23.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 22/39

—

kumoamaan Euroopan komission 1.10.2014 valtiontukiasiassa SA.34914(C/2013) (ex 2013/NN) – Gibraltarin yhtiöverojärjestelmä – antaman päätöksen

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan kantajan kaikki oikeudenkäyntikulut ja muut kulut tässä asiassa.

1)

Ensimmäinen kanneperuste perustuu siihen, että riidanalainen päätös on oikeudellisesti ja tosiasiallisesti virheellinen ja sen perustelut ovat riittämättömät, koska siinä katsottiin veropäätösten voivan merkitä uutta tukea.

Kantaja esittää kyseisen kanneperusteen tueksi ensimmäiseksi, että komissio teki oikeudellisen virheen, koska se ei päätellyt, että jos veropäätöskäytäntö tai yksilölliset veropäätökset ovat valtiontukea, ne olisivat voimassa olevaa tukea, toiseksi, että komissio teki tosiseikkoja koskevan virheen, koska se totesi, että vuoden 2010 tuloverolain (Income Tax Act of 2010) 42 § on veropäätösten oikeusperusta, ja kolmanneksi, että päätös on perusteltu puutteellisesti, koska siinä katsotaan, että veropäätöskäytäntö on uutta tukea, mikä on ristiriidassa sen näkemyksen kanssa, että veropäätöskäytäntö merkitsee ”de facto tukijärjestelmää”.

2)

Toinen kanneperuste perustuu siihen, että riidanalainen päätös on oikeudellisesti ja tosiasiallisesti virheellinen ja sen perustelut ovat riittämättömät.

Kantaja esittää kyseisen kanneperusteen tueksi ensimmäiseksi, että asiassa ei selvästikään ollut perustetta laajentaa valtiontukea koskevaa tutkintaa, toiseksi, että komissio teki ilmeisen arviointivirheen ja tosiseikkoja koskevan virheen, koska se katsoi veropäätöksillä annettavan etua, kolmanneksi, että komissio teki ilmeisen arviointivirheen ja tosiseikkoja koskevan virheen, koska se katsoi veropäätösten olevan valikoivia, neljänneksi, että komissio teki ilmeisen arviointivirheen ja tosiseikkoja koskevan virheen, koska se katsoi veropäätösten saattavan vääristää kilpailua ja/tai vaikuttaa unionin sisäiseen vaihdantaan, ja viidenneksi, että riidanalaisen päätöksen perustelut ovat puutteelliset.

3)

Kolmas kanneperuste perustuu siihen, että riidanalainen päätös on oikeudellisesti virheellinen, koska komission alkuperäinen tutkinta muuttui ja tuloverolakiin sovellettua menettelyä ”laajennettiin”.