25.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 264/13

(1)

Yhteisön ympäristölainsäädännöllä pyritään myötävaikuttamaan muun muassa ympäristön laadun säilyttämiseen, suojeluun ja parantamiseen sekä ihmisten terveyden suojeluun ja siten edistämään kestävää kehitystä.

(2)

Kuudennessa ympäristöä koskevassa yhteisön toimintaohjelmassa (3) korostetaan, kuinka tärkeää on antaa riittävästi ympäristötietoa ja tarjota yleisölle tosiasiallinen mahdollisuus osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon ja lisätä siten päätöksenteon vastuullisuutta ja avoimuutta sekä yleisön tietoisuutta ja tukea tehdyille päätöksille. Kuten sen edeltäjissäkin (4), siinä kannustetaan lisäksi tehostamaan yhteisön ympäristönsuojelulainsäädännön voimaansaattamista ja soveltamista, mukaan lukien yhteisön sääntöjen täytäntöönpano ja ryhtyminen toimenpiteisiin yhteisön ympäristölainsäädännön rikkomista vastaan.

(3)

Yhteisö allekirjoitti 25 päivänä kesäkuuta 1998 Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimuksen tiedon saatavuudesta, yleisön osallistumisesta päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuudesta ympäristöasioissa, jäljempänä ’Århusin yleissopimus’. Yhteisö hyväksyi Århusin yleissopimuksen 17 päivänä helmikuuta 2005 (5). Yhteisön lainsäädännön säännösten tulisi olla yleissopimuksen mukaisia.

(4)

Yhteisö on jo antanut lainsäädäntöä, joka kehittyy ja edistää osaltaan Århusin yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Olisi säädettävä Århusin yleissopimuksen vaatimusten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin.

(5)

On tarkoituksenmukaista käsitellä Århusin yleissopimuksen kolmea pilaria, eli tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon ja oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa, yhdessä säädöksessä ja antaa yhteiset säännökset tavoitteista ja määritelmistä. Tämä järkeistää lainsäädäntöä ja lisää yhteisön toimielinten ja elinten osalta toteutettujen täytäntöönpanotoimien avoimuutta.

(6)

Århusin yleissopimuksen kolmessa pilarissa taatut oikeudet ovat periaatteessa voimassa ilman kansalaisuuteen, kansallisuuteen tai kotipaikkaan liittyvää syrjintää.

(7)

Århusin yleissopimuksessa viranomaiset määritellään laajasti, ja perusajatuksena on, että luonnollisten henkilöiden ja heidän järjestöjensä oikeudet on aina otettava huomioon julkista valtaa käytettäessä. Siksi on tarpeen, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat yhteisön toimielimet ja elimet määritellään yhtä laajasti ja toimivasti kuin yleissopimuksessa. Århusin yleissopimuksen mukaan yhteisön toimielimet ja elimet voidaan jättää yleissopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle silloin, kun ne käyttävät tuomio- tai lainsäädäntövaltaa. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (6) mukaisesti ympäristötiedon saatavuutta koskevia säännöksiä pitäisi kuitenkin soveltaa yhteisön toimielimiin ja elimiin niiden käyttäessä lainsäädäntövaltaa.

(8)

Tämän asetuksen ympäristötiedon määritelmä kattaa kaikissa muodoissa olevat tiedot ympäristön tilasta. Tällä määritelmällä, joka on saatettu vastaamaan ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY (7) mukaista määritelmää, on sama sisältö kuin Århusin yleissopimuksessa esitetyllä. ”Asiakirjan” määritelmä asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 sisältää tässä asetuksessa määritellyn ympäristötiedon.

(9)

Tässä asetuksessa on tarkoituksenmukaista määritellä suunnitelmat ja ohjelmat Århusin yleissopimuksen määräykset huomioon ottaen ja saman lähestymistavan suuntaisesti, jota noudatetaan jäsenvaltioiden nykyisten EY:n oikeuden mukaisten velvoitteiden suhteen. ”Ympäristöön liittyvät suunnitelmat ja ohjelmat” olisi määriteltävä sen perusteella, edistävätkö ne yhteisön ympäristöpoliittisten tavoitteiden ja painopisteiden saavuttamista tai onko niillä todennäköisesti huomattava vaikutus niiden saavuttamiseen. Kuudennessa ympäristöä koskevassa yhteisön toimintaohjelmassa vahvistetaan yhteisön ympäristöpolitiikan tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi suunnitellut toimet kymmenen vuoden ajaksi 22 päivästä heinäkuuta 2002 alkaen. Tämän jakson päätyttyä seuraava ympäristöä koskeva toimintaohjelma olisi hyväksyttävä.

(10)

Kun otetaan huomioon ympäristölainsäädännön jatkuva kehittyminen, ympäristölainsäädännön määritelmässä olisi viitattava perustamissopimuksessa asetettuihin yhteisön ympäristöpolitiikan tavoitteisiin.

(11)

Yksittäistapauksia koskevat hallintotoimet olisi voitava saattaa sisäiseen uudelleentarkasteluun, jos niillä on oikeudellisesti sitovia ja ulkoisia vaikutuksia. Myös laiminlyöntien olisi kuuluttava asetuksen soveltamisalaan, jos ympäristölainsäädännössä velvoitetaan toteuttamaan hallintotoimi. Koska yhteisön toimielinten tai elinten tuomio- tai lainsäädäntövaltaa käyttäessään toteuttamat toimet voidaan jättää soveltamisalan ulkopuolelle, sen ulkopuolelle olisi jätettävä myös muut tutkintamenettelyt, joissa yhteisön toimielin tai elin toimii perustamissopimuksen määräysten nojalla hallinnollisena uudelleentarkasteluelimenä.

(12)

Århusin yleissopimuksessa edellytetään, että yleisön saatavilla on ympäristötietoa joko pyynnöstä tai siten, että yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat viranomaiset levittävät tietoa aktiivisesti. Asetusta (EY) N:o 1049/2001 sovelletaan Euroopan parlamenttiin, neuvostoon ja komissioon sekä yhteisön lainsäädännöllä perustettuihin virastoihin ja vastaaviin elimiin. Asetuksessa annetaan näiden toimielinten osalta säännökset, jotka ovat pitkälti Århusin yleissopimuksen määräysten mukaisia. On tarpeen ulottaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltaminen kaikkiin muihin yhteisön toimielimiin ja elimiin.

(13)

Niistä Århusin yleissopimuksen määräyksistä, jotka eivät sisälly kokonaan tai osittain myös asetukseen (EY) N:o 1049/2001, on erityisesti ympäristötiedon keräämisen ja levittämisen osalta tarpeen säätää erikseen.

(14)

Ympäristötiedon korkealla laadulla on keskeinen vaikutus siihen, että yleisön oikeus saada ympäristötietoa toteutuu. Siksi on asianmukaista ottaa käyttöön säännöksiä, jotka velvoittavat yhteisön toimielimet ja elimet varmistamaan tämän laadun.

(15)

Asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyjä poikkeuksia olisi sovellettava, ellei muuta johdu tämän asetuksen tarkemmista säännöksistä, jotka koskevat pyyntöjä ympäristötiedon saamiseksi. Ympäristötietojen saannin epäämisperusteita olisi tulkittava suppeasti ottaen huomioon tietojen ilmaisemiseen liittyvä yleinen etu sekä se, liittyykö pyydetty tieto ympäristöpäästöihin. Ilmaus ”taloudelliset edut” kattaa pankkitoimintaa harjoittavien toimielinten tai elinten tekemät salassapitosopimukset.

(16)

Tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkoston perustamisesta yhteisöön 24 päivänä syyskuuta 1998 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2119/98/EY (8) nojalla on jo perustettu yhteisön laajuinen verkosto, jolla edistetään komission avulla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota eräiden tartuntatautien ehkäisyn ja valvonnan tehostamiseksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1786/2002/EY (9) on hyväksytty yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelma, joka täydentää kansallisia järjestelmiä. Ohjelman tavoitteena on täysin Århusin yleissopimuksen vaatimusten mukaisesti muun muassa parantaa kansanterveyttä edistävää tietoa ja tietämystä sekä valmiutta reagoida nopeasti ja koordinoidusti terveysuhkiin. Siksi tämän asetuksen soveltamisella ei pitäisi rajoittaa päätöksen N:o 2119/98/EY ja päätöksen N:o 1786/2002/EY soveltamista.

(17)

Århusin yleissopimuksessa edellytetään sopimuspuolten toteuttavan toimenpiteitä, jotta yleisö voisi osallistua ympäristöön liittyvien suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun. Tällaisiin toimenpiteisiin on sisällyttävä kohtuulliset määräajat, jotka antavat riittävästi aikaa tiedottaa yleisölle kyseisestä ympäristöä koskevasta päätöksenteosta. Jotta yleisön osallistumisella olisi vaikutusta, sen on tapahduttava varhaisessa vaiheessa, kun kaikki vaihtoehdot ovat vielä avoinna. Kun yhteisön toimielimet ja elimet antavat yleisön osallistumista koskevia säännöksiä, niiden olisi määritettävä yleisö, joka voi osallistua. Århusin yleissopimuksessa edellytetään myös, että sopimuspuolet pyrkivät tarpeen mukaan tarjoamaan yleisölle mahdollisuuksia osallistua ympäristöön liittyvien toimintaohjelmien valmisteluun.

(18)

Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 3 kohdassa määrätään oikeudesta saattaa tuomioistuimessa tai muussa menettelyssä tutkittavaksi yksityishenkilöiden ja viranomaisten sellaiset toimet ja laiminlyönnit, jotka ovat ympäristöön liittyvän lainsäädännön kanssa ristiriidassa. Oikeuden saatavuutta koskevien säännösten olisi oltava perustamissopimuksen mukaisia. Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista, että tämä asetus koskee ainoastaan viranomaisten toimia ja laiminlyöntejä.

(19)

Riittävien ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen varmistamiseksi, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen nojalla käytettävissä olevat oikeussuojakeinot mukaan lukien, on aiheellista, että yhteisön toimielimelle tai elimelle, joka on toteuttanut kysymyksessä olevan hallintotoimen tai jonka väitetään laiminlyöneen hallintotoimen, annetaan mahdollisuus harkita uudelleen aiempaa päätöstään tai toteuttaa laiminlyöty toimi.

(20)

Ympäristönsuojelun alalla aktiivisesti toimivilla valtioista riippumattomilla järjestöillä, jotka täyttävät tietyt edellytykset erityisesti sen varmistamiseksi, että ne ovat riippumattomia ja vastuullisia järjestöjä, jotka ovat osoittaneet, että niiden ensisijaisena tavoitteena on edistää ympäristönsuojelua, olisi oltava oikeus pyytää yhteisön tasolla sisäistä uudelleentarkastelua yhteisön toimielimessä tai elimessä, kun kyse on tämän toimielimen tai elimen ympäristölainsäädännön nojalla toteuttamasta toimesta taikka laiminlyönnistä ympäristölainsäädännön noudattamisessa.

(21)

Jos sisäistä uudelleentarkastelua koskevat aiemmat pyynnöt eivät ole johtaneet tulokseen, asianomaisen valtioista riippumattoman järjestön olisi voitava nostaa kanne yhteisöjen tuomioistuimessa asiaa koskevien perustamissopimuksen määräysten mukaisesti.

(22)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan periaatteita, jotka on tunnustettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa ja kuvattu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, erityisesti sen 37 artiklassa,

a)

takaamalla yleisölle oikeus saada yhteisön toimielinten tai elinten saamaa tai tuottamaa ja niiden hallussa olevaa ympäristötietoa ja vahvistamalla perusehdot ja -edellytykset sekä käytännön järjestelyt kyseisen oikeuden käyttämistä varten;

b)

varmistamalla, että ympäristötietoa saatetaan asteittain yleisön saataville ja levitetään yleisölle, jotta mahdollistetaan tiedon mahdollisimman laaja järjestelmällinen saatavuus ja levitys. Sitä varten edistetään erityisesti tietoverkkojen ja/tai sähköisten välineiden käyttöä, kun se on mahdollista;

c)

antamalla yleisölle mahdollisuus osallistua ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun;

d)

mahdollistamalla oikeuden saatavuus ympäristöasioissa yhteisön tasolla tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

a)

”pyynnön esittäjällä” luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka pyytää ympäristötietoa;

b)

”yleisöllä” yhtä tai useampaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä ja näiden yhteenliittymiä, järjestöjä tai ryhmiä;

c)

”yhteisön toimielimillä tai elimillä” julkisia toimielimiä, elimiä, virastoja ja laitoksia, jotka on perustettu perustamissopimuksella tai sen nojalla, paitsi silloin kun ne käyttävät tuomio- tai lainsäädäntövaltaa. II osaston säännöksiä sovelletaan kuitenkin yhteisön toimielimiin ja elimiin niiden käyttäessä lainsäädäntövaltaa;

d)

”ympäristötiedolla” kirjallisessa, visuaalisessa, kuultavassa, sähköisessä tai muussa aineellisessa muodossa olevaa tietoa, joka koskee

e)

”ympäristöön liittyvillä suunnitelmilla ja ohjelmilla” suunnitelmia ja ohjelmia,

Yleisiä ympäristöä koskevia toimintaohjelmia on myös pidettävä ympäristöön liittyvinä suunnitelmina ja ohjelmina.

Määritelmä ei sisällä rahoitus- tai talousarviosuunnitelmia ja -ohjelmia, joissa esitetään, miten tietyt hankkeet tai toiminnot olisi rahoitettava, tai jotka liittyvät ehdotettuihin vuosittaisiin talousarvioihin, eikä yhteisön toimielimen tai elimen sisäisiä työohjelmia eikä yksinomaan pelastuspalvelua varten laadittuja hätäsuunnitelmia ja -ohjelmia.

f)

”ympäristölainsäädännöllä” yhteisön lainsäädäntöä, jolla sen oikeusperustasta riippumatta myötävaikutetaan seuraavien yhteisön ympäristöpolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen perustamissopimuksen mukaisesti: ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen, ihmisten terveyden suojelu, luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö ja sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin;

g)

”hallintotoimella” mitä tahansa yhteisön toimielimen tai elimen ympäristölainsäädännön nojalla toteuttamaa yksittäistä toimenpidettä, jolla on oikeudellisesti sitovia ja ulkoisia vaikutuksia;

h)

”hallinnollisella laiminlyönnillä” sitä, että yhteisön toimielin tai elin on jättänyt g alakohdassa määritellyn hallintotoimen toteuttamatta.

a)

perustamissopimuksen 81, 82, 86 ja 87 artikla (kilpailusäännöt);

b)

perustamissopimuksen 226 ja 228 artikla (jäsenyysvelvoitteiden laiminlyöntiä koskevat menettelyt);

c)

perustamissopimuksen 195 artikla (oikeusasiamiehen menettelyt);

d)

perustamissopimuksen 280 artikla (Euroopan petostentorjuntaviraston menettelyt).

a)

ympäristöä koskevien tai siihen liittyvien kansainvälisten valtiosopimusten, sopimusten ja yleissopimusten tekstit sekä yhteisön lainsäädäntötekstit ja ympäristöön liittyvät politiikat, suunnitelmat ja ohjelmat;

b)

yhteisön toimielinten tai elinten sähköisessä muodossa laatimat tai hallussaan pitämät a alakohdassa tarkoitettujen välineiden täytäntöönpanon edistymistä koskevat kertomukset;

c)

yhteisön oikeuden rikkomista koskevien menettelyjen vaiheet sen jälkeen, kun komissio on antanut perustamissopimuksen 226 artiklan 1 kohdan mukaisen lausunnon perusteluineen;

d)

jäljempänä 4 kohdassa tarkoitetut kertomukset ympäristön tilasta;

e)

tiedot tai yhteenvedot tiedoista, jotka on saatu ympäristöön vaikuttavien tai siihen todennäköisesti vaikuttavien toimien seurannasta;

f)

luvat, joilla on merkittävä vaikutus ympäristöön, ja ympäristöä koskevat sopimukset, tai viittaus paikkaan, josta tällaista tietoa voidaan pyytää tai josta se on saatavissa;

g)

tutkimukset ympäristövaikutuksista ja riskiarvioinnit, jotka koskevat ympäristön osa-alueita, tai viittaus paikkaan, josta tällaista tietoa voidaan pyytää tai josta se on saatavissa.

a)

ehdotusluonnoksesta, kun sellainen on käytettävissä;

b)

valmisteilla olevaan suunnitelmaan tai ohjelmaan liittyvästä ympäristötiedosta tai -arvioinnista, kun sellainen on käytettävissä; ja

c)

osallistumisen käytännön järjestelyistä, kuten

a)

se on riippumaton voittoa tavoittelematon oikeushenkilö jonkin jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön tai käytännön nojalla;

b)

sen ensisijaisena ilmoitettuna tavoitteena on edistää ympäristönsuojelua ympäristölainsäädännön puitteissa;

c)

se on ollut olemassa yli kahden vuoden ajan ja se pyrkii aktiivisesti b alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen;

d)

sisäistä uudelleentarkastelua koskevan pyynnön aihe kuuluu sen tavoitteen ja toimialan piiriin.