30.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 207/87

1.

toteaa, että ensimmäistä kertaa peruslaajakaistayhteys luetaan yleispalveluihin. Euroopan kansalaisilla on oikeus kohtuuhintaiseen internetin tarkoituksenmukaisen käytön mahdollisuuteen, jonka ansiosta he voivat osallistua täysimääräisesti digitaalitalouteen ja -yhteiskuntaan koko Euroopan unionin alueella. Kyse on erittäin myönteisestä askeleesta kohti digitaalista osallisuutta, johon liittyy tarve tarjota kansalaisille, joilla on erityistarpeita, erityisiä tariffivaihtoehtoja tai palveluseteleitä (vouchereita), sekä kuntien ja kaupunkien tehtävä tarjota julkisia ja ilmaisia WiFi-yhteyspisteitä.

2.

katsoo, että peruslaajakaistayhteyden varmistaminen on yleisen edun mukainen tavoite ja sen tunnustaminen yleispalveluksi edellyttää yleispalveluvelvoitteiden täysipainoista tunnustamista. Tämä on erittäin tärkeää alueilla, missä markkinat eivät toimi ja missä julkiset investoinnit ovat ratkaisevassa asemassa.

3.

ymmärtää, että merkittäviä muutoksia on tapahtunut sen jälkeen, kun televiestinnän sääntelykehystä EU:ssa tarkistettiin vuonna 2009. Vaikka sääntelykehyksellä edistettiin peruslaajakaistan EU-laajuisen saatavuuden varmistamista, uudet tarpeet ja kulutustavat lisääntyvät valtavasti, ja tämä tulee jatkumaan tulevinakin vuosina. Esineiden internetin, virtuaali- ja vahvennetun todellisuuden, pilvipalveluiden, massadatan hallinnoinnin, jakamistalouden palveluiden ja sovellusten sekä teollisuus 4.0:n kehittäminen tulevat kaikki lisäämään suurten kapasiteettien verkkoihin ja yhteyksiin kohdistuvia vaatimuksia.

4.

korostaa, että suunnittelemme nyt tulevaisuuden infrastruktuuria.

5.

painottaa, että datan hyödyntämisen (1) ja samanaikaisten käyttöjen lisääntyminen, suuntaus kohti suuria nopeuksia tietoja verkosta ja verkkoon ladattaessa sekä tarve paikasta riippumattomille ja välittömille siirtoyhteyksille, jotka ovat samalla sekä nopeasti reagoivia että luotettavia, tulevat vaatimaan erittäin korkean kapasiteetin verkkoja, jotka ovat koko Euroopassa yhä lähempänä loppukäyttäjiä. Gigabittitason yhteydet ovat jo todellisuutta joissain maissa (Japanissa ja Koreassa), ja myös Euroopan on päästävä tähän kasvun ja työpaikkojen, kilpailukyvyn ja sisäisen yhteenkuuluvuuden varmistamiseksi.

6.

pitää oleellisena, että sosioekonomisilla toimijoilla, kuten kouluilla, korkeakouluilla, tutkimuskeskuksilla, liikennesolmuilla sekä julkisten palveluiden tarjoajilla, kuten sairaaloilla ja julkishallinnolla, sekä yrityksillä on käytettävissä huippunopeat internetyhteydet, jotka mahdollistavat tietojen lataamisen verkosta ja verkkoon vähintään 1 gigabitin sekuntinopeudella.

7.

katsoo, että kaikissa EU:n kaupunki- ja maaseutualueiden kotitalouksissa pitäisi olla internetyhteys, jossa verkosta lataamisen nopeus on vähintään 100 Mbit/s ja jossa se pystytään nostamaan yhteen gigabittiin sekunnissa.

8.

yhtyy komission kantaan, jonka mukaan kaikilla kaupunkialueilla sekä valtateillä ja rautateiden pääväylillä pitäisi olla katkeamaton 5G-yhteys. Komitea kannattaa välitavoitetta, jonka mukaan 5G-yhteys pitäisi vuoteen 2020 mennessä olla kaupallisesti saatavilla vähintään yhdessä jokaisen EU:n jäsenvaltion suurkaupungissa. Hajanaisten ratkaisujen estämiseksi Euroopan komission on toteutettava tämän langattoman teknologian vielä edellyttämät standardoinnit mahdollisimman nopeasti. Käyttöönottotavoite vuoteen 2020 mennessä on muistakin syistä erittäin kunnianhimoinen: nykyisten juuri asennettujen 4G-verkkojen nopeutta voidaan nostaa siten, että se on pitkälti yli 1 000 Mbit/s, ja televiestintäyritykset ovat tehneet suuria investointeja kyseisten verkkojen laajentamiseksi, joten ne eivät välttämättä ole kovinkaan alttiita siirtymään uuteen teknologiaan, jos sitä varten ei luoda asianmukaisia perusedellytyksiä.

9.

kannattaa uutta voucherjärjestelmää ilmaisille WiFi-yhteyksille, laajakaistarahaston käynnistämistä EIP:n kanssa sekä tavoitetta tulevan taloudellisen tuen lisäämiseksi vuoden 2020 jälkeen ja toteaa, että tämä on askel oikeaan suuntaan.

10.

pitää tervetulleena komission ajatusta perustaa loppuvuonna 2016 yhdessä alueiden komitean kanssa osallistava laajakaistafoorumi, jolla pyritään takaamaan julkisten ja yksityisten tahojen laaja osallistuminen ja yhteistyö laajakaistainvestoinneissa sekä edistyminen kansallisten laajakaistasuunnitelmien toimeenpanossa. Komitea on valmis kattavaan käytännön yhteistyöhön foorumin perustamisessa.

11.

ehdottaa, että foorumissa keskityttäisiin seuraaviin aiheisiin: poliittiset toimintalinjat – on tarkasteltava parhaita poliittisia vaihtoehtoja eri paikallisiin ja alueellisiin toimivaltuuksiin ja paikallis- ja aluetason erityistarpeisiin liittyen; teknologiavalinnat – on keskusteltava näille alueille mukautettujen parhaiden teknologioiden soveltamisesta; taloudelliset mahdollisuudet – EIP on otettava mukaan keskusteluihin ja on tutkittava rahastojen (Verkkojen Eurooppa -väline, ESIR, ERI-rahastot) synergioita sekä WiFi4EU:ta varten ehdotettua voucherjärjestelmää, ja muut asiat – nämä koskevat valmiuksien kehittämistoimia paikallis- ja aluetasolla, IT-investointien ja laajakaistan kattavuuden kartoittamista sekä digitaalisen osaamisen ja sähköisen hallinnon palveluiden edistämistä.

12.

katsoo, että laajakaistafoorumin ensisijaisena tavoitteena tulisi olla huippunopean laajakaistan entistä nopeamman, paremman ja kestävämmän käyttöönoton edistäminen EU:n maaseutualueilla ja harvaan asutuilla alueilla niillä esiintyvien vakavien rakenteellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien vuoksi, jotta näin edistetään osaltaan digitaalikuilun kaventamista näillä alueilla.

13.

toteaa, että komission ehdotukset ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisia, sillä kyse on jäsenvaltiotason ylittävistä asioista, joita pystytään käsittelemään yhdenmukaisesti, korkealaatuisesti ja tehokkaasti vain EU-tasolla.

14.

ymmärtää, että Euroopan digitaalisissa sisämarkkinoissa kyse on lokeroiden murtamisesta ja myös EU:n sisämarkkinoiden digitalisoinnista. Televiestintäpaketin tarkistuksen tavoitteena on parantaa Euroopan taloutta ja kilpailukykyä, kannustaa yhteisöjä olemaan aktiivisesti mukana digitaalisilla sisämarkkinoilla sekä vastata kansalaisten kasvaviin yhteystarpeisiin.

15.

toteaa, että maaseutualueet sekä syrjäisimmät, syrjäiset ja harvaan asutut alueet eivät houkuttele yksityisiä investointeja tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuriin. Toisin kuin kaupunkitaajamat ne ovat alueita, joilla on samat laajakaistan käyttöönottoon liittyvät haasteet, kuten rakenteellisesti vähäisempi ja pirstoutunut kysyntä sekä korkeammat yksiköiden käyttöönottokustannukset (esimerkiksi loppukäyttäjää kohden) ja korkeammat infrastruktuurin ylläpitokustannukset.

16.

panee merkille, että erityisesti yhteyksien kysyntä on tärkeä kannustin yksityisille investoinneille. Tästä seuraa, että markkinatoimijoilla ei ole taloudellisia kannusteita alueilla, joilla väestötiheys ei riitä takaamaan käyttöönottokustannukset oikeuttavaa palvelukysyntää. Julkisilla viranomaisilla on monitahoinen rooli alueilla, joilla esiintyy markkinoiden toimintapuutteita ja/tai markkinavääristymiä. Kokemukset ovatkin osoittaneet, että paikallis- ja alueviranomaiset toimivat kaikkialla Euroopassa laajakaistan käyttöönotto- tai päivittämisaloitteiden rahoittajina, riskin kantajina tai alullepanijoina/edistäjinä.

17.

korostaa seuraavan sukupolven nopeiden laajakaistaverkkojen kehittämisen merkitystä erityisesti haja-asutusalueilla. Kaikki tähän liittyvät – sekä lainsäädännölliset että taloudelliset – toimenpiteet ovat tervetulleita.

18.

varoittaa, että nopeiden yhteyksien saatavuuden lisääminen voi johtaa liialliseen ylikuormittumiseen alueilla, jonne on keskittynyt huippuosaamista ja/tai asiantuntemusta. Näille alueille kasaantuisi tuotantotoimintaa ja virtaisi runsaammin väestöä, mistä aiheutuisi alueellisia haittavaikutuksia. Sitä vastoin muilla alueilla etenkin innovatiivinen digitaalinen toiminta ja teknologian ammattilaisten määrä vähenisi merkittävästi. Sen vuoksi nopeiden yhteyksien saatavuutta olisi edistettävä mahdollisimman tasapuolisesti.

19.

korostaa, että koko EU:n kehityksen kannalta on tärkeää ratkaista verkon viimeisen osuuden (last mile) ongelma ja että tämä vaatii joustavia toimenpiteitä.

20.

ehdottaa, että seuraavasta rahoituskaudesta alkaen määrärahoja suunnattaisiin perusverkon kehittämisen ohella myös liityntäverkkojen rakentamiseen maaseutualueilla ja syrjäisimmillä alueilla.

21.

korostaa, että yhteyshinnat tarjoavat hyödyllistä tietoa kilpailusta ja suoritustasoista viestintämarkkinoilla. Näiden hintojen vertailuanalyysi antaa sidosryhmille – mm. teleoperaattoreille, poliittisille päättäjille ja kuluttajille – mahdollisuuden arvioida edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa. Voisi olla kiintoisaa hyödyntää indikaattoreita yhteyshintojen vertailemiseksi, kuten OECD tekee raportissaan Measuring the Digital Economy. A New Perspective (2).

22.

korostaa, että verkon kehittämisessä ja suunnittelussa on tärkeää varmistaa julkisten viranomaisten välitön ja toimiva verkkoyhteys. Laadukkaiden yhteyksien takaamisessa on oleellista valtiollinen ohjaus ja paikallistason neuvonta, jotta investoinnit tehtäisiin parhaalla mahdollisella tavalla ja palveluille saataisiin nopeasti mahdollisimman monia käyttäjiä.

23.

panee merkille, että Euroopan unionin vuodeksi 2020 asettamien kattavuutta ja levinneisyyttä koskevien laajakaistatavoitteiden saavuttamiseksi on jo ohjelmakauden 2014–2020 aikana saatavilla noin 22 miljardia euroa EU:n julkisia määrärahoja joko olemassa olevien laajakaistayhteyksien päivittämistä tai uusien rakentamista varten. EU:n määrärahat ovat ratkaisevan tärkeitä paitsi siksi, että ne antavat välittömän panoksen laajakaistainfrastruktuurin rahoittamiseen, myös vipuvaikutuksen vuoksi, jonka niillä odotetaan olevan muista, myös yksityisistä lähteistä tulevien investointien houkuttelemisessa.

24.

korostaa, että televiestintäjärjestelmien ”viides sukupolvi” eli 5G tulee olemaan digitaalisen yhteiskunnan tärkein rakennuspalikka seuraavalla vuosikymmenellä. Eurooppa on toteuttanut merkittäviä toimia maailmanlaajuisten kehityskulkujen ohjaamiseksi tätä strategista teknologiaa kohti, jossa hyödynnetään samaa infrastruktuuria langallisessa ja langattomassa viestinnässä ja edistetään näin tulevaisuuden yhteiskunnan verkottumista. 5G tulee tarjoamaan paikasta lähes riippumattoman ultralaajakaistayhteyden paitsi yksittäisille käyttäjille myös verkkoon liitetyille esineille (esineiden internet). Näin ollen on odotettavissa, että tuleva 5G-infrastruktuuri palvelee laajaa joukkoa sovelluksia ja aloja ja myös ammattikäyttöä (esimerkiksi ajoneuvojen tietotekniikka-avusteista kuljettamista, sähköistä terveydenhuoltoa, energianhallintaa ja mahdollisesti turvallisuussovelluksia).

25.

muistuttaa komission viime huhtikuussa hyväksymästä, tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetteja käsittelevästä tiedonannosta (3), jossa esitettiin konkreettisia toimenpiteitä yhteisten standardien kehittämisen nopeuttamiseksi keskittymällä viiteen painopistealueeseen, mm. 5G:hen.

26.

korostaa, että joka tapauksessa on vältettävä keskenään yhteensopimattomien 5G-standardien käyttöönotto eri alueilla.

27.

toteaa, että paikallistaso voi antaa panoksen verkon kehittämiseen tekemällä hakemuksia ja osallistumalla verkon suunnitteluun. Näin voidaan jo uusien 5G-verkkojen suunnittelussa ja rakentamisessa ottaa huomioon paikallistason suunnitelmat uusien teiden ja muiden perusrakenteiden sijainnille.

28.

pitää tärkeänä muistuttaa siitä, että huippunopeisiin 5G-yhteyksiin pohjautuvien tuotteiden ja palveluiden EU:n laajuinen käyttöönotto onnistuu vain, jos koko EU:ssa on nopeat verkkoyhteydet. Komitea pitää lisäksi tärkeänä, että vältetään 4G-verkon käyttöönotossa tehdyt virheet, joiden seurauksena verkkojen laatu ja nopeus eri jäsenvaltioissa poikkeavat oleellisesti toisistaan. 5G-verkon rakentamisen tulisi tapahtua koko EU:ssa yhtäaikaisesti ja samalla vauhdilla.

29.

pitää tervetulleena aloitetta, joka antaa kaikille asiasta kiinnostuneille paikallisille viranomaisille mahdollisuuden tarjota kansalaisilleen maksuttoman korkealaatuisen WiFi-yhteyden esimerkiksi julkisissa rakennuksissa ja niiden ympäristössä, puistoissa ja julkisissa tiloissa. Komitea panee merkille, että EU:ssa on vielä monia paikkoja, joissa ei ole asianmukaista internetyhteyttä, ja kansalaisia, joilla ei ole sellaiseen varaa. Kyseinen ohjelma tuo asiaan parannusta.

30.

pitää tärkeänä huolehtia siitä, että järjestelmän soveltaminen rajoittuu pelkästään uusiin, täydentäviin WiFi-yhteyspisteisiin. Ei ole toivottavaa, että julkisesti rahoitetut aloitteet kilpailevat olemassa olevien yksityisten hankkeiden kanssa.

31.

pitää tervetulleena komission ajatusta luoda pikaisesti edellytykset WiFi4EU-ohjelman käyttöönottamiseksi. Ohjelman puitteissa paikallisviranomaiset voisivat nykysuunnitelman mukaan esittää hakemuksia jo vuoden 2017 kesästä alkaen.

32.

pitää tervetulleena tähän asti EU-tukien yhteydessä käyttämättä jätettyä julkisen sektorin vouchereihin perustuvaa nopeaa rahoitusvälinettä, jota voidaan soveltaa pikaisesti ja joka antaa nopeita tuloksia ja vähentää byrokratiaa. Komitea toteaa kuitenkin, että voucherjärjestelmän mahdollisia heikkouksia (avoimuuden puute, maksuihin liittyvät viivästykset tai ongelmat, jäsenvaltioiden hankintaehtojen väliset erot) on pyrittävä ennakoimaan asianmukaisesti, jotta yrityksiä ei estettäisi hyödyntämästä järjestelmää hankkeisiinsa.

33.

painottaa, että tukien jakamisessa on löydettävä menetelmiä, jotka takaavat, että WiFi4EU:sta voivat hyötyä myös pienemmät paikallisyhteisöt ja maaseutualueet.

34.

korostaa, että koska jaettavat resurssit ovat rajallisia ja komission tavoitteena on WiFi4EU-aloitteen mahdollisimman nopea ja kattava toimeenpano, on myös alettava tiedottamaan mahdollisimman pian paikallisviranomaisille suunnitteilla olevasta ohjelmasta ja sen edellytyksistä.

35.

toteaa myös, että aikainen tiedotus antaa paikallisviranomaisille mahdollisuuden aloittaa valmistelutyöt, jotta ne voivat hakuajan käynnistyttyä nopeasti hakea määrärahoja ja ottaa tarjotut resurssit käyttöön asukkaidensa, maansa ja laajemmin EU:n eduksi.

36.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisten osallistamisessa ja tiedon sekä parhaiden käytäntöjen vaihdon edistämisessä alueiden komitealla voi varmastikin olla merkittävä rooli.

37.

pitää tärkeänä muistaa, että paikallisviranomaisille on tehtävä selväksi niiden velvoite tarjota rakennettavalle WiFi-verkolle asianmukaiset laajakaistayhteydet ja huolehtia verkon päivittäisestä ylläpidosta. Komitea toteaa, että WiFi4EU-aloitteen on oltava kestävällä pohjalla ja että sen yleiskustannusten on oltava alhaiset, jotta paikallisviranomaiset voivat toteuttaa sen.

38.

suosittelee minimivaatimusten laatimista WiFi4EU-verkolle. Yhteisten vaatimusten määrittelyllä vältetään tilanne, jossa luodaan vanhentuneeseen teknologiaan perustuva tai laatuongelmista kärsivä verkko. Komitea suosittelee lisäksi, että luodaan WiFi4EU-aloitetta esittelevä sivusto, jossa tiedotetaan aloitteen yksityiskohdista ja toteuttamispaikoista.

39.

kiinnittää huomiota siihen, että suunniteltujen verkkojen on oltava turvallisia käyttäjien kannalta, ja suosittaa siksi eduroam (4)- tai govroam (5)-verkkomallin käyttöä. Tämä malli mahdollistaa jo kerran verkossa tunnistautuneen käyttäjän verkkovierailut koko Euroopassa. Käyttäjien tunnistautumiseen voisi käyttää eIDAS-ratkaisuja (6).

40.

toivoo, että käyttäjäystävällisyyden takaamiseksi vältettäisiin kirjautumissivuja (captive portal) ja tarvittaessa käytettäisiin pelkästään käyttäjän tunnistautumisen jälkeistä etusivua (landing page). Se sujuvoittaisi ja nopeuttaisi verkon käyttöä loppukäyttäjän kannalta. Tunnistautumista seuraava etusivu antaa tarvittaessa mahdollisuuden tiedottaa käyttäjille asianomaisen paikallishallinnon tarjoamista palveluista, ja se voi sisältää tiivistelmän WiFi4EU-aloitteen tavoitteista.

41.

korostaa, että on vältettävä kaikenlaisten käyttäjätietojen kysymistä, sillä se on epämiellyttävää ja voi aiheuttaa käyttäjissä perusteetonta pelkoa siitä, että tietoja käytetään mainosten lähettämiseen tai muihin epätoivottuihin tarkoituksiin. Sen vuoksi komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että henkilötietojen antaminen mainitaan perusteissa, jotka estävät paikallisen langattoman yhteyden luokittelun ilmaiseksi.

42.

pitää tervetulleena ajatusta siitä, että WIFI4EU-verkon laatua seurataan jatkuvasti ja että seurannan tulokset ovat julkisia.

43.

pitää oleellisena, että koko Euroopassa käytetään yhteistä WiFi4EU-verkkotunnusta (SSID), mikä yhtäältä mainostaisi EU:n aloitetta maksuttomien WiFi-verkkojen luomiseksi ja toisaalta toimisi myös yleiseurooppalaisen nopean ja turvallisen WiFi-yhteyden tunnuksena. Teknisten vähimmäisvaatimusten ja kaikkien muiden WiFi4EU-aloitetta koskevien perusteiden mukaisten nykyisten vastaavien järjestelmien, jotka eivät kuitenkaan ole saaneet rahoitustukea, pitäisi voida osallistua pyynnöstä yhteisen tunnuksen luomiseen, jotta aloitteen soveltamisalaa voidaan laajentaa.