20.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 355/63

—

ottaa huomioon 8. huhtikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Ilmailun uusi aikakausi – Ilmailumarkkinoiden avaaminen turvallisesti ja kestävästi etäohjattavien ilma-alusjärjestelmien siviilikäytölle” (COM(2014)0207),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 4 artiklan 2 kohdan g alakohdan ja 16 artiklan sekä VI osaston,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 7 ja 8 artiklan,

—

ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY,

—

ottaa huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnon komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamasta tiedonannosta ”Ilmailun uusi aikakausi – Ilmailumarkkinoiden avaaminen turvallisesti ja kestävästi etäohjattavien ilma-alusjärjestelmien siviilikäytölle”,

—

ottaa huomioon Euroopan RPAS-ohjausryhmän loppuraportin etäohjattavien ilma-alusjärjestelmien integroimisesta Euroopan siviili-ilmailujärjestelmään ”Roadmap for the integration of Remotely Piloted Aircraft Systems in the European Civil Aviation System”,

—

ottaa huomioon etäohjattuja (miehittämättömiä) ilma-aluksia koskevan Riian julistuksen ilmailun tulevaisuuden määrittelystä ”Framing the future of aviation”,

—

ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen raportin miehittämättömien ilma-alusten siviilikäytöstä EU:ssa ”Civilian Use of Drones in the EU”,

—

ottaa huomioon Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) miehittämättömien ilma-alusten toiminta-ajatuksesta laatiman ehdotuksen ”Concept of Operations for Drones – A risk based approach to regulation of unmanned aircraft”,

—

ottaa huomioon 7. joulukuuta 1944 tehdyn Chicagon yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0261/2015),

A.

toteaa, että harrastajat ovat lennättäneet pieniä radio-ohjattuja ilma-alusten pienoismalleja jo vuosikymmenten ajan; toteaa, että yleisesti miehittämättöminä ilma-aluksina (UAV) tunnettujen etäohjattujen ilma-alusjärjestelmien (RPAS) käyttö on kasvanut nopeasti viimeisten 15 vuoden aikana; toteaa, että erityisesti sekä harrastus- että virkistyskäyttöön suunniteltujen pienten RPAS-laitteiden suosio on kasvanut;

B.

toteaa, että pääasiassa sotilaallisiin tarkoituksiin kehitettyä teknologiaa sovelletaan nyt kaupalliseen käyttöön, mikä aiheuttaa paineita lainsäädännön rajoille; toteaa, että nykyisin ammattikäyttöön tarkoitetut RPAS-järjestelmät tarjoavat merkittäviä hyötyjä erilaisissa siviilikäyttötarkoituksissa, joiden lisäarvo kasvaa laitteen ja etäohjauslaitteen välisen etäisyyden myötä (näkymättömissä olevat lennot); toteaa, että RPAS-sovellukset ovat erittäin moninaisia ja että ne voivat edelleen kehittyä tulevaisuudessa, esimerkiksi infrastruktuurin (rautateiden, patojen ja voimaloiden) turvallisuustarkastuksissa, luonnonkatastrofien arvioinnissa, (ympäristön kannalta vastuullisissa) täsmämaatalouden toiminnoissa, mediatuotannossa, ilmatermografiassa tai pakettien kuljettamisessa syrjäisille alueille; katsoo, että lähitulevaisuudessa on luvassa uusien sovellusten nopeaa kehitystä, joka kuvastaa RPAS-alan innovatiivista ja dynaamista luonnetta;

C.

ottaa huomioon RPAS-teknologian mahdollisuudet korvata ihmisen suora toiminta vaarallisissa olosuhteissa;

D.

ottaa huomioon, että RPAS-sovelluksissa on kaksi käyttöluokkaa eli ammattikäyttöön ja harrastuskäyttöön tarkoitetut RPAS-sovellukset; korostaa, että näihin kahteen luonteeltaan erilaiseen luokkaan on sovellettava erilaisia vaatimuksia samassa EU:n sääntelykehyksessä;

E.

toteaa, että voimassa olevan EU:n lainsäädännön mukaan EASA on periaatteessa EU:ssa sertifiointielin RPAS-järjestelmille, joiden suurin lentoonlähtömassa on yli 150 kiloa; toteaa, että alle 150 kilon RPAS-järjestelmät kuuluvat jäsenvaltion lainkäyttövallan piiriin;

F.

toteaa, että RPAS-järjestelmiä koskevia säännöksiä on voimassa tai niitä laaditaan Itävallassa, Kroatiassa, Tšekin tasavallassa, Tanskassa, Ranskassa (1), Saksassa, Italiassa, Irlannissa, Puolassa, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (2); toteaa, että Tanskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Alankomaissa on hyväksyttyjä lentokouluja, ja Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimii jo yli 500 luvan saanutta RPAS-ohjaajaa;

G.

toteaa, että kaikki EU:ssa voimassa olevat RPAS-järjestelmiä koskevat säännöt on räätälöity toiminnan turvallisuutta koskevan arvioinnin perusteella; toteaa, että RPAS-järjestelmiä koskevat säännöt ovat käyttäjäkeskeisiä tavanomaisen miehitetyssä lentoliikenteessä käytettävän ilma-aluksiin keskittyvän lähestymistavan sijaan; toteaa, että riski riippuu laitteen tyypin ja sen ominaisuuksien (muun muassa paino ja vauhti) lisäksi monesta muusta tekijästä, kuten alueesta, jonka ylitse lennetään, käyttäjän asiantuntemuksesta, lentotoiminnan tyypistä ja käyttäjän kyvystä toimia ennakoimattomissa olosuhteissa;

H.

katsoo, että tämän alan taloudelliset kasvumahdollisuudet valmistajalta loppukäyttäjälle ovat valtavat niin suurille yrityksille kuin tuhansista pk-yrityksistä koostuvalle toimitusketjulle sekä innovatiivisille start up -yrityksille; katsoo, että on välttämätöntä pitää yllä maailmanluokan valmistus- ja toimintastandardeja edistettäessä eurooppalaista johtoasemaa alalla;

I.

toteaa, että markkinoiden nopean kehityksen vuoksi RPAS-järjestelmät on oikeutetusti sisällytetty nykyisiin ilmailualan ohjelmiin, kuten eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tutkimusohjelman (SESAR) yhteisyritykseen ja Horisontti 2020 -ohjelmaan; toteaa, että ala on jo investoinut merkittävän määrän varoja ja että sitä voitaisiin kannustaa lisäämään selvästi investointiponnistuksiaan, jos alan enemmistön muodostavien pk-yritysten rahoituksen saatavuutta helpotettaisiin; katsoo, että tutkimuksen ja kehityksen lisärahoitus on ratkaisevan tärkeää tämän uuden alan tukemisessa ja RPAS-järjestelmien turvallisessa ja varmassa integroimisessa ilmatilaan;

J.

toteaa, että jo tässä varhaisessa vaiheessa jäsenvaltiot, teollisuus ja komissio ovat kaikki tunnustaneet kyseisten markkinoiden potentiaalin ja korostavat, että kaikkien poliittisten kehysten on mahdollistettava alan kasvu Euroopassa, jotta voidaan kilpailla maailmanlaajuisesti;

K.

katsoo, että nämä orastavat markkinat tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia investointien, innovaatioiden ja työpaikkojen luomiseksi koko toimitusketjussa ja koko yhteiskunnan eduksi, ja toteaa samalla, että yleinen etu on turvattava ottamalla huomioon erityisesti yksityisyyden suojaan, tietosuojaan, vastuuvelvollisuuteen ja siviilioikeudelliseen vastuuseen liittyvät kysymykset;

L.

katsoo, että RPAS-järjestelmien taloudellisista mahdollisuuksista huolimatta niiden kehittäminen lentoturvallisuuden sekä ihmisten ja yritysten turvallisuuden takaamisen kannalta on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä haasteista;

M.

katsoo, että Euroopan unionin olisi laadittava mahdollisimman nopeasti sääntelykehys, joka koskee ainoastaan RPAS-järjestelmien siviilikäyttöä;

N.

katsoo, että EU:n sääntelykehyksellä on toisaalta annettava alan jatkaa innovointia ja kehittyä mahdollisimman hyvissä olosuhteissa ja toisaalta taattava kansalaisille tehokas hengen ja omaisuuden suoja sekä henkilötietojen ja yksityisyyden suoja;

1.

toteaa, että monien mielestä Yhdysvallat on RPAS-järjestelmien käytön johtava markkina-alue, vaikkakin sotilasoperaatioita varten; korostaa kuitenkin, että Eurooppa on johtavassa asemassa siviilialalla, sillä eurooppalaisia toimijoita on 2 500 (esimerkiksi 400 Yhdistyneessä kuningaskunnassa, 300 Saksassa, 1 500 Ranskassa ja 250 Ruotsissa) muun maailman 2 342 toimijaan verrattuna, ja että Euroopan olisi tehtävä kaikkensa vahvan kilpailuasemansa parantamiseksi;

2.

toteaa, että Japanissa on lukuisia RPAS-toiminnanharjoittajia ja 20 vuoden kokemus RPAS-järjestelmien avulla harjoitetuista lähinnä täsmämaatalouden toiminnoista, kuten viljelysten lentoruiskutuksista; muistuttaa, että Japani oli ensimmäinen maa, jossa RPAS-teknologian käyttö sallittiin maataloustoiminnassa 1990-luvun puolivälissä ja toimijoiden määrä moninkertaistui muutaman vuoden sisällä;

3.

toteaa, että Israelissa on hyvin aktiivinen valmistusteollisuus, mutta se keskittyy täysin RPAS-järjestelmien sotilaskäyttöön; painottaa, että integroidut siviili- ja sotilasilmailun lennonvarmistuspalvelut helpottavat RPAS-järjestelmien integroimista Israelin ilmatilaan;

4.

toteaa, että Australia, Kiina (jossa monet hyvin pienet RPAS-järjestelmät valmistetaan) ja Etelä-Afrikka kuuluvat niihin 50 muuhun valtioon, jotka nykyisin kehittävät RPAS-järjestelmiä;

5.

korostaa, että RPAS-järjestelmien maailmanlaajuinen ulottuvuus on tunnustettava, ja kehottaa komissiota ottamaan tämän kaikilta osin huomioon;

6.

korostaa, että kaikissa EU:n jäsenvaltiossa on joitakin RPAS-toimintoja valmistuksen ja/tai toiminnan alalla;

7.

painottaa, että jos poikkeusta ei myönnetä, toiminnot ovat laillisia ainoastaan, kun asiasta säädetään kansallisessa lainsäädännössä; muistuttaa, että tämä perustuu ICAO:n sääntöön, jonka mukaan kaikkiin miehittämättömillä ilma-aluksilla suoritettavin toimintoihin on saatava erityislupa (3);

8.

panee merkille, että EU:n tasolla yhdenmukaistetun sääntelyn puuttuminen saattaa estää eurooppalaisten RPAS-markkinoiden kehittymisen, koska kansallisille luville ei saada yleisesti vastavuoroista tunnustusta muissa jäsenvaltioissa;

9.

katsoo, että tällä hetkellä RPAS-ala tarvitsee kiireellisesti EU:n ja maailmanlaajuisia sääntöjä, jotta voidaan varmistaa RPAS-järjestelmien kehittäminen rajojen yli; katsoo, että tarvitaan selkeä eurooppalainen sääntelyjärjestelmä, jotta voidaan varmistaa kilpailukykyisen eurooppalaisen RPAS-alan investoinnit ja kehittyminen; korostaa, että jos toimiin ei ryhdytä ripeästi, vaarana on, että RPAS-järjestelmien taloudellinen potentiaali ja myönteiset vaikutukset eivät täysin toteudu;

10.

muistuttaa tämän alan taloudellisesta merkityksestä ja vaatii asianmukaisia toimintapolitiikkoja, joilla suojellaan yksityisyyttä ja varmistetaan tietosuoja ja turvallisuus, jotka ovat suhteessa tavoitteeseensa, niin että pk-yrityksille ei aseteta suhteettomia rasitteita;

11.

katsoo, että selkeä, tehokas, luotettava ja nopeasti täytäntöön pantava eurooppalainen kehys edistäisi keskustelua miehittämättömien ilma-alusten käytöstä laadittavista maailmanlaajuisista säännöistä;

12.

katsoo, että tässä tulevassa sääntelyssä olisi erotettava selkeästi toisistaan miehittämättömien ilma-alusten ammatti- ja harrastuskäyttö;

13.

painottaa, että turvallisuus on ensisijaista kaikissa RPAS-järjestelmiä koskevissa toiminnoissa ja säännöissä ja että sen on oltava oikeassa suhteessa riskeihin; katsoo, että tuleva eurooppalainen sääntelykehys pitäisi mukauttaa näkymättömissä oleviin lentoihin liittyviin erityisriskeihin estämättä kuitenkaan tällaisia lentoja;

14.

korostaa, että tietosuoja ja yksityisyyden suoja ovat avainasemassa laajan yleisön tuen lisäämiseksi siviilikäyttöön tarkoitettujen RPAS-järjestelmien käytölle ja että ne ovat siksi myös keskeisiä helpotettaessa RPAS-palvelujen kasvua ja turvallista integroimista siviili-ilmailuun, niin että noudatetaan tiukasti tietosuojasta annettua direktiiviä 95/46/EY, EU:n perusoikeuskirjan 7 artiklassa vahvistettua yksityiselämän kunnioittamista ja 8 artiklassa vahvistettua henkilötietojen suojaa sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 16 artiklaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että RPAS-järjestelmiä koskevia EU:n toimintapolitiikkoja kehitettäessä niihin sisällytetään yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevat takeet tarpeellisuuden ja suhteellisuuden periaatteiden mukaisesti; kehottaa tässä yhteydessä komissiota edistämään sisäänrakennetun yksityisyyden suojan ja oletusarvoisen yksityisyyden suojan käsitteitä koskevien standardien kehittämistä;

15.

hyväksyy Riian julistuksessa esitetyt RPAS-järjestelmien tulevaa kehitystä koskevat viisi keskeistä periaatetta ja kannattaa niitä täysin:

16.

korostaa, että lyhyellä aikavälillä ilmaliikenteen hallinnan näkökulmasta on jo käytössä toimintamenetelmiä, jotta RPAS-laitteiden voidaan sallia lentävän erityisten ja rajoitettujen alueiden ulkopuolella; muistuttaa, että monia siviili- ja puolustusalan RPAS-laitteita lennätetään tähän tarkoitetuilla käytävillä lisäämällä tavallisesti miehitettyihin ilma-aluksiin sovellettavia erottelukriteereitä;

17.

korostaa näkymättömissä olevien lentojen merkitystä alan kehittämiselle; katsoo, että eurooppalaisessa lainsäädännössä on suosittava tätä toimintamallia;

18.

huomauttaa, että RPAS-järjestelmien vaikutus miehitettyyn lentoliikenteeseen on rajallinen, koska RPAS-laitteita on miehitettyihin ilma-aluksiin verrattuna vähän; panee kuitenkin merkille, että ilmaliikenteen hallintaan kohdistuvat paineet saattavat lisääntyä urheilu- ja harrastuskäyttöön tarkoitettujen RPAS-järjestelmien tervetulleen lisääntymisen johdosta, mikä saattaa joissakin tapauksissa vaarantaa ilmaliikenteen turvallisuuden, ja kehottaa asianomaisia viranomaisia ottamaan tämän seikan huomioon tulevissa EU:n säännöissä, jotta voidaan jatkossakin varmistaa ilmaliikenteen hallinnan toimivuus kaikissa jäsenvaltioissa;

19.

painottaa, että pitkällä aikavälillä teknisten ja sääntelyratkaisujen olisi mieluiten mahdollistettava se, että RPAS-järjestelmät voivat käyttää ilmatilaa muiden ilmatilan käyttäjien rinnalla asettamatta näille uusia laitevaatimuksia; toteaa, että monet pienet RPAS-laitteet toimivat alle 500 jalan korkeudessa yhdessä miehitettyjen ilma-alusten kanssa; korostaa, että vaikka lennonvarmistuspalvelun tarjoajat eivät tarjoa lennonjohtopalveluja näissä korkeuksissa, niiden vastuulla on antaa riittävästi tietoa molemmille ilma-alustyypeille, jotta ne voivat käyttää samaa ilmatilaa; toteaa, että Eurocontrol tukee valtioita yhteisymmärryksen luomiseksi asiaan liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisimman pitkälle menevän yhdenmukaistamisen edistämiseksi;

20.

katsoo, että kysymys miehittämättömien ilma-alusten tunnistamisesta koosta riippumatta on keskeinen; korostaa, että on löydettävä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon, onko miehittämätön ilma-alus tarkoitettu harrastuskäyttöön vai kaupalliseen käyttöön;

21.

katsoo, että riskiarvioinnin perusteella on kehitettävä selkeä, yhdenmukaistettu ja oikeasuhteinen eurooppalainen ja maailmanlaajuinen sääntelykehys, jolla vältetään yrityksiin kohdistettua suhteetonta sääntelyä, joka haittaisi investointeja ja innovointia RPAS-alalla samalla kun suojellaan riittävästi kansalaisia ja luodaan kestäviä ja innovatiivisia työpaikkoja; katsoo, että perusteellisen riskinarvioinnin pitäisi perustua EASA:n laatimaan toiminta-ajatukseen, ja siinä olisi otettava huomioon RPAS-järjestelmien ominaisuudet (paino, toiminta-ala ja nopeus) ja niiden käytön luonne (harrastus- vai ammattikäyttö); katsoo, että kehyksen olisi oltava osa pitkän aikavälin suunnitelmia ja siinä olisi otettava huomioon näiden teknologioiden mahdollinen tuleva kehitys ja muut näkökohdat;

22.

tukee komission aikomusta poistaa 150 kilogramman raja-arvo ja korvata se johdonmukaisella ja kattavalla EU:n sääntelykehyksellä, jonka puitteissa kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ja valtuutetut elimet tai yhdistykset voivat vastata validointi- ja valvontatoimista; katsoo, että sääntöjen oikeasuhteisuutta olisi täydennettävä tarvittaessa prosessien ja menettelyjen joustavuudella;

23.

katsoo, että EASA:n valtuuksien kehittyminen RPAS-järjestelmien alalla on otettava huomioon viraston määrärahoissa, jotta se voi huolehtia sille osoitetuista tehtävistään;

24.

kehottaa komissiota varmistamaan, että RPAS-järjestelmiä koskevia EU:n toimintapolitiikkoja kehitettäessä niihin sisällytetään yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevat takeet saattamalla vähimmäisvaatimuksena pakollisiksi vaikutustenarvioinnit ja sisäänrakennettu ja oletusarvoinen yksityisyydensuoja;

25.

on huolissaan RPAS-järjestelmien mahdollisesta laittomasta tai riskialttiista käytöstä (esimerkiksi siviilikäyttöön tarkoitetun RPAS-laitteen muuntamisesta aseeksi sotilaskäyttöön tai muihin tarkoituksiin tai RPAS-järjestelmän käytöstä ohjaus- tai viestintäjärjestelmien häirintään); kehottaa komissiota tukemaan tarvittavan teknologian kehittämistä turvallisuuden ja yksityisyyden varmistamiseksi RPAS-järjestelmien käytössä muun muassa Horisontti 2020 -ohjelman varoilla, jotka on suunnattu pääasiassa muun muassa sellaisten järjestelmien ja teknologioiden tutkimukseen ja kehitykseen, joita voidaan käyttää tehostamaan sisäänrakennettua ja oletusarvoista yksityisyydensuojaa, sekä tukemaan ”detect and avoid” -teknologioiden (havaitse ja vältä) ja maantieteellisten rajojen virtuaalisten esteiden (geofencing), häirinnäneston ja kaappaukseneston tutkimusta ja sisäänrakennettua ja oletusarvoista yksityisyydensuojaa, millä mahdollistetaan siviilikäytössä olevien RPAS-järjestelmien turvallinen käyttö;

26.

tukee RPAS-alan innovatiivisia teknologioita, joiden avulla on mahdollista luoda runsaasti työpaikkoja, erityisesti vihreitä työpaikkoja, koska ne kattavat monenlaisia ammatteja; kannustaa kehittämään ja tutkimaan niitä valtavia mahdollisuuksia, joita tarjoaa pk-yritysten saaminen mukaan erikoistuneiden osien ja materiaalien tuotantopalveluissa; korostaa, että on organisoitava ja edistettävä tutkinto- ja koulutuskeskuksia;

27.

katsoo, että EU:n ja kansallisen tason säännöissä olisi selvästi ilmoitettava RPAS-järjestelmiin sovellettavat sisämarkkinoihin ja kansainväliseen kauppaan liittyvät määräykset (RPAS-järjestelmien tuotanto, myynti, kauppa ja käyttö) sekä yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevat perusoikeudet; katsoo myös, että näillä säännöillä olisi edistettävä yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevien säännösten sekä lentäviin RPAS-järjestelmiin liittyviä eri riskejä ja vastuita koskevan muun lainsäädännön, kuten rikos-, tekijänoikeus-, ilmailu- ja ympäristölainsäädännön, asianmukaista täytäntöönpanoa; korostaa, että on varmistettava, että jokainen RPAS-laitetta käyttävä henkilö on tietoinen RPAS-järjestelmien käyttöön sovellettavista perussäännöistä ja että nämä säännöt olisi lueteltava kaikille RPAS-laitteiden ostajille annettavassa ilmoituksessa;

28.

katsoo, että teollisuuden, sääntelyviranomaisten ja kaupallisten toimijoiden on toimittava yhdessä, jotta taataan investointeja edistävä oikeusvarmuus ja vältetään ”muna vai kana” -ongelma, jossa ala ei ole halukas investoimaan tarvittavan teknologian kehittämiseen, koska sillä ei ole varmuutta siitä, miten sitä säännellään, ja sääntelyviranomaiset puolestaan ovat vastahakoisia laatimaan standardeja ennen kuin ala esittää teknologiaa, joille lupia on tarkoitus myöntää; korostaa, että pk-yritykset olisi yhdistettävä aidosti tähän standardointiprosessiin;

29.

katsoo, että Riian julistuksen mukainen riskiperustainen lähestymistapa ja EASA:n ehdottama toiminta-ajatus ovat vakaa perusta RPAS-järjestelmien turvallisen toiminnan varmistamiseksi ja että EU:n sääntelyvaatimusten on perustuttava tapauskohtaiseen tai tyyppi- tai luokkaperusteiseen lähestymistapaan sen mukaan, kumpi on sopivampi, ja varmistettava turvallisuuden ja yhteentoimivuuden korkea taso; katsoo, että RPAS-järjestelmien valmistajien ja käyttäjien menestyksen varmistamiseksi on erittäin tärkeää, että asianomainen sääntelyelin validoi Euroopan siviili-ilmailulaitejärjestön (Eurocae) standardointivaatimukset;

30.

katsoo, että RPAS-järjestelmiä koskevissa tulevissa eurooppalaisissa ja maailmanlaajuisissa säännöissä olisi otettava huomioon seuraavat seikat:

31.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että RPAS-järjestelmien ammattikäyttäjille ja omistajille järjestetty koulutus sisältää tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevan erityiskoulutuksen ja että RPAS-järjestelmien ammattikäyttäjiin sovelletaan jäsenvaltioiden välistä vastavuoroista tunnustamista kaikkien rajoitusten poistamiseksi markkinoilta;

32.

korostaa, että näkymättömissä lentävät RPAS-järjestelmät on varustettava ”detect and avoid” -teknologialla (havaitse ja vältä), jolla ne havaitsevat samaa ilmatilaa käyttävät ilma-alukset, jotta varmistetaan, että RPAS-järjestelmät eivät vaaranna miehitettyjen ilma-alusten turvallisuutta ja lisäksi ottavat huomioon tiheästi asutetut alueet, lentokieltoalueet, kuten lentoasemat, voimalaitokset, ydinvoimalat, kemialliset laitokset, ja muun tärkeän infrastruktuurin; kehottaa komissiota antamaan tarvittavat tutkimus- ja kehitysmäärärahat SESAR-yhteisyrityksen kautta;

33.

kehottaa komissiota ja asiaankuuluvia elimiä ja yrityksiä vahvistamaan tutkimus- ja kehitysohjelmiaan; katsoo, että tältä alalta odotettavissa oleva taloudellinen tuotto huomioon ottaen EU:n olisi edistettävä eurooppalaisten teknologioiden kehittämistä esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelman avulla; pyytää ottamaan tutkimusohjelmissa huomion myös miehittämättömien ilma-alusten havaitsemis- ja sieppaustekniikoiden kehittämisen;

34.

muistuttaa, että GPS-signaalia laajentava eurooppalainen GNSS-ohjelma EGNOS sertifioitiin siviili-ilmailua varten vuonna 2011 ja että Galileo siirtyy tulevina vuosina asteittain hyödyntämisvaiheeseen; katsoo, että ilmaliikenteen hallinnan edistynyt järjestelmä sekä eurooppalaisiin GNSS-ohjelmiin perustuvat RPAS-järjestelmien sovellukset myötävaikuttavat RPAS-järjestelmien turvalliseen käyttöön;

35.

panee merkille, että RPAS-laitteet olisi varustettava riskiperusteisen lähestymistavan mukaisesti tunnistussirulla ja rekisteröitävä jäljitettävyyden, vastuuvelvollisuuden ja siviilioikeudellista vastuuta koskevien sääntöjen panemiseksi asianmukaisesti täytäntöön;

36.

tukee EASA:n laatimaa miehittämättömien ilma-alusten toiminta-ajatusta, jossa määritetään kolme eri RPAS-luokkaa ja vastaavat säännöt;

37.

huomauttaa, että RPAS-lainsäädännön täytäntöönpano on keskeistä RPAS-järjestelmien turvallisessa ja onnistuneessa integroimisessa Euroopan ilmatilaan;

38.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan riittävät välineet RPAS-lainsäädännön täytäntöönpanoon;

39.

korostaa, että ilmailuviranomaisten kansainvälinen ryhmä JARUS (Joint Authorities for Rulemaking on Unmanned Systems) on vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuva elin, johon kuuluu 22 EU:n jäsenvaltion ja EU:n ulkopuolisten valtioiden siviili-ilmailuviranomaisia ja sääntelyelimiä; muistuttaa, että JARUSin puheenjohtajana toimii EASA:n edustaja ja tämä virasto käsittelee tulevaa RPAS-lainsäädäntöä; muistuttaa, että JARUSin tarkoituksena on kehittää teknisiä, turvallisuus- ja toimintavaatimuksia suurten ja pienten RPAS-järjestelmien sertifioimiseksi ja integroimiseksi turvallisesti ilmatilaan ja lentokentille;

40.

katsoo, että JARUS voisi varmistaa vastavuoroisen tunnustamisen menettelyllä, että kaikki EU:n tulevat säännöt sovitetaan yhteen muiden valtioiden kansainvälisten järjestelyjen kanssa;

41.

katsoo, että jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä jakaakseen tietoja ja parhaita käytäntöjä ja varmistettava, että nykyisiä tietosuojaohjeita ja -säännöksiä, kuten direktiiviä 95/46/EY, noudatetaan;

42.

painottaa, että käytettäessä RPAS-järjestelmiä lainvalvonnassa ja tiedustelussa on kunnioitettava perusoikeutta yksityisyyteen, tietosuojaa, liikkumisvapautta ja ilmaisunvapautta ja että on otettava huomioon mahdolliset riskit, jotka liittyvät RPAS-järjestelmien käyttöön ihmisten ja ryhmien valvonnassa sekä rajojen kaltaisten julkisten paikkojen seurannassa;

43.

katsoo, että jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaisten olisi jaettava kaupallisia RPAS-järjestelmiä koskevia nykyisiä tietosuojaohjeita, ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan tietosuojalainsäädännön huolellisesti täytäntöön siten, että sillä vastataan kaikilta osin kansalaisten huoleen yksityisyydensuojasta aiheuttamatta suhteetonta hallinnollista rasitetta RPAS-toiminnanharjoittajille;

44.

suosittelee painokkaasti, että tämänhetkiset keskustelut EU:n ja kansallisten päätöksentekijöiden ja sääntelyviranomaisten, teollisuuden, pk-yritysten ja kaupallisten yritysten välillä tehtäisiin julkisiksi ja että käynnistettäisiin julkinen keskustelu, johon osallistuvat kansalaiset ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät, muun muassa kansalaisjärjestöt (myös kansalaisoikeusjärjestöt) ja lainvalvontaviranomaiset, jotta voidaan todeta ja ottaa huomioon RPAS-järjestelmien käyttöön liittyvät huolenaiheet perusoikeuksien suojelun alalla sekä erilaisten toimijoiden vastuut ja haasteet näiden oikeuksien turvaamisessa ja kansalaisten suojelemisessa;

45.

katsoo, että parlamentin on vahvistettava kantansa ennen kuin komissio hyväksyy ilmailupakettinsa ja vastattava näin myös alan pyyntöön saada selvät ohjeet;

46.

korostaa, että tarvitaan selkeä säädöskehys, joka perustuu olennaisiin kriteereihin kameroiden ja anturien käytölle varsinkin kaupallisissa ja yksityisissä RPAS-järjestelmissä ja joka varmistaa yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevan oikeuden tehokkaan turvaamisen sekä kansalaisten turvallisuuden takaamisen, kun otetaan huomioon helpommin kannettaviin ja vaikeammin havaittaviin laitteisiin johtava RPAS-komponenttien yhä pienempi koko;

47.

kehottaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa järjestämään yhteisen kuulemistilaisuuden ja kutsumaan sinne teollisuuden, yksityisyyden suojasta vastaavien jäsenvaltioiden elinten, Euroopan tietosuojavaltuutetun, komission sekä perusoikeuksien alalla toimivien kansalaisjärjestöjen edustajia;

48.

kehottaa komissiota harkitsemaan säännöllistä raportointijärjestelmää, jossa otettaisiin huomioon tekninen kehitys ja toimintapolitiikan kehitys sekä parhaat käytännöt kansallisella tasolla ja jossa käsiteltäisiin myös RPAS-järjestelmien aiheuttamia vaaratilanteita, sekä esittämään katsauksen ja arvioinnin sääntelytapojen kehityksestä jäsenvaltioissa vertailun mahdollistamiseksi ja parhaiden käytäntöjen tunnistamiseksi;

49.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.