A.

Ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin mainitsee edellä mainitussa kertomuksessa saaneensa riittävän varmuuden siitä, että 31. joulukuuta 2002 päättyneen varainhoitovuoden tilinpäätös on luotettava ja tilien perustana olevat toimet ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset.

B.

Ottaa huomioon, että parlamentti myönsi 6. marraskuuta 2003 (5) Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen johtajalle vastuuvapauden sen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2001 ja samassa yhteydessä parlamentti päätöslauselmassaan muun muassa:

1.

panee merkille seuraavat määrät Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen tileillä varainhoitovuosina 2002 ja 2001,

Tulostili varainhoitovuosilta 2002 ja 2001

2.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen suositukset, joiden mukaan seurantakeskuksen olisi jatkettava ponnistelujaan vähentää edelleen määrärahasiirtoja vuodelta toiselle; panee myös merkille keskuksen kannan, jonka mukaan toimintamäärärahojen olennaiset siirrot liittyivät lähinnä RAXEN-verkon yhteydessä tehtyjen sopimusten toteuttamissykliin; odottaa keskuksen parantavan tässä mielessä suunnitteluaan,

3.

kehottaa keskusta selventämään uuden varainhoitoasetuksen tarjoamien vaihtoehtojen analyysiään vähentääkseen varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja etenkin RAXEN-verkkoon liittyvien sopimusten yhteydessä ja noudattaakseen määrärahojen vuotuisuuden periaatetta,

4.

panee merkille, että seurantakeskus on myöntänyt siirtäneensä alustavia sitoumuksia epäasianmukaisella tavalla vuodelta toiselle ja vakuuttanut, että keskuksen varainhoitoa koskevan asetuksen 6 artiklaa noudatetaan tulevaisuudessa asianmukaisesti;

5.

odottaa, että keskus noudattaa tilintarkastustuomioistuimen huomioita perintämääräysten laatimisesta ajoissa taatakseen tulojen tehokkaan valvonnan,

6.

on tilintarkastustuomioistuimen tapaan huolissaan varainhoitovuoden 2002 tasetta koskevasta ongelmasta (alijäämä on 1,6 miljoonaa euroa); panee myös merkille maksumäärärahojen alhaisesta tasosta johtuvat kielteiset vaikutukset, jotka voivat haitata keskuksen työohjelman toteutusta; on sitä mieltä, että maksujen ja maksusitoumusten välinen erotus ei saisi vaarantaa työohjelman asianmukaista toteuttamista,

7.

panee merkille, että yhteisön tuki keskukselle maksetaan neljässä erässä; panee niin ikään merkille, että keskus totesi kyselyyn antamassaan vastauksessa, että vuonna 2002 maksujen taso oli myös alhainen ja erien maksamisessa oli samanlaisia viivytyksiä kuin vuonna 2003; toteaa, että tämä johti vastaavaan kassavirtaongelmaan,

8.

kehottaa komissiota ja keskusta parantamaan koordinaatiotaan ja estämään vastaavien ongelmien ilmenemisen tulevaisuudessa; kehottaa komissiota tiedottamaan ongelmasta ja tilanteen ratkaisemiseksi toteutetuista toimista asiasta vastaaville valiokunnille,

9.

on syvästi huolissaan siitä, että huolimatta tilintarkastustuomioistuimen toistuvista sisäisen valvonnan ongelmia koskevista huomioista, esitettyjä parannuksia ei ole silti tehty; katsoo, että uuden varainhoitoasetuksen täytäntöönpano edistää tällaisia parannuksia; kehottaa valvontakeskusta tehostamaan ponnistelujaan tässä mielessä,

10.

korostaa tarvetta arvioida tuloksia riittävästi ennen RAXEN-verkon kansallisten koordinointikeskusten kanssa tehtyjen sopimusten uusimista, erityisesti mitä tulee verkko-ongelmiin, joita jo aiempina vuosina pidettiin ”systeemisinä”; on tyytyväinen keskuksen suunnitelmiin arvioida jatkuvasti koordinointikeskusten toimintaa; korostaa asianmukaisen arvioinnin tärkeyttä ennen uusien rahoitussitoumusten tekemistä,

11.

kehottaa keskusta varmistamaan, että tilintarkastustuomioistuimen suosituksia noudatetaan, etenkin mitä tulee sopimusten hallinnointiin; korostaa tarvetta tehostaa erillisvirastojen toimintaa, koska hallintomenojen suhteellinen osuus verrattuna toimintamenoihin on suuri,

12.

toistaa uuden varainhoitoasetuksen soveltamista koskevan kantansa, jonka se esitti virastoille myönnettyihin vuotta 2001 koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvissä päätöslauselmissa (7); kehottaa komissiota ja virastoja jatkamaan yhteistyötään erityisesti kirjanpidon, sisäisen tarkastuksen ja hallinnointi- ja valvontamenettelyjen alalla, jotta varmistetaan koherentit ja yhdenmukaiset puitteet virastojen toiminnalle,

13.

palauttaa mieliin ilmaisseensa vuotta 2001 käsitelleessä vastuuvapausmietinnössä huolensa siitä, että komission sisäisen tarkastuksen toimiala (IAS) ei tehnyt virastoja koskevia tarkastuksia; ilmaisee olevansa syvästi huolissaan siitä, että vaikuttaa siltä, että näitä tarkastuksia ei ole tehty tänäkään vuonna; pyytää komissiota ja IASia selittämään, miksi näitä tarkastuksia ei ole tehty, ja ilmoittamaan, paljonko sisäisen tarkastuksen toimialalla on käytettävissään henkilöstöä näiden tarkastusten toteuttamiseen; odottaa, että komissio, ja erityisesti IAS, ilmoittaa, miten se aikoo varmistaa riittävien ja moitteettomien tarkastusten suorittamisen satelliittielimissä,

14.

pitää keskeisen tärkeänä sitä, että OLAFilla on oltava samat tutkintavaltuudet virastoissa kuin sillä on toimielimissä (8); pyytää, että tilintarkastustuomioistuin toimittaa ennen vastuuvapausmietinnön hyväksymistä tietoja siitä, ovatko yhteisön elimet noudattaneet 25. toukokuuta 1999 tehtyä toimielinten sopimusta (9) OLAFin sisäisistä tutkimuksista sopimuksen liitteen ehtojen mukaisesti,

15.

panee merkille, että joidenkin virastojen vastauksissa siihen, miten ne aikovat käsitellä toistuvaa huomattavia varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja koskevaa ongelmaa, mainitaan uuden varainhoitoasetuksen tarjoama mahdollisuus käyttää ”jaksotettuja määrärahoja”; kehottaa virastoja selventämään analyysiään ja ilmoittamaan erityisesti, mitkä niiden toimista ovat luonteeltaan monivuotisia ja voitaisiin rahoittaa tällaisilla määrärahoilla,

16.

kehottaa komissiota ilmoittamaan kantansa tällaiseen ratkaisuun ja ilmoittamaan, mikäli se ei pidä tätä toteuttamiskelpoisena pohjana sellaisille vaihtoehdoille, joilla onnistuttaisiin vähentämään varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja huomattavasti,

17.

korostaa, että ennen kuin komissio päättää perustaa viraston, sen on analysoitava perusteellisesti viraston suorittamien toimien tarvetta ja niiden lisäarvoa pitäen silmällä toissijaisuuden ja talousarvion kurinalaisuuden perisaatetta sekä menettelyjen yksinkertaistamista,

18.

kehottaa komissiota tekemään yleistutkimuksen yhteisön eri elinten tehtävistä, jotka ovat päällekkäisiä tai joilla on sama tavoite, asianmukaisten ratkaisujen ehdottamiseksi, virastojen mahdollinen yhteensulauttaminen mukaan luettuna,

19.

on huolissaan siitä, että monissa virastoissa hallinto- ja toimintamenot ovat epätasapainossa siten, että hallintomenot ovat suuremmat kuin toimintamenot; kehottaa näin ollen komissiota ja virastoja asettamaan tavoitteet hallintomenojen suhteellisen osuuden kokonaismenoista leikkaamiselle ja laatimaan tälle aikataulun; toteaa, että monien virastojen mukaan tämä tarjoaa monia mahdollisuuksia, kuten kyselylomakkeesta käy ilmi,

20.

toimielinten välistä yhteistyötä koskeviin vastauksiin viitaten kannustaa virastoja tehostamaan niiden välistä yhteistyötä, jotta onnistuttaisiin vastaamaan niiden tarpeisiin erityisaloilla (esimerkiksi ohjelmistojen kehittäminen) ja leikkaamaan kustannuksia, sen sijaan että mukautettaisiin alun perin komission tarpeisiin kehitettyjä sovelluksia, jotka osoittautuvat usein liian raskaiksi ja monimutkaisiksi virastojen erityistarpeisiin nähden,

21.

kannustaa virastoja luomaan ja kehittämään tiiviit työsuhteet asianomaisiin parlamentin valiokuntiin; kehottaa pysyviä valiokuntiaan, joiden vastuualueeseen kunkin viraston toiminta-ala kuuluu, koordinoimaan toimintansa budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan kanssa, jotta virastojen toiminnan seuranta olisi tehokasta,

22.

panee tyytyväisenä merkille uusia rahoitusmahdollisuuksia koskevat vastaukset ja ideat; toteaa, että monet nykyiset lähteet ja ehdotukset koskevat rakennusten ja tilojen vuokraamista ja julkaisujen ja tietojen myyntiä; ymmärtää, että muun muassa itsenäisyyden vuoksi monet virastot eivät voi hyväksyä täydentäviä rahoituslähteitä; korostaa kolmansien maiden osallistumisesta tiettyjen virastojen toimintaan aiheutuvia mittakaavaetuja ja taloudellisia etuja; kehottaa komissiota ja virastoja tekemään rakentavia ehdotuksia uusiksi lisärahoituslähteiksi, jotka lisäisivät omarahoitusastetta,

23.

panee tyytyväisenä merkille tiettyjen jäsenvaltioiden ja alueiden alueellaan sijaitseville virastoille myöntämät rahoitusosuudet; pitää tärkeänä, että neuvosto ja komissio vaativat tällaisia rahoitusosuuksia erityisesti silloin, kun perustetaan uusia virastoja,

24.

palauttaa mieliin kantansa (10), jonka mukaan nykyisten virastojen ”valikoima erilaisia muotoja ei ole avoin, selkeä eikä perusteltu, vaikka otettaisiin huomioon tehtävien erilaisuus”; kehottaa komissiota tutkimaan kaikkia olemassa olevia virastoja, jotta se voi tarvittaessa ehdottaa tarkistuksia niiden perussääntöihin virastojen sopeuttamiseksi tulevissa säädöspuitteissa määriteltäviin malleihin (11); kehottaa toimivaltaisia valiokuntia seuraamaan tätä kattavaa uudelleentarkastelua, joka olisi vietävä läpi mahdollisimman nopeasti, ja ottamaan huomioon tässä vastuuvapauspäätöslauselmassa mainitut horisontaaliset seikat,

25.

kehottaa komissiota esittämään asianmukaisia ehdotuksia tällaisten yhdenmukaisten puitteiden luomiseksi virastoille ennen kuin tai viimeistään samaan aikaan kun se esittää uusia virastoja koskevat lainsäädäntöehdotukset; pitää kiinni siitä, että yhteiset suuntaviivat sisältävä toimielinten välinen sopimus on välttämätön edellytys yhdenmukaisten puitteiden luomiselle,

26.

korostaa, että uuden varainhoitoasetuksen myötä virastojen hallintokaavioista vastaa budjettivallan käyttäjä; korostaa tämän muutoksen merkitystä tulevien virastoja koskevien vastuuvapausmenettelyjen yhteydessä, kun tarkastellaan henkilöstösääntöjen soveltamista rekrytointiin, ylennyspolitiikkaan, virkojen täyttöasteeseen ja rekrytointipolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä,

27.

panee merkille, että vuoden 2004 talousarviomenettelyn aikana kyselylomakkeeseen annetuista vastauksista kävi ilmi, että useissa virastoissa keskimääräinen ylennyksiin tarvittava vuosimäärä oli selvästi pienempi kuin komissiossa, täyttämättömiä virkoja oli selvästi enemmän kuin toimielimissä ja läheskään kaikkia pyydettyjä uusia virkoja ei ehdotettu alhaisimmille palkkaluokille; katsoo, että henkilöstöpolitiikan olisi muodostettava tärkeä osa nykyisten virastojen uudelleentarkastelua,

28.

katsoo, että virastojen henkilöstöpolitiikan olisi kunnioitettava varainhoitoasetusta, henkilöstösääntöjä ja toimielinten yleisesti noudattamaa parasta käytäntöä; ottaa huomioon, että komissiota on pyydetty ilmoittamaan ennen vuoden 2005 talousarviomenettelyn käynnistymistä henkilöstöpolitiikkaa koskevat suuntaviivat, erityisesti mitä tulee täyttämättömien virkojen määrään, ylennysnopeuteen, rekrytoinnin määrään ja tavanomaiseen uraprofiiliin,

29.

palauttaa mieliin periaatteen, jonka mukaan virastojen olisi palkattava mahdollisimman paljon väliaikaista henkilöstöä, jotta ne säilyttäisivät joustavuutensa ja tehokkuutensa,

30.

on huolestunut vakavista säännönvastaisuuksista, joita on havaittu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen valintamenettelyissä, muun muassa seuraavat: avoimia paikkoja koskevat ilmoitukset ovat epäselviä, valintakomiteoiden selvitykset puutteellisia ja hakijoiden arviointiperusteita ei ole vahvistettu edeltä käsin (12); on hyvin huolissaan siitä, että tämä ei välttämättä ole yksittäinen tapaus, vaan että virastoilla yleensäkin on ongelmia hallinnoida näitä melko monimutkaisia menettelyjä oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla,

31.

katsoo, että virastojen järjestämien valintamenettelyjen on noudatettava samoja vaatimuksia kuin Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimiston (EPSO) noudattamien menettelyjen ja että on vältettävä sellaisen mielikuvan muodostumista, että virastojen valintamenettelyt ovat helppo tie yhteisöjen virkamieheksi seleä,

32.

kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla varmistetaan, että virastot saavat asianmukaista tukea EPSO:lta valintamenettelyjä järjestäessään, ja että on olemassa mekanismi, jonka avulla ulkopuoliset henkilöt validoivat näiden menettelyjen tulokset ennen rekrytointia.