15.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 355/4

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 74/2004 käyttöön lopullisen tasoitustullin Intiasta peräisin olevien, CN-koodeihin ex63022100 (taric-koodit 6302210081, 6302210089), ex63022290 (taric-koodi 6302229019), ex63023100 (taric-koodi 6302310090) ja ex63023290 (taric-koodi 6302329019) kuuluvien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa yhteisöön. Koska tutkimuksessa yhteistyössä toimineita Intiasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittavia tuottajia oli paljon, valittiin perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti otos, johon kuuluneille yrityksille määrättiin 4,4–10,4 prosentin suuruiset yksilölliset tullit, kun taas muille yhteistyössä toimineille mutta otokseen kuulumattomille yrityksille määrättiin 7,6 prosentin suuruinen tulli. Kaikkiin muihin yrityksiin sovelletaan 10,4 prosentin suuruista jäännöstullia.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 74/2004 2 artiklassa säädetään, että jos uusi intialainen vientiä harjoittava tuottaja toimittaa komissiolle riittävät tiedot siitä, että se ei ole vienyt yhteisöön 1 artiklan 1 kohdassa kuvattuja tuotteita tutkimusajanjakson eli 1 päivän lokakuuta 2001 ja 30 päivän syyskuuta 2002 välisenä aikana (ensimmäinen edellytys), että se ei ole etuyhteydessä yhteenkään intialaiseen viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan kyseisellä asetuksella käyttöön otettuja tukien vastaisia toimenpiteitä (toinen edellytys), ja että se on tosiasiallisesti vienyt tarkasteltavana olevia tuotteita yhteisöön toimenpiteiden perustana olevan tutkimusajanjakson jälkeen tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi yhteisöön (kolmas edellytys), kyseisen asetuksen 1 artiklan 3 kohtaa voidaan muuttaa vahvistamalla asianomaiselle uudelle vientiä harjoittavalle tuottajalle sama tulli kuin se, jota sovelletaan tutkimuksessa yhteistyössä toimineisiin mutta otokseen kuulumattomiin yrityksiin, eli 7,6 prosentin tulli.

(3)

Alkuperäistä tullia koskevaa asetusta on muutettu kaksi kertaa neuvoston asetuksilla (EY) N:o 2143/2004 (3) ja (EY) N:o 122/2006 (4). Näillä kahdella asetuksella lisättiin asetuksen (EY) N:o 74/2004 liitteessä olevaan luetteloon intialaisista vientiä harjoittavista tuottajista niiden Intiasta peräisin olevaa tarkasteltavana olevaa tuotetta vievien yritysten nimet, jotka pystyivät osoittamaan komissiolle täyttävänsä mainitun asetuksen vaatimukset.

(4)

Edellisen asetusmuutoksen julkaisemisen jälkeen yhdeksäntoista intialaista yritystä on pyytänyt, että niille myönnettäisiin sama asema, jäljempänä ’uuden viejän asema’, kuin tutkimuksessa yhteistyössä toimineille mutta otokseen kuulumattomille yrityksille.

(5)

Nämä 19 hakijaa olivat:

(6)

Uuden viejän asemaa pyytäneistä yrityksistä neljä ei vastannut kyselyyn, jonka avulla pyrittiin varmistamaan, että ne täyttivät asetuksen (EY) N:o 74/2004 2 artiklassa asetetut edellytykset, ja niiden pyynnöt oli sen vuoksi hylättävä.

(7)

Yksi yritys palautti kyselyn kaksi kertaa, ja vastaukset olivat molemmilla kerroilla vaillinaiset ja sisälsivät ristiriitaisia tietoja. Yritykselle lähetettyä kolmatta kyselylomaketta ei palautettu, ja näin ollen yritys ei pystynyt esittämään näyttöä siitä, että se täytti uuden vientiä harjoittavan tuottajan asemalle asetetut vaatimukset. Tästä syystä kyseisen yrityksen pyyntö hylättiin.

(8)

Muut 14 yritystä palauttivat kyselylomakkeen asianmukaisesti täytettynä, ja sen vuoksi harkittiin uuden viejän aseman myöntämistä niille.

(9)

Edellä mainituista intialaisista viejistä/tuottajista kuusi esitti sellaisen riittäväksi katsotun näytön, jonka perusteella niille voitiin vahvistaa sama tulli kuin tutkimuksessa yhteistyössä toimineille mutta otokseen kuulumattomille yrityksille (7,6 prosenttia), minkä vuoksi nämä yritykset voitiin lisätä asetuksen (EY) N:o 74/2004 liitteessä, jäljempänä ’liite’, olevaan viejien/tuottajien luetteloon.

(10)

Muiden kahdeksan yrityksen uuden vientiä harjoittavan tuottajan asemaa koskevat pyynnöt hylättiin seuraavista syistä:

(11)

Seitsemän yritystä ei pystynyt esittämään näyttöä siitä, että ne olivat vieneet tarkasteltavana oleva tuotetta yhteisöön tutkimusajanjakson jälkeen tai että niillä oli peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi yhteisöön.

(12)

Yksi yritys on etuyhteydessä yritykseen, jonka nimi on alkuperäistä tullia koskevan asetuksen luettelossa, ja sen uuden viejän asemaa koskeva pyyntö oli hylättävä, koska se ei täyttänyt alkuperäistä tullia koskevan asetuksen 2 artiklassa mainittua toista edellytystä.

(13)

Yrityksille, joille ei myönnetty uuden viejän asemaa, ilmoitettiin tähän päätökseen johtaneet syyt, ja niille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti.

(14)

Kaikki asianomaisten osapuolten esittämät väitteet ja kannanotot tutkittiin ja otettiin asianmukaisesti huomioon aina, kun se oli perusteltua,