Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maksukyvyttömyyslainsäädännön tiettyjen näkökohtien yhdenmukaistamisesta”

(COM(2022) 702 final – 2022/0408 (COD))

(2023/C 184/06)

Esittelijä:	Sandra PARTHIE
Yhteisesittelijä:	Philip VON BROCKDORFF

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 26.1.2023 Euroopan unionin neuvosto, 30.1.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla
Vastaava jaosto	sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus
Hyväksyminen jaostossa	10.3.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	22.3.2023
Täysistunnon numero	577
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	207/0/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) korostaa, että asianmukaisesti suunnitellun maksukyvyttömyysjärjestelmän tulisi auttaa elinkelpoisia yrityksiä pysymään toimintakykyisinä ja välttymään näin ennenaikaiselta likvidaatiolta. Tavoitteena olisi oltava tasapainon löytäminen ennenaikaisesti julistetun maksukyvyttömyyden ja liian myöhään alkavien menettelyjen välillä. Menettelyjen avoimuus ja yrityksen suorituskykyä koskevien tietojen helppo saatavuus ovat tässä yhteydessä keskeisiä tekijöitä. Asianmukaisesti suunnitellun maksukyvyttömyysjärjestelmän tulisi myös vähentää luotonantajien halukkuutta myöntää suuririskisiä lainoja ja johtajien ja osakkeenomistajien halua turvautua tällaisiin lainoihin ja tehdä muita holtittomia rahoituspäätöksiä (1).

1.2

ETSK katsoo, että maksukyvyttömyysuudistukset, joilla pyritään kannustamaan velkasaneeraukseen ja sisäisiin uudelleenjärjestelyihin, auttavat säilyttämään työpaikkoja ja samalla vähentämään paitsi pienten ja keskisuurten yritysten konkurssiastetta myös kannattavien yritysten likvidaatiota. ETSK peräänkuuluttaa kuitenkin ehdotuksia, joilla puututtaisiin luonnollisten henkilöiden maksukyvyttömyyttä koskevaan ratkaisematta olevaan ongelmaan.

1.3

ETSK pitää kyseenalaisena, voiko käsillä oleva ehdotus, joka on esitetty merkittävänä askeleena EU:n pääomamarkkinaunionin parantamisen kannalta merkityksellisten puutteiden korjaamiseksi, todella täyttää nämä odotukset. Ehdotuksessa ei esitetä yhdenmukaistettua maksukyvyttömyysperusteiden määritelmää eikä maksunsaantijärjestystä, jotka molemmat ovat oleellisia tekijöitä tehokkuuden lisäämisessä ja kansallisten maksukyvyttömyyssääntöjen hajanaisuuden rajoittamisessa.

1.4

ETSK kehottaakin komissiota, parlamenttia ja neuvostoa tarkistamaan 27 artiklaan sisältyvää ehdotusta, jonka mukaan maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevan yrityksen vastapuolet, esimerkiksi tavarantoimittajat, velvoitetaan siirtämään täyttämättä olevat sopimukset velallisen liiketoiminnan hankkijalle ilman vastapuolen suostumusta. Tämä sitoo ne keinotekoisesti sopimuskumppaniin, jota ne eivät ole koskaan valinneet tai hyväksyneet, ja rajoittaa niiden yrittäjänvapautta. Sopimusperusteisten irtisanomisoikeuksien rajoittaminen maksukyvyttömyystilanteessa vähentää olennaisen tärkeiden palveluntarjoajien halukkuutta tarjota luottoa erityisesti taloudellisissa vaikeuksissa olevien mikro- ja pk-yritysten tapauksessa.

1.5

ETSK suhtautuu kuitenkin myönteisesti ehdotukseen ottaa käyttöön erityinen menettely, jolla helpotetaan ja nopeutetaan mikroyritysten toiminnan alasajoa, sillä se tekee kyseisten mikroyritysten maksukyvyttömyysmenettelyistä kustannustehokkaampia. Näillä järjestelyillä tuetaan myös ”varattomien” mikroyritysten toiminnan hallittua alasajoa ja puututaan siihen ongelmaan, että eräissä jäsenvaltioissa evätään pääsy maksukyvyttömyysmenettelyyn, jos ennakoitu takaisinperintäarvo on oikeudenkäyntikuluja pienempi. ETSK korostaa, että tämä kattaa noin 90 prosenttia maksukyvyttömyystapauksista EU:ssa, ja pitää siksi ehdotettua menettelyä erittäin merkittävänä.

1.6

Vaikka ETSK kannattaa tätä erityismenettelyä, se varoittaa, että kansallisiin tuomioistuimiin kohdistuvat vaatimukset menettelyyn liittyvien tehtävien suorittamisesta voivat johtaa kansallisten oikeusjärjestelmien ylikuormittumiseen, jos niille annetaan vastuu sen arvioimisesta, onko mikroyritys todella maksukyvytön, sekä tarvittavien pitkällisten menettelyjen toteuttamisesta, mukaan lukien omaisuuden rahaksi muuttaminen ja tuoton jakaminen. ETSK suositteleekin oikeuslaitoksen taakan keventämiseksi turvautumista muihin toimivaltaisiin toimijoihin, kuten maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjiin (2).

1.7

ETSK huomauttaa, että tehottomat maksukyvyttömyysmenettelyt voivat johtaa järjestämättömien lainojen määrän kasvuun, mikä vaarantaa rahoitusvakauden ja vaikuttaa myös luottoihin, inflaatioon ja reaaliseen BKT:hen. ETSK katsoo, että tehokkaat maksukyvyttömyyttä sekä velkojien ja velallisten oikeuksia koskevat järjestelmät ovat yksi päätöksentekijän käytettävissä olevista täydentävistä välineistä, joilla voidaan hillitä järjestämättömien lainojen kasvua parantamalla lainojen takaisinmaksun todennäköisyyttä ja mukauttamalla järjestämättömien lainojen osuutta nopeammin.

2.   Komission ehdotuksen pääkohdat

2.1

Ehdotuksen tavoitteena on kaventaa kansallisten maksukyvyttömyyslainsäädäntöjen eroja ja siten puuttua mahdollisesti tehottomien maksukyvyttömyyskehysten ongelmaan niissä jäsenvaltioissa, joissa tällaisia eroja esiintyy, lisätä yleisesti maksukyvyttömyysmenettelyjen avoimuutta ja vähentää pääoman vapaan liikkuvuuden esteitä. Ehdotuksella pyritään erityisesti vähentämään rajat ylittävää toimintaa harjoittavien sijoittajien tiedonhankintakustannuksia yhdenmukaistamalla maksukyvyttömyyslainsäädännön tiettyjä näkökohtia. Maksukyvyttömyyslainsäädännön yhdenmukaisuuden parantamisen toivotaan lisäävän yritysten saatavilla olevia rahoitusvaihtoehtoja eri puolilla unionia.

2.2

Ehdotuksella pyritään korjaamaan joitakin aiemman maksukyvyttömyyssääntöjä koskevan EU:n lainsäädännön eli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1023 (3) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/848 (4) puutteita, jotka koskevat erityisesti varojen takaisinperintää likvidoidusta maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta, menettelyjen tehokkuutta sekä takaisinperityn arvon ennakoitavissa olevaa ja oikeudenmukaista jakamista velkojien kesken. Tämä kattaa kysymykset, jotka liittyvät takaisinsaantikanteisiin, varojen jäljittämiseen, johtajien velvollisuuksiin ja vastuuseen, liiketoiminnan myyntiin toimintaa jatkavana yrityksenä niin kutsutulla pre-pack-menettelyllä, maksukyvyttömyysmenettelyn käynnistämisedellytyksiin, mikro- ja pienyritysten erityiseen maksukyvyttömyysjärjestelmään, maksunsaantijärjestykseen ja velkojatoimikuntiin.

2.3

On havaittu, että jäsenvaltioissa voimassa olevissa kansallisissa maksukyvyttömyyssäännöissä on huomattavia eroja yrityksen likvidointiin kuluvan ajan ja lopulta takaisin perittävän arvon suhteen. Maksukyvyttömyysmenettelyt ovat tämän johdosta joissakin jäsenvaltioissa pitkiä ja keskimääräinen takaisinperintäarvo likvidaatiotapauksissa alhainen. Euroopan komission mukaan tämä haittaa pääomamarkkinaunionin toimintaa ja rajat ylittäviä investointeja EU:ssa.

3.   Yleistä

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen lisätä rajat ylittäviä maksukyvyttömyyssääntöjä ja -menettelyjä koskevien tietojen avoimuutta ja saatavuutta. Komitea katsoo kuitenkin, että tämä ehdotus on vasta ensimmäinen askel EU:n kaikkien jäsenvaltioiden maksukyvyttömyysjärjestelmien lähentämisessä. ETSK peräänkuuluttaa myös ehdotuksia, joilla puututtaisiin luonnollisten henkilöiden maksukyvyttömyyttä koskevaan ratkaisematta olevaan ongelmaan.

3.2

Komitea korostaa, että asianmukaisesti suunnitellun maksukyvyttömyysjärjestelmän tulisi auttaa elinkelpoisia yrityksiä pysymään toimintakykyisinä ja välttymään näin ennenaikaiselta likvidaatiolta. Sen pitäisi myös vähentää luotonantajien halukkuutta myöntää suuririskisiä lainoja ja johtajien ja osakkeenomistajien halua turvautua tällaisiin lainoihin ja tehdä muita holtittomia rahoituspäätöksiä (5). Tilapäisestä talouden laskusuhdanteesta tai väärästä päätöksestä kärsivä yritys on ehkä silti mahdollista saada menestymään, jos taloudellinen tilanne paranee tai yritys toteuttaa korjaavia toimenpiteitä. Tällainen lopputulos hyödyttää kaikkia sidosryhmiä: velkojien on mahdollista saada takaisin suurempi osa investoinneistaan, useampi työntekijä säilyttää työpaikkansa ja toimittajien ja asiakkaiden verkosto säilyy.

3.3

ETSK viittaa tässä yhteydessä tutkimuksiin, jotka osoittavat, että velkojien oikeuksien tehokkaalla uudistamisella on yhteys luottokustannusten alenemiseen, luotonsaannin paranemiseen, velkaperinnän paranemiseen ja useampien työpaikkojen säilymiseen (6). Olisi myös vahvistettava velkojatoimikunnan – jossa on mahdollisesti mukana työntekijöiden edustaja – osallistumisoikeuksia. Jos velkojat voivat maksukyvyttömyysmenettelyn päätyttyä saada takaisin suurimman osan sijoituksistaan, ne voivat jatkaa yrityksiin investoimista ja yritysten luotonsaannin parantamista. Vastaavasti jos konkurssijärjestelyssä noudatetaan saatavien ehdotonta ensisijaisuutta, vakuudelliset velkojat voivat jatkaa luotonantoa ja luottamus konkurssijärjestelmään säilyy (7).

3.4

ETSK katsoo, että maksukyvyttömyysuudistukset, joilla pyritään kannustamaan velkasaneeraukseen ja sisäisiin uudelleenjärjestelyihin, auttavat säilyttämään työpaikkoja ja vähentämään paitsi pienten ja keskisuurten yritysten epäonnistumisia myös kannattavien yritysten likvidaatiota.

3.5

Kansallisten maksukyvyttömyyslainsäädäntöjen merkittävät erot mainitaan usein rajat ylittävien investointien esteinä, kuten myös verotussäännökset. ETSK uskoo, että näiden lainsäädäntöjen lähentyminen auttaisi sujuvoittamaan pääomamarkkinoiden toimintaa ja helpottaisi siten investointeja kaikkialla EU:ssa. Ehdotuksessa ei kuitenkaan esitetä maksukyvyttömyyslainsäädäntöjen keskeisten näkökohtien yhdenmukaistamista. Tällaisia näkökohtia ovat esimerkiksi yhdenmukaistettu maksukyvyttömyysperusteiden määritelmä ja maksunsaantijärjestys, jotka molemmat ovat oleellisia tekijöitä tehokkuuden lisäämisessä ja kansallisten maksukyvyttömyyssääntöjen hajanaisuuden rajoittamisessa. Tämä ei ennakoi hyvää kunnianhimoiselle tavoitteelle eli pääomamarkkinaunionin toteutumiselle, jota niin kipeästi kaivataan.

3.6

ETSK korostaa kuitenkin horjumatonta tukeaan entistä avoimemmille EU:n laajuisille pääomamarkkinoille, jotka tuovat yritysten ulottuville laajemmat investointimahdollisuudet. Komitea panee myös merkille komission ja Maailmanpankin havainnot (8), joiden mukaan varojen takaisinperintäasteen kohoaminen maksukyvyttömyyskäsittelyn ja velkojien oikeuksien tehostumisen myötä laajentaa eurooppalaisten yritysten luotonsaantimahdollisuuksia.

4.   Erityistä

4.1

ETSK toteaa, että maksukyvyttömyysmenettelyt vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen. Kansallisessa sääntelyssä suositaan erilaisia lähestymistapoja, joissa painotetaan joko velallisen määräysvaltaa omaisuuteensa, velkojan oikeuksia tai työllisyyden ja työlainsäädännön priorisointia. Tämän mukaisesti myös yritysten likvidaatioon, maksunsaantijärjestykseen sekä yritysjohtajien, maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien ja tuomioistuinten rooleihin suhtaudutaan erilaisin preferenssein. Politiikkoja suunniteltaessa on otettava huomioon myös osakkeenomistajien ja velkojien väliset erot. Ensin mainitut suhtautuvat yleensä myötämielisemmin ennaltaehkäisy- ja virtaviivaistamisvälineisiin, kun taas velkojat painottavat uudelleenjärjestelyvälineiden saatavuutta. ETSK katsoo, että komission ehdotukset ovat ensimmäinen askel kohti lähentymistä koko EU:ssa, mutta ne eivät vielä riitä toteuttamaan tehokasta yhdenmukaistamista, eikä niissä puututa luonnollisten henkilöiden maksukyvyttömyyttä koskevaan ratkaisematta olevaan ongelmaan.

4.2

ETSK yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan kansalliset maksukyvyttömyyslainsäädännöt ovat ulkomaisten sijoittajien kannalta keskeinen näkökohta. ETSK huomauttaa kuitenkin, että sellaisia maksukyvyttömyystapauksia, joihin liittyy rajat ylittävää luotonantoa, on alle 20 prosenttia kaikista tapauksista ja että G20-maita koskevat tiedot osoittavat, että tehokas laillisten oikeuksien järjestelmä nostaa suorien ulkomaisten sijoitusten osuutta vain yhdellä prosenttiyksiköllä, 2 prosentista 3 prosenttiin BKT:stä. Lisäksi merkittävä osa suorista ulkomaisista sijoituksista johtuu yritysten sulaumista ja olemassa olevien yritysten ostoista eikä niinkään investoinneista uusiin yrityksiin.

4.3

ETSK varoittaakin kohdistamasta liikaa odotuksia vaikutuksiin, joita maksukyvyttömyyslainsäädännön lähentymisellä on investointeihin. ETSK toteaa kuitenkin, että tehokkaan oikeudellisen kehyksen tarjoaminen velkojille ja maksukyvyttömyyslainsäädäntöä sekä oikeudellisesta tilanteesta annettavia yhdenvertaisia tietoja koskevan avoimuuden lisääminen kaikkien potentiaalisten sijoittajien kannalta voi vaikuttaa myönteisesti ulkomaisiin sijoituksiin. Varmuus velkojien ja velallisten oikeuksia koskevista säännöistä sekä vakuuksien poistamista koskevien jäsenvaltioiden menettelyjen yhdenmukaistaminen vähentäisivät riskejä ja antaisivat lisäpontta rajat ylittäville investoinneille ja sisäiselle kaupalle.

4.4

Lisäksi ETSK katsoo, että kysymykset, jotka liittyvät takaisinsaantikanteisiin, varojen jäljittämiseen, johtajien velvollisuuksiin ja vastuuseen, liiketoiminnan myyntiin toimintaa jatkavana yrityksenä niin kutsutulla pre-pack-menettelyllä, maksukyvyttömyysmenettelyn käynnistämisedellytyksiin, mikro- ja pienyritysten erityiseen maksukyvyttömyysjärjestelmään, maksunsaantijärjestykseen ja velkojatoimikuntiin, ovat kaikki erittäin tärkeitä ja sijoittajilla tulisi olla mahdollisuus saada niistä avoimesti tietoa.

4.5

ETSK suhtautuu niin ikään myönteisesti ehdotukseen ottaa käyttöön erityinen menettely, jolla helpotetaan ja nopeutetaan mikroyritysten toiminnan alasajoa, mikä tekee kyseisten mikroyritysten maksukyvyttömyysmenettelyistä kustannustehokkaampia. Näillä järjestelyillä tuetaan myös ”varattomien” mikroyritysten toiminnan hallittua alasajoa ja puututaan siihen ongelmaan, että eräissä jäsenvaltioissa evätään pääsy maksukyvyttömyysmenettelyyn, jos ennakoitu takaisinperintäarvo on oikeudenkäyntikuluja pienempi. ETSK korostaa, että tämä kattaa noin 90 prosenttia maksukyvyttömyystapauksista EU:ssa, ja pitää siksi ehdotettua menettelyä erittäin merkittävänä.

4.6

Vaikka ETSK kannattaa tätä erityismenettelyä, se varoittaa samalla, että kansallisiin tuomioistuimiin kohdistuvat vaatimukset menettelyyn liittyvien tehtävien suorittamisesta direktiivin 12 artiklan ff kohdan mukaisesti voivat johtaa kansallisten oikeusjärjestelmien ylikuormittumiseen, jos niille annetaan vastuu sen arvioimisesta, onko mikroyritys todella maksukyvytön, sekä tarvittavien pitkällisten menettelyjen toteuttamisesta. Komitean mielestä tämä tekisi osittain tyhjäksi ehdotetun lainsäädännön tarkoituksen. ETSK on aiemmissa lausunnoissaan (9) todennut, että järjestelmällinen turvautuminen tuomioistuimiin ei ole välttämättä paras vaihtoehto, ja on suosittanut, että perustetaan uusia elimiä, jotka vastaisivat edellä mainitusta tehtävästä. Riippumattomien maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien tosiasiallinen osallistuminen on osoittautunut hyödylliseksi erityisesti heikosti järjestäytyneille mikroyrittäjille yksinkertaistetuissa likvidaatiomenettelyissä. ETSK katsookin, että selvittäjien käyttöä olisi harkittava aktiivisesti (10).

4.7

ETSK suosittelee lisäksi, että selvittäjillä olisi oikeutettujen etujen tapauksissa oltava suora ja nopea pääsy kansallisiin omaisuusrekistereihin riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa selvittäjä on nimetty. ETSK huomauttaa, että tällaisia rekistereitä ei ole vielä perustettu kaikkiin jäsenvaltioihin, ja kehottaa toimivaltaisia viranomaisia korjaamaan tilanteen nopeasti.

4.8

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen pre-pack-menettelystä, jossa velallisen liiketoiminnan (tai sen osan) myynti valmistellaan ja neuvotellaan ennen maksukyvyttömyysmenettelyn virallista aloittamista, sillä komitea uskoo sen lisäävän tehokkuutta. Tämä mahdollistaa myynnin toteuttamisen ja tulojen saamisen pian sen jälkeen, kun virallinen maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu yrityksen likvidoimiseksi. ETSK varoittaa kuitenkin 27 artiklaan sisältyvästä ehdotuksesta, jonka mukaan maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevan yrityksen vastapuolet, esimerkiksi tavarantoimittajat, velvoitetaan siirtämään täyttämättä olevat sopimukset velallisen liiketoiminnan hankkijalle ilman vastapuolen suostumusta. Tämä sitoo ne keinotekoisesti sopimuskumppaniin, jota ne eivät ole koskaan valinneet tai hyväksyneet, ja rajoittaa niiden yrittäjänvapautta. Ennen kaikkea on otettava huomioon työntekijät, joiden ammatillista vapautta ei saa loukata työnantajan pakollisella vaihtumisella. ETSK kehottaakin komissiota, parlamenttia ja neuvostoa arvioimaan tätä ehdotusta uudelleen. Lisäksi velkojatoimikunnan osallistumis- ja valvontamahdollisuuksia olisi vahvistettava myös pre-pack-menettelyssä.

4.9

ETSK huomauttaa myös, että direktiivissä ei itse asiassa käsitellä maksunsaantijärjestyksen yhdenmukaistamista eikä esitetä maksukyvyttömyysperusteiden määritelmää. Ne ovat yhdenmukaistettujen maksukyvyttömyysmenettelyjen keskeisiä edellytyksiä, ja ETSK pitääkin erittäin valitettavana, ettei komissio ole vienyt näitä asioita eteenpäin.

4.10

Myöskään maksukyvyttömyyden käynnistäviä tekijöitä ei ole otettu ehdotuksessa riittävästi huomioon, vaikka direktiiviä koskevassa tiedonannossa toisin väitetään. Ehdotuksessa todetaan, että maksujen keskeytymistä koskeva testi ja tasetesti ovat jäsenvaltioissa kaksi tavallista tekijää, jotka käynnistävät tavanomaisen maksukyvyttömyysmenettelyn.

4.11

Direktiivissä ehdotetaan maksukyvyttömyysmenettelyjen yksinkertaistamiseksi – jota ETSK periaatteessa kannattaa –, että yksinkertaistetun likvidaatiomenettelyn aloittamisen edellytyksenä olisi oltava se, että velkoja ei kyetä maksamaan niiden erääntyessä. Sen sijaan, että ehdotuksessa annettaisiin ohjeita siitä, miten tämän arviointiperusteen täyttymisen edellytykset olisi määriteltävä, siinä pyydetään jäsenvaltioita huolehtimaan määrittelystä itse ja menetetään näin ollen mahdollisuus varmistaa johdonmukaisuus kaikkialla EU:ssa.

4.12

ETSK toteaa, että pankit ovat tyypillisesti ensisijaisia rahoituksen välittäjiä, ja ne ovat olennaisen tärkeitä vakaan rahoitusjärjestelmän kannalta. Järjestämättömät lainat heikentävät kannattavuutta ja voivat uhata pankkien vakavaraisuutta. Maksukyvyttömyyttä sekä velkojien ja velallisten oikeuksia koskevat järjestelmät ovat yksi päätöksentekijän käytettävissä olevista täydentävistä välineistä, joilla voidaan hillitä järjestämättömien lainojen kasvua ja auttaa ratkaisemaan tilanteita, joissa ne nousevat ongelmalliselle tasolle. Yritystason analyysi osoittaa, että maksukyvyttömyysjärjestelmien uudistukset, joilla vähennetään yritysten rakenneuudistuksia haittaavia esteitä ja yritystoiminnan epäonnistumiseen liittyviä henkilökohtaisia kustannuksia, voivat vähentää ns. zombie-yrityksiin sijoitetun pääoman osuutta. Nämä hyödyt realisoituvat osittain toteuttamalla heikkojen yritysten rakenneuudistuksia, mikä puolestaan vauhdittaa pääoman uudelleenkohdentamista tuottavampiin yrityksiin.

4.13

ETSK suosittaa, että komissio julkaisee säännöllisesti tilastoja asiaankuuluvan maksukyvyttömyysasetuksen mukaisista maksukyvyttömyystapauksista, jotta luodun järjestelmän tehokkuutta voidaan arvioida aika ajoin.

---

(1)  Maailmanpankki, Resolving Insolvency, ladattu 3. tammikuuta 2023.

(2)  Maailmanpankki, Principles for effective Insolvency and Creditor/debtor Regimes, tarkistettu laitos 2021, periaatteet C6.1 ja C19.6.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1023, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista, veloista vapauttamisesta ja elinkeinotoiminnan harjoittamiskiellosta sekä toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi ja direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta (direktiivi uudelleenjärjestelystä ja maksukyvyttömyydestä) (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 18).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/848, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, maksukyvyttömyysmenettelyistä (uudelleenlaadittu) (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 19).

(5)  Maailmanpankki, Resolving Insolvency, ladattu 3. tammikuuta 2023.

(6)  Maailmanpankki, Resolving Insolvency, ladattu 3. tammikuuta 2023.

(7)  Maailmanpankki, Resolving Insolvency, ladattu 3. tammikuuta 2023.

(8)  How Insolvency and Creditor/Debtor Regimes Can Help Address Nonperforming Loans – EFI Note-Finance, Washington, DC: Maailmanpankki.

(9)  Mukaan lukien ETSK:n lausunto aiheesta ”Yritysten maksukyvyttömyys” (EUVL C 209, 30.6.2017, s. 21).

(10)  Maailmanpankki, Principles for effective Insolvency and Creditor/debtor Regimes, tarkistettu laitos 2021, periaatteet C6.1 ja C19.6.