This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02003R2160-20210421
Regulation (EC) No 2160/2003 of the European Parliament and of the Council of 17 November 2003 on the control of salmonella and other specified food-borne zoonotic agents
Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2160/2003, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, salmonellan ja muiden elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2160/2003, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, salmonellan ja muiden elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta
02003R2160 — FI — 21.04.2021 — 008.002
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2160/2003, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, (EUVL L 325 12.12.2003, s. 1) |
Muutettu:
|
|
Virallinen lehti |
||
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1003/2005, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2005, |
L 170 |
12 |
1.7.2005 |
|
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1791/2006, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, |
L 363 |
1 |
20.12.2006 |
|
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1237/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, |
L 280 |
5 |
24.10.2007 |
|
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 213/2009, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2009, |
L 73 |
5 |
19.3.2009 |
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 596/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, |
L 188 |
14 |
18.7.2009 |
|
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 517/2011, annettu 25 päivänä toukokuuta 2011, |
L 138 |
45 |
26.5.2011 |
|
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1086/2011, annettu 27 päivänä lokakuuta 2011, |
L 281 |
7 |
28.10.2011 |
|
NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 517/2013, annettu 13 päivänä toukokuuta 2013, |
L 158 |
1 |
10.6.2013 |
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, |
L 84 |
1 |
31.3.2016 |
Oikaistu:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2160/2003,
annettu 17 päivänä marraskuuta 2003,
salmonellan ja muiden elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta
I LUKU
JOHDANTOSÄÄNNÖKSET
1 artikla
Tavoite ja soveltamisala
Tämä asetus koskee:
tavoitteiden hyväksymistä tiettyjen zoonoosien esiintyvyyden vähentämiseksi eläinpopulaatioissa:
alkutuotannossa; ja
mikäli aiheellista kyseisen zoonoosin tai sen aiheuttajan vuoksi, myös muissa elintarvikeketjun vaiheissa elintarvikkeet ja rehut mukaan luettuina;
jäsenvaltioiden sekä elintarvikealan ja rehualan toimijoiden laatimien erityisten valvontaohjelmien hyväksymistä;
tiettyjä zoonoosien ja niiden aiheuttajien esiintyvyyden vähentämisessä käytettäviä valvontamenetelmiä koskevien erityissääntöjen hyväksymistä;
tiettyjen eläinten ja eläintuotteiden yhteisön sisäistä kauppaa ja tuontia kolmansista maista koskevien sääntöjen hyväksymistä.
Tätä asetusta ei sovelleta:
yksityiseen kotikäyttöön tarkoitettuun alkutuotantoon; eikä
tuottajiin, jotka toimittavat alkutuotannon tuotteita pieninä määrinä suoraan lopulliselle kuluttajalle tai paikallisille vähittäisliikkeille, jotka toimittavat alkutuotannon tuotteita suoraan lopulliselle kuluttajalle.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan
asetuksessa (EY) N:o 178/2002 säädettyjä määritelmiä,
direktiivissä 2003/99/EY säädettyjä määritelmiä, ja
tarkoitetaan:
a) |
’karjalla’tilalla pidettävän yhden tai useamman eläimen muodostamaa epidemiologista yksikköä; ja |
b) |
’parvella’kaikkea terveydentilan osalta samanlaista siipikarjaa, jota pidetään samoissa tiloissa tai samassa tarhassa ja joka muodostaa yhden epidemiologisen yksikön. Sisätiloissa pidettävän siipikirjan osalta tähän käsitteeseen sisältyvät kaikki linnut, jotka jakavat saman ilmatilan. |
3 artikla
Toimivaltaiset viranomaiset
Kunkin jäsenvaltion on nimettävä tämän asetuksen soveltamista varten toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset ja ilmoitettava se/ne komissiolle. Jos jäsenvaltio nimeää useamman kuin yhden toimivaltaisen viranomaisen, sen on:
ilmoitettava komissiolle, mikä toimivaltainen viranomainen toimii yhteysviranomaisena komission kanssa; ja
huolehdittava siitä, että toimivaltaiset viranomaiset tekevät yhteistyötä niin, että tämän asetuksen vaatimusten asianmukainen täytäntöönpaneminen varmistetaan.
Toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten vastuulla on erityisesti:
laatia 5 artiklan 1 kohdassa säädetyt ohjelmat ja valmistella niihin tarvittavat muutokset erityisesti saamiensa tietojen ja tulosten perusteella;
kerätä tietoja, joita tarvitaan käytettyjen keinojen ja 5 artiklassa tarkoitetuista kansallisista valvontaohjelmista saatujen tulosten arvioimiseksi, sekä lähettää vuosittain nämä tiedot ja tulokset, myös mahdollisten tutkimusten tulokset, komissiolle ottaen huomioon direktiivin 2003/99/EY 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti annetut säännöt, määräajat mukaan lukien;
tarkastaa säännöllisesti, että elintarvikealan ja tarvittaessa rehualan toimijoiden toimitilat ovat tässä asetuksessa annettujen sääntöjen mukaiset.
II LUKU
YHTEISÖN TAVOITTEET
4 artikla
Yhteisön tavoitteet zoonoosien ja niiden aiheuttajien esiintyvyyden vähentämiseksi
Asetetaan yhteisön tavoitteet liitteessä I olevassa sarakkeessa 1 lueteltujen zoonoosien ja niiden aiheuttajien esiintyvyyden vähentämiseksi liitteessä I olevassa sarakkeessa 2 luetelluissa eläinpopulaatioissa ottaen huomioon erityisesti:
nykyisten kansallisten toimenpiteiden toteuttamisesta saadut kokemukset; ja
nykyisten yhteisön vaatimusten mukaisesti ja erityisesti direktiivissä 2003/99/EY säädettyjen tietojen osana ja erityisesti sen 5 artiklan nojalla komissiolle tai Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle toimitetut tiedot.
Komissio vahvistaa tavoitteet sekä niiden mahdolliset muutokset. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, hyväksytään 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin on sisällyttävä vähintään seuraavat seikat:
seuraavat numerotiedot:
prosenttiosuus, joka positiivisten epidemiologisten yksiköiden määrästä voi enintään jäädä jäljelle; ja/tai
prosenttiosuus, jolla jäljelle jäävien positiivisten epidemiologisten yksiköiden määrän on vähintään vähennyttävä;
enimmäismääräaika, jonka kuluessa tavoite on saavutettava;
edellä a alakohdassa tarkoitettujen epidemiologisten yksiköiden määrittely;
niiden testauskaavojen määrittely, joita tarvitaan sen tarkistamiseksi, onko tavoite saavutettu; ja
tarvittaessa kansanterveydellisesti merkityksellisten serotyyppien tai muiden liitteen I sarakkeessa 1 lueteltujen zoonoosien alatyyppien tai zoonoosien aiheuttajien määrittely ottaen huomioon 6 kohdan c alakohdassa luetellut yleisperusteet ja liitteessä III säädetyt erityisperusteet.
Kunkin yhteisön tavoitteen määrittelemisen yhteydessä komissio toimittaa analyysin tavoitteen arvioiduista kustannuksista ja hyödyistä. Tässä analyysissä otetaan huomioon erityisesti 6 kohdan c alakohdassa olevat perusteet. Jäsenvaltioiden on pyynnöstä avustettava komissiota kaikin tarvittavin keinoin tämän laatiessa analyysiään.
Ennen kunkin yhteisön tavoitteen ehdottamista komission on kuultava jäsenvaltioita analyysin tuloksista 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa komiteassa.
Analyysin tulosten ja jäsenvaltioiden kuulemisen perusteella komissio tekee tarvittaessa ehdotuksen yhteisön tavoitteiksi.
Edellä 2 kohdan e alakohdasta ja 4 kohdasta poiketen seuraavia sääntöjä kuitenkin sovelletaan siipikarjaan siirtymäkautena.
Komissio voi tehdä liitteeseen I muutoksia b alakohdassa luetelluissa tarkoituksissa sen jälkeen, kun on erityisesti otettu huomioon c alakohdassa luetellut perusteet. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Liitteen I muutokset voivat muuttaa yhteisön tavoitteiden asettamista koskevien vaatimusten soveltamisalaa täydennyksin, rajoituksin tai muutoksin kyseisiin
zoonooseihin ja niiden aiheuttajiin;
elintarvikeketjujen vaiheisiin; ja/tai
eläinpopulaatioihin.
Ennen liitteen I muuttamista kyseisen zoonoosin tai sen aiheuttajan osalta on tarkasteltava seuraavia perusteita:
esiintymistiheys eläinpopulaatioissa, väestössä, rehussa ja elintarvikkeissa;
vaikutusten vakavuus ihmiselle;
ihmisten ja eläinten terveydenhoidolle ja elintarvikealan ja rehualan yrityksille aiheutuvat taloudelliset seuraukset;
epidemiologiset suuntaukset eläinpopulaatioissa, väestössä, rehuissa ja elintarvikkeissa;
tieteellinen neuvonta;
tekninen kehitys erityisesti käytettävissä olevien valvontavaihtoehtojen käyttökelpoisuuden osalta; ja
kasvatusjärjestelmiä ja tuotantomenetelmiä koskevat vaatimukset ja suuntaukset.
III LUKU
VALVONTAOHJELMAT
5 artikla
Kansalliset valvontaohjelmat
Kansallisessa valvontaohjelmassa on:
määrättävä zoonoosien ja niiden aiheuttajien toteamisesta liitteessä II määriteltyjen vaatimusten ja näytteenottoa koskevien vähimmäisvaatimusten mukaisesti;
määriteltävä kunkin toimivaltaisen viranomaisen sekä elintarvikealan ja rehualan toimijoiden vastuut;
täsmennettävä zoonoosien ja niiden aiheuttajien toteamisesta seuraavat valvontatoimenpiteet erityisesti kansanterveyden suojelemiseksi; tähän sisältyy myös liitteessä II säädettyjen erityistoimenpiteiden täytäntöönpano;
mahdollistettava niiden määräyksiin perustuvan edistymisen arviointi ja ohjelmien tarkistaminen erityisesti zoonoosien ja niiden aiheuttajien toteamisesta saatujen tulosten perusteella.
Kansallisten valvontaohjelmien on katettava vähintään seuraavat elintarvikeketjun vaiheet:
rehun tuotanto;
kotieläintalouden alkutuotanto;
eläimistä saatavien elintarvikkeiden jalostus ja valmistus.
Bulgarian ja Romanian osalta siinä tapauksessa, että muille jäsenvaltioille näiden kansallisten valvontaohjelmien toimittamiselle asetettu määräaika on jo umpeutunut, toimittamisen määräaikana on liittymispäivä.
Kroatian osalta siinä tapauksessa, että muille jäsenvaltioille näiden kansallisten valvontaohjelmien toimittamiselle asetettu määräaika on jo umpeutunut, toimittamisen määräaika on liittymispäivä.
6 artikla
Kansallisten valvontaohjelmien hyväksyminen
7 artikla
Elintarvikealan ja rehualan toimijoiden valvontaohjelmat
IV LUKU
VALVONTAMENETELMÄT
8 artikla
Erityiset valvontamenetelmät
►M5 Komission aloitteesta tai jäsenvaltion pyynnöstä voidaan: ◄
päättää, että zoonoosien ja niiden aiheuttajien esiintyvyyden vähentämiseen kotieläintalouden alkutuotannossa ja muissa elintarvikeketjun vaiheissa voidaan soveltaa tai on sovellettava erityisiä valvontamenetelmiä;
hyväksyä sääntöjä a alakohdassa tarkoitettujen menetelmien käyttöedellytyksistä;
hyväksyä yksityiskohtaisia sääntöjä a alakohdassa tarkoitettuja menetelmiä koskevista tarvittavista asiakirjoista ja menettelytavoista sekä vähimmäisvaatimuksista; ja
päättää, että tiettyjä valvontamenetelmiä ei saa käyttää valvontaohjelmissa.
Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
V LUKU
KAUPPA
9 artikla
Yhteisön sisäinen kauppa
Lupa voidaan peruuttaa samaa menettelyä noudattaen.
Näihin erityistoimenpiteisiin sisältyvät toimenpiteet, jotka perustuvat päätöksen 95/410/EY viimeisimmässä versiossa oleviin säännöksiin ennen päätöksen kumoamista sekä komission päätöksiin 2003/644/EY ( 1 ) ja 2004/235/EY ( 2 ), sellaisina kuin ne olivat direktiivin 90/539/ETY kumoamishetkellä.
10 artikla
Tuonti kolmansista maista
VI LUKU
LABORATORIOT
11 artikla
Vertailulaboratoriot
12 artikla
Laboratorioiden, laatuvaatimusten ja hyväksyttyjen testausmenetelmien hyväksyminen
Edellä 5 ja 7 artiklan mukaisiin valvontaohjelmiin osallistuvien laboratorioiden on näytteiden analysoimiseksi liitteessä I olevassa sarakkeessa 1 lueteltujen zoonoosien ja niiden aiheuttajien toteamista varten:
oltava toimivaltaisen viranomaisen nimeämiä; ja
sovellettava nykyisen EN/ISO -standardin vaatimukset täyttävää laadunvarmistusjärjestelmää viimeistään 24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta tai 24 kuukauden kuluessa uusien zoonoosien tai niiden aiheuttajien lisäämisestä liitteessä I olevaan sarakkeeseen 1.
Vaihtoehtoisia menetelmiä voidaan käyttää, jos ne on validoitu kansainvälisesti tunnustettujen sääntöjen mukaisesti ja jos ne tarjoavat asiaa koskevalla vertailumenetelmällä saatavia tuloksia vastaavat tulokset.
Komissio voi tarpeen mukaan hyväksyä muitakin testausmenetelmiä. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
VII LUKU
TÄYTÄNTÖÖNPANO
13 artikla
Täytäntöönpano- ja siirtymätoimenpiteet
Komissio voi hyväksyä aiheellisia siirtymä- tai täytäntöönpanotoimenpiteitä, myös tarpeellisia muutoksia asianomaisiin terveystodistuksiin. Yleisluontoiset siirtymätoimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös ne joilla täydennetään sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ja erityisesti asetuksessa säädettyjen vaatimusten lisäerittelyt, hyväksytään 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Muita täytäntöönpano- tai siirtymätoimenpiteitä voidaan hyväksyä 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.
14 artikla
Komiteamenettely
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.
15 artikla
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen kuuleminen
Komissio kuulee Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista kaikissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, joilla voi olla merkittävä vaikutus kansanterveyteen, ja erityisesti ennen kuin se ehdottaa 4 artiklan mukaisia yhteisön tavoitteita tai 8 artiklan mukaisia erityisiä valvontamenetelmiä.
16 artikla
Rahoitusjärjestelyt
Kertomuksessa esitetään:
voimassa olevat yhteisön ja kansallisen tason järjestelyt zoonoosien ja zoonoosien aiheuttajien valvomiseksi toteutettujen toimenpiteiden rahoittamiseksi; ja
tällaisten järjestelyjen vaikutus kyseisten toimenpiteiden tehokkuuteen.
VIII LUKU
YLEISET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
17 artikla
Yhteisön tarkastukset
18 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulopäivästä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
Zoonoosit ja niiden aiheuttajat, joiden esiintyvyyden vähentämiseksi on asetettava 4 artiklan mukaiset yhteisön tavoitteet
1. Zoonoosi tai zoonoosin aiheuttaja |
2. Eläinpopulaatio |
3. Elintarvikeketjun vaihe |
4. Tavoite asetettava viimeistään (päivämäärä) (*1) |
5. Testaus ehdottomasti aloitettava (päivämäärä) |
Kaikki salmonellan serotyypit, joilla on kansanterveydellistä merkitystä |
Lajin Gallus gallus jalostusparvet |
Alkutuotanto |
12 kk:n kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä |
►M1 18 kk:n kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä ◄ |
Kaikki salmonellan serotyypit, joilla on kansanterveydellistä merkitystä |
Munivat kanat |
Alkutuotanto |
24 kk:n kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä |
18 kk:n kuluttua sarakkeessa 4 tarkoitetusta päivämäärästä. |
Kaikki salmonellan serotyypit, joilla on kansanterveydellistä merkitystä |
Broilerit |
Alkutuotanto |
36 kk:n kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä |
18 kk:n kuluttua sarakkeessa 4 tarkoitetusta päivämäärästä. |
Kaikki salmonellan serotyypit, joilla on kansanterveydellistä merkitystä |
Kalkkunat |
Alkutuotanto |
48 kk:n kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä |
18 kk:n kuluttua sarakkeessa 4 tarkoitetusta päivämäärästä |
Kaikki salmonellan serotyypit, joilla on kansanterveydellistä merkitystä |
Teurassiat |
Teurastus |
48 kk:n kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä |
18 kk:n kuluttua sarakkeessa 4 tarkoitetusta päivämäärästä |
Kaikki salmonellan serotyypit, joilla on kansanterveydellistä merkitystä |
Siitossiat |
Alkutuotanto |
60 kk:n kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä |
18 kk:n kuluttua sarakkeessa 4 tarkoitetusta päivämäärästä |
(*1)
Näiden päivämäärien osalta oletetaan, että esiintyvyyttä koskevat vertailukelpoiset tiedot ovat käytettävissä vähintään 6 kuukautta ennen tavoitteen asettamista. Jos näitä tietoja ei ole käytettävissä, tavoitteen asettamispäivää lykätään vastaavasti. |
LIITE II
LIITTEESSÄ I LUETELTUJEN ZOONOOSIEN JA NIIDEN AIHEUTTAJIEN VALVONTA
A. Kansallisia valvontaohjelmia koskevat yleiset vaatimukset
Ohjelmassa on otettava huomioon zoonoosin ja/tai sen aiheuttajan luonne sekä kunkin jäsenvaltion erityinen tilanne. Ohjelman osalta on noudatettava seuraavaa:
siinä on ilmoitettava ohjelman tavoite ottaen huomioon kyseisen zoonoosin tai sen aiheuttajan merkitys;
sen on täytettävä B osassa säädetyt näytteenottoa koskevat vähimmäisvaatimukset;
sen on täytettävä aiheellisissa tapauksissa C—E osassa säädetyt erityisvaatimukset; ja
siinä on täsmennettävä seuraavat seikat:
1. Yleiset vaatimukset
1.1 Kyseisen zoonoosin tai sen aiheuttajan esiintyminen jäsenvaltiossa; tässä on viitattava erityisesti direktiivin 2003/99/EY 4 artiklan mukaisen seurannan yhteydessä saatuihin tuloksiin.
1.2 Maantieteellinen alue tai aiheellisissa tapauksissa epidemiologiset yksiköt, joissa ohjelma toteutetaan.
1.3 Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten rakenne ja organisaatio.
1.4 Hyväksytyt laboratoriot, joissa ohjelmassa otetut näytteet analysoidaan.
1.5 Zoonoosin tai sen aiheuttajan tutkimisessa käytettävät menetelmät.
1.6 Viralliset tarkastukset (myös näytteenottokaavat) rehujen, parvien ja/tai karjojen osalta.
1.7 Viralliset tarkastukset (myös näytteenottokaavat) muissa elintarvikeketjun vaiheissa.
1.8 Toimivaltaisten viranomaisten erityisesti kansanterveyden suojaamiseksi toteuttamat toimenpiteet niiden eläinten tai tuotteiden osalta, joissa on havaittu zoonooseja tai niiden aiheuttajia; sekä toteutetut ennalta ehkäisevät toimenpiteet, kuten rokotukset.
1.9 Asiaa koskeva kansallinen lainsäädäntö, myös 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua toimintaa koskevat kansalliset säännökset.
1.10 Kansallisen valvontaohjelman puitteissa elintarvikealan ja rehualan yrityksille myönnettävä rahoitusapu.
2. Ohjelman kattamia elintarvikealan ja rehualan yrityksiä koskevat vaatimukset
2.1 Ilmoitettujen lajien ja niistä saatujen tuotteiden tuotantorakenne.
2.2 Rehuntuotannon rakenne.
2.3 Kotieläintalouden hyvien käytäntöjen oppaat tai muut ohjeet (pakolliset tai vapaaehtoiset), joissa määritellään ainakin:
2.4 Eläinlääkärin rutiinitarkastukset tiloilla.
2.5 Tilojen rekisteröinti.
2.6 Tilojen kirjanpito.
2.7 Lähtevien eläinten saatteena olevat asiakirjat.
2.8 Muut asiaankuuluvat toimenpiteet, joilla varmistetaan eläinten jäljitettävyys.
B. Näytteenottoa koskevat vähimmäisvaatimukset
1. Kun 5 artiklassa tarkoitettu asiaa koskeva valvontaohjelma on hyväksytty, elintarvikealan toimijan on otatettava näytteitä ja annettava analysoida ne liitteessä I olevassa sarakkeessa 1 lueteltujen zoonoosien tai niiden aiheuttajien tutkimiseksi noudattaen taulukossa jäljempänä säädettyjä näytteenoton vähimmäisvaatimuksia.
1. Zoonoosi tai zoonoosin aiheuttaja |
2. Eläinpopulaatio |
3. Tuotantovaiheet, jotka näytteenoton on katettava |
Kaikki salmonellan serotyypit, joilla on kansanterveydellistä merkitystä |
Lajin Gallus gallus jalostusparvet |
|
— kasvatusparvet |
— päivän ikäiset untuvikot |
|
— 4 viikon ikäiset untuvikot |
||
— nuorikot 2 viikkoa ennen munituksen aloittamista tai siirtoa munitusyksikköön |
||
— täysikasvuisen jalostussiipikarjan parvet |
— munituskaudella joka toinen viikko |
|
Kaikki salmonellan serotyypit, joilla on kansanterveydellistä merkitystä |
Munivat kanat |
|
— kasvatusparvet |
— päivän ikäiset untuvikot |
|
— nuorikot 2 viikkoa ennen munituksen aloittamista tai siirtoa munitusyksikköön |
||
— munivien kanojen parvet |
— munituskaudella joka 15. viikko |
|
Kaikki salmonellan serotyypit, joilla on kansanterveydellistä merkitystä |
Broilerit |
— teurastettavaksi lähtevät linnut (*1) |
Kaikki salmonellan serotyypit, joilla on kansanterveydellistä merkitystä |
Kalkkunat |
— teurastettavaksi lähtevät linnut (*1) |
Kaikki salmonellan serotyypit, joilla on kansanterveydellistä merkitystä |
Siat: |
|
— siitossiat |
— teurastettavaksi lähtevät eläimet tai teurastamolla olevat ruhot |
|
— teurassiat |
— teurastettavaksi lähtevät eläimet tai teurastamolla olevat ruhot |
|
(*1)
Näytteiden analyysitulosten on oltava tiedossa, ennen kuin eläimet lähtevät teurastettavaksi. |
2. Edellä 1 kohdassa säädetyillä vaatimuksilla ei rajoiteta ante mortem -tarkastusta koskevan yhteisön lainsäädännön vaatimusten soveltamista.
3. Analyysin tulokset on kirjattava ja niihin on liitettävä seuraavat tiedot:
näytteenottopäivä ja -paikka sekä
parven/karjan tunnistetiedot.
4. Immunologista testausta ei saa käyttää, jos eläimet on rokotettu, ellei todisteta, että käytetty rokote ei vaikuta sovellettuun testausmenetelmään.
C. Gallus gallus -jalostusparvia ja jalostuskalkkunoita koskevat erityisvaatimukset
1. |
Jäljempänä 3–5 kohdassa säädetyt toimenpiteet on toteutettava aina kun B osan tai komission asetusten (EY) N:o 1003/2005 ( 3 ) ja 584/2008 ( 4 ) liitteissä vahvistetun testausohjelman mukaisesti suoritetussa näyteanalyysin perusteella todetaan Salmonella enteritidis- tai Salmonella typhimurium -bakteerin esiintyminen Gallus gallus -jalostusparvissa tai jalostuskalkkunoissa 2 kohdassa säädetyissä olosuhteissa. |
2. |
a)
Jos toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt B osan mukaisesti otettujen näytteiden analysoimiseksi käytetyn menetelmän, se voi vaatia, että 3—5 kohdassa säädetyt toimenpiteet toteutetaan kun tällainen analyysi osoittaa Salmonella enteritidis- tai Salmonella typhimurium -bakteerin esiintymisen.
b)
Muissa tapauksissa 3—5 kohdassa säädetyt toimenpiteet on toteutettava aina kun toimivaltainen viranomainen vahvistaa Salmonella enteritidis- tai Salmonella typhimurium -bakteerin esiintymistä koskevan epäilyn, joka perustuu B osan mukaisesti suoritettuun näyteanalyysiin. |
3. |
Parven hautomattomat munat on hävitettävä. Kyseisiä munia saa kuitenkin käyttää ihmisravinnoksi, jos ne käsitellään tavalla, joka takaa Salmonella enteritidis- ja Salmonella typhimurium -bakteerien hävittämisen elintarvikehygieniasta annetun yhteisön lainsäädännön mukaisesti. |
4. |
Kaikki parven linnut — myös päivän ikäiset untuvikot — on teurastettava tai hävitettävä salmonellan leviämisriskin pienentämiseksi pienimpään mahdolliseen. Teurastaminen on suoritettava elintarvikehygieniasta annetun yhteisön lainsäädännön mukaisesti. Tällaisista linnuista saadut tuotteet voidaan saattaa markkinoille ihmisravinnoksi elintarvikehygieniaa koskevan lainsäädännön ja, sitten kun se tulee sovellettavaksi, E-osan mukaisesti. Mikäli tuotteita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi, ne on käytettävä tai hävitettävä muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinsivutuotteiden terveyssäännöistä 3 päivänä lokakuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 mukaisesti. ( 5 ) |
5. |
Jos Salmonella enteritidis- tai Salmonella typhimurium -tartunnan saaneista parvista peräisin olevia siitosmunia on edelleen hautomossa, ne on hävitettävä tai käsiteltävä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 mukaisesti. |
6. |
Kaikki tämän osan viittaukset Salmonella Typhimurium -bakteeriin kattavat myös monofaasisen Salmonella Typhimurium -kannan, jonka antigeenikaava on ►C1 1,4,[5],12:i:- ◄ . |
D. Munivien kanojen parvia koskevat erityisvaatimukset
1. Munia saa käyttää suoraan ihmisravinnoksi, syötäväksi tarkoitettuina kananmunina vain, jos ne ovat peräisin munivien kanojen kaupallisesta parvesta, joka on mukana 5 artiklan nojalla laaditussa kansallisessa valvontaohjelmassa ja joka ei ole virallisen rajoituksen alainen.
2. Sellaisista parvista, joiden terveystilannetta ei tiedetä, joiden epäillään olevan infektoituneita tai jotka ovat infektoituneita Salmonella-bakteerin serotyypeillä, joita varten on asetettu tavoite esiintyvyyden vähentämiseksi tai jotka on tunnistettu tietyn ihmisessä esiintyvän ruokamyrkytysepidemian lähteeksi, peräisin olevia munia, saa käyttää ihmisravinnoksi vain, jos ne käsitellään tavalla, joka takaa kaikkien kansanterveydellisesti merkityksellisten Salmonellan serotyyppien hävittämisen elintarvikehygieniasta annetun yhteisön lainsäädännön mukaisesti.
Sellaisista parvista, joiden terveystilannetta ei tiedetä, joiden epäillään olevan infektoituneita ja jotka ovat infektoituneita Salmonellan serotyypeillä, joille on asetettu tavoite esiintyvyyden vähentämiseksi tai jotka on tunnistettu tietyn ihmisessä esiintyvän ruokamyrkytysepidemian lähteeksi,
peräisin olevia munia on pidettävä munien kaupan pitämiseen sovellettavista vaatimuksista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1028/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä toukokuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 557/2007 ( 6 ) 2 artiklan 4 kohdassa määriteltyinä luokan B munina;
peräisin olevat munat on merkittävä asetuksen (EY) N:o 557/2007 10 artiklassa tarkoitetulla merkinnällä, joka erottaa ne selvästi luokan A munista ennen kuin ne saatetaan markkinoille;
peräisin olevia munia ei saa päästää munapakkaamoihin, ellei toimivaltainen viranomainen ole tyytyväinen toimenpiteisiin, joilla estetään mahdollinen ristikontaminaatio muista parvista peräisin olevien munien kanssa.
3. Infektoituneiden parvien lintuja teurastettaessa tai hävitettäessä on toteutettava toimenpiteitä zoonoosien leviämisriskin pienentämiseksi pienimpään mahdolliseen. Teurastaminen on suoritettava elintarvikehygieniasta annetun yhteisön lainsäädännön mukaisesti. Tällaisista linnuista saadut tuotteet voidaan saattaa markkinoille ihmisravinnoksi elintarvikehygieniasta annetun yhteisön lainsäädännön mukaisesti ja, sitten kun se tulee sovellettavaksi, E osan mukaisesti. Mikäli tuotetta ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi, se on käytettävä tai hävitettävä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 mukaisesti.
4. Väärien positiivisten alustavien tulosten pois sulkemiseksi toimivaltainen viranomainen saa poistaa tämän osan 2 kohdassa säädetyt rajoitukset,
jos munivaa parvea ei ole todettu infektiolähteeksi ihmisravinnoksi tarkoitetuissa munissa tai munatuotteissa direktiivin 2003/99/EY 8 artiklan mukaisesti tehdyn ruokamyrkytysepidemian epidemiologisen tutkimuksen tuloksena; ja
jos parvi on mukana 5 artiklan mukaan laaditussa kansallisessa valvontaohjelmassa ja Salmonellan serotyyppejä, joille vähentämistä koskeva tavoite on asetettu, ei ole vahvistettu toimivaltaisen viranomaisen suorittamalla näytteenotto-ohjelmalla noudattaen seuraavaa:
komission päätöksen 2004/665/EY 5 artiklassa tarkoitetut tekniset eritelmät (7 näytettä); jokaisesta ulostemateriaali- ja pölynäytteestä on kuitenkin kerättävä 25 gramman osanäyte määritystä varten, kaikki näytteet on määriteltävä erikseen;
tai
300 linnun umpisuolen ja munanjohtimen bakteriologinen tutkimus;
tai
jokaisen parven 4 000 munan sisällön ja kuoren bakteriologinen tutkimus enintään 40 munan yhteisnäytteissä.
Edellä b kohdassa tarkoitetun näytteenoton lisäksi toimivaltaisen viranomaisen on todennettava, ettei näytteenoton määritystuloksiin mahdollisesti vaikuttavia mikrobilääkkeitä ole käytetty.
E. Tuoretta lihaa koskeva erityisvaatimus
1. Liitteessä I luetelluista eläinpopulaatioista peräisin olevan tuoreen siipikarjanlihan on 1 päivästä joulukuuta 2011 alkaen täytettävä komission asetuksen (EY) N:o 2073/2005 ( 7 ) liitteessä I olevan 1 luvun rivillä 1.28 vahvistettu asiaa koskeva mikrobiologinen vaatimus.
2. Tätä vaatimusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan viimeistään 72 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Säännöissä täsmennetään erityisesti näytteenotto- ja analyysimenetelmät.
3. Edellä olevan 1 kohdan mukaista vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta tuoreeseen siipikarjanlihaan, joka on tarkoitettu teolliseen lämpökäsittelyyn tai muuhun sellaiseen käsittelyyn, jossa salmonella hävitetään elintarvikehygieniasta annetun yhteisön lainsäädännön mukaisesti.
LIITE III
Kansanterveydellisesti merkityksellisten salmonellan serotyyppien määrittelyä koskevat erityisperusteet
Määriteltäessä sitä, mitkä ovat ne kansanterveydellisesti merkitykselliset salmonellan serotyypit, joihin sovelletaan yhteisön tavoitteita, on otettava huomioon seuraavat perusteet:
yleisimmät salmonellan serotyypit ihmisillä esiintyvässä salmonelloosissa EY:n valvontajärjestelmien avulla kerättyjen tietojen pohjalta,
infektioreitti (eli serotyypin esiintyminen asianomaisissa eläinpopulaatioissa ja rehussa),
liittyykö serotyyppiin nopea ja äskettäin havaittu kyky levitä ja aiheuttaa tauteja ihmisissä ja eläimissä,
liittyykö serotyyppiin lisääntynyt virulenssi esimerkiksi invasiivisuuden suhteen tai ihmisissä esiintyvien infektioiden asianmukaisten hoitomuotojen vastustuskyky.
( 1 ) Komission päätös 2003/644/EY, tehty 8 päivänä syyskuuta 2003, salmonellaa koskevien lisätakeiden vahvistamisesta Suomeen ja Ruotsiin lähetettävien jalostukseen tarkoitetun siipikarjan sekä siipikarjan jalostukseen tai tuotantoon tarkoitettujen untuvikkojen osalta (EUVL L 228, 12.9.2003, s. 29).
( 2 ) Komission päätös 2004/235/EY, tehty 1 päivänä maaliskuuta 2004, salmonellaa koskevien lisätakeiden vahvistamisesta Suomeen ja Ruotsiin lähetettävien munivien kanojen osalta (EUVL L 72, 11.3.2004, s. 86).
( 3 ) EUVL L 170, 1.7.2005, s. 12.
( 4 ) EUVL L 162, 21.6.2008, s. 3.
( 5 ) EYVL L 273, 10.10.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 808/2003 (EUVL L 117, 13.5.2003, s. 1).
( 6 ) EUVL L 132, 24.5.2007, s. 5.
( 7 ) EUVL L 338, 22.12.2005, s. 1.