Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Vähähiiliseen talouteen siirtymisen rahoittaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät rahoitushaasteet”

(valmisteleva lausunto)

(2020/C 311/04)

Esittelijä:	Toni VIDAN (HR–III)
Toinen esittelijä:	Dimitris DIMITRIADIS (EL–I)

Lausuntopyyntö	EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Kroatia, 10.9.2019
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen jaostossa	27.5.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	11.6.2020
Täysistunnon nro	552
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	227/0/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti Eurooppa-neuvoston äskettäin antamiin päätelmiin ja esitettyyn Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan (1), joiden yhteisenä tavoitteena on saavuttaa ”ilmastoneutraali EU vuoteen 2050 mennessä” ja turvata siten siirtyminen vähähiiliseen talouteen, ja antaa niille vankan tukensa.

1.2

Komitea on covid-19-kriisin vuoksi jo perännyt (2) ennennäkemätöntä solidaarisuutta jäsenvaltioilta sekä kattavaa Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa, jotta EU:n jäsenvaltiot, kansalaiset, yritykset ja työntekijät pystyvät vastaamaan parhaansa mukaan covid-19-pandemian seurauksiin ja rakentamaan Euroopan taloudesta kestävämmän ja sietokykyisemmän. Euroopan unionin elpymisväline (Next Generation EU), jonka määrärahat ovat 750 miljardia euroa, ja EU:n pitkän aikavälin talousarvion 2021–2027 kohdennetut lisäykset nostavat EU:n talousarvion rahoituskapasiteetin kaikkiaan 1,85 biljoonaan euroon. Elpymisen tukemisen lisäksi siinä keskitytään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja digitalisaatioon työllisyyden ja kasvun, yhteiskuntien kriisinsietokyvyn ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi.

1.3

ETSK yhtyy Euroopan parlamentin 17. huhtikuuta 2020 suurella ääntenenemmistöllä hyväksymässä päätöslauselmassa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tulee olla EU:n tulevan elvytys- ja jälleenrakennuspaketin keskiössä, ”jotta voidaan polkaista talous käyntiin, parantaa sen selviytymiskykyä ja luoda työpaikkoja ja samalla tukea ekologista siirtymää ja kestävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä” (3).

1.4

ETSK kannattaa Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa, joka on yhdessä oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kanssa vähähiiliseen talouteen siirtymisen ensimmäinen tärkeä rahoituspilari (4). Komitea pitää näitä aloitteita ensimmäisenä askeleena oikeaan suuntaan ja vetoaa EU:n toimielimiin, jotta ne kehittäisivät seuraavien vaiheiden valmistelemiseksi avoimia ja osallistavia prosesseja, joihin kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät pääsevät tosiasiallisesti mukaan ja jotka sopivat yhteen elvytyksen ja hyvinvointitalouteen tähtäävän oikeudenmukaisen siirtymän kanssa (5).

1.5

ETSK kehottaa vallitsevan ennennäkemättömän kriisin vuoksi laatimaan kunnianhimoisen jälleenrakennussuunnitelman, joka sopii yhteen Pariisin sopimuksen kanssa. Keskeisenä osana tätä olisi oltava ilmastotoimibudjetti, jonka tulee olla suuruudeltaan vähintään noin 300 miljardia euroa vuotta kohden eli vastata jo havaittua investointivajetta. Tässä yhteydessä tulee asettaa selkeästi etusijalle kansalaisten, pk-yritysten, energiayhteisöjen ja paikallisten ja alueellisten julkisten elinten yhdessä suunnittelemien ja omistamien hajautettujen hiilestä irtautumista edistävien hankkeiden tukeminen.

1.6

ETSK on vakaasti sitä mieltä, että siirtymän sekä covid-19:n jälkeisen jälleenrakennuksen tulee tapahtua oikeudenmukaisesti ja johtaa oikeudenmukaisempaan ja kestävämmällä pohjalla olevaan Euroopan unioniin. Muussa tapauksessa ne on tuomittu epäonnistumaan, millä olisi vakavia seurauksia koko Eurooppa-hankkeelle. Komitea pitää etenkin kehityksessä jäljessä olevien EU:n maaseutualueiden asukkaiden, työntekijöiden, yhteisöjen ja pk-yritysten poliittista, sosiaalista ja taloudellista osallisuutta oikeudenmukaisen siirtymän keskeisenä osatekijänä. Tässä yhteydessä ei saa myöskään syrjiä jäsenvaltioita, jotka eivät toistaiseksi kuulu euroalueeseen. On ensisijaisen tärkeää vahvistaa joukko kriteerejä, joilla varmistetaan siirtymän oikeudenmukaisuus, ja kaikkien tasojen sidosryhmien on päästävä mukaan. ETSK on osallistunut tähän keskusteluun jo aiemmin (6).

1.7

ETSK korostaa, että oikeudenmukaisen siirtymän sekä covid-19:n jälkeisen jälleenrakennuksen yhteydessä on varmistettava, että kuluttajista ja yhteisöistä tulee kestäväpohjaisten energia- ja liikennealan tuotteiden ja palvelujen aktiivisia tuottajakuluttajia (tuottajia ja kuluttajia).

1.8

ETSK kehottaa poistamaan pikaisesti esteet, jotka jarruttavat julkisten ja yksityisten varojen uudelleenkohdentamista. Tämä koskee ensisijaisesti fossiilisten polttoaineiden alan saamien suorien ja välillisten tukien muodostamia esteitä sekä verotuksellisia esteitä.

1.9

ETSK kannattaa sitä, että Euroopan komissiolle annetaan vahva mandaatti laatia uusi EU:n sopeutumisstrategia. Komitea kehottaa painottamaan yhtä lailla sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen että siihen sopeutumisen rahoittamista. ETSK katsoo, että osallistava poliittinen keskustelu innovatiivisten rahoitusmekanismien kehittämisestä sopeutumistoimia varten ja erityisten oikeudenmukaisen sopeutumisen rahastojen perustamisesta olisi aloitettava mahdollisimman pian.

1.10

ETSK kehottaa lisäämään käytettävissä olevia varoja huomattavasti, käynnistämään erityisen ”Euroopan ilmastotoimien solidaarisuusjoukot” -nuoriso-ohjelman sekä myöntämään varoja paikallishallinnon ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan yhteistyöhön, jonka avulla kehitetään yhteisöjen omia vähähiilisen energian ja liikenteen edistämishankkeita niiden omista tarpeista lähtien.

1.11

ETSK katsoo, että vihreän kehityksen ohjelmalla olisi turvattava EU:n ja etenkin niiden pk-yritysten asema ja kansainvälinen kilpailukyky, joiden kilpailu nopeasti kehittyvän talouden maiden kanssa kiristyy kiristymistään. Komitea kannattaa ehdotuksia hiilitullimekanismin käyttöönotosta.

2.   Johdanto ja yleiset huomiot

2.1

ETSK laatii käsillä olevan lausunnon vastauksena EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Kroatian tasavallan pyyntöön. Komitea on ilahtunut puheenjohtajavaltion aikeista vauhdittaa EU-tason keskustelua siitä, miten voitaisiin parantaa rahoitusjärjestelyjä, joiden avulla vastataan vähähiiliseen talouteen siirtymisestä aiheutuviin kasvaviin tarpeisiin sekä edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lausunnon laatimisprosessin loppuvaiheessa puhkesi covid-19-pandemia, joka on ravistellut EU:ta ja muuta maailmaa, ja lausunnossa pyritäänkin esittämään joitakin alustavia vastauksia tähän uuteen todellisuuteen.

2.2

Meneillään on inhimillinen katastrofi, jossa menetetään ihmishenkiä ja monet sairastuvat ja joka johtaa ennennäkemättömään sosiaaliseen ahdinkoon ja työpaikkojen menettämiseen. Jos se hoidetaan huonosti, seuraukset saattavat olla yhtä vakavat kuin vuonna 1929 alkaneella suurella lamalla. Jos siihen reagoidaan oikein, EU voi selvitä tilanteesta yhteisin ponnistuksin niin, että ihmishenkiä säästyy ja yhteiskunta pysyy hyvinvoivana, että Euroopan sosioekonomisissa toimintamalleissa huomion keskipisteenä ovat tulevaisuudessa ihmiset ja luonto ja että kestävän kehityksen maailmanlaajuinen kumppanuus saa piristysruiskeen.

2.3

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti Eurooppa-neuvoston äskettäin antamiin päätelmiin ja esitettyyn Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan (7), joiden yhteisenä tavoitteena on saavuttaa ”ilmastoneutraali EU vuoteen 2050 mennessä” ja turvata siten siirtyminen vähähiiliseen talouteen, ja antaa niille vankan tukensa. Se kannattaa myös ensimmäisen tärkeän rahoituspilarin muodostavia Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa ja oikeudenmukaisen siirtymän mekanismia, joiden avulla on tarkoitus tukea työntekijöitä ja kansalaisia alueilla, joihin siirtymä vaikuttaa kaikkein eniten (8).

2.4

Siitä, että ilmasto on hätätilassa, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen uhkaa olemassaoloa, kemikaaleista ja ilmansaasteista aiheutuu terveysriskejä, joita yhteiskunnassa ei voida hyväksyä, ja valtamerissä ui käsittämättömät määrät muovisaastetta, on kiistatonta näyttöä. Uusien ihmisiin tarttuvien tautien ilmaantuminen on tieteellisten tutkimusten (9) mukaan tiiviisti kytköksissä niihin ympäristökriisin taustatekijöihin, joihin on tarkoitus puuttua asettamalla ympäristötoimet etusijalle vihreän kehityksen ohjelman avulla.

2.5

Maailmassa esiintyy eksistentiaalisten ympäristökriisien lisäksi suurta ja yhä kasvavaa eriarvoisuutta, väestökehityskriisejä ja poliittista radikalismia, ja myös luottamus hallituksiin, hallintoon ja päättäjiin rakoilee. Covid-19-kriisi on tuonut korostetusti esille useita talous- ja hallintojärjestelmiemme puutteita, mm. markkinatalouden rajallisuuden, sekä tehokkaiden valtion instituutioiden ja vahvojen julkisten terveydenhuoltojärjestelmien merkityksen. Se on myös antanut ihmisille mahdollisuuden pohtia uudelleen, mikä heille on tärkeää. Nyt olisi tarkasteltava kiireellisesti uudelleen tuotanto- ja kulutustasojen vaikutuksia ja pohdittava keskeisten alojen (esim. julkiset palvelut, kuten terveydenhuoltoala) työntekijöiden kohtuullisia palkkatasoja, vero- ja palkkapolitiikkaa sekä sellaisia uusia keinoja kuin perustuloa, kuten ETSK on aiemmissa lausunnoissaan (10) kehottanut.

2.6

EU:n elinkeinoelämä suhtautuu vähähiiliseen talouteen siirtymiseen ja covid-19:n jälkeiseen elvytykseen yhä suuremmassa määrin kehitysmahdollisuutena ja keinona palauttaa tuotannon työpaikkoja takaisin Eurooppaan. Seitsemän johtavaa eurooppalaista energiayritystä kehotti EU:n ympäristö- ja ilmastoministereille hiljattain lähettämässään kirjeessä nostamaan EU:n vuoteen 2030 ulottuvan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen vähintään 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta, jotta vuoteen 2050 johtavasta kehityspolusta saadaan kustannustehokas (11). Energy Transitions Commission -ajatushautomo puolestaan kehottaa maailman maita ”käyttämään talouselvytysvarat viisaasti ja investoimaan tulevaisuuden talouteen” (12).

3.   Kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita, uusia rahoitusvaroja oikeudenmukaista siirtymää, jälleenrakentamista ja vähähiiliseen talouteen siirtymistä varten sekä vuoteen 2030 ulottuvien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpano

3.1

Jotta voidaan varmistaa, että kiireellisiä ilmastotoimia varten saadaan käyttöön riittävästi uusia rahoitusvaroja, sekä parantaa nykyisten varojen käyttöä, tarvitaan ehdottomasti kunnianhimoista poliittista toimintaohjelmaa, jossa kiristetään vuosiin 2030 ja 2050 mennessä saavutettavaksi tarkoitettuja tavoitteita. ETSK kannattaakin kehotusta, jonka mukaan Euroopan unionin tulee sitoutua saavuttamaan hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä ja korjata vastaavasti vuoteen 2030 ulottuvaa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitettaan vähintään 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta.

3.2

ETSK on vakaasti sitä mieltä, että siirtymän sekä covid-19:n jälkeisen jälleenrakennuksen tulee tapahtua oikeudenmukaisesti ja johtaa oikeudenmukaisempaan Euroopan unioniin. Muussa tapauksessa ne on tuomittu epäonnistumaan, millä olisi vakavia seurauksia koko Eurooppa-hankkeelle. Komitea pitää etenkin kehityksessä jäljessä olevien EU:n maaseutualueiden asukkaiden, työntekijöiden, yhteisöjen ja pk-yritysten poliittista, sosiaalista ja taloudellista osallisuutta oikeudenmukaisen siirtymän keskeisenä osatekijänä. Tässä yhteydessä ei saa myöskään syrjiä jäsenvaltioita, jotka eivät toistaiseksi kuulu euroalueeseen. Tällaisen osallisuuden saavuttamiseksi on oleellista jakaa tulevan ilmastotoimibudjetin varat oikeudenmukaisesti. Lisäksi on estettävä jo ennakolta sellainen kehitys, että suurin osa resursseista kanavoituu vahvoille sidosryhmille, joilla on resurssit ja valmiudet kehittää rahoituskelpoisia hankkeita.

3.3

ETSK kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että kaikki sidosryhmät – paikallisyhteisöt, kansalaisyhteiskunta, työmarkkinaosapuolet, elinkeinoelämä, tiede- ja tutkimuslaitokset jne. – pääsevät tulevaisuudessa osallistumaan aktiivisesti vihreän kehityksen ohjelman sekä covid-19:n jälkeisen elvytys- ja jälleenrakennussuunnitelman kehittämiseen ja täytäntöönpanoon.

3.4

Ensimmäisen vaiheen eli vihreän kehityksen ohjelman ja investointiohjelman jälkeen ETSK pitää tervetulleena riittävän suurta elvytysrahastoa ja kehottaa vallitsevan ennennäkemättömän kriisin vuoksi laatimaan kunnianhimoisen jälleenrakennussuunnitelman, joka sopii yhteen Pariisin sopimuksen kanssa. Keskeisenä osana tätä olisi oltava ilmastotoimibudjetti, jonka tulee olla suuruudeltaan vähintään noin 300 miljardia euroa vuotta kohden eli vastata jo havaittua investointivajetta. Tässä yhteydessä tulee asettaa selkeästi etusijalle kansalaisten, pk-yritysten, energiayhteisöjen ja paikallisten ja alueellisten julkisten elinten yhdessä omistamien hajautettujen hiilestä irtautumista edistävien hankkeiden tukeminen. ETSK on jo esittänyt kannanotossaan ilmastorahoitussopimuksen puolesta (13) ehdotuksia varojen kokoamisesta tähän tarkoitukseen ja esittää niitä lisää käsillä olevassa lausunnossa.

3.5

Samanaikaisesti tulee ETSK:n mielestä laatia perusteellinen ja läpinäkyvä arvio vuoteen 2030 ulottuvien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon edellyttämistä rahoitusvaroista, jotta voidaan kehittää optimaalinen yhdistelmä mekanismeja tulevan ilmastorahoituksen liikkeelle saamiseksi. Olisi myös luotava tilaisuuksia osallistavaan keskusteluun kestävyyden ja oikeudenmukaisen siirtymän politiikasta väestörakennetta ja teknologiaa koskevan politiikan sekä finanssi- ja julkisen politiikan puitteissa. Tällaiseen keskusteluun saadaan merkittävä panos Euroopan ympäristökeskuksen tulevasta raportista (14).

3.6

ETSK on jo aiemmin perännyt Euroopan ilmastorahoitussopimusta, jonka tarkoituksena olisi ”suunnata ilmastonmuutoksen torjuntaan ja reaalitalouteen ne pääomat, jotka saattaisivat synnyttää uuden finanssikuplan. Siihen tarvitaan myös uutta rahoitusta, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille.” Komitea on ehdottanut rahoituslähteiksi mm. seuraavia: — rahoituksen uudelleenohjaaminen kestävyysperiaatteiden mukaisiin investointeihin eli ympäristön kannalta suotuisiin kohteisiin ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavien Euroopan investointipankin (EIP) lainojen edistäminen — Euroopan keskuspankin (EKP) suorittaman määrällisen kevennyksen hyödyntäminen rahoituslähteenä — kestävyysperiaatteiden mukaisen investoinnin kriteerien määritteleminen. Ilmastorahoitussopimuksen avulla voidaan esimerkiksi vastata samanaikaisesti ilmastokriisiin, laadukkaiden työpaikkojen puutteeseen ja Eurooppa-hanketta koskeviin epäilyihin. Siihen sisältyy kaksi välinettä: Euroopan ilmasto- ja biodiversiteettipankki ja Euroopan ilmasto- ja biodiversiteettirahasto. Yhdessä niistä voisi tulla Euroopan ilmastopankki.

3.7

ETSK suhtautuu myönteisesti ja kannustavasti EIP:n ilmoitukseen, jonka mukaan se aikoo tukea 1 biljoonan euron investointien saamista liikkeelle ilmastotoimien ja ympäristön kestävyyden hyväksi kaudella 2021–2030. EIP:n vuotuinen lainakanta voi kuitenkin pankin nykyisten sääntöjen mukaan olla suurempikin. Jos EU tai EKP antaisi EIP:lle laajemmat talousarviotakaukset, vuotuisia lainamääriä voitaisiin kasvattaa entisestään.

3.8

ETSK kehottaa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä uudistamaan vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä siten, että mahdollistetaan kultaisen säännön avulla suuremmat jäsenvaltiotason investoinnit ilmastotoimiin, luetaan tällaiset investoinnit osaksi EU:n ilmastotoimibudjettia ja jätetään ne tämän johdosta alijäämälaskelmien ulkopuolelle sekä ehkäistään väärinkäyttöä asianmukaisin suojatoimin (15). Tähän liittyviä mahdollisuuksia on jo käsitelty alustavasti vuonna 2019 julkaistussa Euroopan finanssipoliittisen komitean vuosikertomuksessa (16), ja niitä olisi nyt kehitettävä edelleen ja saatettava käyttöön. ETSK kehottaa EU:n jäsenvaltioita lisäämään ilmastotoimiin tehtäviä investointeja saatavilla olevien talousarviovarojen avulla mahdollisimman paljon sinä aikana, kun vakaus- ja kasvusopimuksen soveltaminen on keskeytyksissä covid-19-kriisin vuoksi.

3.9

ETSK kehottaa Euroopan keskuspankkia omaksumaan merkittävän roolin ilmastotoimien suorassa ja välillisessä rahoittamisessa. Sen lisäksi, että EKP vaikuttaa omaisuuserien osto-ohjelmansa ja pandemiaan liittyvän poikkeustilanteessa toteutettavan osto-ohjelmansa kautta, se voi hyväksyä asiaankuuluvia sääntöjä ja käyttää sääntelyvaltuuksiaan, koordinoida toimia euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien kanssa Euroopan keskuspankkijärjestelmän puitteissa ja kannustaa siten keskuspankkeja seuraamaan esimerkkiään ja myötävaikuttaa näin ilmastotoimien rahoitukseen. Vakavaraisuussuhteita voitaisiin myös hyödyntää ennakoivammin soveltamalla EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän perusteella ympäristöä hyödyttäviksi katsottuihin lainoihin ja investointeihin suotuisampia järjestelyjä. EKP:n ”pitäisi pystyä tarjoamaan [– –] likviditeettiä jatkamalla epätavanomaisia rahapoliittisia toimenpiteitä” (17), ja tarvittavan likviditeetin tarjoamisella olisi oltava myönteinen vaikutus ilmastotoimiin.

3.10

Ilmastotoimiin suuntautuvaa rahoitusta voidaan lisätä mm. siten, että julkisen ja yksityisen sektorin toimijat laskevat liikkeeseen investointeja koskevan EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän muodostamaan vahvaan sääntelykehykseen pohjautuvia vihreitä joukkovelkakirjoja. Tämän edistämiseksi tarvitaan kiireesti erityisjärjestelyjä. EIP voi laajentaa rooliaan nykyisestä kahdella tavalla: tekemällä suoria sitoumuksia ilmastotoimia edistävien hankkeiden lainoittamiseksi ja lisäämällä vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskua. EKP voisi sitten ostaa tällaisia joukkovelkakirjoja paljon aiempaa enemmän omaisuuserien osto-ohjelmansa kautta.

3.11

Koska suurimman osan investoinneista tekevät viime kädessä kansalaiset ja yksityinen sektori, ETSK korostaa ympäristöverotoimenpiteiden ja kaikkien hiilen hinnoitteluun liittyvien näkökohtien merkitystä, sillä nämä ovat keskeisiä kestävyyttä edistävien investointien kannattavuuden varmistamiseksi. Komitea haluaa myös korostaa, että ”hiilen hinnoittelun ja vihreiden joukkovelkakirjojen yhdistelmä parantaa ympäristötehokkuutta, pääoman muodostusta ja velkakestävyyttä” sekä ”sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta” (18).

3.12

Rahoituslähteenä voitaisiin käyttää myös arvopaperistettuja omaisuuseriä, joiden vakuussalkku – vakuuspooli – koostuu ”vihreistä” ja mahdollisesti ”ruskeista” lainasaamisista. Arvopaperistaminen katsotaan ympäristömyönteiseksi, jos saatava tuotto käytetään vihreiden hankkeiden rahoittamiseen.

3.13

ETSK pitää yhtenä Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman käytännön toteutuksen suurimmista haasteista sitä, miten saadaan aikaan jatkuva virta sellaisia investointihankkeita, jotka edistävät EU:n strategisten tavoitteiden saavuttamista. Tällaisia investointihankkeita ei vielä ole niin paljon kuin niitä tarvittaisiin. Teknisen avun ja neuvontatuen antaminen kaikilla julkishallinnon tasoilla helpottaa kestäväpohjaisten hankkeiden määrittelyä ja valmistelua ja parantaa hankkeiden toteuttajien valmiuksia. Tällaisten hankkeiden yksilöinnin ja kehittämisen perustana olisi käytettävä EU:n laajuista kestävien investointien luokittelujärjestelmää (kestävyysluokitusjärjestelmää) (19).

3.14

Kun rahoitetaan oikeudenmukaista siirtymistä vähähiiliseen talouteen, on varmistettava, että uusien teknologioiden ja uusien yritysten kehitysmahdollisuuksia tuetaan aktiivisesti niin, että etenkin ne kuluttajat ja yhteisöt, jotka eivät tällä hetkellä pysty osallistumaan asianomaisiin tuotantoprosesseihin, pääsevät mahdollisimman laajasti osallisiksi uudesta tuotantokapasiteetista ja näistä tahoista tulee kestäväpohjaisten energia- ja liikennealan tuotteiden ja palvelujen aktiivisia tuottajakuluttajia (tuottajia ja kuluttajia).

3.15

Koska uusiutuvien energialähteiden käyttö on itse asiassa arvokkaiden luonnonvarojen ”yksityistämistä”, julkista tukea saavien hankkeiden yhteydessä pitäisi tunnustaa paikallisyhteisöjen omistajuus ja huolehtia siitä, että paikallisyhteisöt saavat asianmukaisen osuuden hankkeiden hyödyistä tai omistuksesta.

3.16

ETSK korostaa kiireellistä tarvetta antaa merkittävää taloudellista tukea institutionaalisille toimijoille, jotka voisivat aktiivisesti edistää kansalaisten, yhteisöjen tai pk-yritysten pienten ja hajanaisten yksittäisten hankkeiden kehittämistä ja yhdistelemistä suuremmiksi ja rahoituskelpoisemmiksi hankkeiksi. Koska kansalaisyhteiskunta on selvästikin käynnistämässä monia tällaisia aloitteita, ETSK on halukas osallistumaan institutionaalisten puitteiden ja suuntaviivojen kehittämiseen aloitteiden tukemiselle EU:n tasolla ja niihin liittyvälle aktiiviselle yhteistyölle.

4.   Nykyiset rahoitusmekanismit, julkisten ja yksityisten investointien esteet sekä valtiontuki

4.1

Pariisin sopimuksessa edellytetään, että rahoitusvirrat sovitetaan johdonmukaisiksi suhteessa tarvittaviin päästövähennyksiin ja kehitykseen, jossa mukaudutaan muuttuvaan ilmastoon joustavasti. Tämän vaatimuksen ja vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden valossa ETSK kehottaa varmistamaan, että EU:n kaikki olemassa olevat rahoitusmekanismit ovat yhteensopivia Pariisin sopimuksen kanssa tai ilmastotavoitteiden mukaisia sekä linjassa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman kanssa.

4.2

ETSK on jo esittänyt (20) seuraavat suositukset nykyisiä rahoitusmekanismeja silmällä pitäen: — Nostetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan tarkoitettu Euroopan strategisten investointien rahaston osuus 40 prosenttiin. — EU:n tavoitetason tulee vastata ilmastonmuutoksen torjumisen haastetta. — Keskimäärin 40 prosenttia unionin kokonaistalousarviosta (vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys) on kohdistettava tähän tavoitteeseen, ja siihen EU:n koheesiorahastosta varattua osuutta tulee kasvattaa suuremmaksi kuin nykyiset 20 prosenttia.

4.3

Asianmukaisen tason saavuttamista ilmastotoimiin suunnatussa EU- ja jäsenvaltiotason julkisessa ja yksityisessä rahoituksessa haittaavat useat merkittävät esteet, minkä vuoksi sekä hillintä- että sopeutumistoimiin on saatavilla melko vähän varoja ja rahoitus on riittämätöntä (21). Komitea haluaa korostaa kolmea tällaista estettä.

4.4

Ensinnäkin fossiilisia polttoaineita tuetaan edelleen paljon sekä suoraan että välillisesti; Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on äskettäin arvioinut (22), että vuonna 2015 tukea annettiin EU:ssa 289 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta. Välillisiä tukia myönnetään jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla, ja ne aiheuttavat valtavia ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia (vaihtoehto)kustannuksia, jotka kumoavat ilmastotoimissa saavutetun edistyksen. Koska ne vaikuttavat myös hiilen hintaan, ETSK katsoo, että ne tulee lakkauttaa viipymättä ja että jäsenvaltioiden kansallisissa ja ilmastosuunnitelmissa on esitettävä tälle selkeä aikataulu.

4.5

Toiseksi ilmastotoimiin ei edelleenkään ole saatavilla kovin paljon rahoitusta, koska vakaus- ja kasvusopimus rajoittaa yleensä EU:n jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa ja valtiontukisäännöt vievät valtioilta mahdollisuudet edistää merkittävämmin toimintamalleja, joilla saadaan aikaan muutoksia. Komitea toivoo, että tämänhetkistä vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen (23) ja tilapäisten valtiontukisääntöjä koskevien puitteiden (24) poikkeuksellista soveltamista hyödynnetään mahdollisimman paljon ilmastotoimien rahoittamiseksi.

4.6

Kolmanneksi on esteitä, jotka haittaavat rahoituksen saantia yksityisellä sektorilla, etenkin kun on kyse pienistä ja keskisuurista yrityksistä sekä tutkimus- ja innovointi-investoinneista. ETSK katsoo, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisen rinnalla olisi viimeisteltävä pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni. Tässä yhteydessä tulee pyrkiä erityisesti varmistamaan, että kaikkien pk-yritysten on helppo saada monipuolisemmin ja runsaammin rahoitusta ilmastoneutraaliin teknologiaan siirtymiseen.

4.7

Lisäksi osallistuminen EU:n keskeisten ohjelmien hallinnointiin on usein kapeaa eikä sidosryhmien aidosta osallistumisesta näin ollen saada sen yhteydessä irti kaikkea hyötyä, johon kuuluvat demokraattinen osallistuminen ja valvonta sekä julkisten varojen ohjautuminen yhteiskunnallisesti suotavimpiin käyttötarkoituksiin. Sidosryhmien edustajat hallinnon puolelta ja myös kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten organisaatioista, akateemiselta sektorilta ja yrityksistä olisikin kutsuttava laajemmin mukaan.

4.8

EU:n hiilimarkkinoilla hinnat ovat syöksykierteessä covid-19-kriisistä johtuvan talouden seisahtumisen vuoksi, mikä korostaa tarvetta vahvistaa EU:n päästökauppajärjestelmää, jotta se kestäisi vastaavia häiriöitä paremmin. Juuri ennen kriisiä päästötonnin hinta oli päästökauppajärjestelmässä 25 euroa, mikä edisti hiilestä irtautumista. Nyt tapahtuneen hintaromahduksen vuoksi ruskohiilivoimalaitosten kannattavuus on valitettavasti jo parantunut. Hintojen lasku merkitsee myös sitä, että jäsenvaltiot saavat päästöoikeuksien huutokaupasta vähemmän tuloja. Hiilen matalampi hinta tarkoittaa, että hiilen hintasignaalin kannustinvaikutus päästöjen vähentämiseen jää heikommaksi. Tämä on erityisen merkityksellistä saastuttavalle suurteollisuudelle (teräs-, kemian- ja sementtiteollisuus) ja ilmailualalle. EU:n päästökauppajärjestelmän markkinavakausvarantoon on siirretty vuoden 2019 alusta lähtien markkinoiden päästöoikeuksien ylijäämää, mikä oli tärkein syy 25 euron hintatasoon. Sen puitteissa jatketaan ylijäämien poistamista markkinoilta ja sen jälkeen tapahtuvaa oikeuksien mitätöimistä. Markkinavakausvaranto on kuitenkin suunniteltu vuosien mittaan kertyneen ylitarjonnan käsittelemistä varten, eikä se sovellu nykyisten tai tulevien ylijäämien käsittelyyn. Sitä on tehostettava (25) eurooppalaisen ilmastolain täytäntöönpanon ja EU:n hiilimarkkinoita koskevien sääntöjen tulevan tarkistuksen yhteydessä.

4.9

ETSK kannattaa komission ehdotusta, jonka mukaan unionissa vuosina 2021–2027 sovellettavan uuden talousarvion puitteissa tarjottaisiin korkeiden pääomakustannusten EU-maille mahdollisuus kehittää uusiutuvan energian hankkeita EU:n talousarviotakausmekanismin suomalla taloudellisella tuella. Pääomakustannusten supistaminen alentaisi maatuulipuistojen sähkön tasoitettuja tuotantokustannuksia Kreikassa (26) 20 prosentilla (5,7 eurosentistä/kWh 4,6 eurosenttiin/kWh) verrattuna siihen, että riskinrajoitustoimenpiteitä ei toteutettaisi.

4.10

ETSK katsoo, että helppotajuisemmat ja avoimemmat valtiontukisäännöt antaisivat sekä valtiollisille että valtiosta riippumattomille toimijoille selvemmän käsityksen siitä, mitä toimintapolitiikkoja ja aloja olisi rahoitettava ja miten. Lisäksi komitea kehottaa tiukentamaan jäsenvaltioiden valtiontukijärjestelmien arviointia siltä osin kuin on kyse tasapainosta saastuttajien rahoittamisen ja vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukemisen välillä.

4.11

ETSK huomauttaa, että yleistä ryhmäpoikkeusasetusta ja ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivoja tarkistettaessa on huolehdittava selkeydestä (27) ja niissä tulee antaa esimerkkejä hankkeista tai toimijoista (esim. energiaa uusiutuvista lähteistä tuottavat yhteisöt), joita jäsenvaltiot voivat halutessaan tukea. Näin varmistetaan, että kaikki niiden tarjoamat mahdollisuudet vaikuttaa energiakäänteeseen tulevat hyödynnetyiksi. Lisäksi ympäristönsuojelualalla toimivilla kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on tunnustettava olevan menettelyasetuksen 1 artiklan h alakohdassa tarkoitetun asianomaisen osapuolen asema (28). (29),

5.   Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät rahoitushaasteet

5.1

Pariisin ilmastosopimuksessa edellytetään sekä ilmastonmuutoksen syihin että sen seurauksiin kohdistuvia toimia. Ilmastonmuutoksen syihin on puututtava vähentämällä jyrkästi kasvihuonekaasupäästöjä (eli hillintätoimilla) ja sen seurauksiin painottamalla yhtä lailla investointeja, joiden avulla parannetaan kykyä mukautua muuttuvaan ilmastoon joustavasti (eli sopeutumistoimilla).

5.2

Hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan esimerkiksi varhaisvaroitusjärjestelmiin, infrastruktuurin kestokyvyn parantamiseen, kuivien alueiden maatalouden kehittämiseen ja vesivarojen hallintaan liittyvien sopeutumisohjelmien hyöty-kustannussuhde vaihtelee välillä 5:1–10:1 (30). Saman tutkimuksen mukaan sopeutumistoimet voisivat tuottaa kolminkertaisen hyödyn, joka muodostuisi ilmastonmuutoksen aiheuttamien menetysten välttämisestä, investointiohjelmien taloudellisista hyödyistä sekä sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä hyödyistä.

5.3

ETSK kannattaa vahvaa mandaattia laatia uusi EU:n sopeutumisstrategia ja korostaa kiireellistä tarvetta luoda EU:n ja jäsenvaltioiden tasolle asianmukainen ja uskottava päätöksentekoprosessi, jotta ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen rahoittamisen yhtäläinen painotus voidaan toteuttaa siten, että käytettävissä olevat ja tulevat varat jaetaan optimaalisesti näiden kahden painopisteen kesken. Yhtä tärkeää on keskustella siitä, miten voidaan kehittää innovatiivisia tapoja saada käyttöön rahoitusvaroja sopeutumistoimia varten.

5.4

ETSK katsoo, että sopeutumistoimien avulla voitaisiin edistää merkittävästi siirtymän sekä covid-19:n jälkeisen elvytyksen oikeudenmukaisempaa toteutusta. Yhteisöjä ja alueita, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen haittavaikutuksista keskimääräistä enemmän, olisi autettava puuttumaan näihin vaikutuksiin ja havaittuihin riskeihin. Tämä koskee erityisesti yhteisöjä ja alueita, joiden nykyiset ja aiemmat kasvihuonekaasupäästöt ovat keskimääräistä pienemmät.

5.5

Jotta voidaan varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet saada sopeutumistoimiin käytettävissä olevia rahoitusvaroja, ETSK kehottaa tarjoamaan vaikutuksista kärsiville alueille teknistä apua ja organisatorista tukea sekä perustamaan mahdollisesti EU:n, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolle erityisen oikeudenmukaisen sopeutumisen rahaston.

5.6

Hillintätavoitteet ovat selkeitä (esim. pidetään maapallon keskilämpötilan nousu alle 1,5 celsiusasteessa tai vähennetään päästöjä tietyn verran viitevuoteen verrattuna), mutta sopeutumistavoitteita on vaikea asettaa. Niitä tarvitaan kuitenkin välttämättä, jotta sopeutumisprosessi olisi tehokas. ETSK kannattaa haavoittuvuusindeksien kehittämistä sopeutumisstrategian ohjenuoraksi ja sopeutumistavoitteiden asettamiseksi. Tällaisia indeksejä tarvittaisiin kolmenlaisia: maantieteellistä tai alueellista haavoittuvuutta mittaavia, talouden tai tietyn toimialan haavoittuvuutta mittaavia ja sosiaalista haavoittuvuutta mittaavia.

6.   Uutta rahoitusta valtiosta riippumattomien toimijoiden ilmastotoimiin

6.1

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden sekä valtion-, alue- ja paikallishallinnon on voitava paitsi käyttää rahoitusvälineitä myös osallistua aktiivisesti päästöjen vähentämistä ja yhteisöjen ilmastokestävyyden varmistamista edistävien hankkeiden, aloitteiden ja toimien suunnitteluun ja toteuttamiseen (31).

6.2

ETSK kannattaa Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevaa ohjelmaa, joka ”[tuo] yhteen nuoria rakentamaan osallistavampaa yhteiskuntaa, tukemaan heikompia ja vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin” (32). Kun otetaan huomioon, että ilmasto on hätätilassa ja nuoret eri puolilla EU:ta ovat selvästi motivoituneita toimimaan, ETSK kehottaa lisäämään käytettävissä olevia varoja huomattavasti ja perustamaan erityisen ”Euroopan ilmastotoimien solidaarisuusjoukot” -alaohjelman, jonka puitteissa kaikki asiasta kiinnostuneet nuoret ja vastaanottavat organisaatiot voisivat auttaa kiireellisiä ilmastotoimia koskevien yhteisöaloitteiden toteuttamisessa eri puolilla EU:ta.

6.3

ETSK kehottaa lisäämään EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla käytettävissä olevia varoja huomattavasti ja painottamaan tässä yhteydessä erityisesti paikallishallinnon ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä, jonka avulla kehitetään yhteisöjen omia vähähiilisen energian ja liikenteen edistämishankkeita niiden omista tarpeista lähtien. ETSK toteaa, että ilmastorahoituksen järjestyminen voi olla covid-19-elvytyksen aikana entistäkin haasteellisempaa, koska julkisen ja yksityisen rahoituksen saatavuus todennäköisesti heikkenee samalla kun rahoituksen kysyntä kasvaa yhä edelleen.

6.4

ETSK:n kokonaisnäkemyksenä on, että EU:n on ryhdyttävä tekemään investointeja, joiden avulla unionin sosioekonomisesta järjestelmästä saadaan kriisinkestävä, ja valettava tässä yhteydessä perusta vihreälle kiertotaloudelle, joka tukeutuu luontopohjaisiin ratkaisuihin ja tähtää kansalaisten hyvinvointiin. Nyt on aika polkaista käyntiin talousjärjestelmän kokonaisvaltainen muutos, ja tätä varten on jo onneksi olemassa suunnitelma: YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelma (17 kestävän kehityksen tavoitetta) yhdistettynä Euroopan komission esittämään vihreän kehityksen ohjelmaan.

7.   Globaali ja geopoliittinen näkökulma

7.1

Covid-19-kriisi muistuttaa sähkön välttämättömästä roolista ihmisten elämässä ja korostaa sähköalan infrastruktuurin ja taitotiedon kriittistä merkitystä. Kriisi antaa käsityksen siitä, millä tavoin tämä rooli tulee todennäköisesti laajentumaan ja kehittymään tulevaisuudessa. Miten siirtyminen puhtaaseen energiaan voi auttaa polkaisemaan maiden talouden taas vauhtiin? Se voi saada työpaikkojen luomista ja ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet korkealle: esimerkiksi energiajärjestelmien nykyaikaistaminen voi lisätä työpaikkoja ja talouskasvua ja samalla suojella ilmastoa. Valtioiden suora tai välillinen osuus maailmanlaajuisista energiainvestoinneista on yli 70 prosenttia. Näinä kriisiaikoina niiden toimilla on suurempi merkitys kuin koskaan aikaisemmin. Poliittisella ohjauksella voidaan myötävaikuttaa aktiivisesti siihen, että energiaan liittyvissä investoinneissa noudatetaan entistä paremmin kestävyysperiaatteita. Energiateollisuuden elvytysohjelmat olisi asetettava etusijalle, jotta alan nykyiset työntekijät saisivat tukea, syntyisi uusia työpaikkoja ja päästöt pienenisivät.

7.2

Öljyn maailmanmarkkinat ovat täysin poikkeuksellisessa tilanteessa. Voisiko tämä lisätä räjähdysmäisesti kiinnostusta uusiutuvaa energiaa kohtaan vai mahdollisesti viivyttää alan kehitystä? Matalat (negatiiviset) öljyn hinnat yleensä heikentävät vihreän energian kilpailukykyä, mutta öljynviejille pohjalukemiin vajonnut hinta merkitsee suurempaa taloudellista kannustinta investoida uusiutuviin energialähteisiin, kun taas sijoittajat voisivat tulkita tämän muutoksen merkiksi siitä, että öljykaupan katteet tulevat olemaan pieniä, ja investoida näin ollen enemmän pääomaa uusiutuvan energian varantoihin.

7.3

ETSK katsoo, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla olisi taattava EU:n ja erityisesti niiden pk-yritysten kansainvälinen kilpailukyky, joiden kilpailu nopeasti kehittyvän talouden maiden kanssa kiristyy kiristymistään. Takeet ovat tarpeen niitä siirtymäriskejä vastaan, joita aiheutuu toimintapolitiikoista, joilla pyritään hiilineutraaliuteen mutta joilla voi myös olla ei-toivottuja, kansainvälistä kilpailukykyä heikentäviä sivuvaikutuksia.

7.4

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpano eittämättä vaarantaa fossiilisia polttoaineita EU:hun tuovien yritysten ja valtioiden edut. ETSK katsoo, että EU:n on kiireellisesti parannettava kykyään vastata erilaisten EU:n ulkopuolelta tulevien, omien intressien ajamiseen liittyvien vihreän kehityksen ohjelman jarrutusyritysten mahdolliseen kärjistymiseen ja luotava vahvempia mekanismeja jo meneillään olevien vaikutuspyrkimysten havaitsemiseksi ja niihin reagoimiseksi.

7.5

ETSK kehottaa sisällyttämään EU:n kaikkiin tuleviin kauppasopimuksiin viittauksen Pariisin sopimukseen välttämättömyyslausekkeen muodossa ja kannustaa unionia harjoittamaan yhteistyössä jäsenvaltioidensa kanssa aktiivista ilmastodiplomatiaa, jolla pyritään edistämään ilmastonmuutoksen ja sen seurausten hillitsemistä sekä niihin sopeutumista maailmanlaajuisesti. EU:n olisi käsiteltävä kysymyksiä, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvien fyysisten riskien takia kasvaviin vakuutuskustannuksiin, Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukaisten toimien täytäntöönpanoon sekä maailmanmarkkinahinnan määrittämiseen hiilelle kytkemällä hiilimarkkinat maailmanlaajuisesti toisiinsa.

7.6

ETSK kannattaa ehdotuksia hiilitullimekanismin käyttöönotosta ja kehottaa sisällyttämään kauppasopimuksiin toimenpiteitä esteiden poistamiseksi energiatehokkailta ja vain vähän kasvihuonekaasuja aiheuttavilta tuotteilta sekä uusiutuvaan energiaan tehtävien investointien edistämiseksi.

---

(1)  https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2019/FI/COM-2019-640-F1-FI-MAIN-PART-1.PDF

(2)  https://www.eesc.europa.eu/fi/news-media/presentations/eus-response-covid-19-outbreak-and-need-unprecedented-solidarity-amongst-member-states

(3)  https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2020-0054_FI.pdf

(4)  ”Tietoa Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmasta ja oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista”, Bryssel 14. tammikuuta 2020.

(5)  https://www.eesc.europa.eu/fi/our-work/opinions-information-reports/opinions/sustainable-economy-we-need-own-initiative-opinion

(6)  https://www.eesc.europa.eu/fi/our-work/opinions-information-reports/opinions/leaving-no-one-behind-when-implementing-2030-sustainable-development-agenda-own-initiative-opinion

(7)  https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2019/FI/COM-2019-640-F1-FI-MAIN-PART-1.PDF

(8)  ”Tietoa Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmasta ja oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista”, Bryssel 14. tammikuuta 2020.

(9)  https://www.nature.com/articles/s41893-019-0293-3#ref-CR101

(10)  https://www.eesc.europa.eu/fi/our-work/opinions-information-reports/opinions/european-framework-directive-minimum-income-own-initiative-opinion

(11)  https://www.statkraft.com/media/news/2019/energy-companies-call-for-more-ambitious-EU-2030-climate-target/

(12)  http://www.energy-transitions.org/sites/default/files/COVID-Recovery-CoverLetter.pdf

(13)  https://www.eesc.europa.eu/fi/our-work/opinions-information-reports/opinions/european-finance-climate-pact-own-initiative-opinion

(14)  Euroopan ympäristökeskuksen raportti Euroopan siirtymisestä kohti kestävää kehitystä väestörakenteen ja teknologian muutosten aikakautena (The sustainability transition in Europe in an age of demographic and technological change).

(15)  https://www.bruegel.org/2019/12/the-european-green-deal-needs-a-reformed-fiscal-framework/

(16)  https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/2019-efb-annual-report_en.pdf

(17)  https://www.eesc.europa.eu/fi/news-media/presentations/eus-response-covid-19-outbreak-and-need-unprecedented-solidarity-amongst-member-states

(18)  http://documents.worldbank.org/curated/en/808771566321852359/pdf/Financing-Low-Carbon-Transitions-through-Carbon-Pricing-and-Green-Bonds.pdf

(19)  https://ec.europa.eu/info/publications/sustainable-finance-teg-taxonomy_en

(20)  https://www.eesc.europa.eu/fi/our-work/opinions-information-reports/opinions/european-finance-climate-pact-own-initiative-opinion

(21)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Valtiosta riippumattomille toimijoille paremmat mahdollisuudet hyödyntää ilmastorahoitusta” (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 14)

(22)  https://www.imf.org/en/Publications/WP/Issues/2019/05/02/Global-Fossil-Fuel-Subsidies-Remain-Large-An-Update-Based-on-Country-Level-Estimates-46509

(23)  https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2020/03/23/statement-of-eu-ministers-of-finance-on-the-stability-and-growth-pact-in-light-of-the-covid-19-crisis/

(24)  https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_20_496

(25)  https://carbonmarketwatch.org/publications/avoiding-a-carbon-crash-how-to-phase-out-coal-and-strengthen-the-eu-ets/

(26)  https://www.agora-energiewende.de/fileadmin2/Projekte/2019/De-risking_SEE/161_Unlocking_SEE_EN_WEB.pdf

(27)  Ks. myös ClientEarth-ympäristöjärjestön vastaus julkiseen kuulemiseen ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen toimivuustarkastuksesta, heinäkuu 2019 (https://www.documents.clientearth.org/library/download-info/clientearths-response-to-the-targeted-consultation-for-the-evaluation-of-the-guidelines-on-state-aid-for-environmental-protection-and-energy-2014-2020/).

(28)  Neuvoston asetus (EU) 2015/1589, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9).

(29)  Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Aiempaa rakentavampi rooli kansalaisyhteiskunnalle ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa” (EUVL C 47, 11.2.2020, s. 50), kohta 2.1.13, ja ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n toimet ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan parantamiseksi” (EUVL C 283, 10.8.2018, s. 83), kohdat 3.5.8 ja 3.5.9.

(30)  Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevä kansainvälinen komissio (Global Commission on Adaptation), Maailman luonnonvarain instituutti (WRI), syyskuu 2019.

(31)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Valtiosta riippumattomille toimijoille paremmat mahdollisuudet hyödyntää ilmastorahoitusta” (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 14) ja tutkimus Toolbox for multi-stakeholder climate partnerships – A policy framework to stimulate bottom-up climate actions

(32)  https://europa.eu/youth/solidarity_fi