Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kampanjoiden vaikutukset poliittiseen päätöksentekoon osallistumisen kannalta”

(Puheenjohtajavaltio Kroatian pyytämä valmisteleva lausunto)

(2020/C 311/03)

Esittelijä:	Marina ŠKRABALO
Toinen esittelijä:	Cinzia DEL RIO

Lausuntopyyntö	10.9.2019 päivätty kirje
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	3.3.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	10.6.2020
Täysistunnon nro	552
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	209/2/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK on tyytyväinen puheenjohtajavaltio Kroatian aloitteeseen pyytää lausunto kampanjoiden vaikutuksista poliittiseen päätöksentekoon osallistumisen kannalta ja toivoo, että lausunnosta saadaan aineksia neuvoston asianomaisissa kokoonpanoissa ja valmisteluelimissä komissiolta odotettavissa olevan vaalien jälkeisen kertomuksen pohjalta käytävään ajankohtaiseen periaatekeskusteluun EU-vaaliprosessin keskeisistä parannuskohteista. Jäsenvaltiot voivat antaa periaatekeskustelussa hyvissä ajoin panoksensa komission tulevan demokratiaa koskevan toimintasuunnitelman ja Kroatian puheenjohtajakaudella käynnistettävän Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin asialistaan. Nyt on oikea aika ryhtyä uusiin ja koordinoituihin toimiin eurooppalaisen demokratian suojelemiseksi ja vahvistamiseksi EU:n toimielinten uuden poliittisen syklin kaikissa vaiheissa. ETSK kannustaa puheenjohtajavaltio Kroatiaa vauhdittamaan tähän liittyen EU:n kaikkien toimielinten, erityisesti Euroopan parlamentin ja komission mutta myös ETSK:n, alueiden komitean, Euroopan oikeusasiamiehen ja perusoikeusviraston tiiviin yhteistyön edistämistä.

1.2

Eurooppalaisten osallistuminen EU:n poliittiseen päätöksentekoon – ensisijaisesti vaaleihin osallistumisen mutta myös poliittisten keskustelujen ja toimintapolitiikkaa koskevien kuulemisten kautta – on olennaisen tärkeää eurooppalaisen demokratian elvyttämiseksi ja EU:n toimielinten ja välineiden legitimiteetin varmistamiseksi. ETSK kehottaa EU:n toimielimiä hyödyntämään vuoden 2019 vaaleista saatuja oppeja, toteuttamaan hyvissä ajoin poliittisia toimia ja pyrkimään yhdessä parantamaan koordinoidusti EU-vaaliprosessia ja nostamaan äänestysvilkkaus tyydyttävälle tasolle vuoden 2024 EU-vaaleissa ja siitä eteenpäin.

1.3

Vaikka vuoden 2019 suhteellisen korkea äänestysprosentti jää vielä vuosien 1979 ja 1994 luvuista (1) ja äänestysaktiivisuuden pitkän aikavälin suuntaus Euroopan parlamentin vaaleissa on siis yhä laskeva, viime vaaleista on otettava opiksi, jotta voidaan lisätä suuren yleisön valveutunutta osallistumista Euroopan parlamentin seuraavalla vaalikierroksella sekä pitkällä aikavälillä. On tärkeää tiedostaa, että Euroopan parlamentin vaalien huomattavasti alempi äänestysprosentti kuin kansallisissa vaaleissa on pitkän ajan trendi (2), ja ottaa huomioon, että nuorten ja koulutettujen äänestäjien vilkkaampi osallistuminen vuoden 2019 EU-vaaleihin saattaa olla uusi käänne parempaan.

1.4

ETSK katsoo, että voidakseen olla tehokkaammin vuorovaikutuksessa eurooppalaisten kanssa EU:n toimielinten tulee muuttaa yleistä ajattelutapaansa ja ottaa suuri yleisö, kansalaisyhteiskunta ja työmarkkinaosapuolet mukaan kaikkeen viestintään, erityisesti kampanjoihin, ja pyrkiä osallistamaan heitä vetoamalla sekä tunteisiin että järkeen. Komitea pitääkin tervetulleena suurelle yleisölle suunnattujen Euroopan parlamentin tiedotuskampanjoiden uudenlaista äänestäjälähtöisyyttä ja tukee voimakkaasti parlamentin kattavaa suunnitelmaa hyödyntää viime vaalien yhteydessä toteuttamansa kampanjan saavutuksia. ETSK kehottaa osoittamaan Euroopan parlamentin kampanjatyöhön riittävästi varoja ja henkilöresursseja, jotta parlamentin monipuolista kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, vapaaehtoistoimijoiden ja mielipidevaikuttajien verkostoa voidaan syventää ja laajentaa ja jotta parlamentti pystyy toteuttamaan useita teemakampanjoita seuraavien viiden vuoden aikana ja valmistelemaan vuoden 2024 vaaleja varten joustavasti mukautuvan kampanjan.

1.5

ETSK kehottaa tiivistämään entisestään parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden välistä ja myös ETSK:n, alueiden komitean ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä, jonka avulla kehitetään tulevaisuuden huolellisesti suunniteltuja, hajautetusti ja keskitetysti toteutettavia EU-asioihin ja seuraaviin Euroopan parlamentin vaaleihin keskittyviä tiedotuskampanjoita, jotta niillä tavoitettaisiin tehokkaammin valtaosa eurooppalaisista ja voitaisiin informoida ja osallistaa heitä entistä paremmin.

1.6

ETSK pitää disinformaatiota välittömänä uhkana paitsi suuren yleisön kyvylle tehdä politiikkaan liittyviä päätöksiä tiedon perusteella myös Euroopan yhdentymishankkeelle ja siten Euroopan unionin yhtenäisyydelle, hyvinvoinnille ja maailmanlaajuiselle vaikutusvallalle. EU:n demokraattisen päätöksentekokyvyn heikentäminen on monien ulkovaltojen sekä eurooppalaista yhteistyötä ja vahvempaa yhteenkuuluvuutta vastustavien ääriryhmien edun mukaista (3). ETSK ilmaisee vankan tukensa EU:n parhaillaan toteuttamille toimille, joilla torjutaan sekä ulkoa tulevaa että kotimaista disinformaatiota (4). Komitea kehottaa komissiota varmistamaan, että disinformaatiota koskevia käytännesääntöjä noudatetaan kaikilta osin ja että ne johtavat sääntelytoimiin, kehittämään äskettäin perustettua ”nopeaa hälytysjärjestelmää” ja StratCom-työryhmän tiedusteluyksiköitä nykyisestä sekä laajentamaan Euroopan ulkosuhdehallinnon disinformaationtorjuntatoimia. Myös kotimaisen disinformaation torjuntaan liittyviä EU:n toimia tulee laajentaa huomattavasti.

1.7

Komitea kehottaa Euroopan komissiota ja parlamenttia pyrkimään yhä ponnekkaammin varmistamaan riittävät talousarviomäärärahat toimille, joilla parannetaan yhteiskunnan kykyä vastustaa disinformaatiota, ulotetaan seuranta nykyistä suurempaan joukkoon ulkoisia ja kotimaisia vaarallisiksi katsottuja toimijoita ja tehostetaan tietojenvaihtoa toimielinten ja jäsenvaltioiden välillä sekä kansainvälisesti.

1.8

ETSK antaa vahvan tukensa Euroopan komission ehdotukselle laatia ”eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelma”. Suunnitelman tulee olla kattava, jatkuva ja muutosvoimainen, ja sen takeeksi tarvitaan rahoitustukea ja toimielinten välistä koordinointia. Eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelman ja tulevien siihen liittyvien aloitteiden puitteissa olisi voimistettava huomattavasti toimia, joiden avulla pyritään varmistamaan, että tiedotusvälineet ovat vapaita ja moniarvoisia ja journalismi on laadukasta ja riippumatonta, että sosiaalista mediaa säännellään tehokkaasti etenkin disinformaation torjumiseksi ja että sääntely kattaa myös poliittisen verkkomainonnan ja vastuun sisällöistä, että vaaliprosessia uudistetaan ja syrjäytyneiden väestöryhmien, etenkin vammaisten henkilöiden, osallistuminen tehdään mahdolliseksi ja että kansalaisia valistetaan laajasti Euroopan unioniin ja sen demokraattiseen prosessiin liittyvistä asioista kaikissa jäsenvaltioissa. ETSK muistuttaa ehdotuksestaan käynnistää kunnianhimoinen suurelle yleisölle suunnattu viestintä-, koulutus- ja valistusstrategia, jossa keskitytään perusoikeuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen ja demokratiaan (5).

1.9

ETSK kehottaa unionin toimielimiä ja puheenjohtajavaltio Kroatiaa kiinnittämään jatkuvasti huomiota EU:n arvoja ja institutionaalisia asioita koskevaan kasvatukseen sekä kansalaiskasvatukseen osoitettavia määrärahoja käsitteleviin EU:n talousarvioneuvotteluihin, sillä tällainen kasvatustyö on keskeistä eurooppalaisen demokratian edistämiseksi. Kaikkea EU-kasvatusta ja eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelmassa ehdotettuja toimenpiteitä varten olisi varattava asianmukainen rahoitus, ja lisäksi tulee parantaa talousarvion eri lohkojen johdonmukaisuutta. Onnistuneen Erasmus-ohjelman rahoitusosuuden kasvattamisesta olisi pidettävä kiinni, ja tähän tarkoitukseen pitäisi osoittaa suurempi osuus muista EU:n ohjelmista ja Euroopan sosiaalirahastosta.

1.10

Jotta EU-valistuksen tehostamiselle saataisiin lisää poliittista tukea, ETSK kehottaa unionin toimielimiä (ja puheenjohtajavaltio Kroatiaa) puoltamaan ETSK:n ehdotusta perustaa unionin tasolle Eurooppa-opetusta käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä, johon kuuluu jäsenvaltioiden edustajia ja johtavia kasvatusalan asiantuntijoita. Ryhmä voisi laatia opetusministerien käsiteltäväksi poliittisia ehdotuksia ja suosituksia, joiden perusteella neuvosto voisi antaa päätelmät. Ryhmä voisi myös käynnistää toiminnallisia parannuksia, kuten sellaisen keskitetyn verkkoalustan, johon kootaan EU:n rahoittamissa hankkeissa ja jäsenvaltioiden opetusohjelmien puitteissa jo tuotettu opetusmateriaali, kuten ETSK on ehdottanut.

1.11

ETSK kehottaa neuvostoa ja komissiota kiinnittämään erityistä huomiota polttavaan kysymykseen osallistumismahdollisuuksien takaamisesta vammaisille henkilöille, etnisiin vähemmistöihin kuuluville, muuttajille, maaseudun köyhälle väestölle ja muille heikossa asemassa oleville väestöryhmille, jotka ovat olleet jatkuvasti aliedustettuina Euroopan parlamentin vaaleissa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Komitea ehdottaa, että komissio laatii eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelman puitteissa 1) säädösehdotuksen vähimmäisvaatimuksista EU-vaaliprosessin esteettömyyden ja saavutettavuuden takaamiseksi vammaisille henkilöille sekä 2) ”EU:n etenemissuunnitelman vaaliprosessin osallistavuuden parantamiseksi” ja liittää siihen ehdotuksen rahoitustuesta jäsenvaltioille vaalijärjestelmän uudistamista ja sosiaalisen osallisuuden edistämistä varten.

1.12

Uuden komission olisi jatkettava mahdollisimman ripeästi EU:n kampanjasääntöjen ja vaaliprosessin ajanmukaistamista edellisen komission toteuttamien toimien (6) pohjalta. ETSK pitää erityisen kannatettavana, että tässä yhteydessä toteutettaisiin seuraavaa: 1) vaalien koordinointiverkostojen jatkuva aktiivinen työskentely kansallisten yhteyspisteiden kanssa, minkä pitäisi vauhdittaa parannuksia, 2) Euroopan tason poliittisten puolueiden tehostettu viranomaisvalvonta kampanja- ja puoluerahoituksen avoimuuden, tietosuojasääntöjen noudattamisen ja EU:n arvojen kunnioittamisen osalta, 3) lisäkannustimet Euroopan tason poliittisille puolueille niiden poliittisen yhtenäisyyden parantamiseksi ja suuren yleisön osallistumisen lisäämiseksi kansallisten jäsenpuolueiden puitteissa ja laajemminkin sekä 4) toimenpiteet, joilla mahdollistetaan kaikkien heikommassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden väestöryhmien täysi osallistuminen. Komission pitäisi myös tehostaa niiden sääntöjen noudattamisen valvontaa, joiden mukaan niin EU:n ja jäsenvaltioiden toimielinten ja kansalaisyhteiskunnan kuin myös sosiaalisen median yritysten ja digitaalisia alustoja ylläpitävien yritysten sekä poliittisten toimijoiden on jaettava vastuu medialukutaidon kehittämisessä.

2.   Mahdollisuudet edistää eurooppalaisten valveutunutta osallistumista vaaleihin

2.1   Tehokkaammat suurelle yleisölle suunnatut tiedotuskampanjat

2.1.1

Tiedotus- ja viestintäkampanjoiden kautta tapahtuva EU:n yhteydenpito suureen yleisöön on parantunut viime vuosina huomattavasti, kun on panostettu tuntuvasti siihen, että tuodaan esille unionin toimintapolitiikkojen konkreettisia vaikutuksia jokapäiväiseen elämään eri aloilla, havainnollistetaan EU:n aloitteiden vaikutuksia esittämällä ”tavallisten” ihmisten näkemyksiä ja hyödynnetään tiedon levittämisessä uutta teknologiaa. EU:n toimielimillä on käytössään runsaasti erilaisia kanavia yleisötiedotusta varten: jäsenvaltioissa sijaitsevat yhteystoimistot, verkkosivustot ja sosiaalinen media, yhteistyö lehdistön ja tiedotusvälineiden kanssa, EU:n virastot ja lukuisat asiantuntija- ja sidosryhmäverkostot sekä vierailupalvelut.

2.1.2

EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden hallinnon olisi tehtävä entistä kovemmin töitä sen puolesta, että julkisuuteen saadaan paikkansa pitävää tietoa unionin lainsäädännöstä, toimintapolitiikoista ja aloitteista ja että ihmiset ja organisaatiot löytävät tietoa, kiinnostuvat EU-asioista ja voivat osallistua. Toimielinten ja hallinnon tulee myös koordinoida työtään nykyistä paremmin tässä tarkoituksessa ja tehdä enemmän yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan, työmarkkinaosapuolten ja jäsenvaltioissa sijaitsevien unionin toimielinten toimipisteiden kanssa. EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi panostettava enemmän sellaisten edustukseltaan kattavien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten valmiuksien ja vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen, jotka ajavat Eurooppa-aatetta omissa eurooppalaisia arvoja edistävissä alhaalta ylöspäin suuntautuvissa kampanjoissaan, ja hyödynnettävä niitä kumppaneina ja liikkeellepanevana voimana vuoropuhelussa suuren yleisön kanssa.

2.1.3

EU:n toimielimillä on runsaat määrärahat kansalaistiedotusta ja kampanjoita varten, vaikkakin niiden budjetit ovat eittämättä pieniä verrattuna jäsenvaltioiden tiedotus- ja kampanjabudjetteihin (ja myös jäsenvaltioiden paikallis- ja aluehallinnon vastaaviin määrärahoihin). Lisäksi useat komission pääosastot tukevat kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten toimia, jotka liittyvät eurooppalaisille suunnattuun tiedotukseen ja kansalaisten osallistamiseen eri tavoin keskusteluihin EU:n toimintapolitiikoista. EU:n toimielinten sekä kansalaisyhteiskunnan unioni- ja jäsenvaltiotason toimijoiden, työmarkkinaosapuolten ja riippumattomien tiedotusvälineiden rakentavaa roolia olisi laajennettava, ja se olisi otettava asianmukaisesti huomioon EU:n uudessa talousarviossa.

2.1.4

Euroopan parlamentti on pyrkinyt erityisen aktiivisesti herättämään kiinnostusta Euroopan parlamentin vaaleja kohtaan ja lisäämään niihin osallistumista. Vuoden 2019 vaalikampanjansa aikana se lähestyi äänestäjiä tunteisiin vetoavilla viesteillä, joissa käsiteltiin heitä erityisesti askarruttavia asioita, pyrki saamaan kansalaisyhteiskunnan ja ammattijärjestöt entistä aktiivisemmin mukaan ja toteutti hajautetun ja aiempaa huomattavasti epävirallisemman kampanjan, jolla oli paljon suuremmat kerrannaisvaikutukset. Tällä kertaa äänestän -kampanja tarjosi kansalaisyhteiskunnan organisaatioille tilaisuuden (ja rahoitusta) toteuttaa omia viestintä- ja muita toimia, joilla kannustettiin yleisöä osallistumaan vaaleihin ja esittämään omia ajatuksiaan ja näkemyksiään Euroopan tulevaisuudesta. Se on myös innostanut monia erilaisia yhteiskunnan toimijoita, myös elinkeinoelämää, mukaan kampanjointiin äänestämisen puolesta. Euroopan parlamentin EU-vaalien jälkeisen kyselyn tulosten (7) perusteella tämä laaja ja interaktiivinen kampanja saattoi osaltaan lisätä äänestysaktiivisuutta.

2.1.5

Suunniteltaessa tulevia toimia, joiden toivotaan lisäävän eurooppalaisten poliittista osallistumista, on tärkeää pitää mielessä, että yhä useammilla on myönteinen mielikuva EU:sta. Tästä ovat osoituksena 11 prosenttiyksikön lisäys niiden äänestäjien määrässä, jotka sanoivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa, koska he pitävät sitä kansalaisvelvollisuutena, 11 prosenttiyksikön lisäys EU-myönteisyyden johdosta äänestäneiden määrässä ja 6 prosenttiyksikön lisäys niiden määrässä, jotka kokivat pystyvänsä muuttavansa asioita äänestämällä. Tärkeimmät tekijät, joiden vastaajat kertoivat todennäköisimmin lisäävän heidän halukkuuttaan äänestää seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa, ovat parempi tiedotus EU:sta ja sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään (43 prosenttia), yhä useampien nuorten asettuminen ehdolle (31 prosenttia) ja naisehdokkaiden määrän kasvu (20 prosenttia). Eurooppalaiset ovat myös tuoneet selvästi esille, että poliittisen osallistumisen tulee pohjautua vahvemmin tietoon, vaalimenettelyjen tulee mahdollistaa paremmin kaikkien osallistuminen, poliittisen johdon vastuuvelvollisuutta on vahvistettava ja vaaliprosessia tulee suojella institutionaalisella tasolla entistä tehokkaammin poliittiselta korruptiolta, disinformaatiolta ja kyberhyökkäyksiltä (8).

2.1.6

EU:n toimielinten olisi painotettava tulevissa suurelle yleisölle suunnatuissa tiedotuskampanjoissa äänestäjien sydäntä lähellä olevia aiheita. Kampanjoida tulee koko poliittisen syklin ajan, sillä näin voidaan luoda yhteinen tietopohja ja kosketuspintaa EU-asioihin ennen seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja. Erityisesti olisi huolehdittava siitä, että tiedotuskampanjoilla saavutetaan kaikki maantieteelliset alueet ja kaikki yhteiskunnan kerrokset – erityisesti ne ihmiset, jotka ovat syrjässä poliittisesta osallistumisesta ja sosioekonomisesta kehityksestä ja voivat yleisen sosiaalisen syrjäytymisensä takia erityisen herkästi joutua pahassa tarkoituksessa toteutettujen disinformaatiokampanjoiden uhreiksi (9). EU:n toimielinten ennakoiva tiedotustoiminta edellyttää syvällisempää vuoropuhelua paikallisyhteisöjen kanssa kautta koko EU:n. Tähän päästään tiivistämällä yhteistyötä paikallisten tiedotusvälineiden, paikallisten kansalaisyhteiskunnan toimintaryhmien, paikallisviranomaisten ja kansalaiskasvatusohjelmien kanssa.

2.2   Investoiminen tiedotusvälineiden vapauteen ja moniarvoisuuteen sekä journalismiin

2.2.1

Vapaat ja moniarvoiset tiedotusvälineet, jotka tarjoavat eurooppalaisille paikkansa pitävää ja puolueetonta tietoa, ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta vaaleista ja poliittisesta päätöksenteosta voidaan keskustella valveutuneesti, ja myös tärkeä ase disinformaatiota vastaan. Vapaiden ja moniarvoisten tiedotusvälineiden on kannettava vastuu julkaisemastaan sisällöstä ja tuotava avoimesti julki omistajansa ja taloudelliset intressinsä.

2.2.2

Vaikka nk. perinteisen median (painettu sana, radio ja televisio) käyttö on vähentynyt digitaalisen ja sosiaalisen median laajan saatavuuden takia, ihmiset selaavat, jakavat ja kommentoivat ahkerasti verkossa radio- ja tv-kanavien, sanomalehtien ja toimittajien verkkosivustoja ja sosiaalisen median tilejä.

2.2.3

Euroopan maat komeilivat vuonna 2019 maailman lehdistönvapausindeksin (10) kärkisijoilla ”hyvän” lehdistönvapauden maiden joukossa (niistä viidestätoista maasta, joissa katsottiin vallitsevan ”hyvä lehdistönvapaus”, yhdeksän oli unionin jäsenvaltioita) eikä yhtäkään jäsenvaltiota luokiteltu huonoimpaan ryhmään (”erittäin vakava tilanne”), mutta kahdentoista EU-maan tilanne arvioitiin vain ”melko hyväksi”, kuuden tilannetta pidettiin ”ongelmallisena” ja yhden luokitus on ”vaikea tilanne”. Toimittajiin kohdistetun väkivallan ja pelottelun lisääntyminen EU:n jäsenvaltioissa on eurooppalaisen demokratian kannalta huolestuttava suuntaus samoin kuin kaikenlainen poliittinen puuttuminen tiedotusvälineiden toimintaan.

2.2.4

Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen (11) avulla vuonna 2017 saatujen tulosten mukaan markkinoiden keskittyminen aiheuttaa tiedotusvälineiden moniarvoisuudelle poikkeuksetta keskisuuren tai suuren riskin kaikissa EU-maissa. Erilaisten perinteisten mediatalojen taloudelliset vaikeudet viittaavat tulosten mukaan siihen, että tiedotusvälineiden keskittyminen on ilmiö, joka ei todennäköisesti tule laantumaan, ja markkinoiden moniarvoisuuden mahdollinen heikkeneminen on edelleen kaikkialla läsnä oleva riski. EU:n on ryhdyttävä kilpailuoikeudellisiin toimenpiteisiin tiedotusvälineiden omistuksen monipuolistamiseksi sekä sen torjumiseksi, että omistus keskittyy ja joutuu monopolien käsiin.

2.2.5

Riippumaton journalismi on julkishyödyke, ja kyvyttömyys saavuttaa tilanne, jossa tiedotusvälineet ovat monimuotoisia ja moniarvoisia, on selvä markkinoiden toimintapuute. Korkealaatuinen ja monimuotoinen journalismi edellyttää julkisten tiedotusvälineiden poliittisen ja taloudellisen riippumattomuuden lujittamista ja laadun parantamista sekä tällaisten tiedotusvälineiden pitkäjänteistä riippumatonta rahoittamista, mikä puolestaan edellyttää uusia talous- ja liiketoimintamalleja. EU:n olisi lisättävä julkisten tiedotusvälineiden tukemista, mm. aloitteita uusien ja kestävien rahoitusmallien kehittelemiseksi. ETSK kannattaa tähän liittyen budjettikautta 2021–2027 koskevia ehdotuksia, joiden mukaan Luova Eurooppa -puiteohjelman yhdessä toimintalohkossa on tarkoitus osoittaa 61 miljoonaa euroa laatujournalismin, myös tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja medialukutaidon, tukemiseen (12). Se perää kuitenkin paljon suurempia ja strategisempia julkisia investointeja ammattimaisiin tiedotusvälineisiin ja journalismiin.

2.2.6

EU:n pitäisi myös pyrkiä entistä tarmokkaammin edistämään tiedotusvälineiden riippumattomuutta ja tutkivaa journalismia – myös kansainvälisiä yhteistyöalustoja – sekä tukea hankkeita, joissa etsitään uusia tapoja rahoittaa laatujournalismia, mukaan lukien voittoa tavoittelemattomat mallit ja uudet sosiaalisesti kestävät ja osallistavat talousmallit.

2.2.7

Lisäksi tulee tiukentaa jäsenvaltio- ja EU-tason lainsäädäntöä, jolla puututaan tiedotusvälineiden monopoleihin ja määräävään markkina-asemaan, sekä tarkkailla ja valvoa järjestelmällisesti tällaisten säädösten noudattamista. Eurooppalaisten tiedotusvälineiden riippumattomuuden ja omistuksen seurantaa koskeviin EU-aloitteisiin (esimerkkinä tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantaväline) olisi osoitettava lisätukea.

2.2.8

EU:n pitäisi jatkaa itsesääntelytoimien ja -elinten, kuten eettisten säännöstöjen ja julkisen sanan neuvostojen, edistämistä siinä tarkoituksessa, että myös digitaalisessa ja sosiaalisessa mediassa pidettäisiin yhä paremmin huolta journalismin laadusta. Unionin tulee edistää kaikkien tiedotusvälineiden yhtäläisiä tiedonsaantimahdollisuuksia ja vastustettava sitä, että toimittajia suljetaan poliittisista syistä mielivaltaisesti pois lehdistö- ja muista tilaisuuksista, joissa hallintotahot jakavat tietoa.

3.   Digitaalisen ja sosiaalisen median tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen ja sen asettamiin haasteisiin vastaaminen

3.1

Digitaalinen ja sosiaalinen media avaa valtaosalle ihmisistä nopeamman pääsyn laajempaan kirjoon erilaista tietoa ja erilaisia näkemyksiä ja siten mahdollisuuden osallistua paljon aiempaa vaivattomammin demokraattiseen keskusteluun verkkoyhteisöissä. Yksittäisten ihmisten pitäisi myös voida päättää digitaalisessa ja sosiaalisessa mediassa itse siitä, millä tavoin heidän etsimäänsä tietoa suodatetaan. Peräti 86 prosenttia EU27-maiden kansalaisista käytti vuonna 2019 internetiä (13), ja 90 prosentilla EU27-maiden kotitalouksista on internetyhteys. Tällaisten kotitalouksien osuus tosin vaihteli Alankomaiden 98 prosentista Bulgarian 75 prosenttiin, eli maiden välillä on eroja, mutta yhteydet mahdollistavat silti kattavan tiedonvälityksen (14).

3.2

Digitaalinen ja sosiaalinen media tarjoaa aiempaa laajemmalle joukolle ihmisiä entistä enemmän osallistumismahdollisuuksia, mutta sosiaalisen median alustojen omistus on vielä keskittyneempää kuin perinteisten lehtitalojen ja radio- ja televisiokanavien omistus. Lisäksi ihmisten tileillä näkyviin tuleva tieto on huomattavan suodattunutta ja suodattamisessa käytetään monimutkaisia salaisia algoritmeja, jotka palvelevat kaupallisia päämääriä. Tämän johdosta saattaa käydä niin, että ihmiset altistuvat suppeammalle kirjolle tietoa kuin perinteisten radio- ja televisiokanavien ja painetun sanan kautta. Sosiaalisen median tulo on lisännyt disinformaatiota – tekaistujen tarinoiden julkaisemista eri tarkoituksissa, muun muassa poliittiseen keskusteluun ja vaalituloksiin vaikuttamiseksi. Tällaisen disinformaation takana on monesti valetilejä. Tutkijoiden mukaan disinformaatiolla oli merkittävä vaikutus äänestäjien käyttäytymiseen vuonna 2016 käydyissä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

3.3

Verkkoalusta- ja verkkoyhteisöpalvelut sekä mainosalan toimijat (mm. Facebook ja Twitter) allekirjoittivat syyskuussa 2018 osana komission aloitteita, jotka liittyivät disinformaation hillitsemiseen sekä avoimen, oikeudenmukaisen ja luotettavan verkkokampanjatoiminnan varmistamiseen ennen taannoisia Euroopan parlamentin vaaleja, itsesääntelyyn perustuvat käytännesäännöt (15), joiden tavoitteena on ehkäistä disinformaation ja valeuutisten leviämistä verkossa. Säännöt sisältävät monenlaisia sitoumuksia, jotka koskevat mm. poliittisen mainonnan läpinäkyvyyttä, valetilien sulkemista ja disinformaation tarjoajien tulonhankintamahdollisuuksien vähentämistä (16). Käytännesäännöt ovat tärkeä osa disinformaation torjuntaa koskevaa komission toimintasuunnitelmaa, ja niihin on liitetty allekirjoittajien parhaita käytäntöjä sisältävä liite (17).

3.4

Kaikki verkkoalustat ryhtyivät EU-vaalien alla toimiin ja merkitsivät poliittiset mainokset asianmukaisesti ja asettivat ne saataville hakutoiminnolla varustettuihin mainoskirjastoihin (18). Facebook linjasi itsesääntelyn puitteissa, että poliittisia mainoksia voidaan julkaista vain asianomaisten osapuolten sijoittautumismaassa. Koska kävi ilmi, että sääntö vaikuttaa kielteisesti Euroopan tason puolueiden kykyyn kampanjoida EU:n laajuisesti, tehtiin tapauskohtainen päätös siitä, että sääntö ei koske Euroopan tason puolueita (19).

3.5

Käytännesääntöjen allekirjoittajien lokakuuhun 2019 mennessä laatimissa ensimmäisissä vuotuisissa itsearviointiraporteissa (20) ja audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGA) kesäkuussa 2019 antamassa raportissa (21) todetaan kuitenkin, ettei kaikkia verkkoalustojen poliittisten mainosten arkistoissa olevia poliittisia mainoksia ollut merkitty asianmukaisesti poliittiseksi mainonnaksi ja ettei arkistoissa edelleenkään ollut julkistettu riittävästi tietoa mikrokohdentamisesta kulloisenkin yleisön mukaan, jotta voitaisiin estää äänestäjien manipulointi ja varmistaa poliittisen kampanjoinnin ja mainonnan parempi läpinäkyvyys, mukaan lukien niiden rahoituslähteet ja kytkökset erityisiin intressiryhmiin. Käytännesääntöjen allekirjoittajat eivät myöskään ole toistaiseksi hyväksyneet yhteisiä pelisääntöjä, jotka tarjoaisivat tutkijoille ja toimittajille mahdollisuuden tarkastella henkilötietoja kunnioittaen kuitenkin käyttäjien oikeutta yksityisyyteen ja heidän suostumustaan.

3.6

Kun otetaan huomioon itsesääntelyssä havaitut puutteet ja komission tämänhetkiset käytännesääntöjä koskevat arvioinnit, ETSK kehottaa komissiota ryhtymään lainsäädäntötoimenpiteisiin, jos ilmenee, etteivät vapaaehtoiset säännöstöt yksin riitä edistämään merkittävästi komission tavoitteita. Disinformaation verkkolevitystä koskevaa itsesääntelyä on parannettava huomattavasti. Tämän asian sääntelyssä on lisäksi omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa. Nyt on oikea hetki laatia ja ehdottaa komission uudessa vaalipaketissa ja eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelman puitteissa sosiaalisen median ja digitaalisten alustojen sääntelyä, jossa kiinnitetään erityishuomiota poliittisen mainonnan kaikinpuoliseen avoimuuteen (rahoitusta, merkintöjä ja julkistamista koskevat säännöt) sekä disinformaatioon.

3.7

Verkon toimijoiden vastuullisuuden lisäämisessä ei pitäisi keskittyä ainoastaan läpinäkyvyyttä edistäviin toimenpiteisiin, joiden avulla paljastetaan tiedon lähteitä, vaan lisäksi olisi pohdittava niiden ekosysteemin toimijoiden vastuuvelvollisuutta, jotka hyötyvät harhaanjohtavan ja sensaatiohakuisen sisällön levittämisestä. Disinformaatio on oire keskittyneistä digitaalisista markkinoista, joilla teoista ei joudu tilille, sekä jatkuvasta henkilötietojen urkkimisesta ja laittomasta käsittelystä. Määräävässä asemassa olevat sosiaalisen median yritykset tahkoavat voittoa levittämällä huomiota herättävää sisältöä, olipa se totuudenmukaista tai ei, ja tuottamalla siten profiilidataa. Tämäntyyppiseen datan manipulointiin tulee puuttua yleisen tietosuoja-asetuksen noudattamisen aukottomalla ja kunnollisella valvonnalla, sillä siten voidaan saada siirrettyä yrityksiä ohjaavien kannustimien tasapainoa poispäin mallista, joka perustuu sensaationtavoitteluun ja sokeeraamiseen. Jos verkkoalustojen perusliiketoimintamalli itsessään luo edellytykset ongelman kehittymiselle tai levittää ongelmaa, ei riitä, että alustoja kannustetaan ottamaan käyttöön mekanismeja sisällön poistamista tai tarkistamista varten. Lisäksi on puututtava jäsenvaltio- ja EU-tason lainsäädännössä digitaalisen ja sosiaalisen median yritysten hallitsevaan markkina-asemaan ja harkittava yhteentoimivuusvelvoitteiden asettamista niin, että otetaan käyttöön yhteisiä yhteyskäytäntöjä, jotka mahdollistavat viestien kulun alustojen välillä.

3.8

On tarpeen varmistaa EU:n toimielinten, kansalaisyhteiskunnan, työmarkkinaosapuolten, riippumattomien tiedotusvälineiden, sosiaalisen median ja verkkoalustojen sekä suuren yleisön kattavampi ja laajempi osallistuminen disinformaation torjuntaan (22). Komitea suhtautuu myönteisesti Euroopan komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston aloitteeseen perustaa Euroopan digitaalisen median seurantakeskus – faktantarkistajille, tiedeyhteisölle ja tutkijoille tarkoitettu yhteistyöalusta, jonka kautta voidaan luoda aktiivisia yhteyksiä mediaorganisaatioihin ja medialukutaidon asiantuntijoihin sekä tarjota tukea poliittisille päättäjille (23). Komitea kehottaa osoittamaan lisää varoja seurantakeskuksen vahvistamista ja kehittämistä varten.

4.   Internetin kautta tapahtuvan vihamielisen vaalivaikuttamisen ehkäiseminen EU:ssa

4.1

Internetin mukanaan tuomiin uhkiin kuuluu myös se, että vaaleihin on aiempaa helpompi puuttua valetilien, sosiaalisessa mediassa häiriköimisen ja valtion ylläpitämien uutissivustojen kautta. Ulkomailta käsin tapahtuvaan puuttumiseen on kiinnitetty paljon huomiota, mutta todellisuus on paljon monisyisempi: kotimainen disinformaatio on vähintään yhtä suuri ongelma, ja paikalliset sijaistoimijat, uusi teknologia ja muu kehitys (kuten suljettujen ryhmien käyttö) hämärtävät ulkomaisen ja kotimaisen disinformaation rajaa. Venäjää on esimerkiksi syytetty siitä, että se vaikutti vuonna 2016 käytyihin Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin, Yhdistyneen kuningaskunnan brexit-kansanäänestykseen, useisiin EU:n alueella vastikään käytyihin vaaleihin (24) sekä toukokuussa 2019 pidettyihin Euroopan parlamentin vaaleihin (25), mutta yhtä huolestuttavia riskejä on aiheutunut muidenkin, kotimaisten ja ulkopuolisten, toimijoiden harjoittamasta puuttumisesta.

4.2

Disinformaation torjuntaa koskevassa Euroopan komission toimintasuunnitelmassa todetaan, että ”[r]aporttien mukaan yli 30 maata käyttää disinformaatiota ja eri muotoisia vaikuttamistoimia” (26). Euroopan ulkosuhdehallinto on perustanut erityisen East Stratcom -työryhmän, joka seuraa ja paljastaa ”Kreml-mielistä” disinformaatiota asialle omistetun verkkosivuston (27) kautta, sekä Länsi-Balkaniin ja eteläisiin alueisiin keskittyvät strategisen viestinnän työryhmät.

4.3

Ulkosuhdehallinnon aloite nk. nopean hälytysjärjestelmän – käytännössä disinformaatioon liittyvien asioiden parissa työskentelevien jäsenvaltioiden hallinnon edustajien verkoston – perustamisesta on tervetullut. Järjestelmää on syytä vahvistaa ja laajentaa, ja jäsenvaltioita kannustetaan huolehtimaan tiiviistä tietojenvaihdosta nopean hälytysjärjestelmän ja äskettäin perustettujen kansallisten vaaliverkostojen välillä, joihin tulee lähtökohtaisesti ottaa mukaan myös asiaan erikoistuneita kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja faktantarkistajia. Tulevaisuudessa olisi myös järjestettävä säännöllinen tietojenvaihto nopean hälytysjärjestelmän ja digitaalisen median seurantakeskuksen rakenteiden välillä kussakin maassa ja EU:n laajuisesti.

4.4

Koska vaaleihin puuttumisen ehkäisymekanismit ovat tärkeitä eurooppalaiselle demokratialle, Euroopan ulkosuhdehallinnon puitteissa suoritettavaa disinformaation torjuntaa olisi laajennettava ja tehostettava mm. sen vuoksi, että voidaan tarkkailla ja torjua myös muista maista ja muilta alueilta peräisin olevaa disinformaatiota sekä tehostaa tietojenvaihtoa muiden vastaavien, esimerkiksi Kanadan ja Australian perustamien ennaltaehkäisymekanismien kanssa. Samaan aikaan on syytä tehostaa varsin paljon EU:n toimia, joilla torjutaan kotimaista disinformaatiota. Tämä tulee tehdä kokonaisvaltaisesti niin, että mahdollistetaan täsmällinen seuranta ja edistetään ammattimaista journalismia sekä medialukutaitoa.

4.5

ETSK kiinnittää huomion siihen, että lausunnon laatimisen jälkeen puhjenneen covid-19-kriisin vuoksi komissiolta tarvitaan entistäkin kiireellisemmin lisätoimia, joiden avulla torjutaan infektion syihin, leviämiseen ja hoitoon liittyvää disinformaatiota, sillä se voi olla vahingollista kansanterveyden kannalta. Jos sosiaalisessa mediassa jaettavaa pandemiaan liittyvää tietosisältöä ei valvota ja kanavoida asianmukaisesti, se voi johtaa haitalliseen käyttäytymiseen ja levittää paniikkia ja vaarantaa siten yhteisöön kuuluvien terveyden. Komitea kehottaa Euroopan komissiota pysymään valppaana ja tekemään jäsenvaltioiden ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa yhteistyötä tällaisen sekä kotimaisista että ulkomaisista lähteistä peräisin olevan disinformaation (28) vakaviin vaikutuksiin puuttumiseksi.

5.   Eurooppalaisten medialukutaidon ja kansalaiskasvatuksen parantaminen

5.1

Eurooppalaisten medialukutaitoa ja aktiivisuutta kansalaisina on olennaisen tärkeää edistää järjestelmällisesti, jotta Euroopan unioni pystyisi pitämään paremmin pintansa demokratian vastaista kehitystä ja demokratiaan kohdistuvia uhkia vastaan. Kuten ETSK on äskettäin antamissaan lausunnoissa (29) todennut, se toivoo EU:n toimielimissä käynnistyneeltä uudelta poliittiselta sykliltä uutta pontta tietämyksen lisäämiseen Euroopan unionista. Komitea katsoo, että vuonna 2015 annettu Pariisin julistus (30) ja neuvoston vuonna 2018 antama suositus (31) ovat jäsenvaltioiden selkeä toimeksianto Euroopan unionia koskevan oppimisen ja opetuksen sisällyttämiseksi kiinteäksi osaksi poliittista ohjelmaa. Tätä tukee myös Euroopan parlamentin vuonna 2016 antama päätöslauselma (32).

5.2

ETSK tähdentää tarvetta panna Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäinen periaate täytäntöön, jotta kaikilla Euroopassa on oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen (33), ja suosittaa, että EU-tietämyksen lisääminen ja eurooppalaisen identiteetin rakentaminen sisällytetään EU 2030 -strategiaan ja koulutuksen strategisiin puitteisiin (ET 2030) sekä EU-ohjausjaksoon (asiaan liittyviin maakohtaisiin suosituksiin), sikäli kuin tarkkaa ja järjestelmällistä tietoa on saatavilla (34).

5.3

Jotta EU-valistuksen tehostamiselle saataisiin lisää poliittista tukea, ETSK kehottaa perustamaan unionin tasolle Eurooppa-opetusta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän, johon kuuluu jäsenvaltioiden edustajia ja johtavia kasvatusalan asiantuntijoita. Ryhmä voisi laatia opetusministerien käsiteltäväksi poliittisia ehdotuksia ja suosituksia, joiden perusteella neuvosto voisi antaa päätelmät. Ryhmä voisi myös käynnistää toiminnallisia parannuksia, kuten sellaisen keskitetyn verkkoalustan, johon kootaan EU:n rahoittamissa hankkeissa ja jäsenvaltioiden opetusohjelmien puitteissa jo tuotettu opetusmateriaali, kuten ETSK on ehdottanut.

5.4

Kattavamman toimintapolitiikan lähtökohdaksi tarvitaan ETSK:n mielestä sen kriittistä arvioimista vuonna 2013 toteutettuun Learning Europe at School -tutkimukseen (35) pohjautuvassa uudessa tutkimuksessa, mikä on jäsenvaltioiden nykyinen tilanne EU-tietämyksen välittämisessä opetuksessa, opettajankoulutuksessa ja ammatillisessa täydennyskoulutuksessa sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten kehittelemien Eurooppa-opetusohjelmien suhteen (36). Lisäksi on tarpeen uudistaa kattavasti koulutusvalmiuksia ja rahoituslähteitä aktiivisen kansalaisuuden taitojen kehittämiseksi EU:n aikuisväestön keskuudessa elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevan tarkistetun eurooppalaisen viitekehyksen (37) mukaisesti.

5.5

Euroopan kansalaisyhteiskunnan edustajat ja työmarkkinaosapuolet ovat puhuneet painokkaasti sen puolesta, että EU-asioihin, -toimintakulttuuriin ja -kansalaisuuteen perehdyttävää kansalaiskasvatusta varten tulee osoittaa riittävästi kansallisia resursseja täydentävää rahoitusta. EU:n olisi annettava jäsenvaltioille tukea sen varmistamiseksi, että rehtorit, opettajat ja muu opetushenkilöstö saavat entistä paremmat valmiudet edistää kriittistä ajattelua, demokraattisia arvoja ja ihmisoikeuksia sekä kansalaisosallistumista ja uuden teknologian vastuullista käyttöä. Tulee vahvistaa ja laajentaa ohjelmia, joiden avulla tuetaan opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta, jotta heidän on helpompi päästä kokemaan, miten EU:n arvoja, kuten demokratiaa, vapautta ja suvaitsevaisuutta, toteutetaan muissa oppimisympäristöissä ja muissa EU:n jäsenvaltioissa (38).

5.6

EU:n olisi edistettävä voimakkaasti ja tuettava taloudellisesti sitä, että unionin kaikissa jäsenvaltioissa kehitetään yhteiskunnan kaikkien sukupolvien medialukutaitoa sekä toimittajien tarjoamaa ja heille suunnattua koulutusta. Tämä tulee tehdä järjestelmällisesti ja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden oppilaitosten sekä tiedotusvälineiden sääntelystä vastaavien riippumattomien kansallisten virastojen kanssa. Tavoitteena on ottaa leveällä rintamalla nopea harppaus kohti eurooppalaisten parempaa medialukutaitoa sitä taustaa vasten, että laajalle levinnyt ja usein pahassa tarkoituksessa syötetty disinformaatio aiheuttaa yhä suurempia uhkia.

5.7

EU:n olisi annettava hyvissä ajoin tukea toimiin, joiden avulla jäsenvaltiot pyrkivät täyttämään äskettäin tarkistetun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin mukaisen uuteen mediaan liittyvän velvoitteensa edistää medialukutaitoa ja toteuttaa toimenpiteitä sen kehittämiseksi mm. uusien valistusohjelmien ja videonjakoalustojen tehokkaan valvonnan avulla. ETSK odottaa selkeitä tähän liittyviä suuntaviivoja medialukutaitoa käsittelevältä asiantuntijaryhmältä, joka kokoontuu Zagrebissa Kroatiassa 30. maaliskuuta 2020. Kokous pidetään järjestyksessä toisella medialukutaitoviikolla, joka on viime vuonna käynnistetty uusi EU:n laajuinen tiedotuskampanja.

6.   Euroopan parlamentin vaalien osallistavuuden lisääminen

6.1

Vaalien ulkopuolelle jääminen voi uhata eri puolilla EU:ta erilaisia väestöryhmiä: vammaisia henkilöitä, etnisiin vähemmistöihin kuuluvia (erityisesti romaneja), Euroopassa liikkuvia siirtotyöläisiä ja muuttajia sekä köyhiä, työttömiä, kouluttamattomia ja maaseudulla asuvia kansanosia. Kun otetaan huomioon, että puolet eurooppalaisista ei edelleenkään osallistu Euroopan parlamentin vaaleihin, vaalikäyttäytymistä muokkaavaan rakenteelliseen eriarvoisuuteen on puututtava tulevissa poliittisissa aloitteissa, joiden avulla pyritään lujittamaan eurooppalaista demokratiaa ja varmistamaan, että kaikkia EU:n kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa.

6.2

Kuten ETSK:n maaliskuussa 2019 antamassa seikkaperäisessä tiedonannossa (39) selostetaan, unionin kaikissa 27 jäsenvaltiossa on paljon ihmisiä, jotka eivät voi osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin sellaisten oikeudellisten ja organisatoristen esteiden vuoksi, jotka estävät vammaisia henkilöitä käyttämästä poliittisia oikeuksiaan. Noin 800 000:lta eurooppalaiselta 16 jäsenvaltiossa on kansallisten säännösten nojalla evätty oikeus osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin toimintarajoitteen tai mielenterveyshäiriön vuoksi. Lisäksi miljoonat eurooppalaiset eivät pysty äänestämään siksi, että käytännön järjestelyissä ei ole otettu huomioon heidän toimintarajoitteestaan johtuvia tarpeita (tekniset esteet).

6.3

ETSK ehdottaa, että uudessa vaaliuudistuspaketissa ja eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelman puitteissa esitetään ”EU:n etenemissuunnitelman vaaliprosessin osallistavuuden parantamiseksi” ja siihen liittyvä ehdotus rahoitustuesta jäsenvaltioille vaalihallinnon tarpeellista uudistamista varten. Tähän kuuluvat teknisten mukautusten tekeminen ja tukipalvelut sellaisia väestöryhmiä varten, jotka ovat heikommassa asemassa ja jotka tietyissä kansallisissa konteksteissa yleensä jäävät vaaliprosessin ulkopuolelle ja osallistuvat politiikkaan vähemmän. Etenemissuunnitelman tulee pohjautua perusteelliseen kartoitukseen esteistä, joita erilaiset vaaleista syrjäytymisen uhkaamat väestöryhmät kohtaavat. Kartoitus on tehtävä yhteistyössä kansallisten vaaliviranomaisten, oikeusasiamiesinstituutioiden sekä asianomaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja niiden eurooppalaisten verkostojen kanssa.

6.4

Voimassa olevassa EU:n lainsäädännössä säädetään jo useista Euroopan parlamentin vaaleihin liittyvistä asioista. Ei siis ole mitään muodollisia esteitä sille, etteikö tähän lainsäädäntöön voitaisi sisällyttää myös takeita äänestysvaihtoehtojen tarjoamisesta vammaisille henkilöille. ETSK katsoo, että ottamalla käyttöön kaikkien maiden parhaat käytännöt saataisiin aikaan ihanteellinen järjestelmä, jossa jokainen vammainen eurooppalainen paitsi saisi täyden äänestysmahdollisuuden myös voisi valita itselleen parhaiten soveltuvan äänestystavan.

6.5

ETSK ehdottaakin, että EU-vaalien uudistamisesta ja uudesta eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelmasta myöhemmin käytävässä poliittisessa keskustelussa harkitaan sitä, että ehdotetussa ”EU:n etenemissuunnitelmassa vaaliprosessin osallistavuuden parantamiseksi” määriteltävien laaja-alaisempien toimenpiteiden lisäksi esitettäisiin säädösaloite, jossa asetetaan vähimmäisvaatimukset vammaisten henkilöiden tarpeet huomioiville äänestysmenettelyille. Ehdotusta laadittaessa tulee käydä poliittista vuoropuhelua kansallisten vaaliviranomaisten, sosiaaliseen osallisuuteen ja vaaleihin perehtyneiden asiantuntijoiden sekä vammaisia henkilöitä edustavien kansalaisjärjestöjen kanssa.

7.   Euroopan tason poliittisten puolueiden kansalaislähtöisyyden ja vastuuvelvollisuuden edistäminen

7.1

Kuten vuonna 1992 tehdyssä Maastrichtin sopimuksessa todetaan, ”Euroopan tason poliittiset puolueet ovat tärkeä yhdentymistä edistävä tekijä unionissa. Ne myötävaikuttavat eurooppalaisen tietoisuuden muodostumiseen ja unionin kansalaisten poliittisen tahdon ilmaisemiseen.” Euroopan tason poliittiset puolueet ovat kehittyneet varsin hiljattain ja asteittain ylikansallisiksi poliittisiksi toimijoiksi, joilla on yhtenäiset hallintorakenteet, jotka kykenevät laatimaan johdonmukaisia poliittisia ohjelmia ja saamaan äänestäjiä liikkeelle EU:n laajuisesti, ja tämä muodostaa rakenteellisen haasteen eurooppalaisten poliittiselle osallistumiselle. Etenkin Euroopan tason puolueiden hallintoa ja rahoitusta koskeva sääntelykehys on kehittynyt vasta Nizzan sopimuksen (2003) jälkeen, ja se on edelleen melko suppea, mitä tulee organisaation ja ohjelmien yhtenäisyyteen, jonka olisi tarkoitus edesauttaa Euroopan tason puolueiden kykyä muokata ja edistää EU:n poliittista yhdentymistä yhteisten arvojen ja suuren yleisön osallistumisen pohjalta.

7.2

Mahdollisella lisäsääntelyllä olisi pyrittävä kannustamaan Euroopan tason poliittisia puolueita tuomaan aktiivisesti esille EU:n arvoja ja parantamaan rajatylittävää poliittista yhtenäisyyttään ja organisatorisia valmiuksiaan ihmisten osallistamiseksi keskenään hyvin erilaisten kansallisten jäsenpuolueiden puitteissa ja laajemminkin eri puolilla EU:ta.

7.3

ETSK suhtautuu tätä ajatellen myönteisesti komission ehdotukseen tehostaa sen valvomista, että Euroopan tason puolueet pitävät kiinni myös niiden kansallisia jäseniä koskevasta oikeudellisesta velvoitteestaan noudattaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ilmaistuja EU:n perusarvoja. Kyse on arvoista, joita puolueet ajavat poliittisissa ohjelmissaan ja kampanjoissaan, niiden sisäisistä sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevista käytännöistä sekä siitä, kunnioittavatko puolueet oikeusvaltioperiaatetta ja korruption vastaisuuden periaatetta. Jos se katsoo sen tarpeelliseksi, komissio voisi pyytää Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavaa viranomaista tarkistamaan, onko asetuksessa säädettyjä edellytyksiä noudatettu (40).

7.4

Mahdollisissa tulevissa sääntelytoimissa pitäisi ottaa huomioon meneillään oleva poliittinen keskustelu ja esitetyt poliittiset ehdotukset, myös erilaiset toimintatapoihin liittyvät ideat Euroopan tason puolueiden kehittämisestä nykyistä kansalaisläheisemmiksi ja vastuuvelvollisiksi eurooppalaisia kohtaan esimerkiksi seuraavin keinoin: kansallisten puolueiden ilmoitukset aikomuksestaan liittyä Euroopan tason puolueisiin, kansalliset rajat ylittävät puolueiden ehdokaslistat, avoin varainkeruu ja kampanjointi, henkilöjäsenyys, ruohonjuuritason yhteydenpito kansalaisyhteiskuntaan ja työmarkkinaosapuoliin sekä vastuu poliittisesta sisällöstä, jossa kyseenalaistetaan aivan kokonaan EU:n yhteiset arvot (41). Kyseiset asiat olisi otettava myös Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin asialistalle. Konferenssi tarjoaa toivottavasti kansalaisyhteiskunnalle, työmarkkinaosapuolille ja eurooppalaisille merkittävän tilaisuuden osallistua laajasti ja tiedon pohjalta EU:n demokratian uudistamiseen.

---

(1)  https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/1f2a7ac7-d8f7-11e9-9c4e-01aa75ed71a1/language-en/format-PDF/source-search – On syytä panna merkille, että EU:n kansalaisten äänestysvilkkaus vaaleissa on laskenut 1990-luvun alusta lähtien: 20 prosenttia niin sanotuissa uusissa jäsenvaltioissa ja 10 prosenttia niin sanotuissa vanhemmissa jäsenvaltioissa.

(2)  Äänestysprosentti oli vuoden 2004 EU-vaaleissa 45 prosenttia, 43 prosenttia vuonna 2009 ja 42,6 prosenttia vuonna 2014 ja nousi sitten 50,66 prosenttiin vuonna 2019, jolloin äänestäneiden määrä kasvoi ensi kertaa edellisistä vaaleista sitten vuoden 1979. Lähde: https://blogs.eurac.edu/eureka/david-vs-goliath-of-voter-turnout-why-is-the-participation-in-eu-elections-so-low/

(3)  https://medium.com/we-are-the-european-journalism-centre/more-than-meets-the-eye-tips-to-find-eu-funding-for-journalism-92f3f1143042

(4)  Disinformaation torjuntaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52018JC0036

(5)  EUVL C 282, 20.8.2019, s. 39, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lujittamisesta unionissa – Tilannekatsaus ja mahdolliset jatkotoimet, 3. huhtikuuta 2019

(6)  https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_18_5681

(7)  https://www.europarl.europa.eu/at-your-service/files/be-heard/eurobarometer/2019/election2019/EB915_SP_EUROBAROMETER_POSTEE19_FIRSTRESULTS_EN.pdf

(8)  Nämä tiedot ovat peräisin samasta lähteestä kuin edellä eli EU-vaalien jälkeisestä kyselystä, joka suoritettiin kesäkuussa 2019 ja johon osallistui 22 464 vastaajaa.

(9)  EUVL C 97, 24.3.2020, s. 53.

(10)  https://rsf.org/en/world-press-freedom-index

(11)  https://cmpf.eui.eu/media-pluralism-monitor/mpm-2017-2/

(12)  https://medium.com/we-are-the-european-journalism-centre/more-than-meets-the-eye-tips-to-find-eu-funding-for-journalism-92f3f1143042

(13)  https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/tin00028/default/table?lang=en

(14)  https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/tin00134/default/table?lang=en

(15)  https://ec.europa.eu/commission/news/code-practice-against-disinformation-2019-jan-29_en

(16)  https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/code-practice-disinformation

(17)  Kesäkuussa 2019 julkaistussa edistymisraportissa todettiin muun muassa, että Facebook lopetti 2,2 miljardia väärennettyä tiliä vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä ja toteutti toimia etenkin 1 574:ää EU:n ulkopuolelle sijoittunutta ja 168:aa EU:hun sijoittunutta sivua, ryhmää ja tiliä vastaan EU:n jäsenvaltioihin kohdistuneen epäaidon toiminnan vuoksi ja että Twitter ilmoitti hylänneensä yli 6 000 EU:n alueelle kohdistettua mainosta, koska ne eivät noudattaneet sen periaatteita sopimattomia mainoksia koskevista liiketoimintatavoista, sekä noin 10 000 EU:n alueelle kohdistettua mainosta, koska ne eivät noudattaneet sen mainosten laatua koskevia periaatteita.

(18)  https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/action-plan-against-disinformation-report-progress

(19)  https://twitter.com/alemannoEU/status/1119270730280132610

(20)  https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/annual-self-assessment-reports-signatories-code-practice-disinformation-2019

(21)  http://erga-online.eu/wp-content/uploads/2019/06/ERGA-2019-06_Report-intermediate-monitoring-Code-of-Practice-on-disinformation.pdf

(22)  https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/eu-communication-disinformation-euco-05122018_en.pdf

(23)  https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/commission-launches-call-create-european-digital-media-observatory

(24)  https://carnegieendowment.org/files/CP_333_BrattbergMaurer_Russia_Elections_Interference_FINAL.pdf

(25)  https://www.politicalcapital.hu/pc-admin/source/documents/pc_russian_meddling_ep2019_eng_web_20190520.pdf

(26)  https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/eu-communication-disinformation-euco-05122018_en.pdf

(27)  https://euvsdisinfo.eu/

(28)  https://www.disinfo.eu/coronavirus/

(29)  EUVL C 353, 18.10.2019, s. 52; EUVL C 228, 5.7.2019, s. 68.

(30)  Pariisin julistus, 17.3.2015

(31)  Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä toukokuuta 2018, yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä (EUVL C 195, 7.6.2018, s. 1).

(32)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. huhtikuuta 2016 EU-asioiden oppimisesta koulussa (2015/2138 (INI)) (EUVL C 58, 15.2.2018, s. 57)

(33)  EUVL C 228, 5.7.2019, s. 68.

(34)  EUVL C 228, 5.7.2019, s. 68.

(35)  https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/83be95a3-b77f-4195-bd08-ad92c24c3a3c

(36)  EUVL C 353, 18.10.2019, s. 52.

(37)  Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä toukokuuta 2018, elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1).

(38)  https://www.csee-etuce.org/images/attachments/ST_Citizenship_2018.pdf

(39)  ETSK:n tiedonanto aiheesta ”Vammaisten henkilöiden todellinen oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa”, 20. maaliskuuta 2019.

(40)  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/DOC/?uri=CELEX:52019DC0343&from=FI

(41)  https://www.idea.int/sites/default/files/publications/reconnecting-european-political-parties-with-european-union-citizens.pdf; https://carnegieeurope.eu/2019/11/06/six-ideas-for-rejuvenating-european-democracy-pub-80279; https://euroflections.se/globalassets/ovrigt/euroflections/euroflections_v3.pdf