1.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen presidentin 19. joulukuuta 2003 antamat vastaukset talousarvion valvontavaliokunnan 26. marraskuuta 2003 lähettämään kyselyyn;

2.

ottaa huomioon lisätiedot, jotka tilintarkastustuomioistuimen presidentti antoi kirjeissään 16. ja 20. helmikuuta 2004;

3.

panee merkille riippumattoman tilintarkastajan antaman kertomuksen tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2002 tilinpäätöksestä sekä tilintarkastajan todistuksen 31. joulukuuta 2002 päivätyn tilinpäätöksen asianmukaisuudesta ja oikeellisuudesta (4);

4.

korostaa, että parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen yhteistyö vuosikertomuksen ja erityiskertomusten esittelyssä on edelleen parantunut;

5.

muistuttaa, että lisärakennuksen K2 valmistumiseen liittyi useita taloudellisia ja hallinnollisia ongelmia, jollaiset on vältettävä seuraavien lisärakennusten yhteydessä;

6.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin siirtää suuren osan työstä tarkastusryhmille jäsenistön kasvaessa 15:stä 25:een;

7.

suosittelee painokkaasti tilintarkastustuomioistuimen jäsenille, että he huolehtisivat kabinettiensa monikansallisesta kokoonpanosta ja etenkin, että ainakin toinen kunkin jäsenen käytettävissä olevista attaseaviroista annettaisiin henkilölle, joka edustaa eri kansallisuutta kuin itse jäsen;

8.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet esittävät virkaan astuessaan taloudellisista eduistaan selvityksen, joka on huomattavasti laajempi ja yksityiskohtaisempi kuin komission jäsenten tai parlamentin jäsenten esittämät vastaavat selvitykset ja joka sisältää tarvittaessa lisäksi aviopuolisoa koskevat tiedot; katsoo, että on laillista olla julkaisematta näitä selvityksiä; odottaa kuitenkin, että asiasta vastaavilla elimillä on niihin pääsy, jos on tehtävä tilintarkastustuomioistuimen jäseniä koskevia tutkimuksia;

9.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin arvioi jatkossa hallintomenoja tarkastaessaan sisäisiä valvontajärjestelmiä, sisäisten tarkastajien kertomuksia sekä edustavaa otosta tilisiirroista;

10.

on tietoinen siitä, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma perustuu ennen kaikkea pistokoemaiseen valvontaan eikä ole sen vuoksi väline petosten ja säännönvastaisuuksien suunnitelmalliseen paljastamiseen, vaan sen tarkoituksena on tarjota kokonaiskuva tarkastettujen toimielinten ja laitosten varainhoidosta; muistuttaa, että tällainen kokonaiskuva on luotettava ainoastaan, jos tarkastettujen maksujen muodostama otos on riittävän suuri;

11.

kannustaa tilintarkastustuomioistuinta tarkastelemaan uudelleen vuosittaista tarkastuslausuma-arviointia ja tekemään tiivistä yhteistyötä muiden toimielinten kanssa luodakseen suorituskykyä kuvaavia ilmaisimia, joilla voidaan arvioida vuosittaista edistymistä;

12.

odottaa tilintarkastustuomioistuimen varmistavan vuosikertomusta ja vuosittaista tarkastuslausumaa laatiessaan, että arviointi perustuu uusimpiin kansainvälisiin kirjanpitokäytänteisiin ja -periaatteisiin;

13.

on hämmästynyt, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa 2002 esitetään tietoja sen maatalousalalla tekemien tarkastusten määrästä mutta ettei se edes pyydettäessä ole halunnut antaa tietoja toimielinten hallintomenojen tarkastuksen yhteydessä tehtyjen tarkastusten määrästä;

14.

toistaa tilintarkastustuomioistuimelle pyyntönsä saada tulevaisuudessa eritellyt tiedot kunkin toimielimen yhteydessä tehdyistä tarkastuksista;

15.

pyytää tilintarkastustuomioistuinta muuttamaan vuosikertomuksensa rakennetta varainhoitoasetuksen 143 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti, joiden sisältö on seuraava: ”Vuosikertomus sisältää arvion siitä, onko varainhoito ollut moitteetonta. Vuosikertomuksessa on jakso kutakin toimielintä varten. Tilintarkastustuomioistuin voi lisätä siihen yhteenvedon tai yleisluonteisia huomautuksia.”;

16.

muistuttaa tilintarkastustuomioistuinta siitä, että parlamentti tarvitsee tietoja yhteisön kaikista toimielimistä, koska muuten se ei voi hoitaa vastuuvapausmenettelyyn liittyviä tehtäviään; pahoittelee, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa ei oteta tätä huomioon eikä se sisällä eriteltyjä tietoja neuvoston, tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean hallintomenoista; katsoo, ettei tämä ole oikeutettua senkään vuoksi, että tilintarkastustuomioistuin laatii joka vuosi erityiskertomuksen jokaisesta yhteisön virastosta;

17.

pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin on ilmoittanut sisällyttävänsä tulevaisuudessa vuosikertomuksiinsa erillisen osion yhteisön kustakin toimielimestä;

18.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on aiemmin toistuvasti moittinut Eurostatin yksittäisiä toimia;

19.

muistuttaa, ettei tilintarkastustuomioistuin ole vielä milloinkaan tarkastanut Eurostatin tilejä perusteellisesti ja laajasti; on huolissaan siitä, että sama pätee myös komission pääosastoihin ja että se saattaa olla osasyy komissiossa esiintyneisiin vääriin kehityssuuntiin;

20.

on huolissaan siitä, että sen lisäksi, että komission jäsenet jättivät aiemmin huomiotta pääosastojen hajautettujen tarkastusyksiköiden tarkastuskertomukset, myöskään tilintarkastustuomioistuin ei vaatinut kertomusten järjestelmällistä toimittamista; pyytää, että tilintarkastustuomioistuin analysoi näitä kertomuksia tulevaisuudessa laajasti ja julkaisee tiivistelmän tärkeimmistä tuloksista vuosikertomuksessaan;

21.

pyytää tilintarkastustuomioistuinta hyödyntämään jäsentensä määrän lisääntymisen 15:stä 25:een siten, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet tarkastavat tulevaisuudessa perusteellisesti komission jokaisen pääosaston;

22.

olisi erittäin tyytyväinen, jos tilintarkastustuomioistuin kertoisi viimeistään seuraavan vuosikertomuksensa esittelyn yhteydessä, kenelle tilintarkastustuomioistuimen jäsenistä on annettu minkäkin pääosaston tarkastusvastuu; katsoo, että tällaiset erityisvastuut ovat rajoituksetta yhteensopivia tilintarkastustuomioistuimen kollegiaalisen luonteen kanssa, niin kauan kuin vastuu on viime kädessä tilintarkastustuomioistuimella;

23.

pyytää tilintarkastustuomioistuinta tarkistamaan uusien henkilöstösääntöjen määräysten perusteella OLAFin kanssa tehtävää yhteistyötä koskevia sisäisiä päätöksiä erityisesti siltä osin, mikä koskee työntekijän oikeutta kääntyä tietoineen suoraan OLAFin puoleen; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta toimittamaan parlamentille kopion nykyään sovellettavista määräyksistä ja niihin tehdyistä muutoksista;

24.

pyytää tilintarkastustuomioistuimelta lausuntoa siitä, onko vuosikertomuksen 9.23 kohdassa kuvatun alueiden komitean sopimusmenettelyn yhteydessä välttämätöntä turvautua toimivaltaisiin oikeusviranomaisiin, koska kyseessä saattaa olla sellainen tarjouskilpailumenettelyyn osallistumisen rajoittaminen, joka on luokiteltu Belgian lainsäädännössä rangaistavaksi teoksi (Belgian rikoslain 314 artikla);

25.

muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimen eräs työntekijä esitti huhtikuussa 2002 julkisesti erittäin vakavia syytöksiä toimielimensä jäseniä ja virkamiehiä vastaan;

26.

muistuttaa, että toinen taho oli jo aiemmin saattanut osan tämän työntekijän esittämistä syytöksistä petostentorjuntaviraston OLAFin tietoon tai että ne olivat jo olleet hallinnollisen tutkimuksen kohteena;

27.

toteaa, että petostentorjuntaviraston OLAFin mukaan työntekijän esittämiä muita syytöksiä ei voitu vahvistaa; toteaa lisäksi, että parlamentti ei ole saanut tietoonsa tosiseikkoja, jotka antaisivat aihetta epäillä petostentorjuntaviraston lausuntoa;

28.

panee merkille, että työntekijä irtisanottiin kesällä 2003 kurinpitomenettelyn jälkeen;

29.

pitää irtisanomista ankarana seuraamuksena; muistuttaa, että henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan mukaan päätökseen voi hakea muutosta ja siitä voi valittaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen;

30.

kehottaa tässä yhteydessä muuttamaan yhteisön henkilöstösääntöjä siten, että väärinkäytösten paljastajat (”whistle-blowers”) saavat mahdollisuuden kääntyä myös toimielimen ulkopuolisen tahon puoleen, jotta heidän anonymiteettinsä säilyminen varmistuisi (5);

31.

muistuttaa tilintarkastustuomioistuinta siitä, että sen menettelyä työntekijäänsä kohtaan on arvioitava myös sen perusteella, mihin toimiin tilintarkastustuomioistuin ryhtyy tapauksessa, jossa sen entinen jäsen on saattanut törkeästi toimia vastoin virkavelvollisuuksiaan;

32.

pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin noudattaa samaa lähestymistapaa väärinkäytösten paljastamiseen (”whistle-blowers”) kuin komissio; katsoo tämän olevan tehokas ainoastaan siinä tapauksessa, että henkilöstö on tietoinen siitä; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta varmistamaan, että asiaa koskevat tiedot ovat vapaasti henkilöstön saatavilla;

33.

muistuttaa, että OLAF aloitti vuonna 2002 talousarvion valvontavaliokunnan jäsenen aloitteesta tutkimuksen, joka koskee tilintarkastustuomioistuimen entistä jäsentä;

34.

muistuttaa lisäksi, että OLAF on tähän menettelyyn liittyvänä ottanut yhteyttä Luxemburgin oikeuslaitokseen ja ettei menettely ole vielä päättynyt; on tyytyväinen, että tilintarkastustuomioistuin jouduttaa sääntöjenvastaisesti myönnettyjen varojen takaisinperintää;

35.

muistuttaa tilintarkastustuomioistuinta siitä, että Luxemburgissa käynnissä olevan oikeusmenettelyn lisäksi voidaan vedota myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, kuten komissio teki entisen komission jäsenen tapauksessa; odottaa, että tilintarkastustuomioistuin ottaa yhteyttä myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen selvittääkseen EY:n perustamissopimuksen 247 artiklan mukaisesti, onko entinen jäsen toiminut törkeästi vastoin virkavelvollisuuksiaan;

36.

pyytää tilintarkastustuomioistuinta vahvistamaan, että yhteisön talousarviosta rahoitettavia virka-ajoneuvoja voidaan käyttää ainoastaan virka-ajoihin;

37.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet voivat ilmeisesti käyttää virka-ajoneuvoja jopa 40 000 kilometrin yksityisajoihin vuodessa ja että ilmeisesti edes lomamatkat veronmaksajien kustannuksella eivät ole mahdottomia;

38.

pyytää tilintarkastustuomioistuinta muuttamaan sääntöjään tarvittaessa 1. heinäkuuta 2004 mennessä siten, että jäsenten pitää itse maksaa kaikki virka-ajoneuvojen yksityiskäytöstä aiheutuvat kustannukset;

39.

kiinnittää tilintarkastustuomioistuimen huomion siihen, että EY:n perustamissopimuksen 276 artiklan 3 kohdan mukaan sen on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimiin tämän pyynnön täyttämiseksi;

40.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenillä on ollut 1. tammikuuta 2003 lähtien jälleen mahdollisuus hyötyä tuntuvista palkanlisistä siten, että he maksattavat osan palkastaan muualle kuin toimipaikallaan Luxemburgissa oleville tileille eli siirtävät sen muihin EU-valtioihin ja soveltavat niin kutsuttuja korjauskertoimia; tämä tehdään yhteisöjen tuomioistuimen hallintokomitean asiasta tekemän päätöksen nojalla;

41.

muistuttaa, että tämä päätös on tuomioistuimen itseään koskevassa asiassa tekemä hallinnollinen päätös, jota ei voi missään tapauksessa pitää osana sen oikeuskäytäntöä;

42.

muistuttaa lisäksi, että kyseinen tuomioistuimen hallintokomitean päätös tehtiin 25. syyskuuta 2002, jonka jälkeen parlamentti ja neuvosto kuitenkin neuvoston ehdotuksesta poistivat tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2003 alustavasta talousarvioesityksestä (budjettikohta A-1090) huomautuksen, joka mahdollisti korjauskerrointen soveltamisen myös tilintarkastustuomioistuimen jäseniin ”henkilöstösääntöjen määräysten mukaisesti”;

43.

toteaa, että budjettivallan käyttäjä oli näin ollen selkeästi ja yksiselitteisesti ilmaissut vaativansa tämän käytännön lopettamista, jota ei voida 1. tammikuuta 2003 lähtien perustella enää toimielinten jäsenten palkkausta koskevissa asetuksissa säädetyillä säännöillä eikä talousarvioon sisältyvillä asiaa koskevilla huomautuksilla;

44.

muistuttaa, että komission jäsenet ovat luopuneet korjauskerrointen käytöstä; kehottaa tilintarkastustuomioistuimen jäseniä seuraamaan heidän esimerkkiään;

45.

kehottaa budjettivaliokuntaa siirtämään osan tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2005 hallintomäärärahoista varaukseen, jos tässä päätöslauselmassa esitettyihin, virka-ajoneuvojen yksityiskäyttöä ja korjauskertoimien soveltamista koskeviin huolenaiheisiin ei löydetä tyydyttävää ratkaisua.