5.6.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/114

(1)

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC), joka hyväksyttiin neuvoston päätöksellä 94/69/EY (3), perimmäisenä tavoitteena on ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen sellaiselle tasolle, että estetään ihmisen toiminnan vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston 22 päivänä heinäkuuta 2002 tekemällä päätöksellä N:o 1600/2002/EY (4) perustetussa kuudennessa ympäristöä koskevassa yhteisön toimintaohjelmassa yksilöidään ilmastonmuutos keskeiseksi toimintakohteeksi. Ohjelmassa todetaan, että yhteisö on sitoutunut vähentämään vuosiin 2008–2012 mennessä kasvihuonekaasujen päästöjä kahdeksalla prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna ja että pitkällä aikavälillä kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisia päästöjä on tarpeen vähentää noin 70 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna.

(3)

Tammikuun 10 päivänä 2007 annetussa komission tiedonannossa ”Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen – Toimet vuoteen 2020 ja sen jälkeen” todetaan, että mikäli kasvihuonekaasupäästöjä halutaan koko maailmassa vähentää 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, tämä edellyttää kehittyneiltä mailta 30 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä ja 60–80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä, sekä että nämä vähennykset ovat teknisesti toteutettavissa ja niistä saatavat hyödyt ovat paljon kustannuksia suuremmat, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi on hyödynnettävä kaikki vähentämiskeinot.

(4)

Hiilidioksidin talteenotto ja geologinen varastointi on välivaiheen teknologia, jolla edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Se tarkoittaa hiilidioksidin (CO2) talteenottoa teollisuuslaitoksista, sen siirtoa varastointipaikalle ja sen injektointia sopivaan maanalaiseen geologiseen muodostumaan pysyvää varastointia varten. Tämä teknologia ei saisi toimia kannustimena fossiilisia polttoaineita käyttävien voimalaitosten osuuden kasvattamiseen. Sen kehittäminen ei saisi johtaa siihen, että sekä tutkimuksessa että rahoituksena toteutettavat ponnistelut energiansäästöpolitiikkojen, uusiutuvan energian sekä muiden turvallisten ja kestävien, vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien teknologioiden tukemiseksi vähenevät.

(5)

Alustavat arviot, joita on tehty direktiivin vaikutusten arvioimiseksi ja joihin on viitattu komission vaikutusarvioinnissa, osoittavat, että vuoteen 2020 mennessä voitaisiin varastoida seitsemän miljoonaa tonnia hiilidioksidia ja jopa 160 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä olettaen, että hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, ja edellyttäen, että talteenottoon ja varastointiin saadaan yksityistä, kansallista ja yhteisön tukea ja että se osoittautuu ympäristön kannalta turvalliseksi teknologiaksi. Hiilidioksidipäästöt, joilta säästytään vuonna 2030, voisivat merkitä noin 15 prosentin osuutta unionissa vaadittavista vähennyksistä.

(6)

Toisessa Euroopan ilmastonmuutosohjelmassa, joka perustettiin 9 päivänä helmikuuta 2005 annetun komission tiedonannon ”Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen torjuminen” perusteella valmistelemaan ja tarkastelemaan yhteisön tulevaa ilmastopolitiikkaa, perustettiin hiilidioksidin talteenottoa ja geologista varastointia käsittelevä työryhmä. Työryhmän tehtävänä oli tarkastella hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia keinona lieventää ilmastonmuutosta. Työryhmä julkaisi alan sääntelystä yksityiskohtaisen raportin, joka hyväksyttiin kesäkuussa 2006. Siinä korostetaan, että hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia varten on tarpeen kehittää sekä toimintalinjauksia että sääntelykehyksiä, ja kehotetaan komissiota tutkimaan asiaa edelleen.

(7)

Tammikuun 10 päivänä 2007 annetussa komission tiedonannossa ”Kestävää sähköntuotantoa fossiilisista polttoaineista: tavoitteena kivihiilen päästöjen lähes täydellinen eliminointi vuodesta 2020” toistettiin, että olisi laadittava sääntelykehys, joka perustuu hiilidioksidivuotojen kokonaisvaltaiseen riskiarviointiin, johon sisältyvät varastointipaikan valinnalle asetettavat vaatimukset vuotoriskin minimoimiseksi sekä varastoinnin varmentamisen edellyttämät valvonta- ja raportointijärjestelyt ja riittävät toimenpidevalmiudet vuototapauksissa. Tiedonannossa vahvistettiin komission tämän alan toimintasuunnitelma vuodelle 2007. Siinä edellytetään, että hiilidioksidin talteenotolle ja varastoinnille laaditaan toimiva hallintakehys, johon sisältyvät sääntelykehyksen, kannustimien ja tukiohjelmien suunnittelu ja ulkosuhteisiin liittyvät seikat, kuten hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskeva tekninen yhteistyö tärkeimpien maiden kanssa.

(8)

Myös maaliskuussa 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti jäsenvaltioita ja komissiota tehostamaan tutkimusta ja teknologian kehittämistä sekä kehittämään tarvittavat tekniset, taloudelliset ja sääntelyä koskevat puitteet olemassa olevien oikeudellisten esteiden poistamiseksi sekä ympäristölle turvallisen hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kehittämiseksi uusien fossiilisia polttoaineita käyttävien voimalaitosten yhteydessä mahdollisesti vuoteen 2020 mennessä.

(9)

Maaliskuussa 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto palautti mieleen, että hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevaa sääntelykehystä ehdotettiin sen varmistamiseksi, että tätä uutta teknologiaa käytettäisiin ympäristön kannalta turvallisella tavalla.

(10)

Kesäkuussa 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota esittämään mahdollisimman pian mekanismin, jolla edistetään jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin investointeja sen varmistamiseksi, että vuoteen 2015 mennessä rakennetaan ja otetaan käyttöön jopa 12 hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin demonstrointilaitosta.

(11)

Kaikkia hiilidioksidin talteenoton ja geologisen varastoinnin eri osatekijöitä eli hiilidioksidin talteenottoa, kuljetusta ja varastointia on kokeiltu pilottihankkeissa pienemmässä mittakaavassa kuin se, joka vaaditaan niiden teolliseen soveltamiseen. Nämä osatekijät on vielä yhdistettävä täydelliseksi talteenotto- ja varastointiprosessiksi, teknologiakustannukset on saatava pienemmiksi, ja parempaa tieteellistä tietoa on kerättävä. Tämän takia on tärkeää, että yhteisön ponnistelut, jotka koskevat talteenoton ja varastoinnin demonstrointityötä yhteisessä strategiakehyksessä aloitetaan mahdollisimman pian ja että tämä käsittää erityisesti hiilidioksidin varastoinnin turvallista soveltamista koskevan oikeudellisen kehyksen, kannustimia erityisesti jatkotutkimukselle ja kehittämiselle, demonstrointihankkeita ja yleisen tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä toimia.

(12)

Kansainvälisellä tasolla on oikeudellisia esteitä hiilidioksidin varastoinnille merenpohjan alla oleviin geologisiin muodostumiin poistettu hyväksymällä asiaa koskevia riskinhallintakehyksiä jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1972 tehtyyn yleissopimukseen vuonna 1996 liitetyn Lontoon pöytäkirjan (vuoden 1996 Lontoon pöytäkirja) ja Koillis-Atlantin meriympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen (OSPAR-yleissopimus) nojalla.

(13)

Vuoden 1996 Lontoon pöytäkirjan sopimuspuolet hyväksyivät vuonna 2006 muutoksia pöytäkirjaan. Näillä muutoksilla sallitaan hiilidioksidin talteenottoprosesseista tulevien hiilidioksidivirtojen varastoiminen merenpohjan alla oleviin geologisiin muodostumiin sekä säädellään tätä toimintaa.

(14)

OSPAR-yleissopimuksen sopimuspuolet hyväksyivät vuonna 2007 yleissopimuksen liitteisiin muutoksia, joilla sallitaan hiilidioksidin varastoiminen merenpohjan alla oleviin geologisiin muodostumiin, päätöksen ympäristölle turvallisesta hiilidioksidivirtojen varastoinnista geologisiin muodostumiin sekä OSPARin ohjeet tämän toiminnan riskinarvioinnista ja hallinnoinnista. Ne tekivät myös päätöksen, jolla kielletään hiilidioksidin sijoittaminen meren vesipatsaaseen ja merenpohjaan mahdollisten kielteisten vaikutusten vuoksi.

(15)

Yhteisöllä on jo useita oikeudellisia välineitä joidenkin hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvien ympäristöriskien, erityisesti hiilidioksidin talteenottoon ja siirtoon liittyvien, hallitsemiseksi, ja näitä välineitä olisi käytettävä aina kun se on mahdollista.

(16)

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 15 päivänä tammikuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/1/EY (5) on tiettyjen teollisten toimintojen osalta sopiva väline hiilidioksidin talteenotosta ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien riskien sääntelyyn, ja sitä olisi sen vuoksi sovellettava mainitun direktiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista tulevien hiilidioksidivirtojen talteenottoon geologista varastointia varten.

(17)

Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annettua neuvoston direktiiviä 85/337/ETY (6) olisi sovellettava hiilidioksidivirtojen talteenottoon ja siirtoon geologista varastointia varten. Sitä olisi sovellettava myös tässä direktiivissä tarkoitettuihin varastointipaikkoihin.

(18)

Tätä direktiiviä olisi sovellettava hiilidioksidin geologiseen varastointiin jäsenvaltioiden alueilla, niiden talousvyöhykkeillä ja niiden mannerlaatoilla. Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava hankkeisiin, joiden tarkoituksena on uusien tuotteiden ja prosessien tutkimus, kehittäminen tai testaus, ja joiden tarkoituksena on kokonaisuudessaan alle 100 000 hiilidioksiditonnin varastointi. Tämä kynnysarvo vaikuttaa sopivalta myös muiden asian kannalta merkityksellisten yhteisön säädösten soveltamiseksi. Hiilidioksidin varastointia tämän direktiivin alueellisen soveltamisalan ulkopuolelle ulottuviin varastointikomplekseihin ja hiilidioksidin varastointia vesipatsaaseen ei olisi sallittava.

(19)

Jäsenvaltioille olisi jätettävä oikeus määrittää, miltä niiden alueeseen kuuluvilta alueilta varastointipaikat voidaan valita. Tähän kuuluu myös jäsenvaltioiden oikeus olla sallimatta mitään varastointia alueensa osiin tai koko alueelleen tai asettaa etusijalle muu maaperän käyttö, kuten hiilivetyjen etsintä, tuotanto ja varastointi tai pohjavettä johtavien kerrostumien geoterminen käyttö. Jäsenvaltioiden olisi tässä yhteydessä erityisesti kiinnitettävä riittävää huomiota mahdollisen varastointipaikan käytön muihin energiaan liittyviin vaihtoehtoihin, myös strategisiin, jotka koskevat jäsenvaltion energiahuollon turvaamista tai uusiutuvien energialähteiden kehittämistä. Sopivan varastointipaikan valinta on ratkaisevan tärkeää sen varmistamiseksi, että varastoitu hiilidioksidi pysyy täysin ja pysyvästi eristettynä. Jäsenvaltioiden olisi varastointipaikkoja valitessaan otettava mahdollisimman objektiivisella ja tehokkaalla tavalla huomioon geologiset ominaisuutensa, esimerkiksi seismisyyden. Varastointiin olisi sen vuoksi valittava vain sellaisia paikkoja, joissa ei ole merkittävää vuotoriskiä ja joissa ei todennäköisesti voi esiintyä ainakaan merkittäviä ympäristö- tai terveysvaikutuksia. Tämä olisi määritettävä luonnehtimalla ja arvioimalla mahdollisen varastointikompleksin ominaisuudet erityisten vaatimusten mukaisesti.

(20)

Tehostetulla hiilivetyjen talteenotolla tarkoitetaan hiilivetyjen talteen ottamista muulla tavoin kuin vettä johtamalla tai muilla keinoin. Tehostettu hiilivedyn talteenotto ei sinällään kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. Kun tehostettu hiilivetyjen talteenotto yhdistetään hiilidioksidin geologiseen varastointiin, olisi kuitenkin sovellettava tämän direktiivin säännöksiä ympäristölle turvallisesta hiilidioksidin varastoinnista. Tuossa tapauksessa ei vuotoja koskevia tämän direktiivin säännöksiä ole tarkoitus soveltaa maan pinnalla sijaitsevista laitoksista peräisin olevaan hiilidioksidiin, joka ei ylitä tavanomaisessa hiilivetyjen poistamisprosessissa välttämätöntä määrää ja joka ei vaaranna geologisen varastoinnin turvallisuutta tai jolla ei ole haitallisia vaikutuksia lähiympäristöön. Tällaiset päästöt katetaan sisällyttämällä varastointipaikat kasvihuonekaasujen päästökauppaoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä 13 päivänä lokakuuta 2003 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2003/87/EY (7), jossa edellytetään päästökauppaoikeuksien palauttamista vuotaneiden päästöjen takia.

(21)

Jäsenvaltioiden olisi asetettava hiilidioksidin geologista varastointia koskevat ympäristötiedot yleisön saataville voimassa olevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

(22)

Jäsenvaltioiden, jotka aikovat sallia hiilidioksidin geologisen varastoinnin alueellaan, olisi huolehdittava alueellaan käytettävissä olevan varastointikapasiteetin arvioinnista. Komission olisi järjestettävä näiden jäsenvaltioiden välinen tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihto tässä direktiivissä säädetyn tietojenvaihdon yhteydessä.

(23)

Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä, missä tapauksissa tarvitaan tutkimuksia paikan valintaa varten tarvittavien tietojen keräämiseksi. Tutkimuksen, millä tarkoitetaan toimia pinnanalaiseen kerrokseen tunkeutumiseksi, olisi oltava luvanvaraista. Jäsenvaltioiden ei tarvitse asettaa tutkimuslupien myöntämismenettelyyn osallistumista koskevia ehtoja, mutta jos ne tekevät niin, niiden olisi ainakin varmistettava, että tutkimuslupien myöntämismenettelyt ovat avoinna kaikille tahoille, joilla on tarvittavat valmiudet. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että luvat myönnetään objektiivisten, julkisten ja syrjimättömien arviointiperusteiden nojalla. Tutkimusinvestointien suojaamiseksi ja edistämiseksi tutkimusluvat olisi myönnettävä rajatulle kolmiulotteiselle tilalle ja rajatuksi ajaksi, jona aikana luvanhaltijalla olisi oltava yksinomainen oikeus tutkia mahdollista hiilidioksidin varastointikompleksia. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tänä aikana alueella ei sallita toimintaa, joka häiritsisi tutkimuksia. Jos toimintaa ei harjoiteta kohtuullisen ajan kuluessa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tutkimuslupa peruutetaan ja voidaan myöntää muille tahoille.

(24)

Varastointipaikkoja ei saisi käyttää ilman varastointilupaa. Varastointiluvan olisi oltava tärkein väline, jolla varmistetaan, että tämän direktiivin aineelliset vaatimukset täytetään ja että hiilidioksidin geologinen varastointi tehdään siten ympäristön kannalta turvallisella tavalla. Varastointilupia myönnettäessä tutkimusluvan haltijalle olisi annettava etusija kilpailijoihin nähden, sillä tavanomaisissa olosuhteissa tämä on jo tehnyt merkittäviä investointeja.

(25)

Sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin vaatimuksia sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkialla yhteisössä, olisi kaikkien varastointilupahakemusten tämän direktiivin täytäntöönpanon alkuvaiheessa oltava niiden vastaanottamisen jälkeen komission käytettävissä. Varastointilupaluonnokset olisi toimitettava komissiolle, jotta se voi antaa niistä lausunnon neljän kuukauden kuluessa niiden vastaanottamisesta. Kansallisten viranomaisten olisi otettava komission lausunto huomioon, kun ne päättävät luvista, ja niiden olisi perusteltava kaikki poikkeamiset komission lausunnosta. Yhteisön tasolla tehtävän tarkastelun olisi omalta osaltaan myös parannettava yleisön luottamusta hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin.

(26)

Toimivaltaisen viranomaisen olisi tarkasteltava uudelleen varastointilupaa ja tarvittaessa saatettava se ajan tasalle tai peruutettava se, muun muassa silloin, kun sille on ilmoitettu vuodoista tai merkittävistä häiriöistä, tai kun toiminnanharjoittajien toimittamista raporteista tai tehdyistä tarkastuksista käy ilmi, ettei lupaehtoja ole noudatettu, tai kun se saa tietoonsa, ettei toiminnanharjoittaja jollain muulla tavalla täytä lupaehtoja. Jos lupa peruutetaan, toimivaltaisen viranomaisen olisi joko myönnettävä uusi lupa tai suljettava varastointipaikka. Siihen asti toimivaltaisen viranomaisen olisi otettava vastuulleen varastointipaikka ja erityiset oikeudelliset velvoitteet. Aiheutuneet kustannukset olisi perittävä entiseltä toiminnanharjoittajalta.

(27)

Hiilidioksidivirran koostumukselle on asetettava rajoituksia, jotka sopivat yhteen geologisen varastoinnin tärkeimmän tavoitteen kanssa, joka on hiilidioksidipäästöjen eristäminen ilmakehästä, ja jotka perustuvat riskeihin, joita kontaminaatio voi aiheuttaa siirto- ja varastointiverkon turvallisuudelle sekä ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Tämän vuoksi hiilidioksidivirran koostumus olisi todennettava ennen injektointia ja varastointia. Hiilidioksidivirran koostumus on tulosta talteenottolaitoksissa toteutettavista prosesseista. Sen jälkeen, kun talteenottolaitokset on sisällytetty direktiiviin 85/337/ETY, talteenottoa koskevan lupamenettelyn yhteydessä on suoritettava ympäristövaikutusten arviointi. Talteenottolaitosten sisällyttäminen direktiiviin 2008/1/EY takaa lisäksi sen, että on määritettävä paras käytettävissä oleva tekniikka hiilidioksidivirran koostumuksen parantamiseksi ja käytettävä sitä. Varastointipaikan toiminnanharjoittajan olisi lisäksi tämän direktiivin mukaisesti hyväksyttävä ja injektoitava hiilidioksidivirtoja vain, jos virtojen koostumus on analysoitu, myös syövyttävien aineiden osalta, ja riskin arviointi on suoritettu ja se on osoittanut, että hiilidioksidivirran epäpuhtauksien taso vastaa tässä direktiivissä tarkoitettuja koostumukselle asetettuja vaatimuksia.

(28)

Seuranta on olennaisen tärkeää sen arvioimiseksi, käyttäytyykö injektoitu hiilidioksidi odotetulla tavalla, tapahtuuko kulkeutumista tai vuotamista ja vahingoittaako mahdollinen havaittu vuoto ympäristöä tai ihmisten terveyttä. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi varmistettava, että toiminnanharjoittaja seuraa toiminnan aikana varastointikompleksia ja injektointilaitteistoja noudattaen seurantasuunnitelmaa, joka on laadittu erityisten seurantavaatimusten perusteella. Suunnitelma olisi esitettävä toimivaltaisen viranomaisen hyväksyttäväksi. Kun kyseessä on geologinen varastointi merenpohjan alle, seuranta olisi vielä mukautettava vastaamaan erityisiä vaatimuksia, joita sovelletaan hiilidioksidin talteenoton ja geologisen varastoinnin hallinnointiin meriympäristössä.

(29)

Toiminnanharjoittajan olisi raportoitava muun muassa seurannan tuloksista toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään kerran vuodessa. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi perustettava tarkastusjärjestelmä sen varmistamiseksi, että varastointipaikkaa käytetään tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti.

(30)

Olisi annettava säännökset korvausvastuusta, joka koskee hiilidioksidin pysyvän eristämisen pettämisen johdosta paikalliselle ympäristölle ja ilmastolle aiheutuvia vahinkoja. Vastuuta ympäristövahingoista (suojeltaville lajeille ja luontotyypeille sekä vesille ja maaperälle aiheutuvasta vahingosta) säännellään ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/35/EY (8), jota olisi sovellettava tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien varastointipaikkojen käyttöön. Vuodoista aiheutuviin ilmastovahinkoihin liittyvä vastuu katetaan sisällyttämällä varastointipaikat direktiiviin 2003/87/EY, jossa vaaditaan päästöoikeuksien palauttamista vuotaneiden päästöjen osalta. Tässä direktiivissä olisi lisäksi säädettävä, että varastointipaikan toiminnanharjoittajan on vuotojen tai merkittävien häiriöiden ilmetessä toteutettava korjaavia toimenpiteitä niitä koskevan suunnitelman mukaisesti, joka on toimitettu toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle, joka on hyväksynyt sen. Jos toiminnanharjoittaja ei toteuta tarpeellisia korjaavia toimenpiteitä, olisi toimivaltaisen viranomaisen toteutettava ne ja perittävä kustannukset toiminnanharjoittajalta.

(31)

Varastointipaikka olisi suljettava, jos luvassa ilmoitetut tätä koskevat ehdot täyttyvät, mikäli toiminnanharjoittaja, joka on saanut siihen luvan toimivaltaiselta viranomaiselta, pyytää sitä, tai jos toimivaltainen viranomainen niin päättää varastointiluvan peruuttamisen jälkeen.

(32)

Varastointipaikan sulkemisen jälkeen toiminnanharjoittajan olisi edelleen vastattava ylläpidosta, seurannasta ja valvonnasta, raportoinnista ja korjaavista toimenpiteistä tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti ja noudattaen sulkemisen jälkeistä vaihetta koskevaa suunnitelmaa, joka on toimitettu toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on hyväksynyt sen. Toiminnanharjoittajan olisi vastattava myös muista asiaan vaikuttavasta yhteisön lainsäädännöstä johtuvista velvollisuuksista siihen asti, kunnes vastuu varastointipaikasta on siirretty toimivaltaiselle viranomaiselle.

(33)

Vastuu varastointipaikasta ja kaikista siitä johtuvista erityisistä oikeudellisista velvollisuuksista olisi siirrettävä toimivaltaiselle viranomaiselle, jos ja kun kaikki saatavilla oleva näyttö viittaa siihen, että varastoitu hiilidioksidi pysyy täysin ja pysyvästi eristettynä. Toiminnanharjoittajan olisi toimitettava tätä varten raportti toimivaltaiselle viranomaiselle siirron hyväksymiseksi. Sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin vaatimuksia sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkialla yhteisössä, olisi kaikkien raporttien direktiivin täytäntöönpanon alkuvaiheessa oltava niiden vastaanottamisen jälkeen komission käytettävissä. Kaikki alustavat hyväksymispäätökset olisi toimitettava komissiolle, jotta se voi antaa niistä lausunnon neljän kuukauden kuluessa niiden vastaanottamisesta. Kansallisten viranomaisten olisi otettava komission lausunto huomioon, kun ne päättävät hyväksymisestä, ja niiden olisi perusteltava kaikki poikkeamiset komission lausunnosta. Samoin kuin yhteisön tasolla tehtävän alustavien varastointilupien tarkastuksen olisi alustavien hyväksymispäätösten tarkastuksen omalta osaltaan parannettava yleisön luottamusta hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin.

(34)

Muita kuin tämän direktiivin, direktiivin 2003/87/EY ja direktiivin 2004/35/EY kattamia vastuita olisi erityisesti injektointivaiheen, sulkemisen ja sen jälkeisen ajan, kun vastuu on siirretty toimivaltaiselle viranomaiselle, osalta käsiteltävä kansallisella tasolla.

(35)

Vastuun siirtämisen jälkeen seuranta olisi vähennettävä tasolle, jolla vuodot ja merkittävät häiriöt voidaan edelleen havaita, mutta sitä olisi uudelleen tehostettava, jos ilmenee vuotoja tai merkittäviä häiriöitä. Toimivaltainen viranomainen ei saisi periä kustannuksiaan entiseltä toiminnanharjoittajalta vastuun siirtämisen jälkeen lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse virheestä, johon toiminnanharjoittaja on syyllistynyt ennen varastointipaikkaa koskevan vastuun siirtoa.

(36)

Jotta voitaisiin varmistua siitä, että voidaan täyttää sulkemiseen ja sulkemisen jälkeiseen aikaan liittyvät velvollisuudet, direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan sisällyttämisestä johtuvat velvollisuudet sekä tästä direktiivistä johtuvat velvollisuudet toteuttaa korjaavia toimenpiteitä vuotojen tai merkittävien häiriöiden sattuessa, näiden toimien rahoitukseen olisi varauduttava. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että mahdollinen toiminnanharjoittaja huolehtii rahoituksesta rahavakuuden tai muun vastaavan järjestelyn avulla niin, että vakuus on voimassa ja pätevä ennen injektoinnin aloittamista.

(37)

Kansalliset viranomaiset saattavat vastuun siirtämisen jälkeen joutua vastaamaan kustannuksista, jotka liittyvät hiilidioksidin varastointiin, kuten seurantakustannuksista. Toiminnanharjoittajan olisi näin ollen ennen vastuun siirtämistä annettava toimivaltaiselle viranomaiselle tarpeellinen rahoitusosuus jäsenvaltioiden määrittämien järjestelyjen mukaisesti. Tämän rahoitusosuuden olisi katettava vähintään ennakoidut seurantakustannukset 30 vuoden ajaksi. Rahoitusosuuden taso olisi määritettävä komission hyväksymien ohjeiden perusteella, jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin vaatimusten yhdenmukainen täytäntöönpano koko yhteisössä.

(38)

Hiilidioksidin siirtoverkkojen ja varastointipaikkojen käyttöoikeudesta saattaa, riippumatta mahdollisten käyttäjien maantieteellisestä sijainnista unionin alueella, tulla edellytys sähkön- ja lämmöntuotannon sisämarkkinoille tulolle tai kilpailullisen toiminnan harjoittamiselle näillä markkinoilla riippuen hiilidioksidin ja sen talteenoton ja varastoinnin suhteellisista hinnoista. Onkin asianmukaista tehdä järjestelyjä sitä varten, että mahdolliset käyttäjät saavat tällaisen oikeuden. Tämä olisi tehtävä tavalla, josta kukin jäsenvaltio päättää itse pitäen tavoitteenaan oikeudenmukaista, vapaata ja syrjimätöntä pääsyä ja ottaen huomioon muun muassa käytettävissä olevan tai kohtuullisin keinoin käyttöön saatavan siirto- ja varastointikapasiteetin sekä sen osuuden kansainvälisiin oikeudellisiin välineisiin ja yhteisön lainsäädäntöön perustuvista hiilidioksidipäästöjen vähentämisvelvoitteistaan, jotka on määrä saavuttaa hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin avulla. Hiilidioksidin siirtoputkisto olisi mahdollisuuksien mukaan suunniteltava siten, että helpotetaan sellaisten hiilidioksidivirtojen, jotka täyttävät kohtuulliset vähimmäiskoostumukselle asetetut rajat, pääsyä putkistoon. Jäsenvaltioiden olisi myös otettava käyttöön riitojenratkaisumenettelyjä, jotta siirtoverkkojen ja varastointipaikkojen käyttöoikeutta koskevat riidat voitaisiin ratkaista nopeasti.

(39)

Tarvitaan säännöksiä, joilla varmistetaan, että rajat ylittävien hiilidioksidin siirtojen, rajat ylittävien varastointipaikkojen tai rajat ylittävien varastointikompleksien osalta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset noudattavat yhdessä tämän direktiivin ja kaikkien muiden yhteisön säädösten vaatimuksia.

(40)

Toimivaltaisen viranomaisen olisi laadittava rekisteri myönnetyistä varastointiluvista sekä kaikista suljetuista varastointipaikoista ja niitä ympäröivistä varastointikomplekseista ja pidettävä sitä yllä. Rekisteriin olisi sisällyttävä myös näiden alueiden kolmiulotteista rakennetta kuvaavia karttoja, jotka toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on otettava huomioon asiaa koskevissa suunnittelu- ja lupamenettelyissä. Rekisteri olisi myös toimitettava komissiolle.

(41)

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava tämän direktiivin täytäntöönpanosta kertomuksia, jotka perustuvat kyselylomakkeisiin, jotka komissio laatii eräiden ympäristöä koskevien direktiivien täytäntöönpanoon liittyvien kertomusten standardoinnista ja järkeistämisestä 23 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/692/ETY (9) mukaisesti.

(42)

Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista. Näiden seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(43)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (10) mukaisesti.

(44)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta muuttaa liitteitä. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(45)

Direktiivi 85/337/ETY olisi muutettava siten, että sen soveltamisalaan lisätään tämän direktiivin mukainen hiilidioksidivirtojen talteenotto ja siirto geologista varastointia varten sekä hiilidioksidin varastointipaikat. Direktiivi 2004/35/EY olisi muutettava siten, että sen soveltamisalaan lisätään tässä direktiivissä tarkoitettujen varastointipaikkojen käyttö. Direktiivi 2008/1/EY olisi muutettava siten, että sen soveltamisalaan lisätään hiilidioksidivirtojen talteenotto geologista varastointia varten mainitun direktiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista.

(46)

Tämän direktiivin antamisella olisi varmistettava ympäristön ja ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu hiilidioksidin geologisen varastoinnin aiheuttamilta riskeiltä. Tästä syystä jätteistä 5 päivänä huhtikuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/12/EY (11) ja jätteiden siirrosta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006 (12) olisi muutettava siten, ettei geologista varastointia varten talteen otettu ja siirretty hiilidioksidi kuuluu mainittujen säädösten soveltamisalaan. Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (13) olisi myös muutettava siten, että sallitaan hiilidioksidin injektointi suolaisiin pohjavesiesiintymiin geologista varastointia varten. Kaikki tällainen injektointi on pohjaveden suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön alaista, ja sen on oltava direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan sekä pohjaveden suojelusta pilaantumisesta ja huononemiselta 12 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/118/EY (14) mukaista.

(47)

Siirtyminen vähän hiilidioksidia aiheuttavaan sähköntuotantoon edellyttää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon osalta, että uudet investoinnit tehdään siten, että päästöjen merkittävä vähentäminen on entistä helpompaa. Tämän vuoksi tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta 23 päivänä lokakuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/80/EY (15) olisi muutettava siten, että siinä edellytetään, että kaikissa kapasiteetiltaan tietynlaisissa polttolaitoksissa, joiden alkuperäinen rakennus- tai käyttölupa on myönnetään tämän direktiivin voimaantulon jälkeen, on laitosalueella sopiva tila hiilidioksidin talteenotto- ja paineistuslaitteistoille, jos sopivia varastointipaikkoja on saatavilla ja jos hiilidioksidin kuljetus ja hiilidioksidin talteenottolaitteiden jälkiasennus on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Kuljetuksen ja jälkiasennuksen taloudellista toteutettavuutta olisi arvioitava siten, että otetaan jälkiasennuksen osalta huomioon vältetyn hiilidioksidin aiheuttamat oletetut kustannukset erityisissä paikallisissa olosuhteissa ja oletetut hiilidioksidin päästöluvista aiheutuvat kustannukset yhteisössä. Arviointien olisi perustuttava viimeisimpiin tietoihin. Olisi myös tarkasteltava teknisiä vaihtoehtoja ja analysoitava arviointiprosesseihin liittyviä epävarmuustekijöitä. Toimivaltaisen viranomaisen olisi määritettävä ehtojen täyttyminen toiminnanharjoittajan tekemän arvioinnin ja muiden, erityisesti ympäristön ja ihmisten terveyden suojelun osalta, käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(48)

Komission olisi 30 päivään kesäkuuta 2015 mennessä tarkasteltava tätä direktiiviä uudelleen sen täytäntöönpanon alkuvaiheessa saatujen kokemusten pohjalta ja tehtävä tarvittaessa ehdotuksia sen tarkistamiseksi.

(49)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on oikeudellisen kehyksen vahvistaminen ympäristölle turvalliselle hiilidioksidin varastoinnille, vaan se voidaan sen vaikutusten ja laajuuden takia saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(50)

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (16) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja sen kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen edellyttämien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne.

(51)

Tämän direktiivin soveltaminen ei vaikuta perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamiseen,

1)

”hiilidioksidin geologisella varastoinnilla” hiilidioksidivirtojen injektointia ja siihen liittyvää varastoimista maanalaisiin geologisiin muodostumiin;

2)

”vesipatsaalla” pystysuunnassa yhtäjaksoista vesistön pinnasta pohjasedimenttiin ulottuvaa vesimassaa;

3)

”varastointipaikalla” geologisessa muodostumassa olevaa tiettyä kolmiulotteista tilaa, jota käytetään hiilidioksidin varastointiin ja siihen liittyviä maan pinnalla olevia laitoksia tai injektointilaitoksia;

4)

”geologisella muodostumalla” litostratigraafista yksikköä, jossa voidaan erottaa ja kartoittaa toisistaan erottuvia kivilajikerroksia;

5)

”vuodolla” kaikenlaista hiilidioksidin vapautumista varastointikompleksista;

6)

”varastointikompleksilla” varastointipaikkaa ja sitä ympäröivää geologista pääaluetta tai yksikköä, jolla voi olla vaikutusta varastoinnin eheyteen ja varmuuteen, eli sekundaarisia eristäviä muodostumia;

7)

”hydrologisella yksiköllä” hydraulisessa yhteydessä toisiinsa olevien huokoston huokostilaa, jossa paineyhteys voidaan mitata teknisin välinein ja jota rajoittavat virtausesteet kuten siirrokset, suoladoomit, litologiset rajat tai hydrologisen yksikön ohentuminen olemattomaksi tai muuttuminen paljastumaksi;

8)

”tutkimuksella” hiilidioksidin geologiseen varastointiin tarkoitettujen mahdollisten varastointikompleksien arviointia toimin, joilla tunkeudutaan maanalaisiin osiin, mihin kuuluvat muun muassa poraukset geologisten tietojen hankkimiseksi mahdollisen varastointikompleksin geologisista kerrostumista ja tarvittaessa injektointitestien tekeminen varastointipaikan ominaispiirteiden selvittämiseksi;

9)

”tutkimusluvalla” toimivaltaisen viranomaisen tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti tekemää kirjallista ja perusteltua tutkimuksen sallimista koskevaa päätöstä, jossa määritellään edellytykset, joiden mukaisesti tutkimus voidaan tehdä;

10)

”toiminnanharjoittajalla” luonnollista tai oikeushenkilöä, sekä yksityistä että julkista, joka käyttää varastointipaikkaa tai jolla on se valvonnassaan tai jolle on kansallisen lainsäädännön mukaisesti luovutettu ratkaiseva taloudellinen päätäntävalta varastointipaikan teknisen toiminnan suhteen;

11)

”varastointiluvalla” toimivaltaisen viranomaisen tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti tekemää yhtä tai useampaa kirjallista ja perusteltua päätöstä, jolla toiminnanharjoittajalle myönnetään lupa hiilidioksidin geologiseen varastointiin varastointipaikassa ja jossa määritellään varastointia koskevat edellytykset;

12)

”merkittävällä muutoksella” muutosta, josta ei ole määräystä varastointiluvassa ja jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai ihmisten terveyteen;

13)

”hiilidioksidivirralla” hiilidioksidin talteenottoprosesseista aiheutuvaa aineiden virtaa;

14)

”jätteellä” aineita, jotka on määritelty jätteeksi direktiivin 2006/12/EY 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa;

15)

”hiilidioksidipluumilla” hiilidioksidin leviämistilavuutta geologisessa muodostumassa;

16)

”kulkeutumisella” hiilidioksidin liikkumista varastointikompleksissa;

17)

”merkittävällä häiriöllä” mitä tahansa injektointi- tai varastointitoiminnoissa tai itse varastointikompleksin tilassa esiintyvää häiriötä, johon liittyy vuodon riski tai riski ympäristölle tai ihmisten terveydelle;

18)

”merkittävällä riskillä” kyseessä olevaa varastointipaikkaa koskevaa vahingon mahdollisuuksien yhdistelmää ja sen suuruista vahingon mahdollisuutta, ettei sitä voi jättää huomiotta saattamatta kyseenalaiseksi tämän direktiivin tarkoitusta;

19)

”korjaavilla toimenpiteillä” mitä tahansa toimenpiteitä, joita toteutetaan merkittävien häiriöiden korjaamiseksi tai vuotojen sulkemiseksi, jotta hiilidioksidin vapautuminen varastointikompleksista voidaan estää tai pysäyttää;

20)

”varastointipaikan sulkemisella” hiilidioksidin injektoinnin lopettamista lopullisesti asianomaiseen varastointipaikkaan;

21)

”sulkemisen jälkeisellä ajalla” varastointipaikan sulkemisen jälkeistä aikaa, johon sisältyy myös vastuun toimivaltaiselle viranomaiselle siirtämisen jälkeinen aika;

22)

”siirtoverkolla” putkiverkkoa, mukaan lukien siihen liittyvät paineenkorotusasemat, jota käytetään hiilidioksidin siirtämiseen varastointipaikkaan.

1)

mahdollisen toiminnanharjoittajan nimi ja osoite;

2)

selvitys mahdollisen toiminnanharjoittajan teknisistä valmiuksista;

3)

4 artiklan 3 ja 4 kohdan mukainen varastointipaikan ja -kompleksin luonnehdinta ja arviointi varastoinnin odotetusta turvallisuudesta;

4)

injektoitavan ja varastoitavan hiilidioksidin kokonaismäärä sekä suunnitellut lähteet ja kuljetustavat, hiilidioksidivirtojen koostumus, injektointinopeudet ja -paineet sekä injektointilaitteistojen sijainti;

5)

merkittävien häiriöiden ehkäisemiseen tarkoitettujen toimenpiteiden kuvaus;

6)

13 artiklan 2 kohdan mukainen ehdotettu seurantasuunnitelma;

7)

16 artiklan 2 kohdan mukainen ehdotettu korjaavia toimenpiteitä koskeva suunnitelma;

8)

17 artiklan 3 kohdan mukainen ehdotettu alustava suunnitelma sulkemisen jälkeiseksi ajaksi;

9)

direktiivin 85/337/ETY 5 artiklan mukaisesti toimitettavat tiedot;

10)

selvitys siitä, että 19 artiklassa vaadittu rahallinen vakuus tai muu vastaava järjestely on voimassa ja pätevä ennen injektoinnin aloittamista.

1)

toimivaltainen viranomainen on 7 artiklan perusteella toimitetun hakemuksen ja muun asiaa koskevan tiedon perusteella vakuuttunut siitä, että:

2)

toimivaltainen viranomainen on ottanut huomioon lupaluonnoksesta annetun 10 artiklan mukaisen komission lausunnon.

1)

toiminnanharjoittajan nimi ja osoite;

2)

varastointipaikan ja varastointikompleksin täsmällinen sijaintipaikka ja rajat sekä hydrologiseen yksikköön liittyvät tiedot;

3)

varastointitoimintoja koskevat vaatimukset, hiilidioksidin määrä, joka saadaan kaikkiaan varastoida maaperään, varaston painerajoitukset sekä suurimmat injektointinopeudet ja -paineet;

4)

12 artiklan mukaiset hiilidioksidivirran koostumusta ja sen hyväksymismenettelyä koskevat vaatimukset sekä tarvittaessa injektointia ja varastointia koskevat lisävaatimukset erityisesti merkittävien häiriöiden ehkäisemiseksi;

5)

13 artiklan mukainen hyväksytty seurantaohjelma, velvollisuus panna se täytäntöön ja sen ajan tasalla pitämistä koskevat vaatimukset sekä 14 artiklan mukaiset raportointivaatimukset;

6)

vaatimus, jonka mukaan toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettava vuodoista tai merkittävistä häiriöistä, sekä 16 artiklan mukainen hyväksytty korjaavia toimenpiteitä koskeva suunnitelma ja velvollisuus toteuttaa korjaavia toimenpiteitä suunnitelman mukaisesti vuotojen tai merkittävien häiriöiden sattuessa;

7)

17 artiklassa tarkoitetut sulkemisehdot ja hyväksytty alustava suunnitelma sulkemisen jälkeiseksi ajaksi;

8)

määräykset varastointiluvan muuttamisesta, uudelleentarkastelusta, päivittämisestä ja peruuttamisesta 11 artiklan mukaisesti;

9)

19 artiklan mukainen vaatimus asettaa rahallinen vakuus tai muu vastaava järjestely ja pitää se voimassa.

a)

jos sille on ilmoitettu tai se on saanut tiedon vuodoista tai merkittävistä häiriöistä 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)

jos 14 artiklan mukaisesti toimitetuista raporteista tai 15 artiklan mukaisesti tehdyistä ympäristötarkastuksista käy ilmi, ettei lupaehtoja ole noudatettu tai että vuotojen tai merkittävien häiriöiden riski on olemassa;

c)

jos se on tietoinen mistä tahansa muusta tapauksesta, jossa toiminnanharjoittaja ei ole noudattanut lupaehtoja;

d)

jos se on ilmeisesti välttämätöntä viimeisimpien tieteellisten tutkimustulosten ja tekniikan kehittymisen perusteella; tai

e)

viiden vuoden kuluttua luvan myöntämisestä ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta a–d alakohdan soveltamista.

a)

aiheuttaa haitallisia vaikutuksia varastointipaikan tai siihen liittyvän siirtoinfrastruktuurin eheyteen;

b)

olla merkittävä riski ympäristölle tai ihmisten terveydelle; tai

c)

rikkoa sovellettavan yhteisön lainsäädännön vaatimuksia.

a)

hyväksyy ja injektoi hiilidioksidivirtoja ainoastaan, jos niiden koostumus, syövyttävät aineet mukaan lukien, on analysoitu ja on suoritettu riskinarviointi ja jos riskinarviointi on osoittanut, että pitoisuudet vastaavat 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia;

b)

pitää rekisteriä toimitettujen ja injektoitujen hiilidioksidivirtojen määristä ja ominaisuuksista sekä koostumuksesta.

a)

vertailla hiilidioksidin ja muodostuman sisältämän veden todellista ja mallinnettua käyttäytymistä varastointipaikassa;

b)

havaita merkittävät häiriöt;

c)

havaita hiilidioksidin kulkeutuminen;

d)

havaita hiilidioksidivuodot;

e)

havaita ympäristöön, erityisesti juomaveteen, väestöön tai ympäröivän biosfäärin hyödyntäjiin kohdistuvat merkittävät kielteiset vaikutukset;

f)

arvioida 16 artiklan mukaisesti toteutettujen korjaavien toimenpiteiden tehoa;

g)

päivittää varastointikompleksin turvallisuuden ja eheyden arviointi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, mihin sisältyy sen arviointi, pysyykö varastoitu hiilidioksidi täydellisesti ja pysyvästi eristettynä.

1)

kaikki 13 artiklan mukaisen seurannan tulokset raportointikaudelta, myös tiedot käytetystä seurantatekniikasta;

2)

raportointikaudella toimitettujen ja injektoitujen hiilidioksidivirtojen määrät ja ominaisuudet sekä niiden 12 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti rekisteröity koostumus;

3)

todiste rahallisen vakuuden asettamisesta ja voimassa pitämisestä 19 artiklan ja 9 artiklan 9 kohdan mukaisesti;

4)

kaikki muut tiedot, joiden toimivaltainen viranomainen katsoo olevan merkityksellisiä varastointiluvan ehtojen noudattamisen arvioimiseksi ja tiedon lisäämiseksi hiilidioksidin käyttäytymisestä varastointipaikassa.

a)

jos toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettu tai se on saanut tiedon vuodoista tai merkittävistä häiriöistä 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)

jos 14 artiklan mukaisissa raporteissa on havaittu lupaehtojen puutteellista noudattamista;

c)

jos on tutkittava vakavia ympäristöön tai ihmisten terveyteen liittyviä valituksia;

d)

muissa tapauksissa, joissa toimivaltainen viranomainen katsoo sen asianmukaiseksi.

a)

jos luvassa ilmoitetut tätä koskevat ehdot täyttyvät;

b)

toiminnanharjoittajan perustellusta pyynnöstä, kun toimivaltainen viranomainen on antanut siihen luvan; tai

c)

jos toimivaltainen viranomainen niin päättää sen jälkeen, kun varastointilupa on peruutettu 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

a)

alustava sulkemisen jälkeistä aikaa koskeva suunnitelma on tarvittaessa päivitettävä, ottaen huomioon riskianalyysi, parhaat käytännöt ja tekniset parannukset;

b)

alustava suunnitelma on toimitettava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyttäväksi; ja

c)

toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä alustava suunnitelma lopullisena sulkemisen jälkeistä aikaa koskevana suunnitelmana.

a)

kaikki saatavilla oleva näyttö osoittaa, että varastoitu hiilidioksidi pysyy täysin ja pysyvästi eristettynä;

b)

on kulunut toimivaltaisen viranomaisen määrittelemä vähimmäisaika. Tämän vähimmäisajan on oltava vähintään 20 vuotta, jollei toimivaltainen viranomainen ole vakuuttunut siitä, että a alakohdassa tarkoitettu peruste täyttyy ennen tämän ajan päättymistä;

c)

20 artiklassa tarkoitetut taloudelliset velvoitteet on täytetty;

d)

paikka on sinetöity ja injektointilaitteistot on purettu.

a)

injektoidun hiilidioksidin todellinen käyttäytyminen vastaa mallinnettua käyttäytymistä;

b)

havaittavia vuotoja ei ole;

c)

varastointipaikka kehittyy kohti pitkän aikavälin vakautta.

a)

sen jälkeen, kun varastointipaikka on suljettu 17 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan nojalla ja siihen asti kunnes vastuu varastointipaikasta on siirretty toimivaltaiselle viranomaiselle 18 artiklan 1–5 kohdan mukaisesti;

b)

sen jälkeen kun varastointilupa on peruutettu 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti:

a)

varastointikapasiteetti, joka on käytettävissä tai voidaan kohtuullisin keinoin saada käyttöön 4 artiklassa määritellyillä alueilla, ja siirtokapasiteetti, joka on käytettävissä tai voidaan kohtuullisin keinoin saattaa käyttöön;

b)

se osuus kansainvälisiin oikeudellisiin välineisiin ja yhteisön lainsäädäntöön perustuvista päästövähennysvelvoitteista, jotka se aikoo täyttää hiilidioksidin talteenoton ja geologisen varastoinnin avulla;

c)

tarve evätä käyttöoikeus, jos tekniset eritelmät eivät ole yhteensopivia eikä ongelmaa voida kohtuullisesti ratkaista;

d)

tarve ottaa huomioon varastointipaikan tai siirtoverkon omistajan tai toiminnanharjoittajan asianmukaisesti perustellut kohtuulliset tarpeet sekä kaikkien muiden sellaisten varaston tai verkon tai niihin liittyvien prosessointi- tai käsittelylaitosten käyttäjien edut, joihin asia voi vaikuttaa.

a)

rekisteri myönnetyistä varastointiluvista; ja

b)

pysyvä rekisteri kaikista suljetuista varastointipaikoista ja niitä ympäröivistä varastointikomplekseista, varastointitilojen kolmiulotteista rakennetta ja niiden sijaintiympäristöä kuvaavat kartat ja tilojen poikkileikkaukset mukaan luettuina, sekä saatavilla olevista tiedoista, joita tarvitaan sen arvioimiseksi, onko varastoitu hiilidioksidi täysin ja pysyvästi eristetty.

1)

Muutetaan liite I seuraavasti:

2)

Muutetaan liite II seuraavasti:

”—

hiilidioksidivirtojen johtamisen varastointitarkoituksessa geologisiin muodostumiin, jotka ovat luontaisesti soveltumattomia muihin tarkoituksiin, jos tällainen johtaminen tehdään hiilidioksidin geologisesta varastoinnista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY (17) mukaisesti, tai jos se ei kuulu mainitun direktiivin soveltamisalaan sen 2 artiklan 2 kohdan nojalla;

”14.

Hiilidioksidin geologisesta varastoinnista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY (17) mukaisten varastointipaikkojen käyttö;

”a)

kaasumaisiin päästöihin ilmakehään eikä hiilidioksidiin, joka on otettu talteen ja siirretty geologista varastointia varten tai varastoitu geologisesti hiilidioksidin geologisesta varastoinnista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY (17) mukaisesti tai joka ei kuulu mainitun direktiivin soveltamisalaan sen 2 artiklan 2 kohdan nojalla;

”h)

hiilidioksidin siirrot geologista varastointia varten hiilidioksidin geologisesta varastoinnista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY (17) mukaisesti;

”6.9

Hiilidioksidin geologisesta varastoinnista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY (17) mukainen hiilidioksidivirtojen talteenotto geologista varastointia varten tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista.

—

onko riittävällä tavalla osoitettu hiilidioksidin pysyvä eristäminen niin, että ympäristölle aiheutuvat kielteiset vaikutukset ja niistä ihmisten terveydelle aiheutuvat riskit voidaan mahdollisimman hyvin estää tai niitä voidaan vähentää mahdollisimman paljon, ja hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin turvallisuus ympäristön ja ihmisten kannalta,

—

tarvitaanko edelleen menettelyjä, jotka koskevat komission suorittamaa 10 artiklassa tarkoitettua alustavien varastointilupien tarkastelua ja 18 artiklassa tarkoitettua vastuun siirtoa koskevia alustavia päätöksiä,

—

kokemuksia hiilidioksidivirran hyväksymisperusteita koskevien säännösten soveltamisesta ja 12 artiklassa tarkoitetusta menettelystä,

—

kokemuksia 21 ja 22 artiklassa tarkoitettua kolmansien osapuolten pääsyä koskevien säännösten ja 24 artiklaan sisältyvien rajat ylittävää yhteistyötä koskevien säännösten soveltamisesta,

—

direktiivin 2001/80/EY 9 a artiklassa tarkoitettuja säännöksiä, joita sovelletaan polttolaitoksiin, joiden nimellinen sähköntuotantoteho on vähintään 300 megawattia,

—

hiilidioksidin geologisen varastoinnin tulevaisuudennäkymiä kolmansissa maissa,

—

liitteessä I ja liitteessä II tarkoitettujen perusteiden kehittämistä ja päivitystä,

—

kokemuksia kannustimista hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian soveltamiseksi biomassaa polttaviin laitoksiin,

—

hiilidioksidin siirtoon liittyvien ympäristöriskien lisäsääntelyn tarvetta,

a)

varastointipaikat, joita 25. päivänä kesäkuuta 2009 käytetään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti;

b)

varastointipaikat, joille on 25. päivänä kesäkuuta 2009 tai sitä ennen myönnetty lupa tällaisen lainsäädännön mukaisesti, edellyttäen, että näitä paikkoja käytetään viimeistään vuoden kuluttua tästä päivämäärästä.