42000A1215(01)

NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS

Cotonoussa, Beninissä 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteysön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille

NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET EUROOPAN YHTEISÖN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Cotonoussa, Beninissä 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetulla Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisellä kumppanuussopimuksella, jäljempänä 'AKT-EY-sopimus', vahvistetaan yhteisön AKT-valtioille antamien tukien kokonaismääräksi 15200 miljoonaa euroa viisivuotisajanjaksolle 2000-2005. Summa muodostuu jäsenvaltioiden rahoittamalta yhdeksänneltä Euroopan kehitysrahastolta (yhdeksäs EKR) saatavista enintään 13500 miljoonasta eurosta ja Euroopan investointipankilta, jäljempänä "pankki", saatavista enintään 1700 miljoonasta eurosta.

(2) Lisäksi aiemmissa Euroopan kehitysrahastoissa AKT-EY-sopimuksen rahoituspöytäkirjan voimaantulopäivänä jäljellä olevat varat siirretään yhdeksänteen EKR:ään ja käytetään AKT-EY-sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti. Suunniteltu kokonaismäärä koskee ajanjaksoa 2000-2007. Tähän jaksoon sisältyvät yhdeksännen EKR:n ratifioimiseen vaadittava noin kahden vuoden jakso ja yhdeksännen EKR:n päättymistä seuraavat kaksi vuotta.

(3) Merentakaisten maiden ja alueiden assosioinnista Euroopan talousyhteisöön 25 päivänä heinäkuuta 1991 tehdyn neuvoston päätöksen 91/482/ETY voimassaoloa on päätöksellä 2000/169/EY(1) pidennetty 28 päivään helmikuuta 2001. Mainittuun päivään mennessä hyväksytään uusi päätös EY:n perustamissopimuksen 187 artiklan perusteella. Päätöksellä vahvistetaan merentakaisille maille ja alueille, jäljempänä 'MMA', joihin sovelletaan perustamissopimuksen neljännen osan määräyksiä, yhdeksännestä päivänä kesäkuuta EKR:stä suunnattujen tukien määräksi 175 miljoonaa euroa. Lisäksi määrätään pankin omilla varoillaan MMA:illa toteuttamista toimenpiteistä enintään 20 miljoonan euron arvosta. Lisäksi aiemmissa kehitysrahastoissa MMA:ille osoitetut tämän sopimuksen voimaantulopäivänä jäljellä olevat varat siirretään yhdeksänteen EKR:ään ja käytetään kyseisessä neuvoston päätöksessä säädetyin edellytyksin.

(4) Neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat ovat sopineet, että yhdeksännen EKR:n täytäntöönpanosta komissiolle syntyvien kulujen rahoittamiseen varataan 125 miljoonaa euroa.

(5) AKT-EY-sopimuksen ja MMA:iden assosiaatioita koskevan tulevan päätöksen, jäljempänä 'päätös', täytäntöönpanemiseksi on tarpeen perustaa yhdeksäs EKR ja vahvistaa sen varojen hankkimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja jäsenvaltioiden maksamat osuudet.

(6) On tarpeen vahvistaa rahoitusyhteistyön hallinnon säännöt, päättää tukien ohjelmointi-, tarkastus- ja hyväksymismenettelystä ja määrittää tukien käytön valvonnan yksityiskohtaiset säännöt.

(7) Yhdeksännen EKR:n rahoituksen jakamista koskevissa päätelmissä, jotka laadittiin 6 ja 7 päivänä joulukuuta 1999 pidetyn kolmannen AKT-EY-neuvottelukonferenssin Euroopan yhteisön ministerien koordinointikokouksessa, pannaan merkille komission aikomukset hajauttaa sen hallinnollinen päätöksenteko ja korostetaan sellaisten uudistusten tarvetta, joiden tavoitteena on määritellä uudelleen sekä komission että neuvoston asema Euroopan kehitysrahaston päätöksentekoprosessissa.

(8) Helmikuun 2 ja 3 päivänä 2000 pidetyn AKT-EY-neuvottelukonferenssin pöytäkirjaan merkityssä ohjelmointiprosessia koskevassa neuvoston ja komission lausumassa tarkennetaan, että ohjelmointiprosessiin liittyviä menettelyjä ja tiedonantovelvoitteita on hallittava kurinalaisesti ja että jäsenvaltioiden ja komission asemaa päätöksentekoprosessissa tarkistetaan ja mukautetaan.

(9) Euroopan yhteisön kehitysyhteistyövälineiden ja -ohjelmien arvioinnista 21 päivänä toukokuuta 1999 tehdyissä neuvoston päätelmissä esitetään useita tapoja, joilla neuvosto kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan Euroopan yhteisön kehitysavun tehokkuutta, mukaan lukien hajauttaminen edustustoihin, rahoittajien parempi koordinointi ja keskinäinen täydentävyys, välineiden pienempi määrä, suoritusperusteiden lisääntyvä käyttö ja kehitysyhteistyön hallintakomiteoiden työn uudelleensuuntaaminen.

(10) Toukokuun 21 päivänä 1999 kokoontunut neuvosto hyväksyi päätöslauselman yhteisön ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyön toisiaan täydentävästä luonteesta. Toukokuun 18 päivänä 2000 kokoontunut neuvosto hyväksyi päätelmät toiminnan yhteensovittamisesta. Näissä asiakirjoissa toistettiin läheisemmän koordinoinnin ja keskinäisen täydentävyyden tarve sekä todettiin olevan tarpeen, että kumppanimaa on prosessissa johtavassa asemassa.

(11) Komission yhteyteen pitäisi perustaa jäsenvaltioiden hallitusten edustajien komitea, ja pankin yhteyteen pitäisi perustaa vastaavanlainen komitea. On tarpeen varmistaa niiden toimien yhdenmukaistaminen, joita komissio ja pankki toteuttavat AKT-EY-sopimuksen ja päätöksen vastaavien määräysten soveltamiseksi.

kuultuaan komissiota ja pankkia,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I LUKU

RAHOITUSVARAT

1 artikla

Yhdeksännen EKR:n varat

1. Jäsenvaltiot perustavat yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston (2000), jäljempänä 'yhdeksäs EKR'.

2. Yhdeksäs EKR muodostuu seuraavista varoista:

a) Jäsenvaltiot rahoittavat enintään 13800 miljoonaa euroa seuraavien osuuksien mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

Tästä kokonaissummasta

i) 13500 miljoonaa euroa myönnetään AKT-valtioille;

ii) 175 miljoonaa euroa myönnetään MMA:ille;

iii) 125 miljoonaa euroa varataan komissiolle yhdeksännen EKR:n täytäntöönpanoon liittyviä kuluja varten.

b) Varat, jotka AKT-EY-sopimuksen rahoituspöytäkirjan voimaantulopäivänä ovat jääneet edellisistä EKR:istä käyttämättä, samoin kuin käynnissä olevista, kyseisistä rahastoista rahoitettavista hankkeista myöhemmin mahdollisesti vapautuvat varat siirretään yhdeksänteen EKR:ään. Yhdeksänteen EKR:ään näin siirretyt varat, jotka aiemmin oli osoitettu jonkin AKT-valtion, -alueen tai MMA:n maa- tai alueohjelmaan, osoitetaan jatkossakin kyseiselle maalle, alueelle tai MMA:lle.

c) AKT-apuun tarkoitettuun kokonaissummaan lisätään edellisten EKR:ien jäännös. Rahoitusvarojen kokonaissumma koskee ajanjaksoa 2000-2007.

3. AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valtuutettujen maksajien huostaan Eurooppaan talletettujen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen varojen korkotulot merkitään yhdelle tai useammalle komission nimissä avatulle tilille ja käytetään 10 artiklan ehtojen mukaisesti.

4. Edellä 2 kohdan a alakohdassa mainittua maksuosuuksien jakoa muutetaan komission ehdotuksesta neuvoston yksimielisellä päätöksellä, jos Euroopan unioniin liittyy uusi valtio.

5. Varojen määriä voidaan neuvoston yksimielisellä päätöksellä mukauttaa myös AKT-EY-kumppanuussopimuksen 62 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2 artikla

AKT-valtioille varatut varat

1. Edellä 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa mainitusta kokonaissummasta enintään 13500 miljoonaa euroa jaetaan AKT-valtioille seuraavasti:

a) enintään 10000 miljoonaa euroa avustuksina seuraavasti:

i) enintään 9836 miljoonaa euroa pitkän aikavälin kehityksen tukemiseen. Varat ohjelmoidaan AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 1-5 artiklan mukaisesti. Poikkeustilanteissa näillä varoilla voidaan rahoittaa lyhyen aikavälin hätäaputoimia AKT-EY-sopimuksen 72 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

ii) 90 miljoonaa euroa yritystoiminnan kehittämiskeskuksen (CDE) talousarvion rahoittamiseen AKT-EY-sopimuksen liitteen III määräysten mukaisesti,

iii) 70 miljoonaa euroa maatalouden ja maaseudun teknisen yhteistyön keskuksen (CTA) talousarvion rahoittamiseen AKT-EY-sopimuksen liitteen III määräysten mukaisesti, ja

iv) 4 miljoonaa euroa AKT-EY-sopimuksen 17 artiklassa perustettuun AKT:n ja EY:n yhteiseen edustajakokoukseen liittyviin menoihin;

b) enintään 1300 miljoonaa euroa AKT-valtioiden alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen tukemiseen AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 6-14 artiklan mukaisesti;

c) enintään 2200 miljoonaa euroa investointikehyksen rahoittamiseen rahoitusehtoja koskevassa AKT-EY-sopimuksen liitteessä II esitetyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen sopimuksen liitteessä II olevassa 2 ja 4 artiklassa määrättyjen korkotukien rahoittamista kyseisen sopimuksen liitteessä I olevan 3 kohdan a alakohdassa mainituista varoista.

2. Edellä 1 kohdassa mainitusta 13500 miljoonan euron summasta voidaan 1000 miljoonaa euroa vapauttaa vasta neuvoston vuonna 2004 suorittaman arvioinnin perusteella ja komission ehdotuksesta. Jos nämä varat vapautetaan, ne on jaettava tarkoituksenmukaisesti 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuihin määrärahoihin.

3. Ennen yhdeksännen EKR:n voimassaolon päättymistä jäsenvaltioiden on AKT-EY-sopimuksen rahoituspöytäkirjan 7 kohdan mukaisesti yhdessä AKT-valtioiden kanssa arvioitava sitoumusten ja maksujen toteutumisastetta. Rahoitusyhteistyön tukemisen uusien rahoitusvarojen tarve määritetään tämän arvioinnin perusteella, ja siinä otetaan täysin huomioon rahoitusvarat, joita ei ole sidottu tai maksatettu yhdeksännen EKR:n aikana.

4. Ennen yhdeksännen EKR:n voimassaolon päättymistä jäsenvaltioiden on määrättävä päivämäärä, jonka jälkeen yhdeksännen EKR:n varoja ei sidota.

3 artikla

MMA:ille varatut varat

1. Yhteisön MMA:ille avustusten muodossa antaman taloudellisen avun kokonaissumma 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ilmoitetusta kokonaissummasta on 175 miljoonaa euroa, joista 155 miljoonaa euroa annetaan avustusten muodossa ja 20 miljoonaa euroa investointikehyksestä. Avun täytäntöönpanoa koskevat säännöt esitetään MMA:iden assosiaatiosta yhteisön kanssa tehdyssä neuvoston päätöksessä, joka on hyväksytty EY:n perustamissopimuksen 187 artiklan mukaisesti.

2. Jos jokin MMA:ista itsenäistyy ja liittyy AKT-EY-sopimukseen, 1 kohdassa mainittuja summia pienennetään ja 2 artiklan a alakohdan i alakohdassa mainittuja summia vastaavasti suurennetaan neuvoston yksimielisellä päätöksellä komission ehdotuksesta.

4 artikla

Täytäntöönpanoon liittyviin kuluihin varatut varat

Komissiolle AKT-EY-sopimuksen täytäntöönpanosta syntyvien kulujen rahoittamiseen varataan 125 miljoonaa euroa, jotka käytetään tämän sopimuksen 10 artiklassa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti yhdessä tämän sopimuksen 1 artiklan 3 kohdassa mainittujen varojen kanssa.

5 artikla

Lainat pankin omista varoista

1. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa määriteltyyn summaan lisätään enintään 1720 miljoonaa euroa pankin omista varoistaan myöntäminä lainoina. Nämä varat myönnetään AKT-EY-sopimuksen liitteessä II ja MMA:iden osalta EY:n perustamissopimuksen 187 artiklan mukaisesti tehdyssä neuvoston päätöksessä, jäljempänä 'päätös', määriteltyihin tarkoituksiin pankin perussäännön ehtojen sekä edellä mainitun liitteen ja päätöksen investointien rahoittamista koskevien ehtojen asiaankuuluvien määräysten mukaisesti.

2. Näistä lainoista on tarkoitettu

a) enintään 1700 miljoonaa euroa AKT-valtioissa toteutettaviin rahoitustoimenpiteisiin;

b) enintään 20 miljoonaa euroa MMA:illa toteutettaviin rahoitustoimenpiteisiin.

6 artikla

Pankin takaus

1. Jäsenvaltiot sitoutuvat suhteessa niiden osuuksiin pankin merkitystä pääomasta toimimaan ehdoitta pankin takaajina kaikissa rahoitussitoumuksissa, jotka johtuvat pankin omista varoistaan lainanottajien kanssa AKT-EY-sopimuksen liitteessä II olevan 1 artiklan ja päätöksen vastaavien säännösten soveltamiseksi tehdyistä lainasopimuksista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu takaus rajoittuu 75 prosenttiin pankin kaikkien lainasopimusten perusteella avaamista luotoista; sitä käytetään vastaamaan kaikista riskeistä.

3. Edellä 1 kohdasta johtuvista jäsenvaltioiden sitoumuksista määrätään kunkin jäsenvaltion ja pankin välisissä takaussopimuksissa.

7 artikla

Aiempiin EKR:ihin liittyvät pankin hallinnoimat toimet

1. AKT-valtioille, MMA:ille sekä Ranskan merentakaisille departementeille myönnetyistä erityislainoista pankille suoritetut maksut sekä edellisen EKR:n aikana tehtyjen riskipääomatoimien tuotot ja tulot palautetaan jäsenvaltioille suhteessa niiden osuuksiin yhdeksännessä EKR:ssä, josta nämä määrät ovat peräisin, jollei neuvosto päätä yksimielisesti komission ehdotuksesta rahastoida varoja tai sitoa niitä muihin toimiin.

2. Ensimmäisessä alakohdassa mainittujen lainojen ja toimien hallinnoinnista pankille maksettavat välityspalkkiot vähennetään ennakolta näistä summista.

8 artikla

Pankin hallinnoimat yhdeksännen EKR:n toimet

1. Investointikehyksen puitteissa pankin toimista saadut tuotot ja tulot käytetään kehyksen muihin toimiin sopimuksen liitteessä II olevan 3 artiklan määräysten mukaisesti sen jälkeen, kun niistä on vähennetty investointikehykseen liittyvät poikkeukselliset menot ja velat.

2. Pankki saa investointikehyksen toimien hallinnoimisesta täyden korvauksen. Neuvosto päättää pankin varoista ja korvausmekanismeista tämän sopimuksen 21 artiklassa määrätyllä määräenemmistöllä ja komission ehdotuksesta, jonka komissio on laatinut yhteisymmärryksessä pankin kanssa. Päätöksen ehdot sisällytetään sopimukseen, jonka mukaan pankki sitoutuu hoitamaan nämä toimet.

9 artikla

Yhdeksännen EKR:n varojen täytäntöönpanoon liittyvät kulut

1. Tämän sopimuksen 4 artiklassa tarkoitetut varat on yhdessä 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen varojen kanssa käytettävä yhdeksännen EKR:n varojen täytäntöönpanosta syntyviin hallinto- ja rahoituskuluihin. Komissio käyttää nämä varat seuraaviin tarkoituksiin:

a) yhdeksännen EKR:n varainhoidon hallinto- ja rahoituskulujen kattamiseen;

b) komission ja sen edustustojen hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen, jotta varmistettaisiin yhdeksännestä EKR:stä rahoitettujen toimien sujuva valmistelu ja täytäntöönpano;

c) tutkimusten, arviointien, tilintarkastusten tai asiantuntijapalvelujen rahoittamiseen, mukaan lukien rakennemukautusstrategioiden ja -politiikkojen erittelyn, määrittämisen ja suunnittelun ala; ja

d) seurantaan ja arviointiin.

Avustuksia ei pidä käyttää Euroopan yhteisöjen hallinnon perustehtäviin eli komission pysyvän henkilöstön rahoittamiseen.

2. Komissio tekee 21 artiklassa tarkoitetulle EKR:n komitealle, jäljempänä 'EKR:n komitea', vuosittain yleiskattavia rahoitusehdotuksia varojen käytöstä. Näihin sisältyy selvitys edellisen vuoden toiminnasta. EKR:n komitea antaa lausuntonsa näistä rahoitusehdotuksista 27 artiklassa esitetyn menettelyn mukaisesti.

3. Neuvosto voi kuitenkin komission ehdotuksesta 21 artiklassa määritetyllä määräenemmistöllä päättää käyttää tässä artiklassa tarkoitetut varat muihin kuin 1 kohdassa määrättyihin tarkoituksiin.

10 artikla

Rahoitusosuudet yhdeksänteen EKR:ään

1. Komissio hyväksyy ja ilmoittaa neuvostolle vuosittain ennen lokakuun 15 päivää arvion seuraavalle varainhoitovuodelle ennakoiduista maksuista sekä rahoitusosuuksia koskevien pyyntöjen erääntymisaikataulut ottaen huomioon investointikehyksen hallinnointia ja toimia koskevat pankin vaatimukset. Komissio perustelee pyydetyn määrän sen perusteella, mikä on komission kyky toimittaa ehdotetun tasoiset varat tehokkaasti. Neuvosto tekee päätöksen asiasta 21 artiklassa määrätyllä määräenemmistöllä, kuten myös kustakin erääntymisaikatauluun sisältyvästä rahoitusosuuksia koskevasta pyynnöstä.

2. Yhdeksänteen EKR:ään 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti aiemmista EKR:istä siirrettyjen varojen jäsenvaltiokohtaiset osuudet lasketaan suhteessa kunkin jäsenvaltion osuuksiin kyseisestä EKR:stä.

3. Komissio esittää neuvostolle vuosittaisen osuuksia koskevan arvionsa yhteydessä arvionsa sitoumuksista ja maksuista kultakin neljältä vuodelta, jotka seuraavat vuotta, jolle rahoitusosuuksia pyydetään. Neuvosto hyväksyy ja tarkistaa aikataulun vuosittain.

4. Jos osuudet eivät riitä kattamaan yhdeksännen EKR:n tosiasiallisia tarpeita kyseisen varainhoitovuoden aikana, komissio tekee ehdotuksia lisämaksuista neuvostolle, joka päättää asiasta viipymättä 21 artiklassa määrätyllä määräenemmistöllä.

5. Yksityiskohtaiset säännöt jäsenvaltioiden osuuksien maksamisesta annetaan 31 artiklassa tarkoitetussa varainhoitoasetuksessa.

II LUKU

Komission ja pankin vastuut

11 artikla

Hankkeiden ja ohjelmien rahoitusjärjestelyt

1. Komissio huolehtii toimien rahoitusjärjestelyistä yhdeksännen EKR:n varoilla muina kuin korkotukina myönnettävinä avustuksina. Komissio suorittaa maksut 31 artiklassa tarkoitetun varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2. Pankki huolehtii yhteisön puolesta investointikehyksestä ja sen toimien toteuttamisesta 31 artiklassa tarkoitetun varainhoitoasetuksen mukaisesti. Tässä yhteydessä pankki toimii yhteisön puolesta ja sen vastuulla. Jäsenvaltioilla on kaikki tästä johtuvat oikeudet, erityisesti oikeudet velkojana tai omistajana.

3. Pankki huolehtii sellaisten toimien rahoituksen täytäntöönpanosta, joihin on myönnetty sen omista varoista lainaa ja joihin on mahdollisesti liitetty korkotuki yhdeksännen EKR:n avustusvaroista.

4. Sekä komissio että pankki voivat, kun kyseessä ovat jäsenvaltioiden tai niiden täytäntöönpanevien elinten yhdessä rahoittamat ohjelmat tai hankkeet, jotka ovat yhdenmukaisia III luvussa mainittujen maakohtaisten yhteistyöstrategioiden ensisijaisen tärkeiden tavoitteiden kanssa, luovuttaa jäsenvaltioille tai niiden täytäntöönpaneville elimille hallinnollisen vastuun Euroopan unionin varoista. Euroopan unionin osuus on kuitenkin selvästi osoitettava. Komissio maksaa aiheutuneista hallinnollisista rasitteista taloudellisen korvauksen.

12 artikla

Yhdeksännen EKR:n avun täytäntöönpanon edistymistä koskevat seuranta- ja tiedonantovelvoitteet

1. Komissio ja pankki seuraavat, kumpikin omalta osaltaan, hallinnoimansa yhdeksännen EKR:n avun käyttöä AKT-valtioissa, MMA:illa tai muilla tukea saavilla alueilla sekä yhdeksännen EKR:n avulla rahoitettavien hankkeiden täytäntöönpanoa ottaen erityisesti huomioon AKT-EY-sopimuksen 55 ja 56 artiklassa sekä päätöksen vastaavissa määräyksissä tarkoitetut tavoitteet.

2. Pankki tiedottaa komissiolle määräajoin hoitamistaan yhdeksännen EKR:n varoista rahoitettujen hankkeiden täytäntöönpanosta investointikehyksen toimintaohjeissa esitettyjen menettelyjen mukaisesti. Komissio ja pankki varmistavat tiiviin koordinoinnin ja yhteistyön AKT-valtioiden yksityisen sektorin kehityksen tukemisessa.

3. Komissio ja pankki antavat 17, 18 ja 19 artiklan mukaisesti jäsenvaltioille, jotka kokoontuvat EKR:n komiteassa, tietoja yhdeksännen EKR:n varojen kansallisesta ja alueellisesta käytännön täytäntöönpanosta. Kyseiset tiedot käsittävät myös investointikehyksestä rahoitetut toimet.

4. Kuten 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa mainitaan, komissio toimittaa neuvostolle ehdotuksen kokonaisarvioinnista, johon neuvoston on ryhdyttävä vuonna 2004. Arvioinnissa arvioidaan erityisesti sitoumusten ja maksujen toteutumisastetta.

13 artikla

Arviot

1. Komissio ja pankki varmistavat kumpikin omalta osaltaan, että riippumattomat arvioijat arvioivat perusteellisesti yhdeksännestä EKR:stä myönnettävän taloudellisen tuen laatua ja vaikutuksia tärkeimpien alojen, aihepiirien ja välineiden osalta.

2. Rajoittamatta 1 kohdassa tarkoitettujen tärkeimpien alojen, aihepiirien ja välineiden arviointia, riippumattomat arvioijat voivat arvioida yksittäisiä hankkeita tapauskohtaisesti. Hankearviointeihin voidaan ryhtyä komission aloitteesta ja ne voidaan ilmoittaa rahoitusehdotuksessa. Jäsenvaltiot voivat myös pyytää hankearviointia, kun rahoitusehdotuksesta keskustellaan EKR:n komiteassa.

3. Kaikki arvioinnit toteutetaan parhaiden arviointikäytäntöjen, mukaan luettuna OECD:n kehitysapukomitean laatimien arviointiperusteiden ja "Kehitysavun arvioinnin periaatteiden" mukaisesti.

4. EKR:n komitealle ilmoitetaan arvioinnin loppuunsaattamisesta, josta voidaan sen jälkeen 28 artiklan c kohdan mukaisesti keskustella EKR:n komiteassa. Arviointien tulokset otetaan huomioon 18 artiklassa säädetyn maakohtaisten yhteistyöstrategioiden välitarkistus- ja lopputarkistusprosessin yhteydessä.

III LUKU

OHJELMOINTI

14 artikla

Tukien ohjelmointi

1. Yksittäisille AKT-valtioille annettavaan tukeen liittyvästä ohjelmoinnista huolehditaan AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 1-5 artiklan mukaisesti.

2. AKT-valtioiden alueelliselle yhteistyölle ja yhdentymiselle annettavaan tukeen liittyvästä ohjelmoinnista huolehditaan AKT-EY-sopimuksen liitteen IV 6-14 artiklan mukaisesti.

3. Ohjelmointi tässä yhteydessä tarkoittaa ennen kaikkea seuraavaa:

a) Kullekin maalle tai alueelle valmistellaan ja kehitetään maakohtainen tai alueellinen yhteistyöstrategia, joka perustuu maan tai alueen omiin keskipitkän aikavälin kehitystavoitteisiin ja strategioihin.

b) Yhteisö antaa liitteen IV 3 artiklan mukaisesti selvän ilmoituksen siitä ohjelmoitavasta ohjeellisesta rahoitustuesta, jonka valtio tai alue voi viisivuotiskauden aikana saada käyttöönsä.

c) Valmistellaan ja hyväksytään maaohjelma maakohtaisen tai alueellisen yhteistyöstrategian täytäntöönpanemiseksi.

d) Maakohtainen tai alueellinen yhteistyöstrategia, maaohjelma ja sitä varten myönnettyjen varojen määrä tarkistetaan.

15 artikla

Maakohtaiset yhteistyöstrategiat ja toimintaa koskevat maaohjelmat

1. Ohjelmointiprosessin aluksi komissio laatii pankin kanssa neuvoteltuaan yhteistyössä asianomaisen AKT-valtion kanssa maakohtaisen yhteistyöstrategian ja sen rinnalle toimintaa koskevan maaohjelman kenttätasolla.

2. Maakohtainen strategia laaditaan koordinoidusti asianomaisessa AKT-valtiossa olevien jäsenvaltioiden edustustojen kanssa. Tällaisen koordinoinnin on:

a) mikäli mahdollista, tapahduttava sellaisten järjestelmien kautta, jotka asianomaisessa AKT-valtiossa ovat olemassa tuenantajien koordinointia varten;

b) annettava mahdollisuus sellaisten jäsenvaltioiden osallistumiselle, jotka eivät ole pysyvästi edustettuina asianomaisessa AKT-valtiossa sekä muiden kyseisessä AKT-valtiossa toimivien rahoittajien osallistumiselle. Jäsenvaltioilla, jotka eivät voi osallistua koordinointiin, on oltava pääsy tuloksia koskeviin tietoihin;

c) sisällettävä pankin kuuleminen pankin toimiin ja investointikehykseen liittyvissä kysymyksissä.

3. Kenttätasolla tapahtuvassa koordinoinnissa painotetaan tarpeita ja tuloksia koskevia yhteisiä arviointeja ja alakohtaisia erittelyjä sekä painopistealueita. Koordinointi takaa sen, että maakohtainen yhteistyöstrategia ja kansallinen maaohjelma ovat yhdenmukaisia sellaisten maajohtoisten aloitteiden kanssa, kuten köyhyyden lievittämistä koskevat strategia-asiakirjat ja laaja-alaiset kehityspuitteet, mikäli tällainen vuoropuhelu on olemassa.

4. Yhteisön avustuksina antama tuki keskitetään rajatulle määrälle aloja ja se on kohdistettava siten, että yhteisön tuki ja AKT-valtion, jäsenvaltioiden ja toisten rahoittajien rahoittamat toimenpiteet täydentävät toisiaan.

5. Jokaisesta maakohtaisesta yhteistyöstrategiasta ja siihen liittyvästä maaohjelmaluonnoksesta laaditaan yksi asiakirja. Jäsenvaltiot ja komissiot keskustelevat asiakirjasta EKR:n komiteassa. AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevien 4 artiklan 3 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti maaohjelmaan on sisällyttävä erityisiä ja selkeästi määriteltyjä toimia tavoitteiden saavuttamiseksi, etenkin sellaisia, jotka voidaan toteuttaa ennen seuraavaa tarkistusta. Maaohjelmaan on sisällyttävä myös vaikutusta koskevia osoittimia ja eri alakohtaisia politiikkoja koskevia sitoumuksia sekä aikataulu maaohjelman täytäntöönpanemiseksi ja tarkistamiseksi sitoumukset ja varojen maksut mukaan luettuina.

Pankki osallistuu tähän keskusteluun. EKR:n komitea antaa lausunnon maakohtaisen yhteistyöstrategian luonnoksesta ja siihen liittyvästä maaohjelmaluonnoksesta 27 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

6. Komissio ja asianomainen AKT-valtio hyväksyvät tämän jälkeen toimintaa koskevan maaohjelman yhteisellä sopimuksella, ja kun sopimus on tehty, se sitoo sekä yhteisöä että kyseistä valtiota. Lopullinen maakohtainen yhteistyöstrategia ja siihen liittyvä maaohjelma toimitetaan tämän jälkeen EKR:n komitealle tiedoksi.

Jos maakohtaista yhteistyöstrategiaa ja maaohjelmaa, joista EKR:n komitea on antanut lausunnon, muutetaan huomattavassa määrin ennen niiden allekirjoittamista asianomaisen AKT-valtion kanssa, tarkistettu maakohtainen yhteistyöstrategia ja maaohjelma annetaan kyseiselle komitealle uuden lausunnon antamista varten.

7. Komissio, pankki ja jäsenvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, erityisesti 5 kohdassa tarkoitetun keskustelua koskevan prosessin suhteen, varmistaakseen, että maakohtainen yhteistyöstrategia ja maaohjelma valmistuvat mahdollisimman nopeasti. Poikkeustapauksia lukuun ottamatta prosessi on saatava päätökseen 12 kuukauden kuluessa kumppanuussopimuksen allekirjoittamisesta.

16 artikla

Varojen jakaminen

AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 1 ja 8 artiklassa tarkoitettujen ohjelman valmisteluprosessien aluksi komissio tekee AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 3 ja 9 artiklassa annettujen perusteiden mukaan ohjeellisen avustusten jaon 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja 1 kohdan b alakohdassa määritettyjen varojen puitteissa kaikille AKT-valtioille ja -alueille, jotka ovat ohjelmointiprosessin perustana. Tässä yhteydessä määritellään AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 3 artiklan 2 kohdassa mainitut kutakin maata koskevat kaksi jakoperustetta. Komissio tiedottaa EKR:n komitealle näistä varojen jaoista sekä kaikista liitteessä IV olevan 3 artiklan 4 kohdan mukaisista määräyksistä.

EKR:n komitea antaa 27 artiklassa määritellyn menettelyn mukaisesti lausunnon komission esityksen mukaisesta varojen jakamista koskevien yleisten perusteiden soveltamisessa käytetystä menetelmästä.

17 artikla

Maaohjelmien vuosittainen tarkistus

1. AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissio ja kukin AKT-valtio tekevät jäsenvaltioiden kanssa tiiviin koordinoidusti kunkin maaohjelman vuosittaisen tarkistuksen. Pankin kanssa neuvotellaan sen toimiin ja investointikehykseen liittyvistä kysymyksistä.

2. Vuosittainen kunkin ohjelman tarkistusprosessi on saatettava päätökseen 60 päivän kuluessa. Komissio, pankki ja jäsenvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, erityisesti 3 kohdassa tarkoitetun keskustelua koskevan prosessin suhteen, jotta varmistettaisiin, että vuosittaiselle tarkistukselle varattua määräaikaa noudatetaan.

3. EKR:n komitean on keskusteltava vuosittaisesta tarkistuksesta komission sille toimittaman asiakirjan perusteella 60 päivän kuluessa.

4. Komissio ja asianomainen AKT-valtio saattavat vuosittaisen tarkistuksen päätökseen. Vuosittaisen tarkistuksen lopputulokset toimitetaan EKR:n komitealle tiedoksi.

18 artikla

Maakohtaisen yhteistyöstrategian välitarkistus ja lopputarkistus

1. Rahoituspöytäkirjan soveltamisjakson puolivälissä ja sen lopussa tarkistusprosessia laajennetaan AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 5 artiklan 6 kohdassa ja 11 artiklassa tarkoitetun prosessin mukaisesti kattamaan seuraavan viisivuotiskauden yhteistyöstrategia ja maaohjelman tarkistus ja mukauttaminen. Kyseiset tarkistukset kuuluvat erottamattomana osana ohjelmointiprosessiin ja niihin sisältyy olennaisena osana yhteisön kehitysyhteistyön vaikutusten arviointi maakohtaisessa yhteistyöstrategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja tunnuslukuihin verrattuna.

Komissio ja asianomainen AKT-valtio suorittavat välitarkistuksen ja lopputarkistuksen tiiviissä yhteistyössä niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka ovat edustettuina kyseisessä AKT-valtiossa. Pankin toimiin ja investointikehykseen liittyvistä kysymyksistä on neuvoteltava pankin kanssa.

2. Välitarkistus ja lopputarkistus voivat antaa komissiolle aiheen ehdottaa, että varojen jakamista seuraavalle viisivuotiskaudelle tarkistetaan asianomaisten AKT-valtioiden senhetkisten tarpeiden ja saavuttamien tulosten perusteella.

3. Rahoituspöytäkirjan soveltamisjakson välitarkistus ja lopputarkistus, jaettujen varojen mahdollinen tarkistus mukaan luettuna, on saatava päätökseen 90 päivän kuluessa. Komissio, pankki ja jäsenvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, erityisesti EKR:n komitean 4 kohdassa tarkoitetun lausunnon suhteen, jotta varmistettaisiin, että tarkistuksille varattua määräaikaa noudatetaan.

4. EKR:n komitean on 27 artiklan mukaisesti komission sille toimittaman asiakirjan perusteella annettava välitarkistukseen ja lopputarkistukseen varatun ajan kuluessa lausunto seuraavista seikoista:

a) välitarkistusta ja lopputarkistusta koskevista päätelmistä;

b) maakohtaisesta yhteistyöstrategiasta ja sitä koskevasta maaohjelmasta;

c) varojen jakamista koskevasta komission ehdotuksesta.

19 artikla

Aluekohtaiset ohjelmat

1. Aluekohtaisen yhteistyöstrategian ja siihen liittyvän maaohjelman laatimisesta huolehtivat komissio ja asianmukaisesti valtuutettu alueellinen järjestö tai järjestöt tai, jos tällaista valtuutusta ei ole, AKT-valtioiden kansalliset tulojen ja menojen hyväksyjät kyseisellä alueella. Jos alueellinen tulojen ja menojen hyväksyjä on nimetty, aluekohtainen yhteistyöstrategia ja sen maaohjelma valmistellaan koordinoidusti jäsenvaltioiden kanssa.

2. Koordinointiin osallistuu myös pankki pankin toimiin ja investointikehykseen liittyvien kysymysten osalta.

3. Aluekohtaisesta yhteistyöstrategiasta ja siihen liittyvästä luonnoksesta maaohjelmaksi laaditaan yksi asiakirja. Jäsenvaltiot ja komissiot keskustelevat tästä asiakirjasta EKR:n komiteassa. Kyseinen komitea antaa lausunnon aluekohtaisen yhteistyöstrategian luonnoksesta ja siihen liittyvästä luonnoksesta maaohjelmaksi 27 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti ottaen huomioon 23 artiklan 1 kohdan määräykset.

4. Komissio ja asianmukaisesti valtuutettu alueellinen järjestö tai järjestöt tai, jos tällaista valtuutusta ei ole, AKT-valtioiden kansalliset tulojen ja menojen hyväksyjät kyseisellä alueella hyväksyvät tämän jälkeen maaohjelman yhteisellä sopimuksella. Kun sopimus on tehty, se sitoo sekä yhteisöä että asianomaisia valtioita.

5. Aluekohtaisen yhteistyöstrategian ja maaohjelman välitarkistus ja lopputarkistus tehdään AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 11 artiklan mukaisesti. Tarkistusprosessin aikana EKR:n komitean on tämän sopimuksen 27 artiklan mukaisesti annettava lausunto komission sille toimittaman yhteenvetoasiakirjan perusteella. Kyseisessä komiteassa käydyn keskustelun jälkeen komissio ja asianmukaisesti valtuutettu alueellinen järjestö tai järjestöt tai, jos tällaista valtuutusta ei ole, AKT-valtioiden kansalliset tulojen ja menojen hyväksyjät kyseisellä alueella saattavat tarkistusprosessin päätökseen. Tarkistuksen lopputuloksista laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan EKR:n komitealle tiedoksi.

6. Välitarkistukseen ja lopputarkistukseen voi sisältyä varojen myöntämistä koskeva tarkistus, joka perustuu asianomaisen AKT-alueen senhetkisiin tarpeisiin ja saavuttamiin tuloksiin.

20 artikla

Tarkistukset poikkeustapauksissa

AKT-EY-sopimuksen 72 ja 73 artiklassa tarkoitetuissa poikkeustapauksissa maakohtaisen yhteistyöstrategian tarkistus voidaan suorittaa joko asianomaisen AKT-valtion tai komission pyynnöstä. Tällaisissa tapauksissa sovelletaan tämän sopimuksen 18 artiklassa määrättyä menettelyä siten, että AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 3 artiklan 4 kohdan määräykset otetaan tarvittaessa huomioon.

IV LUKU

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELYT

21 artikla

Euroopan kehitysrahaston komitea

1. Euroopan kehitysrahaston varojen hallinnointia varten perustetaan komitea, jäljempänä 'EKR:n komitea', joka muodostuu jäsenvaltioiden hallitusten edustajista. EKR:n komitean puheenjohtajana toimii komission edustaja, ja komissio huolehtii sen sihteeristöstä. Pankin edustaja osallistuu sen työskentelyyn.

2. Neuvosto hyväksyy EKR:n komitean työjärjestyksen yksimielisesti.

3.

>TAULUKON PAIKKA>

4. EKR:n komitea tekee päätöksensä sellaisella 145 äänen määräenemmistöllä, joka edustaa vähintään kahdeksaa asian puolesta äänestävää jäsenvaltiota.

5. Edellä 3 kohdassa määrättyä painotusta ja 4 kohdassa mainittua määräenemmistöä voidaan muuttaa neuvoston yksimielisellä päätöksellä 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

22 artikla

EKR:n komitean vastuut

1. EKR:n komitea keskittyy työssään kehitysyhteistyön olennaisiin maakohtaisiin ja alueellisiin asioihin. Se seuraa yhteisön ja sen jäsenvaltioiden hyväksymien kehitysstrategioiden täytäntöönpanoa tavoitteenaan yhdenmukaisuus, koordinointi ja täydentävyys.

2. EKR:n komitean tehtävät jakautuvat kolmelle tasolle:

a) yhteisön tuen ja tarkistusten ohjelmointi siten, että keskitytään erityisesti maa- ja aluekohtaisiin strategioihin, mukaan lukien hankkeiden ja ohjelmien yksilöiminen;

b) osallistuminen päätöksentekoprosessiin, joka liittyy Euroopan kehitysrahastosta myönnettävään rahoitukseen; ja

c) yhteisön tuen täytäntöönpanon seuranta, mukaan lukien alakohtaiset näkökohdat, monialaiset asiat ja koordinointitoiminta kenttätasolla.

23 artikla

Ohjelmointi, yksilöiminen, täydentävyys ja yhdenmukaisuus

1. Ohjelmoinnin osalta komitea

a) antaa lausuntonsa 15 artiklan 5 kohdassa ja 6 kohdan toisessa alakohdassa, 16 artiklan toisessa alakohdassa, 18 artiklan 4 kohdassa sekä 19 artiklan 3 ja 5 kohdassa tarkoitetusta käsittelystä 27 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen;

b) keskustelee 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista vuosittaisia tarkistuksia koskevista päätelmistä.

2. Komitea tarkastelee myös yhteisön tuen ja jäsenvaltioiden tuen yhdenmukaisuutta ja toisiaan täydentävyyttä. Varmistaakseen avoimuuden ja yhdenmukaisuuden yhteistyötoimien välillä sekä parantaakseen yhteisön toimien ja kahdenvälisten tukien toisiaan täydentävyyttä komissio toimittaa jäsenvaltioille ja niiden paikalla oleville edustajille hankkeita koskevat selostukset kuukauden kuluessa hankkeen arviointia koskevasta päätöksestä. Nämä selostukset saatetaan säännöllisesti ajan tasalle ja ne toimitetaan EKR:n komitealle, jäsenvaltioille ja niiden paikalle oleville edustajille.

3. Toimien keskinäisen täydentävyyden takaamiseksi jokainen jäsenvaltio ilmoittaa säännöllisesti komissiolle yhteistyötoimista, joihin se on ryhtymässä tai aikoo ryhtyä kussakin maassa. Kahdenvälistä tukea koskevat tiedot on toimitettava silloin, kun ensimmäinen maakohtainen yhteistyöstrategia laaditaan, ja ne on saatettava ajantasalle ainakin vuosittaisten tarkistusten yhteydessä.

24 artikla

Rahoitusehdotukset, joista EKR:n komitea antaa lausunnon

1. EKR:n komitea antaa lausuntonsa 27 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti

a) rahoitusehdotuksista, jotka liittyvät hankkeisiin ja ohjelmiin ja joiden arvo on yli 8 miljoonaa euroa tai vastaa yli 25 prosentin osuutta maaohjelmasta,

b) 9 artiklassa tarkoitetuista rahoitusehdotuksista.

2. Rahoitusehdotukset, joiden arvo on

a) yli 15 miljoonaa euroa tai vastaa yli 25 prosentin osuutta maaohjelmasta, hyväksytään suullisella menettelyllä.

b) 8 miljoonan ja 15 miljoonan euron välillä, hyväksytään kirjallisella menettelyllä.

3. Komissiolla on valtuudet EKR:n komitean lausuntoa pyytämättä hyväksyä toimet, joiden arvo on enintään 8 miljoonaa euroa ja joiden arvo ei ylitä 25 prosentin osuutta maaohjelmasta. Kukin jäsenvaltio voi pyytää, että komission suoraan hyväksymät toimet käsitellään komitean tulevassa kokouksessa. Toimista, joiden arvo on

a) 2 miljoonan ja 8 miljoonan euron välillä, komissio tiedottaa EKR:n komitealle etukäteen vähintään kaksi viikkoa ennen päätöksen tekemistä 5 artiklassa määriteltyjen kriteerien mukaisesti.

b) 500000 euron ja 2 miljoonan euron välillä, komissio toimittaa EKR:n komitealle etukäteen lyhyen tiedotteen vähintään kaksi viikkoa ennen päätöksen tekemistä.

c) alle 500000 euroa, komissio tiedottaa EKR:n komitealle tehtyään päätöksen.

4. Komissiolla on myös EKR:n komitean lausuntoa pyytämättä valtuudet hyväksyä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut hankkeen tai ohjelman ennakoitujen tai kirjattujen ylitysten kattamiseksi tarvittavat lisäsitoumukset, kun rahoituspäätöksessä määrätyn alkuperäissitoumuksen ylitys tai tarvittava lisäsumma on enintään 20 prosenttia ja/tai 5 miljoonaa euroa eikä siihen liity olennaista muutosta hankkeessa.

5. Edellä 1 kohdassa ja 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista rahoitusehdotuksista on käytävä ilmi erityisesti

a) hankkeiden ja ohjelmien merkitys asianomaisen maan tai asianomaisten maiden kehitykselle sekä maakohtaisessa yhteistyöstrategiassa tai aluekohtaisessa yhteistyöstrategiassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiselle;

b) hankkeiden ja ohjelmien odotettu vaikutus sekä niiden toteutettavuus ja toimet, joilla niiden jatkuvuus varmistetaan yhteisön rahoituksen päätyttyä.

Rahoitusehdotuksissa on myös määriteltävä täytäntöönpanoon liittyvät menettelyt ja aikataulu sekä tärkeimmät indikaattorit tavoitteiden ja odotettujen tulosten saavuttamisen arvioimiseksi. Ehdotuksissa on myös esitettävä, miten aikaisemmat kokemukset ja ohjelmat ovat vaikuttaneet ohjelman kehittämiseen ja miten ne on otettu huomioon ohjelmaa laadittaessa sekä miten rahoittajat ovat huolehtineet koordinoinnista asianomaisessa maassa tai asianomaisissa maissa.

25 artikla

Hätäavun rahoittaminen Euroopan kehitysrahaston varoilla

1. Humanitaarista apua ja hätäapua myönnetään AKT-EY-sopimuksen 72 ja 73 artiklan sekä päätöksen asiaa koskevan artiklan mukaisesti. Jos talousarviomäärärahoja ei ole saatavilla, kyseinen apu voidaan rahoittaa 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan 1 alakohdassa mainituilla yhdeksännen EKR:n avustusvaroilla.

2. Tapauksia, joissa ilmaantuu yhtäkkisesti ja ennakoimattomasti vakavia ja luonteeltaan poikkeuksellisia humanitaarisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikeuksia luonnonmullistusten, ihmisen aiheuttamien kriisien kuten sotien sekä muiden selkkausten tai vaikutukseltaan vastaavien epätavallisten olosuhteiden johdosta, voidaan pitää erityisen kiireellisinä tapauksina. Näissä tapauksissa komissiolla on valtuudet tehdä päätöksiä enintään 10 miljoonan euron arvosta. Kyseinen apu on rajoitettava täytäntöönpantavaksi korkeintaan kuusi kuukautta kestävänä ajanjaksona.

3. Erityisen kiireellisten toimien osalta komissio

- tekee päätöksen

- ilmoittaa siitä jäsenvaltioille kirjallisesti 48 tunnin sisällä

- selvittää päätöstään seuraavassa EKR:n komitean kokouksessa. Tässä yhteydessä komissio erityisesti perustelee syyt erityiskiireellisen menettelyn käytölle.

26 artikla

Yleiset luvat

1. Edellä 24 artiklan 1-3 kohdassa määrättyjä rahoitusehdotuksia koskevia menettelyjä noudattaen ja menettelyjä nopeuttaakseen komissio voi suoritettuaan laadullisen ja määrällisen arvioinnin hyväksyä yleiset luvat, jotka koskevat liitteessä IV olevassa 16 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen toimien kokonaisrahoitusta.

2. Yleisiä lupia voidaan myös käyttää korkotukiin 30 artiklan määräysten mukaisesti.

3. Kyseisissä rahoitusehdotuksissa olisi täsmennettävä tavoitteet ja tarvittaessa yhteisön osuuden tarkoitettu vaikutus, toimien kestävyys, aikaisemmat kokemukset ja arviot sekä koordinointi muiden tuenantajien kanssa.

27 artikla

Päätöksentekomenettely

1. Kun EKR:n komiteaa pyydetään antamaan lausunto, komissio antaa komitealle ehdotuksen toteutettavista toimenpiteistä.

2. EKR:n komitea antaa lausuntonsa 21 artiklan määräysten mukaisesti ja 21 artiklan 2 kohdassa mainitun työjärjestyksensä mukaisesti.

3. EKR:n komitean annettua lausuntonsa komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi. Jos komissio päättää poiketa EKR:n komitean esittämästä lausunnosta tai jos komitea ei ole antanut myönteistä lausuntoa, komissio joko peruuttaa ehdotuksen tai antaa sen mahdollisimman pian neuvoston käsiteltäväksi, joka tekee päätöksen noudattaen samaa äänestysmenettelyä kuin EKR:n komitea pääsääntöisesti viimeistään kahden kuukauden kuluessa.

4. Jos toimenpide, josta komissio on ilmoittanut neuvostolle, on 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusehdotus tai 26 artiklassa tarkoitettu yleinen lupa, asianomaiselle AKT-valtiolle tai asianomaisille AKT-valtioille ilmoitetaan asiasta. Näissä tapauksissa yhteisö ei tee lopullista päätöstä ennen AKT-EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 16 artiklan 5 kohdassa mainitun 60 päivän määräajan päättymistä.

28 artikla

Täytäntöönpanon seuranta

Yhteistyön täytäntöönpanon seurannan osalta EKR:n komiteassa keskustellaan

a) yleisistä kehityskysymyksistä, jos niiden yhteydessä tulee esille asioita, jotka liittyvät Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanoon;

b) komission yhteistyössä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa kehittämistä alakohtaisista strategioista, kun tämä katsotaan tarpeelliseksi yhteisön kehityspolitiikan yhdenmukaisuuden kannalta;

c) maa- tai alakohtaisten strategioiden arviointien, ohjelmien, hankkeiden tai muiden sellaisten arviointien tuloksista, joista katsotaan olevan EKR:n komitean työlle etua;

d) hankkeiden ja ohjelmien väliarvioinnista, jonka EKR:n komitea pyytää tarvittaessa tehtäväksi, kun hyväksytään rahoitusehdotuksia tai kun arviointi aiheuttaa olennaisia muutoksia kyseisessä hankkeessa tai ohjelmassa.

V LUKU

INVESTOINTIKEHYSKOMITEA

29 artikla

Investointikehyskomitea

1. Pankin alaisuuteen perustetaan komitea, jäljempänä 'investointikehyskomitea', joka muodostuu jäsenvaltioiden hallitusten edustajista ja komission edustajasta. Jokainen hallitus nimittää yhden edustajan ja yhden varaedustajan. Komissio toimii samoin edustajansa osalta. Jatkuvuuden ylläpitämiseksi investointikehyskomitean puheenjohtajan valitsevat investointikehyskomitean jäsenet keskuudestaan kaksi vuotta kestäväksi kaudeksi. Pankki huolehtii komitean sihteeristöstä ja tukipalveluista. Ainoastaan jäsenvaltioiden nimittämät investointikehyskomitean edustajat tai heidän varaedustajansa voivat äänestää.

2. Neuvosto hyväksyy investointikehyskomitean työjärjestyksen yksimielisesti ehdotuksesta, jonka pankki laatii komissiota kuultuaan.

3. Investointikehyskomitea tekee päätöksensä määräenemmistöllä. Äänten painotuksesta määrätään 21 artiklassa.

4. Investointikehyskomitea kokoontuu vähintään neljästi vuodessa. Lisäkokouksia voidaan kutsua koolle pankin tai komitean jäsenten pyynnöstä työjärjestyksen mukaisesti. Lisäksi investointikehyskomitea voi antaa lausunnon kirjallisella menettelyllä 30 artiklan 2 kohdassa mainituista asioista.

30 artikla

Investointikehyskomitean, pankin ja komission toimivalta

1. Investointikehyskomitea hyväksyy:

1) toimintaohjeet investointikehystä varten ja ehdotukset niiden tarkistamiseksi;

2) investointikehystä koskevat investointistrategiat ja liiketoimintasuunnitelmat, mukaan lukien toimintaa mittaavat indikaattorit, AKT-EY-sopimuksen ja yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan yleisperiaatteiden perusteella;

3) investointikehystä koskevat vuosikertomukset;

4) kaikki investointikehyksen yleisiä toimintaperiaatteita koskevat asiakirjat, mukaan lukien investointikehystä koskevat arviointiraportit.

2. Lisäksi investointikehyskomitea antaa lausunnon:

1) sopimuksen liitteessä II olevan 2 artiklan 7 kohdan ja 4 artiklan 2 kohdan mukaisen korkotuen myöntämistä koskevista ehdotuksista. Tällöin komitea antaa lausunnon myös kyseisen tuen käyttämisestä;

2) ehdotuksista, jotka koskevat investointikehysinvestoinnin tekemistä sellaisten hankkeiden osalta, joista komissio on antanut kielteisen lausunnon;

3) muista investointikehykseen liittyvistä ehdotuksista toimintaa koskevissa suuntaviivoissa määriteltyjen yleisperiaatteiden pohjalta.

3. Pankin vastuulla on toimittaa investointikehyskomitealle ajoissa asiat, jotka vaativat investointikehyskomitean hyväksyntää tai lausuntoa 1 ja 2 kohdan mukaisesti. Kaikki komitean lausuntoa varten toimitetut ehdotukset tehdään toimintaohjeissa esitettyjen asiaa koskevien perusteiden ja periaatteiden mukaisesti.

4. Pankki ja komissio ovat tiiviissä yhteistyössä ja koordinoivat tarvittaessa toimintansa. Pankki mm:

1) laatii ehdotuksen toimintaohjeista investointikehystä varten yhdessä komission kanssa;

2) pyytää etukäteen komission lausuntoa:

a) investointistrategioista, liiketoimintasuunnitelmista ja yleisiä toimintaperiaatteita koskevista asiakirjoista,

b) julkisen sektorin ja rahoitusalan hankkeiden yhdenmukaisuudesta maakohtaisten tukistrategioiden tai alueellisten tukistrategioiden tai joissain tapauksissa investointikehyksen yleisten tavoitteiden kanssa;

3) pyytää myös komission hyväksyntää investointikehyskomitealle esitettyjen korkotukiehdotusten yhdenmukaisuudesta AKT-EY-sopimuksen liitteessä II olevan 2 artiklan 7 kohdan ja 4 artiklan 2 kohdan sekä investointikehyksen toimintaohjeissa määriteltyjen perusteiden kanssa.

Komission katsotaan antaneen puoltavan lausunnon tai hyväksyntänsä ehdotukselle, jos se ei kahden viikon kuluttua ehdotuksen toimittamisesta ilmoita kyseistä ehdotusta koskevasta kielteisestä lausunnosta. Jos ehdotus edellyttää komission lausuntoa 4 kohdan 2 alakohdan b alakohdan mukaisesti, pankki esittää pyyntönsä lyhyenä muistiona, jossa esitetään ehdotetun toiminnan tavoitteet ja päämäärät sekä sen merkitys maakohtaiselle strategialle.

5. Pankki ei ryhdy mihinkään 2 kohdassa mainittuihin toimiin, jos investointikehyskomitea ei ole antanut puoltavaa lausuntoa.

Sen jälkeen kun investointikehyskomitea on antanut puoltavan lausunnon, pankki päättää ehdotuksesta omien menettelyjensä mukaisesti. Se voi muun muassa päättää uusien tosiseikkojen vuoksi olla toteuttamatta ehdotusta. Pankki ilmoittaa säännöllisin väliajoin investointikehyskomitealle ja komissiolle tapauksista, joissa se on päättänyt olla toteuttamatta ehdotusta.

Kun on kyse pankin omista varoista annettavista lainoista ja investointikehysinvestoinneista, jotka eivät edellytä investointikehyskomitean lausuntoa, pankki tekee päätökset omien menettelyjensä mukaisesti ja investointikehyksen osalta investointikehyskomitean hyväksymien toimintaohjeiden ja investointistrategioiden mukaisesti.

Korkotuen myöntämisehdotusta koskevasta investointikehyskomitean kielteisestä lausunnosta huolimatta pankki voi antaa kyseisen lainan ilman korkotukietua. Pankki ilmoittaa säännöllisin väliajoin investointikehyskomitealle ja komissiolle jokaisesta tapauksesta, jonka osalta se päättää toimia näin.

Pankki voi, jollei toimintaohjeissa asetetuista edellytyksistä muuta johdu ja edellyttäen, että lainan tai kyseisen investointikehysinvestoinnin olennainen tavoite ei muutu, päättää muuttaa sellaisen investointikehyslainan tai investoinnin ehtoja, josta investointikehyskomitea on antanut puoltavan lausunnon 2 kohdan mukaisesti tai minkä tahansa lainan ehtoja, josta komitea on antanut puoltavan lausunnon korkotukien osalta. Pankki voi erityisesti päättää lisätä lainan tai investointikehysinvestoinnin määrää enintään 20 prosentilla.

Tällainen korotus voi sopimuksen liitteessä II olevan 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen korkotuellisten hankkeiden osalta johtaa korkotuen arvon suhteelliseen korotukseen. Pankki ilmoittaa säännöllisin väliajoin investointikehyskomitealle ja komissiolle jokaisesta tapauksesta, jossa se päättää toimia näin. Jos korkotuen arvon korotusta pyydetään sopimuksen liitteessä II olevan 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisille hankkeille investointikehyskomitean edellytetään antavan lausuntonsa, ennen kuin pankki toteuttaa korotuksen.

6. Pankki hoitaa investointikehysinvestoinnit ja kaikki investointikehyksen lukuun hallittavat varat sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Se voi muun muassa olla mukana niiden oikeushenkilöiden hallinto- ja valvontaelimissä, joihin investointikehyksen varoja on investoitu, ja se voi sopia investointikehyksen lukuun hallittavista oikeuksista sekä kumota ja muuttaa niitä.

VI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

31 artikla

Varainhoitoasetus

Tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevista määräyksistä annetaan ennen AKT-EY-sopimuksen voimaantuloa varainhoitoasetus, jonka neuvosto antaa 21 artiklassa määrätyllä määräenemmistöllä komission ehdotuksen perusteella ja saatuaan pankin lausunnon sitä koskevien määräysten osalta sekä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 247 artiklassa perustetun tilintarkastustuomioistuimen , jäljempänä 'tilintarkastustuomioistuin', lausunnon.

32 artikla

Varainhoitojärjestelyt

1. Kunkin varainhoitovuoden päätyttyä komissio hyväksyy yhdeksännen EKR:n tulostilin ja taseen.

2. Tilintarkastustuomioistuin käyttää toimivaltaansa myös yhdeksännen EKR:n toimien osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista. Edellytyksistä, joilla tilintarkastustuomioistuin käyttää toimivaltaansa, säädetään 31 artiklassa tarkoitetussa varainhoitoasetuksessa.

3. Euroopan parlamentti myöntää komissiolle vastuuvapauden yhdeksännen EKR:n varainhoidosta pankin hallinnoimia toimia lukuun ottamatta neuvoston suosituksesta, josta neuvosto on päättänyt 21 artiklan mukaisella määräenemmistöllä.

4. Komissio antaa 12 artiklassa tarkoitetut tiedot tilintarkastustuomioistuimen käyttöön, jotta tämä voisi asiakirja-aineiston perusteella valvoa yhdeksännen EKR:n varoista annettua tukea.

5. Pankin hallinnoimista yhdeksännen EKR:n varoista rahoitettuihin toimiin sovelletaan pankin perussäännössä määrättyjä pankin kaikkiin toimiin sovellettavia valvonta- ja vastuuvapausmenettelyjä. Pankki toimittaa neuvostolle ja komissiolle vuosittain kertomuksen pankin hallinnoimilla yhdeksännen EKR:n varoilla rahoitettujen toimien täytäntöönpanosta.

33 artikla

Edelliset EKR:t

1. Kaikki edellisistä EKR:istä jäljelle jäävät erät, joita tarkoitetaan 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, siirretään yhdeksänteen EKR:ään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäljempänä 2 kohdan määräyksiä, ja niitä hoidetaan tämän sopimuksen tai vastaavasti päätöksen sääntöjen mukaisesti.

2. Jos edellisistä EKR:istä yhdeksännen EKR:n kautta 14 artiklan 3 kohdan c alakohdassa ja 19 artiklassa tarkoitetuille tietyille kansallisille tai alueellisille maaohjelmille myönnettyjen varojen määrä on suurempi kuin 10 miljoonaa euroa maata tai aluetta kohti, varoja koskevat alkuperäisen EKR:n säännöt, siltä osin kuin on kysymys oikeudesta osallistua tarjouskilpailuihin ja sopimusten tekemisestä. Jos varoja siirretään enintään 10 miljoonaa euroa, sovelletaan yhdeksännen EKR:n osalta voimassa olevia tarjouskilpailujen kelpoisuussääntöjä.

34 artikla

Tarkistuslauseke

Neuvosto voi yksimielisesti ja komission ehdotuksesta muuttaa II-V lukuja 21 artiklaa lukuun ottamatta. Pankki osallistuu komission ehdotuksen laatimiseen pankin toimintoja sekä investointikehystä koskevissa asioissa. Tällaisia muutoksia voidaan harkita, jotta voidaan

a) varmistaa yhdenmukaisuus AKT-EY-sopimuksen ja erityisesti sen liitteiden kanssa, jotka sisältävät täytäntöönpano- ja hallintajärjestelmien säännöt; ja

b) tehostaa Euroopan kehitysrahaston varojen täytäntöönpanoa. Tässä yhteydessä 24 artiklassa olevia kynnyksiä, joiden perusteella rahoitusehdotukset annetaan käsiteltäväksi EKR:n komitealle, ja 27 artiklan mukaista päätöksentekomenettelyä voidaan tarkistaa vuonna 2003.

35 artikla

Sisäisen sopimuksen ratifiointi, voimaantulo ja voimassaoloaika

1. Kukin jäsenvaltio hyväksyy tämä sopimuksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Kunkin jäsenvaltion hallitus ilmoittaa Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle tämän sopimuksen voimaan saattamiseksi vaadittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.

2. Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolloin ilmoitetaan sen jäsenvaltion hyväksyneen sopimuksen, joka tekee sen viimeisenä.

3. Tämä sopimus tehdään samaksi ajaksi kuin AKT-EY-sopimuksen liitteenä oleva rahoituspöytäkirja. Tämä sopimus on kuitenkin voimassa niin kauan kuin kaikkien AKT-EY-sopimuksen ja mainitun rahoituspöytäkirjan perusteella rahoitettujen toimien toteuttamisen kannalta on tarpeen, sen estämättä, mitä 2 artiklan 4 kohdassa määrätään.

36 artikla

Todistusvoimaiset kielet

Tämä sopimus, joka on laadittu yhtenä kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italien, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä kaikkien yhdentoista tekstin ollessa yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön arkistoon, ja pääsihteeristö toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä kunkin allekirjoittajavaltion hallitukselle. Tämän vakuudeksi alla mainitut neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

EN FE DE LO CUAL, los representantes de los Gobiernos de los Estados miembros, reunidos en el seno del Consejo, abajo firmantes, suscriben el presente Acuerdo./TIL BEKRÆFTELSE HERAF har undertegnede repræsentanter for medlemsstaternes regeringer, forsamlet i Rådet, underskrevet denne aftale./ZU URKUND DESSEN haben die unterzeichneten Vertreter der Regierungen der Mitgliedstaaten ihre Unterschriften unter dieses Abkommen gesetzt./ΕΙΣ ΠΙΣΤΩΣΗ ΤΩΝ ΑΝΩΤΕΡΩ, οι κάτωθι υπογράφοντες αντιπρόσωποι των κυβερνήσεων των κρατών μελών, συνελθόντες στα πλαίσια του Συμβουλίου, έθεσαν τις υπογραφές τους κάτω από την παρούσα συμφωνία./IN WITNESS WHEREOF, the undersigned Representatives of the Governments of the Member States, meeting within the Council, have hereunto set their hands./EN FOI DE QUOI, les représentants des gouvernements des États membres, réunis au sein du Conseil, soussignés, ont apposé leurs signatures au bas du présent accord./IN FEDE DI CHE, i rappresentanti dei governi degli Stati membri sottoscritti, riuniti in sede di Consiglio, hanno apposto le proprie firme in calce al presente accordo./TEN BLIJKE WAARVAN de vertegenwoordigers van de regeringen van de lidstaten, in het kader van de Raad bijeen, hun handtekening onder dit akkoord hebben gesteld./EM FÉ DO QUE os representantes dos Governos dos Estados-Membros, reunidos no Conselho, abaixo assinados, apuseram as suas assinaturas no final do presente Acordo./TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen./TILL BEVIS HÄRPÅ har undertecknade företrädare för medlemsstaternas regeringar, församlade i rådet, undertecknat detta avtal.

Hecho en Bruselas, el dieciocho de septiembre del año dos mil./Udfærdiget i Bruxelles den attende september to tusind./Geschehen zu Brüssel am achtzehnten September zweitausend./Έγινε στις Βρυξέλλες, στις δέκα οκτώ Σεπτεμβρίου δύο χιλιάδες./Done at Brussels on the eighteenth day of September in the year two thousand./Fait à Bruxelles, le dix-huit septembre deux mille./Fatto a Bruxelles, addì diciotto settembre duemila./Gedaan te Brussel, de achttiende september tweeduizend./Feito em Bruxelas, em dezoito de Setembro de dois mil./Tehty Brysselissä kahdeksantenatoista päivänä syyskuuta vuonna kaksituhatta./Som skedde i Bryssel den artonde september tjugohundra.

Pour le gouvernement du Royaume de Belgique

Voor de Regering van het Koninkrijk België

Für die Regierung des Königreichs Belgien

>PIC FILE= "L_2000317FI.037001.EPS">

For regeringen for Kongeriget Danmark

>PIC FILE= "L_2000317FI.037002.EPS">

Für die Regierung der Bundesrepublik Deutschland

>PIC FILE= "L_2000317FI.037003.EPS">

Για την Κυβέρνηση της Ελληνικής Δημοκρατίας

>PIC FILE= "L_2000317FI.037004.EPS">

Por el Gobierno del Reino de España

>PIC FILE= "L_2000317FI.037005.EPS">

Pour le gouvernement de la République française

>PIC FILE= "L_2000317FI.037101.EPS">

Thar ceann Rialtas na hÉireann

For the Government of Ireland

>PIC FILE= "L_2000317FI.037102.EPS">

Per il Governo della Repubblica italiana

>PIC FILE= "L_2000317FI.037103.EPS">

Pour le gouvernement du Grand-Duché de Luxembourg

>PIC FILE= "L_2000317FI.037104.EPS">

Voor de Regering van het Koninkrijk der Nederlanden

>PIC FILE= "L_2000317FI.037105.EPS">

Für die Regierung der Republik Österreich

>PIC FILE= "L_2000317FI.037201.EPS">

Pelo Governo da República Portuguesa

>PIC FILE= "L_2000317FI.037202.EPS">

Suomen hallituksen puolesta

På finska regeringens vägnar

>PIC FILE= "L_2000317FI.037203.EPS">

På svenska regeringens vägnar

>PIC FILE= "L_2000317FI.037204.EPS">

For the Government of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

>PIC FILE= "L_2000317FI.037205.EPS">

(1) EYVL L 263, 19.9.1991, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 97/803/EY (EYVL L 329, 29.11.1997, s. 50) ja voimassaololtaan jatkettuna päätöksellä 2000/169/EY (EYVL L 55, 29.2.2000, s. 67).

SISÄISEN SOPIMUKSEN

LIITTEENÄ OLEVAT III LUKUA KOSKEVAT LAUSUMAT

1) Komission ja jäsenvaltioiden lausuma

Komissio ja jäsenvaltiot korostavat jälleen, miten tärkeinä ne pitävät maakohtaisten strategia-asiakirjojen standardoituja puitteita, joita kehitetään parhaillaan jatkona kehitysneuvoston toukokuussa 1999 antamalle täydentävyyttä koskevalle päätöslauselmalle. Yhdeksännen EKR:n tuen ohjelmointiprosessin on oltava yhdenmukainen neuvostossa annettavien maakohtaisia strategia-asiakirjoja koskevien päätelmien kanssa.

2) Komission lausumat

"1. Komissio huolehtii siitä, että AKT-maiden maakohtainen yhteistyöstrategia noudattaa maakohtaisten strategia-asiakirjojen standardoituja puitteita. Erityisesti se

a) sisältää analyysin maan poliittisesta, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta, rajoitteista, toimintaedellytyksistä ja näkymistä sekä yksityiskohtaisen kuvauksen maan keskipitkän aikavälin kehitysstrategiasta. Lisäksi siinä on kuvaus muiden maassa toimivien tuenantajien olennaisista suunnitelmista ja toimista, erityisesti kahdenvälisinä tuenantajina toimivien Euroopan unionin jäsenvaltioiden avustustoimista,

b) esittää asianmukaiset vastestrategiat, joita yhteisön olisi tuettava. Vastestrategioiden on perustuttava maan omaan kehitysstrategiaan ja maan tilanneanalyysiin. Vastestrategia rakentuu tiukasti rajoitettuun määrään hyväksyttyjä tukitoimialoja ja on yhdenmukainen muiden kyseisessä maassa toimivien avunantajien tukitoimien kanssa ja täydentää niitä. Siinä yhdistyvät laaja-alaiset ja monialaiset asiat ja siinä keskitytään esimerkiksi köyhyyden lieventämiseen, sukupuolten tasavertaisiin mahdollisuuksiin, ympäristökysymyksiin, voimavarojen kehittämiseen ja kestävää kehitystä koskeviin kysymyksiin. Maakohtaisessa yhteistyöstrategiassa otetaan oppia aiemmista kokemuksista ja siinä otetaan huomioon kaikki asiaa koskevat arviot.

2. Vastestrategia toteutetaan realistisena, vuosittain ajan tasalle saatettuna suuntaa-antavana työohjelmana, joka muodostaa olennaisen osan maakohtaista yhteistyöstrategia-asiakirjaa. Työohjelmassa määritetään, mitä välineitä hankkeissa ja ohjelmissa eri kohdealoilla käytetään. Tuloksia painottavan lähestymistavan takaamiseksi siinä keskitytään toiminnallisiin tavoitteisiin ja tunnuslukuihin. Lisäksi siinä selvitetään täytäntöönpanoa koskeva aikataulu ja tarkistetaan maaohjelma sekä määritetään tunnusluvut suorituskyvyn mittaamista varten.

3. Vuosittainen toiminnan tarkistusprosessi tapahtuu AKT-EY-yleissopimuksen liitteen IV 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja siinä arvioidaan pääasiassa maaohjelmassa esitettyjen toimien edistymistä vertaamalla tilannetta tavoitteeksi asetettuihin tunnuslukuihin.

4. Välitarkistuksessa ja lopputarkistuksessa, jotka toteutetaan AKT-EY-yleissopimuksen liitteessä IV olevan 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti, tarkistus kohdistuu maakohtaisen yhteistyöstrategian arviointiin. Välitarkistukseen ja lopputarkistukseen kuuluvat erityisesti

a) poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen analysointi sekä sen arviointi, kuinka johdonmukainen ja tarkoituksenmukainen Euroopan yhteisön vastestrategia maan tilanteen kannalta on,

b) Euroopan yhteisön ja asianomaisen maan aiemmin tai parhaillaan toteuttaman yhteistyön tulokset, joissa otetaan huomioon asianomaisten arviointien tulokset. Horisontaaliset ja monialaiset kysymykset arvioidaan niin ikään,

c) maakohtaisen yhteistyöstrategian arviointi ja ajanmukaistaminen ottamalla huomioon, missä määrin maakohtaiseen yhteistyöstrategiaan kuuluvat toimet täydentävät jäsenvaltioiden ja muiden tuenantajien toimia.

Vuosittaiseen tarkastukseen, välitarkastukseen ja loppuvaiheen tarkastukseen kuuluu maakohtaisen ohjelman konkreettinen ja eritelty ajantasaistaminen ja tarkistaminen sekä ohjelman yleisnäkymät seuraavien viiden vuoden päähän.

5. Komissio laatii ohjelmointia ja tarkistusta varten parhaillaan yksityiskohtaisia ohjeita, joissa noudatetaan kyseisiä periaatteita ja joissa niitä tarkennetaan. Komission yksiköt käyttävät kyseisiä ohjeita järjestelmällisesti ohjelmointityössään. Ohjeet toimitetaan jäsenvaltioille tiedoksi.

6. Edustuston päällikön sekä komission vastuullisten yksiköiden tehtävät ohjelmointityössä ovat AKT-EY-yleissopimuksen mukaiset."