26.11.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 424/27

Esittelijä

:

Vladimíra Drbalová

Toinen esittelijä

:

Luis Miguel Pariza Castaños

1.1

ETSK kannattaa komission ehdotusta asetuksen N:o 492/2011 ja täytäntöönpanopäätöksen 2012/733/EU korvaamisesta yhdellä säädöksellä, jonka avulla lisätään avoimuutta, mahdollistetaan tehokas automatisoitu työntekijöiden ja työpaikkojen yhteensaattaminen, määritellään tukipalvelut ja otetaan käyttöön järjestelmä tietojen vaihtamiseksi työvoiman puutteesta ja ylitarjonnasta ja jonka lähtökohtana on syrjimättömyys ja yhdenvertainen kohtelu.

1.2

ETSK suosittaa, että Euroopan komissio määrittelee 2 artiklassa (”Määritelmät”) oikeudenmukaisen liikkuvuuden ottaen huomioon uudenlaiset liikkuvuuden muodot ja oikeudenmukaisen liikkuvuuden yhä suuremman tarpeen. Määritelmän on oltava tasapainoinen. Komissio voisi käyttää pohjana asetuksessa N:o 492/2011 jo olevan 2 jakson sisältöä ja ilmaista samalla aikovansa varmistaa täyden tuen antamisen ihmisille, jotka haluavat käyttää oikeuttaan työskennellä toisissa jäsenvaltioissa tietoisen valintansa perusteella.

1.3

ETSK ymmärtää komissio aikomuksen ilmoittaa Eures-portaalissa lähes kaikista avoimista työpaikoista laajentamalla avoimuusperiaatetta niin, että sen piiriin kuuluvat muutkin tahot kuin vain julkiset työvoimapalvelut. Tarkoituksena on, että Eures-yhteistyökumppanit voivat vapaaehtoispohjalta osallistua Eures-verkoston toimintaan yhteisten vähimmäiskriteerien perusteella. Komitea suhtautuu asiaan kuitenkin kriittisesti, jollei varmisteta, että yksityisten palveluntarjoajien on noudatettava samoja laatuvaatimuksia kuin julkisten työvoimapalvelujen. Jäsenvaltiot voivat joka tapauksessa ottaa käyttöön muitakin kuin liitteessä säädettyjä kriteereitä, jos sitä pidetään tarpeellisena, mutta ne eivät saa olla millään muotoa syrjiviä. Missään tapauksessa osallistuvat yksityiset palveluntarjoajat eivät saa tarjota palvelujaan maksullisina.

1.4

ETSK kannustaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että etenkin rajatyöntekijöiden ja nuorten saatavilla on säännönmukaisesti perustiedot Eures-verkostosta ja sen tarjoamista erityisistä tukipalveluista, sekä parantamaan viestintää ja tiedon jakamista Eures-palveluista.

1.5

ETSK suhtautuu myönteisesti rajatylittävän yhteistyön kehittämiselle ja tukemiselle annettuun painoarvoon sekä ehdotukseen yhden palvelupisteen käytöstä viestinnässä rajatyöntekijöiden ja -työnantajien kanssa valtioiden rajat ylittävillä alueilla. Komitea kannattaa Eures-T-kumppanuuksien roolin vahvistamista.

1.6

ETSK kehottaa varmistamaan johdonmukaisuuden ja synergiavaikutukset liikkuvuuden edistämistä koskevien EU:n politiikkojen kanssa etenkin luotaessa julkisten työvoimapalveluiden verkostoa ja laadittaessa toimenpiteitä, joilla edistetään työntekijöiden ja kansalaisten sekä heidän perheenjäsentensä vapaata liikkuvuutta EU:ssa. Nuorisotakuun täytäntöönpanoon liittyen komitea kannattaa Eures-verkoston toiminta-alan laajentamista niin, että se kattaa myös kansalaiset, jotka hakevat oppisopimus- tai työharjoittelupaikkaa tai mitä tahansa muuta paikkaa, kunhan tähän liittyy EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 ja 46 artiklassa tarkoitettu työsopimus, jotta kyseiset työntekijät voivat oleskella jäsenvaltion alueella työn tekemiseksi tämän valtion kotimaisten työntekijöiden työsuhdetta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti.

1.7

Lisäksi ETSK tähdentää, että Euresin laajempi vastuuala ja uudet tukipalveluihin liittyvät tehtävät huomioon ottaen kansallisilla koordinointitoimistoilla olisi oltava riittävästi henkilökuntaa ja muita resursseja tehtäviensä hoitamiseksi, mukaan luettuna hyvät henkilöstökoulutusjärjestelmät.

1.8

ETSK kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään komission tarjoamaa teknistä tukea ja noudattamaan kansallisia luokitusjärjestelmiä koskevan alustavan luettelon laatimiselle asetettuja määräaikoja. Näin mahdollistetaan kaikkien luokitustietojen vertaileminen taitojen/osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalaiseen luokitukseen (ESCO).

1.9

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että uuden rahoitusjärjestelmän ei ole tarkoitus horjuttaa rajatylittävien Eures-kumppanuuksien roolia, ja katsoo, että niitä olisi jatkossakin tuettava unioninlaajuisten horisontaalisten toimien kautta ja voitava täydentää kansallisista tai ESR:n varoista.

1.10

ETSK huomauttaa tietojen keruun ja indikaattorien osalta, että asetuksessa tulee noudattaa hienovaraisuutta määriteltäessä jäsenvaltioiden oikeuksia ja velvollisuuksia esimerkiksi toiseen maahan työskentelemään muuttaneita henkilöitä koskevien tietojen siirron ja tilastojen suhteen, sikäli kuin käytettävissä ei ole järjestelmiä tiettyjen indikaattorien seurantaa varten. Komitea ehdottaa, että määrällisiä indikaattoreita täydennetään laadullisilla.

1.11

ETSK kiinnittää huomiota siihen, että työmarkkinaosapuolilla on ratkaisevan tärkeä rooli kaikilla tasoilla työmarkkinoiden keskeisinä sidosryhminä. Se kehottaa ottamaan ne täysivaltaisiksi kumppaneiksi, joiden tehtäviin kuuluvat yritysten ja työntekijöiden neuvonta ja auttaminen sekä yrityksiin liittyvistä asioista ja työoloista tiedottaminen. Jäsenvaltioiden olisi luotava järjestelmät, joiden avulla työmarkkinaosapuolet voivat osallistua tehokkaasti kansallisten koordinointitoimistojen toimintaan kansalliset käytännöt ja lainsäädäntöjärjestelmät huomioon ottaen.

1.12

ETSK kehottaa komissiota esittämään asianmukaisen säädöspaketin, jolla parannetaan sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista sekä työntekijöille kertyneiden oikeuksien tunnustamista ja siirtoa.

1.13

Tietosuojan osalta ETSK kehottaa komissiota ottamaan huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun (EDPS) 3. huhtikuuta 2014 antaman lausunnon.

2.1

EU:n talous on palannut kasvu-uralle, ja työttömyysasteet ovat pysyneet vuoden 2013 puolivälistä lähtien suhteellisen vakaina (1). Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa sitkeän kriisin takia edelleen. Nuorisotyöttömyys on hälyttävällä tasolla, ja myös työssäkäyvien köyhyys kasvaa (2).

2.2

Tilanne edellyttää, että hyödynnetään kaikkia toimenpiteitä ja välineitä Euroopan työmarkkinoiden avoimuuden ja dynaamisuuden edistämiseksi, tarjonnan ja kysynnän paremman kohtaamisen varmistamiseksi sekä työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi EU:ssa. EU:n sisäisen liikkuvuuden lisääntyminen laajentaa työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia ja auttaa työnantajia täyttämään avoimet työpaikat paremmin ja nopeammin (3).

2.3

Komissio lupasi Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmassa (4), että Eures-verkosto uudistetaan, jotta voidaan kehittää verkoston mahdollisuuksia työnhakijoiden ja toimenkuvien yhteensovittamiseen ja työhakijoiden työhönsijoittamiseen Euroopan työllisyysstrategian mukaisesti (mukaan luettuna ”Eka Eures-työpaikka” -aloite).

2.4

Sitoumus uudistaa Euresia esitettiin myös katsauksessa Euroopan unionin kansalaisuuteen (5), ja se kytkeytyy komission muihin työntekijöiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa tukeviin aloitteisiin (6), julkisten työvoimapalvelujen eurooppalaisen verkoston perustamiseen (7), työllisyystoimenpiteiden paketin täytäntöönpanoon (8) ja kaikkiin välineisiin, joiden avulla pyritään edistämään nuorten työllistymistä (9).

2.5

ETSK:n mielestä työntekijöiden vapaa liikkuvuus, joka perustuu syrjimättömyyteen ja yhdenvertaiseen kohteluun (10), sekä jäljellä olevien liikkuvuuden esteiden poistaminen (11) ovat yhä edelleen EU:n painopisteitä. Komitea on kehottanut useissa suosituksissaan kehittämään Euresista (12) välineen, jonka avulla voidaan aidosti edistää tarjonnan ja kysynnän yhteensovittamista Euroopan työmarkkinoilla.

3.1

Eures-verkostoon tehtiin joitakin muutoksia komission oma-aloitteisesti vuonna 2012 tekemän päätöksen (13) johdosta. Asetuksen N:o 492/2011 II lukua, joka muodostaa EU:n sisäistä työvoiman liikkuvuutta koskevat eurooppalaiset sääntelypuitteet jäsenvaltioiden välistä välitystoimintaa ja tiedonvaihtoa varten, ei kuitenkaan ole juuri muutettu vuoden 1992 jälkeen. Uuden asetusehdotuksen myötä Eures-peruskirjaa tarkistetaan (14).

3.2

Euresin toimintatapoihin tarvitaan kiireellisesti kokonaisvaltaista uudistusta uusien liikkuvuuden muotojen ja avoimia työpaikkoja koskevien tietojen jakamisessa käytetyn teknologian muutosten takia sekä siksi, että työnhakijat ja työnantajat käyttävät monia erilaisia rekrytointikanavia, työpaikkojen välittäjien rooli kasvaa ja yhä useammat työntekijät haluavat lähteä töihin ulkomaille.

3.3

Paras tapa saavuttaa tavoitteet nopeasti ja korjata havaitut puutteet on antaa uusi asetus ja luoda erillinen väline. Pyrkimyksenä on tehdä Euresista aito syrjimättömyyteen ja yhdenvertaiseen kohteluun perustuva työhönsijoitus- ja rekrytointijärjestelmä. Verkostoa laajennetaan vähitellen niin, että se kattaa myös oppisopimuskoulutuksen ja harjoittelupaikat (”Eka Eures-työpaikka” -pilottihanke).

3.4

Komissio toteutti ennen vuoden 2012 päätöksen antamista vuonna 2010 suoritetun Eures-arvioinnin (15) pohjalta kuulemismenettelyn, jossa kartoitettiin verkoston nykyisiä puutteita ja mahdollista tulevaa kehittämistä. Ehdotuksesta kuultiin työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavaa komiteaa, jonka oli määrä osallistua prosessiin entistä aktiivisemmin.

3.5

Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota Euresin erinäisiin perustaviin puutteisiin. Merkittävimpinä mainittiin seuraavat: 1) epätäydellinen avointen työpaikkojen ja ansioluetteloiden reservi, joka olisi EU:n tasolla kaikkien jäsenvaltioiden käytettävissä; 2) Eures-portaalin rajallinen kyky saattaa yhteen työnhakijoita ja työpaikkoja; 3) Eures-palvelujen epätasainen saanti eri puolilla EU:ta; 4) vähäiset mahdollisuudet avustaa työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensaattamisessa, rekrytoinnissa ja työhönsijoituksessa ja 5) tehoton tiedonvaihto jäsenvaltioiden välillä työvoiman puutteesta ja ylitarjonnasta.

3.6

Eures ei voi jatkossa toimia nykymuodossaan. Kaikki jäsenvaltiot ovat ilmaisseet tukevansa ajatusta Euresin uudelleensuuntaamisesta ja Eures-toimien ohjelmakauden ja yhteisten indikaattorien käyttöönotosta, jotta suorituskykyä koskeva avoimuus lisääntyisi, tiedonvaihto tehostuisi ja toimien koordinointi paranisi.

3.7

Perustiedot Eures-verkostosta olisi asetettava kaikkialla unionissa kaikkien työnhakijoiden tai rekrytointiin liittyvää asiakaspalvelua etsivien työnantajien saataville. Näille tahoille tulee tarjota mahdollisuus hyödyntää Eures-verkostoa, ja verkoston toimintaa tulee tukea vaihtamalla tietoja työvoiman puutteesta ja ylitarjonnasta jäsenvaltioissa.

3.8

Ehdotuksen avulla tavoitellaan tilannetta, jossa Eures-portaalissa on lähes täydellinen avointen työpaikkojen tarjonta, jotta työnhakijat kaikkialla Euroopassa pääsevät välittömästi tutustumaan samoihin avoimiin työpaikkoihin, sekä kattava ansioluetteloiden reservi, josta siihen rekisteröityneet työnantajat voivat rekrytoida.

3.9

On tärkeää varmistaa, että Eures-portaali pystyy saattamaan sujuvasti ja automaattisesti yhteen avoimet työpaikat ja ansioluettelot kaikista jäsenvaltioista, niin että saatavilla on käännökset kaikille kielille ja että eri maissa ja aloilla hankittu osaaminen, pätevyydet ja ammattikokemus esitetään ymmärrettävästi.

3.10

Kaikki komission Eures-verkostolle tekemä työ, joka edellyttää henkilöstö- ja/tai taloudellisia resursseja, kuuluu työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman (”EaSI-ohjelma”) (2014–2020) perustamisesta annetun asetuksen (16) soveltamisalaan.

4.1.1

Euroopan komission olisi määriteltävä oikeudenmukainen liikkuvuus asianmukaisesti ottaen huomioon uudenlaiset liikkuvuuden muodot ja oikeudenmukaisen liikkuvuuden yhä suurempi tarve. Komissio voisi käyttää pohjana asetuksessa N:o 492/2011 jo olevan 2 jakson sisältöä ja tehdä samalla selväksi, että oikeudenmukaiseen liikkuvuuteen luetaan kuuluvaksi myös oikeus saada ja hyödyntää tietoja kaikista EU:n alueella tarjolla olevista työpaikoista.

4.1.2

Lisäksi liikkuvuuden käsitteessä olisi aina otettava huomioon kunkin maan näkemykset ja erityistilanne, jotta varmistetaan lahjakkaiden ihmisten tosiasialliset mahdollisuudet hyödyntää liikkuvuutta. Jäsenvaltioiden tulee ehdotetun asetuksen 26 artiklan mukaisesti kehittää liikkuvuuspolitiikkaa erottamattomana osana työllisyyspolitiikkaansa.

4.2.1

ETSK ymmärtää komission aikomuksen ottaa avoimuusperiaatteen piiriin muitakin tahoja, mutta se näkee riskit, jos julkisten työvoimapalvelujen, yksityisten työnvälitystoimistojen ja muiden työnvälityspalveluja tarjoavien organisaatioiden ei tarvitse noudattaa samoja (julkisissa työvoimapalveluissa sovellettavan standardin mukaisia) laatuvaatimuksia. Järjestelmän on oltava avoin, ja siinä on noudatettava hakijaorganisaatioiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

4.2.2

Lisäksi ehdotuksessa edellytetään julkisten työvoimapalvelujen ja muiden Eures-yhteistyökumppanien varmistavan omalta osaltaan, että parannetaan pääsyä niiden omista työnvälitysportaaleista Eures-portaaliin. Joissakin maissa on hyvin hankalaa saada yhteyttä Eures-neuvojaan. Monet työnhakijat – etenkin nuoret – törmäävät myös byrokraattisiin ja taloudellisiin esteisiin.

4.2.3

Viimeaikaiset kokemukset osoittavat myös, että monissa maissa tietämys Eures-verkostosta ja sen tarjoamista palveluista on vähäistä erityisesti nuorten keskuudessa. Vain kolmasosa työnantajista oli kuullut Eures-verkostosta ennen ensikosketustaan siihen. Jäsenvaltioiden tulee viestiä ja tiedottaa Eures-palveluista nykyistä paremmin, jotta varmistetaan, että toiseen valtioon töihin lähtevät tekevät päätöksensä kattavien tietojen perusteella.

4.2.4

Komitea kannattaa Eures-verkoston laajentamista niin, että se kattaa myös ne kansalaiset (etenkin nuoret), jotka hakevat oppisopimus- tai työharjoittelupaikkaa tai mitä tahansa muuta paikkaa, johon liittyy EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 ja 46 artiklassa tarkoitettu työsopimus, jotta kyseiset työntekijät voivat oleskella jäsenvaltion alueella työn tekemiseksi tämän valtion kotimaisten työntekijöiden työsuhdetta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti.

4.2.5

ETSK suhtautuu niin ikään myönteisesti rajatylittävän yhteistyön tukemiselle annettuun painoarvoon sekä yhden palvelupisteen käyttöön viestinnässä rajatyöntekijöiden ja -työnantajien kanssa valtioiden rajat ylittävillä alueilla. Se kehottaa hyödyntämään yrityksille jo luotuja yhteyspisteitä.

4.2.6

Eures-T-kumppanuuksia, joihin osallistuvat julkiset työvoimapalvelut, ammattiliitot, alueelliset työnantajajärjestöt ja eräissä tapauksissa myös paikallis- tai aluehallinto, olisi vahvistettava, ja niiden rooli olisi määriteltävä selkeästi.

4.2.7

ETSK kehottaa selventämään Eures-verkoston ja Solvit-verkoston eli EU:n sisämarkkinoiden neuvonta- ja tiedotusportaalin keskinäistä suhdetta. Tämä pätee erityisesti (7 artiklan 4 kohdan) säännöksiin, jotka koskevat kansallisen koordinointitoimiston tarjoamaa tukea Eures-verkoston avoimiin työpaikkoihin ja rekrytointeihin liittyvissä valitusasioissa sekä yhteistyötä viranomaisten, kuten työsuojeluviranomaisten, kanssa.

4.3.1

Vaikka tarjonnan ja kysynnän tasapainoon tähtäävästä mekanismista säädetään jo asetuksen N:o 492/2011 13 artiklassa (17), toistaiseksi ei ole käytössä ansioluetteloiden tai muiden työnhakijoita koskevien tietojen automatisoitua sähköistä välityspalvelua.

4.3.2

ETSK toteaa, että yhteentoimivuus ei edellytä kansallisten luokitusjärjestelmien yhdenmukaistamista tässä vaiheessa. Komitea kannattaa kuitenkin komission pyrkimystä teettää jäsenvaltioilla alustava luettelo niiden luokitusjärjestelmistä. Tämä mahdollistaa kaikkien luokitusaineistojen vertailemisen taitojen/osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalaiseen luokitukseen (ESCO), jota käytetään tulevaisuudessa automatisoidun tiedonvaihdon ja täyden yhteentoimivuuden varmistamisessa jäsenvaltioiden viranomaisten välillä.

4.4.1

Eures-verkoston on tarjottava asiakkailleen (työnhakijoille ja työnantajille) kattavat palvelut, joihin kuuluvat tietämyksen lisääminen, tiedon kanavointi, mekanismien luominen rekisteröitymisen helpottamiseksi, ansioluetteloiden ja avoimien työpaikkojen tarjonnan seuraaminen, automatisoidusta työntekijöiden ja työpaikkojen yhteensaattamisesta sekä työhönsijoittamisesta huolehtiminen, rekrytoinnissa auttaminen ja asiaankuuluvien organisaatioiden (kuten ammattiliittojen) yhteystietojen antaminen hakijoille, jotta he voivat kääntyä niiden puoleen työpaikan saatuaan.

4.4.2

Työntekijöille ja työnantajille tarjottavien palvelujen olisi oltava maksuttomia.

4.4.3

ETSK on tyytyväinen siihen, että jäsenvaltioiden on tulevaisuudessa jaettava entistä järjestelmällisemmin tietoa kotimaisesta työvoiman puutteesta ja ylitarjonnasta sekä tämän alan politiikoista. Tällaisia politiikkoja koskevat päätökset eivät kuitenkaan kuulu tarkasteltavana olevan asetuksen soveltamisalaan.

4.4.4

ETSK pitää tärkeänä, että Euroopan koordinointitoimiston – jonka tehtävänä on luoda yhtenäiset puitteet ja tarjota horisontaalista tukea – sekä kansallisten koordinointitoimistojen, julkisten työvoimapalveluiden ja Eures-yhteistyökumppanien toimivaltuudet ja velvollisuudet rajataan selvästi.

4.4.5

Kun Euresin vastuuala laajenee, kansalliset koordinointitoimistot saavat uusia tehtäviä ja niillä olisi oltava tätä varten riittävästi henkilökuntaa ja rahoitusvaroja, mukaan luettuna hyvät henkilöstökoulutusjärjestelmät. Euroopan komission olisi varmistettava, että ne saavat mahdollisimman paljon teknistä ja neuvonta-apua.

4.4.6

Kansallisten koordinointitoimistojen olisi hyödyllistä laatia työohjelmat Eures-verkoston työskentelyyn kyseisessä maassa osallistuville organisaatioille. Työohjelmissa voitaisiin esittää toimintasuunnitelmat, toimien toteuttamiseksi osoitetun henkilöstön ja rahoitusvarojen kokonaismäärät sekä suunniteltujen toimien seuranta- ja arviointimekanismit.

4.5.1

Asetukseen liittyvät toimenpiteet on toteutettava henkilötietojen suojaa koskevan EU-lainsäädännön (18) mukaisesti. Eures-portaaliin syötettäviä tietoja koskevan työntekijän suostumuksen on oltava nimenomainen, yksiselitteinen, vapaaehtoinen, täsmällinen ja tietoon perustuva.

4.5.2

Tavoitteena on varmistaa sekä a) yksilöiden perusoikeuksien ja -vapauksien suojelua koskevien sääntöjen tosiasiallinen noudattaminen että b) henkilötietojen vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden sekä yhteisöjen toimielinten ja elinten kesken tai yhteisöjen toimielinten ja elinten välillä niiden hoitaessa toimivaltaansa kuuluvia tehtäviä.

4.5.3

ETSK toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa on käyty neuvotteluja Eures-verkoston uuden, laajemman roolin tiimoilta. ETSK suosittaa, että Euroopan komissio ottaa huomioon tietosuojavaltuutetun 3. huhtikuuta antaman lausunnon (19) sisältämät suositukset ja päätelmät.

4.6.1

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että uusi rahoitusjärjestelmä ei horjuta tärkeää roolia, joka rajatylittävillä Eures-kumppanuuksilla on etenkin haavoittuvilla alueilla, ja katsoo, että tällaisia kumppanuuksia olisi jatkossakin tuettava unioninlaajuisten horisontaalisten toimien kautta ja voitava täydentää kansallisista tai ESR:n varoista.

4.6.2

ESR:ään liittyen olisi vahvistettava selkeät Euresia koskevat painopisteet ja annettava tarvittavaa tukea. Avustuksen haku- ja myöntämismenettelyt tulee pitää johdonmukaisina, avoimina ja vaivattomina.

4.7.1

Euroopan komissio on viitannut työmarkkinaosapuolten roolin uuteen määrittelyyn (20). Työmarkkinaosapuolten olisi voitava osallistua täysivaltaisesti ohjelma- ja raportointisykliin, ja ne olisi kutsuttava kokouksiin.

4.7.2

ETSK korostaa silti, että työmarkkinaosapuolilla on kaikilla tasoilla perustava rooli. Ne ovat työmarkkinoiden tärkeimpiä toimijoita ja osallistuvat laajasti Euresin tekemään työhön, jonka tavoitteena on löytää avoimiin työpaikkoihin ammattitaitoista työvoimaa. Niiden roolia ei pitäisi typistää liitännäisjäsenyydeksi (21). Etenkin kansallisten koordinointitoimistojen olisi tiivistettävä yhteistyötään työmarkkinaosapuolten ja ammattialajärjestöjen kanssa. Komitea ehdottaa, että EU- ja jäsenvaltiotason työmarkkinaosapuolten tulisi osallistua asianmukaisesti EU-tason toimiston ja kansallisten koordinointitoimistojen toimintaan.

4.8.1

Jotta varmistetaan, että Eures-verkoston suorituskyvyn mittaamiseksi on käytettävissä riittävästi tietoa, olisi otettava käyttöön yhteiset indikaattorit verkoston toimintaan osallistuvien organisaatioiden opastamiseksi tulostensa määrittelyssä. Indikaattorien tulisi myös auttaa arvioimaan edistymistä koko Eures-verkostolle asetetuissa tavoitteissa. On tärkeää käyttää myös laadullisia indikaattoreita, jotka voivat koskea esimerkiksi työpaikkojen laatua, yhdenvertaista kohtelua ja sosiaaliturvaoikeuksia. Asetuksessa tulee noudattaa hienovaraisuutta määriteltäessä jäsenvaltioiden oikeuksia ja velvollisuuksia esimerkiksi toiseen maahan työskentelemään muuttaneita henkilöitä koskevien tietojen siirron ja tilastojen suhteen, sikäli kuin käytettävissä ei ole järjestelmiä tiettyjen indikaattorien seurantaa varten.