tasa-arvoelinten verkosto (Equinet) perustettiin vuonna 2007 ja sen jäseniä ovat neuvoston direktiiveissä 2000/43/EY (13) ja 2004/113/EY (14) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2006/54/EY (15) ja 2010/41/EU (16) säädetyt kansalliset tasa-arvoelimet. Komissio hyväksyi 22 päivänä kesäkuuta 2018 suosituksen (EU) 2018/951 (17) tasa-arvoelimiä koskevista normeista; suositus kattaa tasa-arvoelinten toimeksiannon, riippumattomuuden, vaikuttavuuden sekä niiden välisen koordinoinnin ja yhteistyön. Equinetin tilanne on poikkeuksellinen, koska se on ainoa taho, joka koordinoi tasa-arvoelinten toimintaa. Kyseinen Equinetin koordinointi on erittäin tärkeää sen varmistamisessa, että unionin syrjinnän vastainen lainsäädäntö pannaan tehokkaasti täytäntöön jäsenvaltioissa, ja sitä olisi tuettava ohjelmasta.

(21)

Helppokäyttöisyyden lisäämiseksi ja puolueettoman neuvonnan, käytännön tiedon ja avun tarjoamiseksi hakijoille, sidosryhmille ja avunsaajille kaikissa ohjelmaan liittyvissä asioissa jäsenvaltioiden olisi voitava perustaa ohjelman yhteyspisteitä. Ohjelman yhteyspisteiden olisi suoritettava tehtävänsä riippumattomasti ja ilman, että viranomaiset puuttuvat niiden päätöksentekoon. On tärkeää, että jäsenvaltiot voivat valita tällaisille ohjelman yhteyspisteille sopivimman hallinnointitavan, mukaan lukien viranomaisten, kansalaisjärjestöjen tai niiden yhdistelmien kautta. Ohjelman yhteyspisteiden ei olisi oltava missään vastuussa ohjelman hallinnoinnista.

(22)

Riippumattomilla ihmisoikeuselimillä ja kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli unionin yhteisten arvojen edistämisessä ja suojaamisessa ja tietoisuuden lisäämisessä niistä sekä unionin oikeuden, myös perusoikeuskirjan, mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen myötävaikuttamisessa. Kuten 19 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (18) tuodaan esiin, rahoituksen lisääminen ja riittävä taloudellinen tuki ovat keskeisiä, jotta voidaan kehittää suotuisa ja kestävä toimintaympäristö kansalaisjärjestöille, jotta ne voivat vahvistaa rooliaan ja hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti. Unionin rahoituksen olisi täydennettävä kansallisen tason toimia osallistumalla sellaisten riippumattomien kansalaisjärjestöjen tukemiseen ja vahvistamiseen sekä niiden valmiuksien kehittämiseen, jotka toimivat oikeuksien ja arvojen edistämisen alalla ja joiden toimet, kuten strategisten oikeudenkäyntien, kampanjoinnin ja viestinnän kaltaiset edunvalvontatoimet ja muut valvontatoimet, edistävät unionin oikeuden, myös perusoikeuskirjan, mukaisten oikeuksien strategista täytäntöönpanoa, sekä unionin arvojen edistämiseen ja suojaamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen niistä paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Ohjelma olisi toteutettava käyttäjäystävällisesti; esimerkiksi helppokäyttöisten haku- ja raportointimenettelyjen avulla. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että ohjelma olisi kansalaisjärjestöjen saatavilla paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, myös ruohonjuuritason kansalaisjärjestöjen, sekä tuensaajien valmiuksiin. Samoin tapauksen mukaan olisi kiinnitettävä huomiota kolmansille osapuolille myönnettyyn rahoitustukeen.

(23)

Komission olisi varmistettava yleinen johdonmukaisuus, täydentävyys ja synergia unionin elinten, toimistojen ja virastojen, erityisesti Euroopan tasa-arvoinstituutin ja Euroopan unionin perusoikeusviraston, toimien kanssa ja otettava huomioon muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden työ ohjelman piiriin kuuluvilla aloilla.

(24)

Euroopan vapaakauppaliiton (Efta) jäsenten, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, olisi voitava osallistua ohjelmaan tietyin edellytyksin. Myös unioniin liittymässä olevien maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, Euroopan naapuruuspolitikan piiriin kuuluvien maiden sekä muiden kolmansien maiden olisi voitava myös osallistua ohjelmaan.

(25)

Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki ohjelman nojalla toteutetut toimet saavat aikaan unionin tason lisäarvoa, täydentävät jäsenvaltioiden toimia ja ovat johdonmukaisia unionin muiden toimien kanssa. Olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen sellaisten politiikan alojen rahoitusohjelmien kanssa, joilla on tiiviit yhteydet toisiinsa, erityisesti oikeusalan ohjelman sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) XXXX/XXXX (19) perustetun Luova Eurooppa -ohjelman ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) XXXX/XXXX (20) perustetun Erasmus+-ohjelman kanssa, jotta voidaan hyödyntää ristikkäisvaikutusten potentiaalia kulttuurin, median, taiteiden, koulutuksen ja luovan toiminnan aloilla. On saatava aikaan yhteisvaikutuksia muiden unionin rahoitusohjelmien kanssa etenkin aloilla, jotka liittyvät työllisyyteen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan, erityisesti Euroopan sosiaalirahasto plussan kanssa, sekä aloilla, jotka liittyvät sisämarkkinoihin, yrityksiin, nuorisoon, terveyteen, kansalaisuuteen, oikeusalaan, muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen, tutkimukseen, innovointiin, teknologiaan, teollisuuteen, koheesioon, matkailuun, ulkosuhteisiin, kauppaan ja kestävään kehitykseen.

(26)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko voimassaolon ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (21) 18 kohdan mukaisesti.

(27)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (22), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole avustuskelpoisia, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, olisi oltava mahdollista, että vuosia koskevan 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alkuun ajoittuvan rajoitetun määräajan puitteissa kustannukset, jotka aiheutuvat tämän asetuksen nojalla tuetuista toimista, jotka ovat jo käynnistyneet, olisivat tukikelpoisina è1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka ne olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(28)

Tähän ohjelmaan sovelletaan varainhoitoasetusta. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(29)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saadaan aikaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus, asiaankuuluvien sidosryhmien ja kohteena olevien tuensaajien valmiudet sekä oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten sekä rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttöä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(30)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (23) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (24), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (25) ja (EU) 2017/1939 (26) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemisen, havaitsemisen, korjaamisen ja tutkimisen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (27) mukaisesti.

Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle, tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(31)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (28) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(32)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttyihin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(33)

Merentakaisten maiden ja merentakaisten alueiden henkilöt ja asiaankuuluvat julkiset ja/tai yksityiset elimet ja laitokset voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (29) nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(34)

Kun otetaan huomioon, miten tärkeää on ilmastonmuutoksen torjuminen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen nojalla annetun Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ohjelman on tarkoitus edistää ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen kokonaistavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita ja että 7,5 prosenttia unionin talousarviosta käytetään biologiseen monimuotoisuuteen liittyviin menoihin vuonna 2024 sekä vastaavasti 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027, ottaen samalla huomioon ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden päällekkäisyydet. Ohjelmalla olisi tuettava toimia, jotka ovat unionin ilmasto- ja ympäristönormien ja prioriteettien sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvän vahingon välttämisen periaatteen mukaisia. Asiaankuuluvat toimet olisi yksilöitävä ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä olisi arvioitava uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

(35)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (30) 22 ja 23 kohdan nojalla ohjelmaa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella, välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia.

(36)

Sen varmistamiseksi, että ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat 14 ja 16 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettuja indikaattoreita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(37)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. (31)

(38)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, eli perussopimuksissa, perusoikeuskirjassa ja sovellettavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa vahvistettujen oikeuksien turvaaminen ja edistäminen, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(39)

Asetukset (EU) N:o 1381/2013 ja (EU) N:o 390/2014 olisi sen vuoksi kumottava.

(40)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen myöntämisessä asiaankuuluvalla politiikan alalla ja mahdollistetaan täytäntöönpanon aloittaminen vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alusta alkaen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2021,