18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/21

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (4) Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2014 tarkistetusta lähentymisohjelmasta.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Yhdistynyt kuningaskunta kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Yhdistyneen kuningaskunnan edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Maaraportti sisältää myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Yhdistyneen kuningaskunnan makrotaloudessa on epätasapainoja, jotka edellyttävät politiikkatoimia ja seurantaa. Erityistä huomiota vaativat edelleen kotitalouksien suureen velkaantuneisuuteen liittyvät riskit, jotka liittyvät myös asuntomarkkinoiden rakenteeseen. Reaalitalouden ja rahoitussektorin häiriönsietokyky on parantunut. Asuntopula kuitenkin jatkuu ja pitää todennäköisesti asuntojen hinnat korkeina keskipitkällä aikavälillä, minkä vuoksi tämä sektori on myös jatkossa alttiimpi riskeille.

(7)

Yhdistynyt kuningaskunta toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 lähentymisohjelmansa 26 päivänä maaliskuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Hallitus suunnittelee budjettivuoden 2014–2015 lähentymisohjelmassa, että julkisen sektorin alijäämää, joka on 4,3 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2015–2016, supistetaan 2,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2016–2017, niin että budjettivuonna 2019–2020 saavutetaan ylijäämä, joka on 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lähentymisohjelma ei sisällä keskipitkän aikavälin tavoitetta. Julkisen talouden velan odotetaan olevan suurimmillaan, 88,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, budjettivuonna 2015–2016, ja supistuvan sen jälkeen vähitellen 81,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2019–2020. Komission kevään 2015 talousennusteen mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan ei odoteta saavan liiallista ylijäämää korjatuksi neuvoston asettaman määräajan mukaisesti budjettivuoteen 2014–2015 mennessä. Lisäksi julkisen talouden toimien vaikutus jää alle neuvoston suosituksen. Tästä syystä neuvosto katsoi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan nojalla 19 päivänä kesäkuuta, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ollut toteuttanut tuloksellisia toimia neuvoston 2 päivänä joulukuuta 2009 antaman, liiallisen alijäämän korjaamista koskevan suosituksen mukaisesti, ja antoi uuden suosituksen, jonka mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan on korjattava liiallinen alijäämä budjettivuoteen 2016–2017 mennessä. Lähentymisohjelma noudattaa liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä asetettua uutta määräaikaa, joka on budjettivuosi 2016–2017. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Komission kevään 2015 talousennusteen mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan ennustetaan saavan liiallisen ylijäämän korjatuksi budjettivuoden 2016–2017 määräaikaan mennessä ja toteuttavan suositellut julkisen talouden toimet. Toimenpiteet, joiden avulla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista budjettivuodesta 2015–2016 eteenpäin, on jo täsmennetty, mutta ministeriökohtaiset menokatot on vielä määriteltävä yksityiskohtaisemmin. Neuvosto katsoo lähentymisohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella, että Yhdistyneen kuningaskunnan odotetaan noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(9)

Kotitalouksien suuren velkaantuneisuuden ja mahdollisen ylivelkaantumisen katsotaan muodostavan mahdollisen epätasapainon, joka aiheuttaa riskejä Yhdistyneen kuningaskunnan taloudelle. Vaikka asuntosektorin velkaantuneisuus vähenee edelleen hitaasti, se on yhä suuri ja asettaa Yhdistyneen kuningaskunnan alttiiksi riskeille, jotka voivat heikentää talouskasvua ja rahoitusvakautta. Englannin keskuspankin talouspoliittinen komitea ilmoitti vuoden 2014 puolivälissä kahdesta toimenpiteestä, joiden tarkoituksena on lieventää kotitalouksien velkaantuneisuuteen liittyviä riskejä. Komitea suositteli, että kiinteistöluottojen tarjoajat tekisivät stressitestejä arvioidakseen lainanhakijoiden kykyä selviytyä asuntolainavelvoitteistaan siinä tapauksessa, että korkotaso nousee. Lisäksi suositeltiin, että uusista kiinteistöluotoista enintään 15 prosenttia saisi olla sellaisia, joissa lainan ja tulojen välinen suhde on 4,5 tai suurempi. Näiden toimenpiteiden vaikutusta on seurattava huolellisesti.

Kansallisen maankäyttöpolitiikan kehykseen on tehty useita uudistuksia, mutta ne tuskin tuottavat tuloksia lyhyellä aikavälillä. Paikallisviranomaisten toimia asuntotarjonnan parantamiseksi on seurattava tiiviisti.

(10)

Yhdistyneen kuningaskunnan työmarkkinat ovat toimineet viime vuosina hyvin, ja tämä suuntaus jatkuu myös tulevaisuudessa. Vuonna 2014 työllisyysaste oli 76,5 prosenttia, kun taas työttömyysaste aleni edelleen 6 prosenttiin, ja sen odotetaan alenevan edelleen myös vuonna 2015. Työmarkkinoiden myönteisistä kehityssuuntauksista huolimatta maassa on edelleen sosiaalisia haasteita. Niiden henkilöiden osuus, jotka asuvat erittäin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa, kasvoi vuosien 2012 ja 2013 välisenä aikana hieman eli 13 prosentista 13,2 prosenttiin. EU:n keskiarvo on 10,7 prosenttia. Ero siinä, miten suuri osa naisista ja miehistä tekee osa-aikatyötä (vuonna 2013 naisista 42,6 prosenttia ja miehistä 13,2 prosenttia) on unionin suurimpia. Sellaisten naisten osuus, jotka eivät ole työelämässä tai jotka tekevät osa-aikatyötä henkilökohtaisten ja perhevelvollisuuksien vuoksi (12,5 prosenttia), oli lähes kaksinkertainen verrattuna EU:n keskiarvoon (6,3 prosenttia) vuonna 2013. Nuorten työllistäminen ja työnantajien sitoutuminen oppisopimuskoulutukseen ovat niin ikään haasteita. Toinen nuorten työllistämiseen liittyvä ala, johon on syytä kiinnittää huomiota, on koulutus ja osaaminen. Suurella osalla nuorista perustaidot ovat verrattain heikolla tasolla. Sosiaaliturvauudistukseen ja lastenhoitopalveluihin liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpano on ollut rajallista. Työttömissä kotitalouksissa elävien lasten osuus on Yhdistyneessä kuningaskunnassa edelleen unionin suurimpia. Vaikka lastenhoitopalvelujen tarjonta onkin viime aikoina parantunut, kohtuuhintaisten ja laadukkaiden kokopäiväisten lastenhoitopalvelujen saatavuus on edelleen merkittävä ongelma.

(11)

Julkisten ja yksityisten investointien edistäminen parantaisi osaltaan tuottavuutta ja kilpailukykyä, jotka ovat Yhdistyneen kuningaskunnan keskeisiä haasteita. Tarve varmistaa infrastruktuuri-investointien laadukkuus on otettu huomioon kansallisessa infrastruktuurisuunnitelmassa, jota päivitettiin ja laajennettiin joulukuussa 2014. Valtaosa rahoituksesta on tarkoitus saada yksityiseltä sektorilta, mutta toistaiseksi on epävarmaa, minkä verran se on valmis osallistumaan. Suunnitelman tuloksellisuuteen liittyy tästä syystä riskejä, vaikka sen täytäntöönpanosta onkin saatu runsaasti tietoa hyvissä ajoin. Yhdistyneen kuningaskunnan olisi huolehdittava siitä, että yritysverotusjärjestelmät kannustavat investointeihin erityisesti liikekiinteistöistä perittävän kiinteistöveron tulevan tarkistuksen yhteydessä.

(12)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Yhdistyneen kuningaskunnan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Yhdistyneelle kuningaskunnalle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Yhdistyneen kuningaskunnan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–3.

(13)

Neuvosto on tutkinut lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (5) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(14)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja lähentymisohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 2–3,

1.

varmistaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaisten toimien tuloksellisuuden ja pyrkii korjaamaan liiallisen alijäämän kestävästi budjettivuoteen 2016–2017 mennessä erityisesti asettamalla etusijalle pääomamenot;

2.

toteuttaa lisätoimia asuntosektorin tarjonnan lisäämiseksi muun muassa toteuttamalla kansallisen maankäyttöpolitiikan kehyksen uudistukset;

3.

puuttuu osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen lisäämällä työnantajien sitoutumista oppisopimuskoulutukseen; toteuttaa toimia vähentääkseen edelleen sellaisten nuorten määrää, joilla on heikot perustaidot; parantaa edelleen kohtuuhintaisten ja laadukkaiden kokopäiväisten lastenhoitopalvelujen saatavuutta.